kesä

Puolikas heinäkuu

Olen joutunut pitämään lepotaukoa käsieni kipujen takia, ja heinäkuun blogit ovat jääneet siksi kirjoittamatta. Pääsen käsieni kanssa vasta huomenna (17.7.) lääkäriin. Toivottavasti pystyn tämän kirjoittamaan loppuun kun kuviakin on niin paljon. Jospa ne kertoisivat enemmän kuin tuhat sanaa, eikä minun tarvitse rasittaa käsiä sen enempää.

Heinäkuun 1. viikonloppu

Meillä oli heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Imatranajot. Ei voi muuta kun olla pahoillaan järjestäjien puolesta, koska keli oli ihan järkyttävä. Koko viikonlopun satoi välillä todella rankasti vettä.

Sain kuitenkin raivattua parvekkeelta osan kivistä pois ennen kuin sade taas alkoi. Kiviä oli kaksi ämpärillistä. Vein ne sinne mistä olin ne hakenutkin. Parvekkeen siivous sai jatkua.

Osa kivistä viety pois.
Heinäkuun 1. oli sateinen
Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen sadetutkasta.

Katselin Imatranajot Youtubesta. Se olikin oikein loistavaa settiä. Olin yllättynyt kuinka laadukas tämä lähetys oli. Lisää tällaista, ja voihan niistä lähetyksistä maksaakin, jos ei pääse paikan päälle katsomaan. Ajojen ohella aloin suunnitella parvekkeelle pavilijongin seinämää, joka oli ajatuksissa koko alkukesän. Kävin hakemassa rungonkappaleet vanhemmiltani.

Alkuperäinen runko oli 3×3 metriä ja tietenkin se olisi aivan liian suuri parvekkeelle. Siispä aikani funtsittua, päätin pätkiä parit putkenkappaleet oikean mittaisiksi, että pavilijongin saisi viriteltyä paikoilleen. Yllätyksekseni huomasin, että sehän onnistui! Virittelin heti seinämät paikoilleen.

Takaseinustalle sopi peikonlehtiverho, joka on polyesteriä. Sen ei pitäisi homehtua.

Heinäkuun 3.-5. päivä tuuli oli aivan kauhea. Nyt nimittäin testattiin pysyykö viritelmäni pystyssä. Sehän onneksi pysyi.

Sain heti kuun alusta availla viemärit keittiöstä ja vessasta. Siinä on sitten sellainen asia, että hermoja koetellaan. Kun ei meinaa koskaan muistaa sitä viemärinavausgeeliäkään ostaa. Tälläkin kertaa kävin sen erikseen hakemassa kaupasta.

Hydrotomaatti on aivan totaalisen räjähtänyt. Se on ollut nyt vähän huonolla hoidolla. En ole priorisoinut sitä korkealle lainkaan näiden käsieni takia. Ja eikä se vielä riitä, että kädet on osaksi toimintakyvyttömät niin vielä jalatkin. Polvet olivat todella kipeät kolmisen viikkoa, enkä meinannut päästä rappusia alas. En uskaltanut kiipeillä myöskään missään talousjakkaroilla. Tomaatin latva on vieläkin ”paikoillaan” kun en ole ylettänyt pätkäistä sitä.

Tomaatin viereinen lattia on aivan järkyttävän näköinen. Kuin sinne olisi tapettu jotain. En saanut poimittua isoa osaa tomaateista korkealta lainkaan kun en päässyt talousportaille. Tomskut tippuivat lattialle, sen kuin ropina kävi. Jouduin odottamaan siivoustakin todella pitkään, kunnes polvet taipuivat edes sen verran, että yletyin poimimaan tomaatit lattialta. Tämä tapahtui vasta viime viikonloppuna.

Pitäisi saada viriteltyä nyt tämä uusi hydroviljelyloota paikoilleen. Jospa se olisi seuraava projekti sitten? Mutta siinä minulla nyt on se Money Maker-tomaatti, jota oli tarkoitus viimeeksikin laittaa.

Heinäkuun 2. viikonloppu

Sain vieraita viikonloppuna. Perjantaina luokseni saapui Lappeenrannasta pitkäaikainen tuttavani, Tiina. Neuloin hänelle keväällä Riddari-villapaidan, joka hänen oli tarkoitus nyt viedä sitten mukanaan kotiin. Noh, tein siitä paidasta osan uudelleen mittausten takia, ja villapaita on kyllä neulottu valmiiksi, mutta siitä pitää vielä päätellä lankoja ja jälkikäsitellä. Homma siirtyy sitten seuraavaan kertaan.

Kävimme Tiinan kanssa katsastamassa Jäppilänniemen taidetien, niin kuin meillä yleensä on tapana. En ottanut sieltä nyt mitään kuvia, kun käyn sitten jossain vaiheessa kuvaamassa teokset järkkärillä, kun ehdin. Enkä halua julkaista sieltä kuvia vielä, kun kaikki sinne haluavat eivät ole käyneet paikan päällä vielä. Ei mene yllätys piloille! Tässä on kuitenkin kohteet.

(klikkaa suuremmaksi)

Lauantaina luokseni saapui iloinen yllätys. Kummipoikani Caspian, jota en ole ristiäisten jälkeen nähnyt lainkaan livenä, tuli minua isänsä kanssa moikkaamaan. Hänen isä siis on Aatu, jolta Foxy-koira tuli aikoinaan minulle. En ole tottunut lapsiin, mutta kyllä tämän kanssa oli kerta kaikkiaan niin helppo olla. Cassu oli todella kiltti ja ihana lapsi. Kävimme Imatran venesatamassa pizzalla, ennen kuin he lähtivät takaisin Helsinkiä kohti. Pizzapaikka oli tarkalleen ottaen Kolme Ankkuria. Otin sieltä muutamia kuvia, joista nyt kooste seuraavaksi.

Imatran venesatama panorama-kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi 2600x1161px.

Taivaalla näkyi upeita ukkoskuuropilviä. Kuvat on otettu kännykällä.

Heinäkuun alkuviikot olivat sateiden lisäksi vielä aika koleat. En pitänyt parvekkeen siivouksen kanssa mitään kiirettä. Sitä paitsi, kädet olivat edelleen kipeät. Pääsin kuitenkin tekemään töitä parvekkeelle hetkeksi, mikä oli aivan ihanaa! Vesiaiheessa vesi lorisee… ehkäpä vähän liikaakin. Sitä on kait pakko vielä vähän fiksailla.

Tämä viikonloppu olikin sitten oikein hauska. Paikallinen kantisbaari Kenguru, järjesti asiakkailleen Amazing Race-polkupyöräkilpailun, joka käytiin lauantaina 15.7. Olin avustajana ensimmäisellä rastilla, jossa minun tehtäväni oli piilottaa värillisiä kiviä, jotka olivat joukkueiden värit. Heidän piti etsiä sitten oma kivi taka-alalla näkyvästä suuresta kivestä.

Kun oma osuuteni oli ohi, palasin pyörätietä pitkin sähkökruiserilla baarille fiilistelemään loppukisaa.

Vihdoinkin kun kaikki olivat maalissa, ja heidät palkittiin… jokainen! Tässä ottamani kuva kisaporukasta.

Kuva löytyy myös Bar Kengurun Facebook-sivulta.

Eiköhän tässä ollut tälle kerralle ihan tarpeeksi… seuraavalla kerralla sitten parvekkeesta, joka on löhöilykunnossa jo! Sinne on tullut muutakin, josta en ole ehkäpä maininnut. Lue ihmeessä seuraavakin kirjoitukseni ja tilaa artikkelit sähköpostiin, jos et vielä ole tehnyt sitä, tai tykkää sivustani Facebookissa. Saat Facesta tiedon kun uusi artikkeli on julkaistu. Lisäksi lähetän sen sähköpostitse kaikille jotka ovat sen tilanneet sinne.

Kiitos kun luit, ja hyvää alkavaa lämmintä viikkoa!

Tilaa uusin artikkeli sähköpostiisi.

Puolikas heinäkuu Read More »

Kolme viikkoa pakkolepoa

Joskus on vaan pakko pysähtyä ja antaa itsensä toipua. Kerroin eräässä artikkelissa, että olin ruhjonut käteni renkaiden vaihdossa oikein kunnolla. Noh, niitä tässä nyt ollaan paranneltu muutama viikko. Homma alkaa olla jo voiton puolella, ja pystyn jopa tekemäänkin jotain ilman että saa kauheat säryt kaupan päälle. En päässyt näyttämään kipeitä käsiäni lääkäriin, mutta kävin verikokeissa. Reumaa ei ollut, mutta tulehdusta kuitenkin. Tein omia päätelmiä asiasta, ja päätin pitää lepotaukoa. Myös kirjoittamisesta oli pakko pitää taukoa, koska käsiä vaan koski jälkikäteen niin kovaa.

Sain myös selkäni niin pahasti jumiin parvekkeen siivoamisesta, että se veti vasemman jalan moneksi viikoksi virheasentoon ja polveni oli jatkuvasti turvoksissa. En pystynyt kävelemään kunnolla muutamaan viikkoon. Sekin oli muutekseen aika kivuliasta. Pistin tämänkin verikokeissa näkyneen tulehduksen piikkiin. Nyt polvikin alkaa jo taipua, enkä herää aamuisin kauheaan särkyyn. Oli vaan pakko levätä.

Parvekkeen siivous jäi kesken

Kesäkuun alku oli todella viileä tällä kertaa, ja senkin takia ajattelin, että en pidä mitään kiirettä parvekesiivouksen kanssa, vaikka viileillä keleillä homma olisi ollut mukavin tehdä. Siivous oli kuitenkin niin hyvällä mallilla, että pääsisin helpostikin jatkamaan sitä. Serkkuni oli lomailemassa tällä viikolla luonani muutaman päivän, ja hän auttoi minua viemään roipetta parvekkeelta pois. Suuri kiitos siitä hänelle. Aika paljon jää tekemättä jos molemmat kädet ja toinen jalka ovat pelistä pois.

TODO-lappuja 21.5.2023

Minulla on tapana tehdä TODO-lappuja, koska ainakin oma muistini on sen verran rajallinen, että jotain jää muutoin tekemättä. Mitään elämää suurempaa näihin ei tule kirjoitettua, nehän tulee tehtyä muutoinkin ilman että niitä tarvitsee kirjata itselleen mihinkään ylös. Näistäkin ”tehtävistä” olen jo osan saanut tehtyä:

  • Käsittele paljun reunus / tehty
  • Roskat pois / tehty
  • Istuta maissi ja muut hyötykasvit / maissi istutettu
  • Pavilijongin seinät ja raamit on vielä laittamatta
  • Tyhjennä iso pitkä loota ja siirrä seinustalle / tehty
  • Kelapöytä on reunassa / päällä ei enää kiviä
  • Termoruukku on käytössä maissilla
  • Sohva on paikoillaan
  • Harkot nostettu pystyyn ja niiden päällä pitkä puulaatikko
  • Parvekekaiteen siivous ei ole tehty eikä ole siivottu verkkoa
  • Ritilää ei ole poistettu, eikä putkia otettu pois.

Nyt kun polvi alkaa olla jo sellaisessa kunnossa, että uskallan kiivetä jakkaralle korkeuksiin, voin ottaa viimevuotiset putket alas. Niihin oli viime kesänä viritetty tukinarut tomaateille, jotka kasvoivat juuri tuossa kohtaa. Nyt siinä on palju. Toivottavasti polvi kestää keikkumista ja en tipu tuolilta. Pitää vaan odotella, että aurinko ei paista suoraan siihen kun muutoin homma menisi totaalisen hikiseksi.

Viime vuonna laitettu tomaateille ”putket” tukinarujen viritystä varten.

Parvekekaiteen siivous on myös pakko tehdä, kun linnut ovat vähän käyneet kakkimassa siihen talven aikana. Ja onhan tuolla parvekkeella vielä jonkin sortin kaaos. Ämpäreitä, joissa on kiviä ja niin edelleen. Ne tulee kyllä hoidettua siitä pois toisen projektin yhteydessä. Pääsen nyt kuitenkin istuskelemaan jo sinne, kun tuolin päällys on vapaa. Voin pikkuhiljaa jatkaa projekteja, kun mahdun itsekin sekaan sen enempää satuttamatta itseäni.

Mutta kuinka ihanaa nyt oikein onkaan kun kelit lämpenivät sen verran, että ulkona sentään tarkenee ja parvekkeen ovea voi pitää auki! Jotain täytyy vielä keksiä sellaiselle asialle, kun minulle pyrkii tänne sisälle ampiaisia, ja olenkin jo yhden saanut häädettyä täältä pois. Tänään oli taas yksi pyrkimässä, mutta oven eteen viritelty hyönteisverkko esti sen pääsyn tänne suoranaisesti, ja kävinhän minä vähän sitä huiskimassa, ettei se löytäisi verkon välistä tänne sisälle. Taas on asiaa Puuiloon.

Hyönteisverkko on aivan liian lyhyt. Pakko ostaa uusi.

Vaikka tänä vuonna en ole panostanut parvekkeella kasveihin, haluan kuitenkin edes jotain vihreää sinne. Ötökkäverho on siis tarpeen. Sain tädiltäni pelargonian, joka hieman kärsi parvekkeella ollessa kylmistä keleistä, mutta se alkaa nyt jo vihertää uudelleen. Luin jostain, että pelargonian punertavat lehdet ovat merkki siitä, että kasvi on jonkin sortin stressitilassa. Noh, laitan sen vielä toiseen paikkaan elpymään kunhan saan aikaiseksi siivota parveketta lisää.

Sain tuttavaltani keijunmekon, jonka laitoin saniaisen viereen puulaatikon päälle. Se saa kasvaa siinä ja kiipeillä vapaasti verkkoon. Vasemmanpuoleiseen puulaatikkoon tulee myös jotain, kunhan keksin että mitä.

Tämäkin paljuprojekti on vielä kesken, mutta kaikki tarvikkeet on nyt hankittuna ja kasaamisen voi aloittaa heti kun saan otettua tomaattien tukihässäkät pois.

Ja paljun taakse seinustalle tulee vielä saniaisia, kunhan saan kaivettua niitä pois vanhempieni pihalta. Tai ajattelin laittaa siihen vain muutaman saniaisen.

Tänä vuonna on ollut trendi, jossa on laitettu maissia kasvamaan terasseille kukkaistutusten sijaan. Niistä kuulemma kasvaa sellainen suuri puska, mikä muistuttaa jo jättimäistä huonekasvia. Pakko siis kokeilla tätä! Laitoin omat maissit kasvamaan termoruukkuun. Se on tarpeeksi syvä ja pitää lämpöä. Reunoilla kasvaa pari krassia.

Hoitokissat

Minulla oli melkein kaksi viikkoa hoidossa todella ihanat ja suloiset kissat, Rölli ja Sysi. Tämä parivaljakko oli minulla hoidossa muutaman päivän viime syksyn lopullakin. Mikä ihaninta, nämä eivät tehneet huonekasveilleni mitään. Todella kilttejä kisuja olivat. Ei liene vaikea arvata seuraavasta kuvasta, kumpi on Rölli ja kumpi Sysi?

Katselimme välillä Sysin kanssa Sääksi-liveä. Se oli hyvin mielenkiintoinen. Sysi katseli myös mielellään televisiosta luonto-ohjelmia.

Röllikin viihtyi sylissä.

Huomasin kyllä, että kissit tulivat silloin söpöstelemään syliin, kun ne halusivat ruokaa. Siitähän siinä taisi loppujen lopuksi ollakin kyse.

Rölli pummaa ruokaa.

Noh, nyt on pakko lopetella ettei tule taas rasitusta käsiin. Yritän kirjoitella vielä lähiaikoina vähän lisää, jos vaikka pääsisin palju-projektissakin vähän pidemmälle.

Kiitos kun luit ja hyvää kesäistä viikonloppua!

Kolme viikkoa pakkolepoa Read More »

Parvekekatsaus 14.7.2018

Tänä vuonna parvekkeella kasvaa lähinnä tomaatteja ja pari koristekasvia… olen ihastunut aitoelämänlankaan (Ipomea Purpurea), josta saattaisi saada aika näyttävänkin näköisen kasvin amppeliin tai seinustalle. Itselläni on sekä amppeli, että ritilä parvekkeen kaiteen edessä, johon toivon sen kasvavan.

Peitin ruman aluslautaseksi laitetun muovirasian kuivatulla sammaleella, ettei se näkyisi metallikorin lävitse… tähän paahtaa aurinko aika voimakkaasti useamman tunnin kaikista kuumimpaan aikaan, ja siitä syystä halusin suojata ruukkua myöskin hieman, ettei siitä haihtuisi niin paljon kosteutta pois.

Tässä yleiskatsausta parvekkeelta:

Foxy tuli heti mukaan kun menin parvekkeelle kuvaamaan… tänään on tulossa kuuma päivä, eikä tuonne parvekkeelle ole päivällä mitään asiaa. Eilen oli +28,5°C ja tälle päivälle (ja muutamalle seuraavallekin) on ennustettu samanlaista keliä. HUH!

Löhöilypenkiltä katsottuna:

Tämä värinokkonen on vasta istutettu tuohon ruukkuun ja toivottavasti se ehtii tänä vuonna kasvamaan kunnolla edes. Olisi oikein kiva väripilkku parvekkeelle 🙂 Oikealla puolella kasvaa pikkubasilika…

Kävin kaupasta hakemassa persilija-ruukun, jonka istutin saviruukkuun ja laitoin saniaisten katveeseen kasvamaan. Siinä se nyt viihtyy 🙂 Jostain systä en saa persilijaa kasvamaan sisätiloissa ollenkaan.

Ja mitähän se kesä olisikaan ilman timjamia? Ainakin tuoksuton, jossei muuta.

Laitoin tänä vuonna siemenistä myös oreganoa kasvamaan.

Parvekekatsaus 14.7.2018 Read More »

Juhannus on lusittu

Hei pitkästä aikaa! Juhannus meni itsellä ainakin todella rauhallisesti mutta aina on aikaa sen verran kuvailla ympäristöä että saa kuvia blogiin.
Tämän vuoden kevät on ollut niin lämmin, että ei ole oikein saanut mitään aikaseksi parvekkeellakaan, tai sitten minusta on tullut vain niin vaativa, että nykyinen kattaus ”ei ole mitään” 😀 Noh, käydään sitä nyt sitten hieman läpi…

Olen yhdet nurmikot jo Uunolle lattanut, ja ne on kyllä jo kompostissakin, mutta pitää nyt vielä laittaa näin parvekkeellekin ”vakioastiaan” lämpäre nurtsia kissaa varten 🙂 Siemenet on siis laitettu tänään vasta itämään.

Sohvanurkkaus on jotenkin masentavan näköinen tänä vuonna… en tiedä mikä mättää, mutta ruuvasin tuohon ns pöydän päälle tollaisen tasaisen valkoisen kannen, että siihen voi laittaa vaikka vesilasin (tai punkkulasin). Ompelen siihen kyllä pöytäliinan että se peittyy. Olen lisäksi vielä kahden vaiheilla kääntäisinkö tuon sohvan kuitenkin vielä pituussuuntaan ikkunan alle, niin kuin se on edellisenäkin vuotena ollut. Pöytä tulisi nurkkaankaiteen viereen sitten. Sohva pysyisi sateella kuivana nääs 🙂

Teki yksi päivä kovasti mieli valkosipuliperunoita, ja minulla piti olla kylmäkellarissa pahvilaatikollinen perunoita, rosamundaa ja timoa. Ajattelin siis hakea sieltä satsin ja kappas perkele, potut olivatkin itäneet oikein kunnolla 😀 Otin muutaman kotiin kuvattavaksi, ja pitäähän ne varmaan laittaa sitten parvekkeelle johonkin ämpäriin kasvamaan, ei niitä syödäkään enää voi! Ehtiiköhän tälle vuodelle tulla edes satoa… noh se menee testiin sitten lähiaikoina.

Lämpimän kevään myötä puutarha on aika komeassa loistossaan äitini pihalla. Tässä pari kuvaa kukkivista kasveista…

(punapäivänkakkara edessä ja salvia takana)


(kiinanpioni Sarah Bernhardt)

Kiinanpionissa on älyttömän kokoiset kukat tänä vuonna. Mietittiin mistä mahtaisi johtua, mutta sitten aavisteltiin, että vanhempieni kissa on jäljistä päätellen käynyt lannoittamassa lähistöä. Mahtaisiko johtua siis siitä 😀 Kissan paska on hyvää lannoitetta!

(Kiksu-neiti)

Takapihan kukkapenkki kukkii myös ja se on vieläpä suhteellisen rikkaruohovapaa. Oikealla on jokin pioni vielä, en muista lajiketta. Äiti on ostanut sen joskus muutama vuosi sitten, ja pelkäsin sen kärsivän, kun siirsin sen tähän nurkkaan uuden kukkapenkin myötä. Hyvin kasvaa kuitenkin 🙂 Kyllä pionin voi siirtää!

Tuli sitä juhannuksena tehtyä yksi pesällinen kokkoakin… ei kehdattu enempää polttaa kun oli aika tuulinen keli ja koko kevään juhannukseen asti on ollut todella kuivaa. Eli metsäpalovaroitus oli voimassa vissiin torstaihin asti. Perjantaina oli oikein myrsky!

Juhannuksen alla vuosi sitten menehtyi myös rakas kissani, Spede, sekä kummitätini. Heitä muisteltiin myös. Spedehän sieltä parvekkeelta nyt puuttuu, niin voi olla ettei sen takia minun silmää oikein miellytä :/ Parveke on yleensä viritelty kissojen ehdolla.

Juhannus on lusittu Read More »

Vesiaihe parvekkeelle – 2017

Taas on jäänyt tekemättä yksi blogi alkukesästä, mutta tehdään se nyt!

Taustatietona, että minulla on ollut muutamana kesänä parvekkeella vesiaihe, ja tänä vuonna päätin tehdä sellaisen myös. Nyt se piti sijoittaa toiseen kohtaan, koska parvekkeella vaihtui järjestys ja edellisvuonna vesiahetta ei pystynyt käyttämään, koska se oli niin totaalisesti kotkansiipisaniaisten peitossa, että vedet olisivat valuneet siitä lattialle. Virittelin siis tänän vuonna vesiaiheen saniaisten ”ulkopuolelle” 🙂

Alkujaan olin hankkinut tällaisen emalivadin, mutta se osottautui niin hankalan kokoiseksi, että siitä piti luopua. Parvekkeella kun on sitä tilaa rajoitetusti. Tuttava oli poraillut valmiiksi letkua varten reiän keskimmäiseen metalliastiaan ja pariin muuhunkin kohtaan, jotenka minun tarvitsi vaan kasata koko hökötys.

Tarvikkeitahan minulla oli entuudestaan: kolme sisäkkäin menevää metallista kukkaruukun suojusta (metallipurkkisarja), letkua, pieni akvaariopumppu, mustaa koristesepeliä, pizzeriasta saatu isohko säilykepurkki ja koristekiviä.

Koska veden pitää kiertää säiliössä kunnolla ja pumppu piti eristää sepelistä, tein vesiletkusta tällaiset tassut, millä nostaa sisintä purkkia korkeammalle. Purkkia piti nostaa myös sen takia, kun ulkoreunoille laitettavien sepelien piti pysyä paikoillaan. Niiden päälle asetetaan ylemmät kerrokset.

Sisälle tuli siis säilykepurkki.

Korotetaan letkutassuilla jotta vesi pääsee alta paremmin kiertoon ja samalla sepelin saa korkeammalle reunoille.

 

Sitten paikoilleen…

Varmasti riittää vedenkiertoon tämä 🙂

Sitten sitä sepeliä purkin ympärille. Laitoin pohjalle vähän suurempia kiviä, ettei sepeli ”valu” tuon purkkihässäkän sisäpuolelle. Pumppu paikoilleen. Pumppu on viritelty reunaan kiinni metallipannalla, ettei se liiku päällä ollessaan. Kuvasta puuttuu letkunpalanen, joka laitetaan myös tässä vaiheessa paikoilleen, ja letku ujutetaan seuraavista kerroksista läpi ylimpään astiaan.

Johto jää nätisti paikoilleen eikä  törrötä, kun metalliastiaan on sahattu kolonen.

Sitten keskimmäinen astia paikoilleen ja sepeli myös. Jaa miksi laitoin sepeliä tuohon alimpaan astiaan? Noh, myös senkin takia, että siitä tulisi vähän painavampi. Se ei nimittäin liikahda paikoiltaan jos kissa sitä vähän tönäisee 😉

Taaskaan kuvasta ei näy, mutta letkun pää on melkein ylhäällä asti. Tein letkun sivun, lähes ylös, pienet reiät, joista vesi pääsee pois, ja tukin letkun pään korkilla. Piti jotenkin varmistaa, ettei vesi suihkua tuolta ympäriinsä ja että se valuisi nätisti tuosta ylimmästä astiasta alaspäin ”sopivalla voimalla”. Päällimmäiseksi kiveksi valitsin kokoelmastani spektroliittipalasen, joka näyttää kauniilta märkänä ja kun valo osuu siihen tietyllä tapaa.

(tästä on poistettu videoklippi, jossa näkyy, kuinka vesi valuu. Yritän tehdä sen tuubiin jossain vaiheessa)

Vesiaihe parvekkeelle – 2017 Read More »

Shopping Cart
Scroll to Top