kesä

Parvekekatsaus 14.7.2018

Tänä vuonna parvekkeella kasvaa lähinnä tomaatteja ja pari koristekasvia… olen ihastunut aitoelämänlankaan (Ipomea Purpurea), josta saattaisi saada aika näyttävänkin näköisen kasvin amppeliin tai seinustalle. Itselläni on sekä amppeli, että ritilä parvekkeen kaiteen edessä, johon toivon sen kasvavan.

Peitin ruman aluslautaseksi laitetun muovirasian kuivatulla sammaleella, ettei se näkyisi metallikorin lävitse… tähän paahtaa aurinko aika voimakkaasti useamman tunnin kaikista kuumimpaan aikaan, ja siitä syystä halusin suojata ruukkua myöskin hieman, ettei siitä haihtuisi niin paljon kosteutta pois.

Tässä yleiskatsausta parvekkeelta:

Foxy tuli heti mukaan kun menin parvekkeelle kuvaamaan… tänään on tulossa kuuma päivä, eikä tuonne parvekkeelle ole päivällä mitään asiaa. Eilen oli +28,5°C ja tälle päivälle (ja muutamalle seuraavallekin) on ennustettu samanlaista keliä. HUH!

Löhöilypenkiltä katsottuna:

Tämä värinokkonen on vasta istutettu tuohon ruukkuun ja toivottavasti se ehtii tänä vuonna kasvamaan kunnolla edes. Olisi oikein kiva väripilkku parvekkeelle 🙂 Oikealla puolella kasvaa pikkubasilika…

Kävin kaupasta hakemassa persilija-ruukun, jonka istutin saviruukkuun ja laitoin saniaisten katveeseen kasvamaan. Siinä se nyt viihtyy 🙂 Jostain systä en saa persilijaa kasvamaan sisätiloissa ollenkaan.

Ja mitähän se kesä olisikaan ilman timjamia? Ainakin tuoksuton, jossei muuta.

Laitoin tänä vuonna siemenistä myös oreganoa kasvamaan.

Juhannus on lusittu

Hei pitkästä aikaa! Juhannus meni itsellä ainakin todella rauhallisesti mutta aina on aikaa sen verran kuvailla ympäristöä että saa kuvia blogiin.
Tämän vuoden kevät on ollut niin lämmin, että ei ole oikein saanut mitään aikaseksi parvekkeellakaan, tai sitten minusta on tullut vain niin vaativa, että nykyinen kattaus ”ei ole mitään” 😀 Noh, käydään sitä nyt sitten hieman läpi…

Olen yhdet nurmikot jo Uunolle lattanut, ja ne on kyllä jo kompostissakin, mutta pitää nyt vielä laittaa näin parvekkeellekin ”vakioastiaan” lämpäre nurtsia kissaa varten 🙂 Siemenet on siis laitettu tänään vasta itämään.

Sohvanurkkaus on jotenkin masentavan näköinen tänä vuonna… en tiedä mikä mättää, mutta ruuvasin tuohon ns pöydän päälle tollaisen tasaisen valkoisen kannen, että siihen voi laittaa vaikka vesilasin (tai punkkulasin). Ompelen siihen kyllä pöytäliinan että se peittyy. Olen lisäksi vielä kahden vaiheilla kääntäisinkö tuon sohvan kuitenkin vielä pituussuuntaan ikkunan alle, niin kuin se on edellisenäkin vuotena ollut. Pöytä tulisi nurkkaankaiteen viereen sitten. Sohva pysyisi sateella kuivana nääs 🙂

Teki yksi päivä kovasti mieli valkosipuliperunoita, ja minulla piti olla kylmäkellarissa pahvilaatikollinen perunoita, rosamundaa ja timoa. Ajattelin siis hakea sieltä satsin ja kappas perkele, potut olivatkin itäneet oikein kunnolla 😀 Otin muutaman kotiin kuvattavaksi, ja pitäähän ne varmaan laittaa sitten parvekkeelle johonkin ämpäriin kasvamaan, ei niitä syödäkään enää voi! Ehtiiköhän tälle vuodelle tulla edes satoa… noh se menee testiin sitten lähiaikoina.

Lämpimän kevään myötä puutarha on aika komeassa loistossaan äitini pihalla. Tässä pari kuvaa kukkivista kasveista…

(punapäivänkakkara edessä ja salvia takana)


(kiinanpioni Sarah Bernhardt)

Kiinanpionissa on älyttömän kokoiset kukat tänä vuonna. Mietittiin mistä mahtaisi johtua, mutta sitten aavisteltiin, että vanhempieni kissa on jäljistä päätellen käynyt lannoittamassa lähistöä. Mahtaisiko johtua siis siitä 😀 Kissan paska on hyvää lannoitetta!

(Kiksu-neiti)

Takapihan kukkapenkki kukkii myös ja se on vieläpä suhteellisen rikkaruohovapaa. Oikealla on jokin pioni vielä, en muista lajiketta. Äiti on ostanut sen joskus muutama vuosi sitten, ja pelkäsin sen kärsivän, kun siirsin sen tähän nurkkaan uuden kukkapenkin myötä. Hyvin kasvaa kuitenkin 🙂 Kyllä pionin voi siirtää!

Tuli sitä juhannuksena tehtyä yksi pesällinen kokkoakin… ei kehdattu enempää polttaa kun oli aika tuulinen keli ja koko kevään juhannukseen asti on ollut todella kuivaa. Eli metsäpalovaroitus oli voimassa vissiin torstaihin asti. Perjantaina oli oikein myrsky!

Juhannuksen alla vuosi sitten menehtyi myös rakas kissani, Spede, sekä kummitätini. Heitä muisteltiin myös. Spedehän sieltä parvekkeelta nyt puuttuu, niin voi olla ettei sen takia minun silmää oikein miellytä :/ Parveke on yleensä viritelty kissojen ehdolla.

Vesiaihe parvekkeelle – 2017

Taas on jäänyt tekemättä yksi blogi alkukesästä, mutta tehdään se nyt!

Taustatietona, että minulla on ollut muutamana kesänä parvekkeella vesiaihe, ja tänä vuonna päätin tehdä sellaisen myös. Nyt se piti sijoittaa toiseen kohtaan, koska parvekkeella vaihtui järjestys ja edellisvuonna vesiahetta ei pystynyt käyttämään, koska se oli niin totaalisesti kotkansiipisaniaisten peitossa, että vedet olisivat valuneet siitä lattialle. Virittelin siis tänän vuonna vesiaiheen saniaisten ”ulkopuolelle” 🙂

Alkujaan olin hankkinut tällaisen emalivadin, mutta se osottautui niin hankalan kokoiseksi, että siitä piti luopua. Parvekkeella kun on sitä tilaa rajoitetusti. Tuttava oli poraillut valmiiksi letkua varten reiän keskimmäiseen metalliastiaan ja pariin muuhunkin kohtaan, jotenka minun tarvitsi vaan kasata koko hökötys.

Tarvikkeitahan minulla oli entuudestaan: kolme sisäkkäin menevää metallista kukkaruukun suojusta (metallipurkkisarja), letkua, pieni akvaariopumppu, mustaa koristesepeliä, pizzeriasta saatu isohko säilykepurkki ja koristekiviä.

Koska veden pitää kiertää säiliössä kunnolla ja pumppu piti eristää sepelistä, tein vesiletkusta tällaiset tassut, millä nostaa sisintä purkkia korkeammalle. Purkkia piti nostaa myös sen takia, kun ulkoreunoille laitettavien sepelien piti pysyä paikoillaan. Niiden päälle asetetaan ylemmät kerrokset.

Sisälle tuli siis säilykepurkki.

Korotetaan letkutassuilla jotta vesi pääsee alta paremmin kiertoon ja samalla sepelin saa korkeammalle reunoille.

 

Sitten paikoilleen…

Varmasti riittää vedenkiertoon tämä 🙂

Sitten sitä sepeliä purkin ympärille. Laitoin pohjalle vähän suurempia kiviä, ettei sepeli ”valu” tuon purkkihässäkän sisäpuolelle. Pumppu paikoilleen. Pumppu on viritelty reunaan kiinni metallipannalla, ettei se liiku päällä ollessaan. Kuvasta puuttuu letkunpalanen, joka laitetaan myös tässä vaiheessa paikoilleen, ja letku ujutetaan seuraavista kerroksista läpi ylimpään astiaan.

Johto jää nätisti paikoilleen eikä  törrötä, kun metalliastiaan on sahattu kolonen.

Sitten keskimmäinen astia paikoilleen ja sepeli myös. Jaa miksi laitoin sepeliä tuohon alimpaan astiaan? Noh, myös senkin takia, että siitä tulisi vähän painavampi. Se ei nimittäin liikahda paikoiltaan jos kissa sitä vähän tönäisee 😉

Taaskaan kuvasta ei näy, mutta letkun pää on melkein ylhäällä asti. Tein letkun sivun, lähes ylös, pienet reiät, joista vesi pääsee pois, ja tukin letkun pään korkilla. Piti jotenkin varmistaa, ettei vesi suihkua tuolta ympäriinsä ja että se valuisi nätisti tuosta ylimmästä astiasta alaspäin ”sopivalla voimalla”. Päällimmäiseksi kiveksi valitsin kokoelmastani spektroliittipalasen, joka näyttää kauniilta märkänä ja kun valo osuu siihen tietyllä tapaa.

(tästä on poistettu videoklippi, jossa näkyy, kuinka vesi valuu. Yritän tehdä sen tuubiin jossain vaiheessa)

Foxyn kesä 2016

Foxy-hauvelin kanssa tulee vietettyä paljon aikaa, ja se vieläpä onnistuukin helposti, koska työt hoituu kotoa käsin. Tossa se makaa tälläkin hetkellä jaloissani, kun kirjoitan tätä blogia.
A true friend!

Mutta videoon: olen tässä kesän aikana ottanut paljon videoklippejä myös koirasta, ja sain nipistettyä joitain klippejä varttituntiin. Tässä siis kasaamani video. Hyvää viikon alkua!

Kaunis Imatra 2016

Nyt kun kaikki hehkutus on ohitse täällä käytyjen moottoripyöräkisojen jälkeen, uskaltautuu itsekin laittamaan pienehkön videoklipin Imatrasta. Meillä järjestettiin nimittäin Imatranajot pitkän paussin jälkeen! Väkeä riitti, ja toivottavasti nämä kisat järjestetään myös tulevaisuudessa, vaikka en itse niin moottoriurheilufani olekaan. Silti tällainen tekee todella hyvää pienelle kaupungille, kuten Imatra.

Olin kuitenkin aiemmin jo käynyt kuvaamassa sorsia Vuoksella (Wikipedia). Vuoksellahan on paljon kesyjä sorsia, ja joskus paikalla on piipahtanut täysin valkoinenkin sorsa, jonka kaupunkilaiset ovat nimenneet Antskuksi. Ilmeisesti saanut nimensä siitä Putous-hahmosta, joka esitti imatralaista naista 😀 Noh, asiaan. Videoklipissä on kuvattu lähinnä Vuoksea, ja sitten Lammassaaren satamaa auringonlaskun aikaan.

Enjoy!

Suora linkki videoon: https://youtu.be/R7IrTMdNtCs