Päiväkirjaa

Voisin sanoa, että melkoisen luksusta, että saa viettää vanhempien pihalla hyvillä keleillä aikaa! Itselläni on parveke, se on vähän kriteerinä kämpällekin, että sellainen pitää olla, kun valitaan itselle vuokrakämppää. Mutta talo… se on jotenkin ihan eri juttu. Täällä minä keväät ja kesät laittelen kukkapenkkejä ja muutenkin huollan pihaa siltä osin mitä vanhempani eivät jaksa tehdä. Tämä on piha, jossa on istutuksia takapihalla vähän siellä sun täällä. Ei varsinaisesti puutarha, mutta erittäin vehreä. Pihaa ympäröi orapihlaja-aita (joka on mielestäni helvetistä).

Pihalla ei ole varsinaisesti oleskelualuetta, vaikkakin puutarhakalusteita on nurmikolla. Aluetta ei ole mitenkään rajattu. Kiikku on aina samassa paikassa, hieman omenapuun katveessa. Siinä tulee loikoiltua usein.

Lämpömittari näytti vielä pari päivää sitten 31 Celsiusta ja ei siinä kyllä ulkona tehnyt mieli olla, mutta illemmalla kun ilma jäähtyi, pihalle oli oikein mukava tulla hengailemaan. Ja miksi en jäänyt omalle parvekkeelle? Noh, katsokaas kun jotkut linnut olivat käyneet rällästämässä partsilla, ja kakkineet juuri hankkimani baden badenin pehmusteen… siinä kävi kyllä mielessä parit höyhentämiset, mutta omapahan on typeryyteni kun en suojannut pehmustetta mitenkään. ”Olisihan se pitänyt arvata”. Se pitää siis pestä. En ajatellut pestä sitä ”näillä helteillä” kun tiesin, että ilma viilenee seuraavaksi viikoksi. Pesen sen sitten.

Pihavarustuksiin kuuluu tietenkin kompaktin kokoinen pallogrilli, jossa paistuu meidän porukalle sopiva määrä makkaraa 🙂 Syöjiä on useimmiten kolme; isä, äiti ja minä.

Eilen se keli sitten alkoi muuttua viileämmäksi… tänään ei tarkene kunnolla takapihalla jollei harteilla ole jotain lämmikettä. Tänään mittari on kivunnut hädin tuskin 20 asteeseen. Silti oli melkoisen tuskaista kävellä kotoa vanhemmille autoa hakemaan, kun tuo asfaltti imee sitä auringonlämpöä ihan mukavasti.

Lämpimät kelit sai väistyä tältä erää… saas nähdä saadaanko helteitä tälle kesälle vielä. Sääennuste näyttää siltä osin huonolta. Pidän siitä, että kesällä olisi lämmintä ja parasta on juuri se 25C 🙂

Lähdin eilen vielä iltakävelylle vanhemmiltani paikalliseen nauttimaan siitä kun terdellä vielä tarkenee t-paita päällä.

Naapuri tuossa aloitti juuri nurmikonleikkuun ja heidän koiransa haukkui ilmeisesti sitä, niin mieleeni muistui rakas Foxy-koirani, joka oli alkuunsa hampaineen ruohonleikkurissa kiinni. Onneksi ei sattunut mitään. Isän kanssa muisteltiin hieman mitä kaikkea se Foxy oikein tekikään, niin kyllähän se oli hampaineen kiinni vähän jokaisessa laitteessa! Yritit haravoida pihaa – Foxy oli hampaineen kiinni haravassa. Yritit imuroida – Foxy oli hampaineen imurin suulakkeessa kiinni. Yritit lapioida tai kolata lunta – Foxy oli hampaineen kiinni. Kuulemma ihan yleistä kyseisen koirarudun edustajille 😀 Foxyhan oli australiankarjakoira. Tässä oli männäviikolla muistopäiväkin kun hauvelin poismenosta on ollut jo vuosi… mihin se aika oikein kuluu? Ihan kun se olisi ollut vasta eilen. Foxy oli niin monessa asiassa minun mukana. Ikävä on vieläkin ihan sanoinkuvaamaton. Vietettiin paljon aikaa vanhempieni pihalla, kun Foxy pääsi aina paljuun uimaan täällä ollessa, jos oli kuuma keli. Tässä on kuva parin vuoden takaa juhannuksena, kun olimme vanhempieni luona. Olin viritellyt itselleni sopin etupihalle, jossa tarkeni istuskella illalla. Foxy oli mukana!

Tähän onkin hyvä päättää tämän päivän kirjoittelut, lisää sitten joku toinen kerta. Toivottavasti saan kirjoitella lähitulevaisuudessa parvekkeellani!