HYDRO / Vesiviljely

Uusi kasvuastia käyttöön – HYDRO tomaatti osa 5

/ Kirjoittaja / Sisustusprojektit / DIY, HYDRO / Vesiviljely, Hyötykasvit / Kommentoi

Sain vihdoinkin aikaiseksi viritellä uuden kasvuastian hydroviljelyjä varten, ettei vaivoin hankittu uusi tomaatti heitä henkeään ennen kuin ehdin sen laittaa paikoilleen. Sain tädiltäni nimittäin sitä kaipaamaani Moneymaker-tomaattia pari taimea. Jouduin kylläkin luopumaan edellisestä hydrokasvistani näiden uusien tieltä.

Vesiviljelyssä kasvatettua Super Sweet-kirsikkatomaattia.

Jos joku nyt saa tästä jotain inspiraatiota, koska tämä todellakin näyttää helpolta hommalta, suosittelen kiinnittämään seuraaviin asioihin erityistä huomiota:

  • Kasvuastia soveltuu elintarvikekäyttöön, ettei siitä irtoa veteen mitään ylimääräistä.
  • Astiasta ei pääse valoa läpi, koska siitä muodostuu levää.
Vesiviljelyastia DIY

Kuten huomaa, omasta astiastani näkyy läpi vielä tässä vaiheessa, mutta päällystän sen kauttaaltaan ennen käyttöönottoa. Tarkistin myös elintarvikekelpoisuuden, josta on merkintä astian teippauksessa (vihreä korostus/merkintä).

Esivalmistelut

Koska kyseessä on DIY-projekti, piti uuden kasvuastian kanssa tehdä vähän esivalmisteluja. Tuttavani auttoi minua kannen aukkojen poraamisessa. Minulta ei sattunyt löytymään reikäsahaa, niin pyysin vähän jelppiä asian kanssa. Mittasin ruukun, ja merkkasin kohdat mihin halusin reikiä. Kun reiät oli tehty, hioin hiekkapaperilla varovasti reunoihin jääneet ”muovimujut” pois. Kansi oli valmis. Kansi on myös läpinäkymätöntä muovia, eli sitä ei tarvinnut peittää erikseen millään materiaalilla.

Koska hankkimani kivivillapalat olivat kaikki neliskanttisia, ne piti muotoilla ruukuille oikean kokoisiksi. Yritin tehdä tämän pahvilaatikon sisällä, ettei kivivillaa joudu mihinkään muualle. Ne saattavat nimittäin pistellä aika ikävästi. Käytin pilkkomisessa leipäveistä ja suojasin kädet kertakäyttöhanskoilla.

En ottanut kuvia siitä kun yritin epätoivoisesti peittää astian sivuosat ja pohjan ikkunateippaukseen käytettävällä teipillä. Homma tuli kuitenkin tehdyksi, ja lopuksi tein vielä ikkunateipistä ”suojapalat” tyhjien ruukkureikien kohdille. Tämä tulee olemaan väliaikainen juttu, koska niihinhän tulee jossain vaiheessa kasvit vesiviljelyyn. Mutta alkuunsa pitää pärjätä näillä mitä nyt on. Kanteen piti myös tehdä ilmastinletkua varten oma reikä.

Sitten vaan taimet paikoilleen. Laitoin ruukkujen sivurei’istä läpi nippusiteen vastakkaisille puolille, että saan viriteltyä niihin narut tomaatin tukemista varten. Moneymaker on korkea ja runsaskasvuinen tomaatti, ja se pitää tukea. Peitin kivivillat vielä ruukkusoralla etteivät tomaatin juuret altistu valolle tai kuivahda.

Koska kasvivalo oli edellisen tomaatin jäljiltä korkealla, se piti laskea tätä varten niin alas kuin mahdollista. Uuden jalustan johdosta se olikin suht helppoa. Valaisin makaa tukipalkkien päällä oikealla korkeudella. Kuvassa astiasta näkyy nyt myös teippaukset, jotka estävät valon pääsyn astiaan. En aio katsoa sitä läpi vuoden. Peitän teippaukset vielä jollakin toisella materiaalilla, mahdollisesti kankaalla.

Laatikon teippaukset näkyvät vielä ikävästi.

Käänsin tomaattiastian vielä toisinpäin. Nyt sille jää enemmän tilaa kasvaa myös syvyyssunnassa. Edellinen kasvoi takalaidassa ja oli miltei ikkunassa kiinni. Siihen oli vaikea päästä käsiksi toisinaan, kun piti poistaa esimerkiksi varkaita. Olen nyt saanut muutenkin uutta tietoa tomaatin kasvatuksesta, ja teen taas homman toisella tapaa. Siitä sitten jossain toisessa kirjoituksessa lisää. Joka tapauksesa, ylemmässä kuvassa on lähtötilanne viikko sitten, ja alemmassa on tämän hetkinen tilanne. Aika paljon se on kasvanut!

Tomaatti 28.7.2023
Uutta kasvua pukkaa…

Katsotaan mitä tälle viritykselle käy. Tämä viritelmähän ei vielä ole täysin valmis. Kasveille pitää laittaa jokin tuuletin, mikä on silloin tällöin päällä. Pitää varmistua, että varret vankistuvat, eivätkä lehdet homehdu.

Edellisiä hydro-tomaattiin liittyviä julkaisuja

Voit tilata artikkelit suoraan sähköpostiisi tai seurata Facebook-sivuani, jossa kerron uusien artikkeleiden ilmestymisestä. Julkaisen joskus yksittäisiä kuvia Instassa ennen kuin ne ovat blogissani, jos ne tänne edes päätyvät. Kiitos kun luit, ja hyvää viikonloppua!

Puolikas heinäkuu

/ Kirjoittaja / Päiväkirjaa, HYDRO / Vesiviljely, Imatra, Paikat / Matkailu / Kommentoi

Olen joutunut pitämään lepotaukoa käsieni kipujen takia, ja heinäkuun blogit ovat jääneet siksi kirjoittamatta. Pääsen käsieni kanssa vasta huomenna (17.7.) lääkäriin. Toivottavasti pystyn tämän kirjoittamaan loppuun kun kuviakin on niin paljon. Jospa ne kertoisivat enemmän kuin tuhat sanaa, eikä minun tarvitse rasittaa käsiä sen enempää.

Heinäkuun 1. viikonloppu

Meillä oli heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Imatranajot. Ei voi muuta kun olla pahoillaan järjestäjien puolesta, koska keli oli ihan järkyttävä. Koko viikonlopun satoi välillä todella rankasti vettä.

Sain kuitenkin raivattua parvekkeelta osan kivistä pois ennen kuin sade taas alkoi. Kiviä oli kaksi ämpärillistä. Vein ne sinne mistä olin ne hakenutkin. Parvekkeen siivous sai jatkua.

Osa kivistä viety pois.
Heinäkuun 1. oli sateinen
Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen sadetutkasta.

Katselin Imatranajot Youtubesta. Se olikin oikein loistavaa settiä. Olin yllättynyt kuinka laadukas tämä lähetys oli. Lisää tällaista, ja voihan niistä lähetyksistä maksaakin, jos ei pääse paikan päälle katsomaan. Ajojen ohella aloin suunnitella parvekkeelle pavilijongin seinämää, joka oli ajatuksissa koko alkukesän. Kävin hakemassa rungonkappaleet vanhemmiltani.

Alkuperäinen runko oli 3×3 metriä ja tietenkin se olisi aivan liian suuri parvekkeelle. Siispä aikani funtsittua, päätin pätkiä parit putkenkappaleet oikean mittaisiksi, että pavilijongin saisi viriteltyä paikoilleen. Yllätyksekseni huomasin, että sehän onnistui! Virittelin heti seinämät paikoilleen.

Takaseinustalle sopi peikonlehtiverho, joka on polyesteriä. Sen ei pitäisi homehtua.

Heinäkuun 3.-5. päivä tuuli oli aivan kauhea. Nyt nimittäin testattiin pysyykö viritelmäni pystyssä. Sehän onneksi pysyi.

Sain heti kuun alusta availla viemärit keittiöstä ja vessasta. Siinä on sitten sellainen asia, että hermoja koetellaan. Kun ei meinaa koskaan muistaa sitä viemärinavausgeeliäkään ostaa. Tälläkin kertaa kävin sen erikseen hakemassa kaupasta.

Hydrotomaatti on aivan totaalisen räjähtänyt. Se on ollut nyt vähän huonolla hoidolla. En ole priorisoinut sitä korkealle lainkaan näiden käsieni takia. Ja eikä se vielä riitä, että kädet on osaksi toimintakyvyttömät niin vielä jalatkin. Polvet olivat todella kipeät kolmisen viikkoa, enkä meinannut päästä rappusia alas. En uskaltanut kiipeillä myöskään missään talousjakkaroilla. Tomaatin latva on vieläkin ”paikoillaan” kun en ole ylettänyt pätkäistä sitä.

Tomaatin viereinen lattia on aivan järkyttävän näköinen. Kuin sinne olisi tapettu jotain. En saanut poimittua isoa osaa tomaateista korkealta lainkaan kun en päässyt talousportaille. Tomskut tippuivat lattialle, sen kuin ropina kävi. Jouduin odottamaan siivoustakin todella pitkään, kunnes polvet taipuivat edes sen verran, että yletyin poimimaan tomaatit lattialta. Tämä tapahtui vasta viime viikonloppuna.

Pitäisi saada viriteltyä nyt tämä uusi hydroviljelyloota paikoilleen. Jospa se olisi seuraava projekti sitten? Mutta siinä minulla nyt on se Money Maker-tomaatti, jota oli tarkoitus viimeeksikin laittaa.

Heinäkuun 2. viikonloppu

Sain vieraita viikonloppuna. Perjantaina luokseni saapui Lappeenrannasta pitkäaikainen tuttavani, Tiina. Neuloin hänelle keväällä Riddari-villapaidan, joka hänen oli tarkoitus nyt viedä sitten mukanaan kotiin. Noh, tein siitä paidasta osan uudelleen mittausten takia, ja villapaita on kyllä neulottu valmiiksi, mutta siitä pitää vielä päätellä lankoja ja jälkikäsitellä. Homma siirtyy sitten seuraavaan kertaan.

Kävimme Tiinan kanssa katsastamassa Jäppilänniemen taidetien, niin kuin meillä yleensä on tapana. En ottanut sieltä nyt mitään kuvia, kun käyn sitten jossain vaiheessa kuvaamassa teokset järkkärillä, kun ehdin. Enkä halua julkaista sieltä kuvia vielä, kun kaikki sinne haluavat eivät ole käyneet paikan päällä vielä. Ei mene yllätys piloille! Tässä on kuitenkin kohteet.

(klikkaa suuremmaksi)

Lauantaina luokseni saapui iloinen yllätys. Kummipoikani Caspian, jota en ole ristiäisten jälkeen nähnyt lainkaan livenä, tuli minua isänsä kanssa moikkaamaan. Hänen isä siis on Aatu, jolta Foxy-koira tuli aikoinaan minulle. En ole tottunut lapsiin, mutta kyllä tämän kanssa oli kerta kaikkiaan niin helppo olla. Cassu oli todella kiltti ja ihana lapsi. Kävimme Imatran venesatamassa pizzalla, ennen kuin he lähtivät takaisin Helsinkiä kohti. Pizzapaikka oli tarkalleen ottaen Kolme Ankkuria. Otin sieltä muutamia kuvia, joista nyt kooste seuraavaksi.

Imatran venesatama panorama-kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi 2600x1161px.

Taivaalla näkyi upeita ukkoskuuropilviä. Kuvat on otettu kännykällä.

Heinäkuun alkuviikot olivat sateiden lisäksi vielä aika koleat. En pitänyt parvekkeen siivouksen kanssa mitään kiirettä. Sitä paitsi, kädet olivat edelleen kipeät. Pääsin kuitenkin tekemään töitä parvekkeelle hetkeksi, mikä oli aivan ihanaa! Vesiaiheessa vesi lorisee… ehkäpä vähän liikaakin. Sitä on kait pakko vielä vähän fiksailla.

Tämä viikonloppu olikin sitten oikein hauska. Paikallinen kantisbaari Kenguru, järjesti asiakkailleen Amazing Race-polkupyöräkilpailun, joka käytiin lauantaina 15.7. Olin avustajana ensimmäisellä rastilla, jossa minun tehtäväni oli piilottaa värillisiä kiviä, jotka olivat joukkueiden värit. Heidän piti etsiä sitten oma kivi taka-alalla näkyvästä suuresta kivestä.

Kun oma osuuteni oli ohi, palasin pyörätietä pitkin sähkökruiserilla baarille fiilistelemään loppukisaa.

Vihdoinkin kun kaikki olivat maalissa, ja heidät palkittiin… jokainen! Tässä ottamani kuva kisaporukasta.

Kuva löytyy myös Bar Kengurun Facebook-sivulta.

Eiköhän tässä ollut tälle kerralle ihan tarpeeksi… seuraavalla kerralla sitten parvekkeesta, joka on löhöilykunnossa jo! Sinne on tullut muutakin, josta en ole ehkäpä maininnut. Lue ihmeessä seuraavakin kirjoitukseni ja tilaa artikkelit sähköpostiin, jos et vielä ole tehnyt sitä, tai tykkää sivustani Facebookissa. Saat Facesta tiedon kun uusi artikkeli on julkaistu. Lisäksi lähetän sen sähköpostitse kaikille jotka ovat sen tilanneet sinne.

Kiitos kun luit, ja hyvää alkavaa lämmintä viikkoa!

Tilaa uusin artikkeli sähköpostiisi.

Tomaatti – HYDRO osa 4

/ Kirjoittaja / HYDRO / Vesiviljely, Hyötykasvit / Kommentoi

Tässä tulee pieni tilannekatsaus, miten vesiviljelyssä oleva tomaatti oikein jakselee. Edellinen postaus oli 17.11.2022 (osa 3), eli siitä on jo tovi aikaa. Toki olen kertonut tomaatin kuulumisia muissakin artikkeleissa, mutta mikään niistä ei ole täysin keskittynyt tähän aiheeseen. Haluan vielä sen verran mainita, että otan valaisimesta kuvaamista varten siniset LEDit pois päältä ettei kuvista tule violetteja. Siniset valot ”värjäävät” kaiken muunkin ympäriltä omituisen väriseksi.

Tomaatti 29.4.2023 ennen karsimista.

Olen ollut hieman pulassa tämän rehun kanssa kun se alkoi kasvaa aivan älyttömästi kun aurinko tuli talven jäljiltä esiin. Siihen tuli niin paljon varkaita, että minulla meni varmaan tunti, että sain pätkittyä niitä pois. Varkaistahan saa uusia tomaatin taimia, joten yritinhän minä niitä juurruttaakin. Siinä en tosin onnistunut. Tai ne tekivät juuret, mutta siirtäminen kasvatusastiaan epäonnistui. Aion kokeilla sitä sitten uudelleen.

Tomaatti 29.4.2023 ennen karsimista.

Kuten edellisestä kuvasta näkyy, valaisinta täytyy nostaa niin korkealle kuin se on vaan mahdollista. Aion ”kouluttaa” seuraavan tomaattini kasvamaan hieman eri tavalla. Jos sen saisi kasvatettua vaikka jollain tapaa sivuttain tuossa ikkunan edessä. Ikkuna on kaakkoon päin, ja se on paras vaihtoehto asunnossani miltei millekään kasville.

Latvat kasvavat korkeiksi. Niiden päissä on kukintoja.

Karsin tänään tomaattia todella paljon, koska se todellakin oli kasvanut aivan sikin sokin, ja lisäksi se oli täynnä kukkia. Niitä oli miltei mahdotonta nähdä kaikkien lehtien seasta. Niinpä katkoin vahingossa myös sellaisia oksia, missä kasvoi jo tomaatin alkuja. Edellisen kerran pätkin sitä 16.4. jolloin sain saman kokoisen kasan lehtiä, mitä tänään.

Kuinkas monella on koristeena tomaatin oksia maljakossa? No ainakin minulla on! Pitää aloittaa virittely uudelleen, kun projektipinossa odottelee vesiviljelylaatikonkin uusiminen.

Tein hiljattain ostoksia Pavunvarsi-verkokoaupasta, kun ensimmäinen ostoskerta meni vähän pieleen. En oikein ymmärtänyt mitä olin ostamassa. Tottakai tällainen ”nörtti” tempautuu kaikkeen älyttömään teknilliseen asiaan mukaan, niin ei kun uutta settiä vaan rakentamaan! Tämänhetkinen kasvatusastia ei nimittäin silmiäni hivele, niin uusi astia on ehdottomasti tarpeen. Se, että kaikki lähtee huokeaan hintaan, on myös todella tärkeää. Olin aluksi sitä mieltä, että niillä pitää pärjätä mitä jo entuudestaan löytyy, mutta ei se sitten niin mennytkään.

Uusi kasvulaatikko tuli hankittua ja siihen kaikenlaista härpäkettä, mutta kerron tämän kasaamisesta sitten toisella kertaa lisää. Siitä tulee kuitenkin aika pitkä stoori, niin pysyköön nyt tämä artikkeli kuulumisten kertomisena. Mutta tässä esimakua hieman, miltä se suunnilleen tulee näyttämään. Tämä ei siis ole lopullinen versio!

Mitä on sitten tullut opittua ajan kuluessa? Ensinnäkin kevytsora ei ole yhtään hyvä ruukkumateriaali millekään hydrokasville. Laitan sitä toki tavallisten huonekasvien mullan sekaan (tai kookoskuidun) kuohkeuttamaan kasvualustaa, mutta vesiviljelyyn se ei vaan sovi ainoaksi alustaksi. Se tulee nimittäin ruukuista pohjien kautta ulos, vaikka olisit laittanut mitä verkkoa sinne ruukun pohjalle sitä estämään. Nyt kevytsoraa lilluu vedessä juurien seassa. Juuret kyllä takertuvat niihin kiinni, mikä voi olla jopa hyväkin asia. Sorahan kerää vedestä happea, mitä juuretkin haluavat.

Kuva artikkelista Maaliskuu on jo lopussa mutta missä on kevät?

Olin myös aikeissa laittaa tomaatin kasvuritilän taakse kasvihuonemuovia. Se ei tapahtunut, ja tällä hetkellä tomaatti kasvaa olohuoneen ikkunassa kiinni, ja kohta myös sälekaihtimissa kiinni. Minun täytyy tehdä tälle nopeasti jotain, ennen kuin jokin asia menee taas pieleen. Olisi erittäin tärkeää, että pääsisin hallitsemaan tomaattia myös sivuista käsin. Nyt en pääse, koska toisella puolella on iso puupenkki ja toisella puolella on huonekasveja. Eli, nyt täytyy vaan jatkaa yhtä toista projektia, mikä on ollut pahasti kesken. Pyörä on laitettava pyörimään!

Kokonaiskuvaa huoneen ahtaasta nurkkauksesta

Laitan loppuun vielä tomaateista kuvia. Tällä hetkellä on aika iso sato tuloillaan, jos vaan kaikki menee hyvin. Lopuksi vielä speksejä.

Tomaatti speksit

  • Lajike: Super Sweet, runkotomaatti, kirsikkatomaatti, täysin vesiviljelty alusta asti
  • Kasvuastian koko: 15L (litres)
  • Lannoitus: Green Care Puutarhan kesä ”pinkki kesälannoite” + Biolan puutarhakalkki. Aikaväri 1 viikko tai/kun lisätään vettä niin siihen se määrä mitä on suositeltu (2tl/10 litraa)
  • Valaistus: 120W LED Finland kasvivalaisin (otettu akvaariokäytöstä), valoa luonnosta kaikki mahdollinen. Valaisin ei ole kevään tullen täydellä teholla, talvella pimeään aikaan oli. Valoaika 12 tuntia. (spektriä en tiedä)
  • Muu tekniikka: vesisäiliössä akvaariokäytöstä otettu pieni ilmapumppu jossa ilmastinkivi.

Sähköpotkulauta alle ja kevättä kohti!

/ Kirjoittaja / Päiväkirjaa, HYDRO / Vesiviljely, Hyötykasvit / 1 kommentti

Nyt on ollut oikein loistava pääsiäinen sään puolesta. Meillä on alkanut kevät! Mitäpäs sitä sitten muuta kun menopeli alle ja kruisailemaan. Minulla on ollut muutaman vuoden sellainen kruiseri-mallinen sähköpotkulauta, jolla ajelen tässä lähialueilla. Sillä pääsee näppärästi liikkumaan paikasta toiseen ja pyöräteitä pitkin. Auto pitää aina jättää johonkin, jos menee vaikka luontoa kuvailemaan tai lintubongailemaan. ”Spotkulaudalla” voi myös ajella varovasti polkuja pitkin, jos maasto sen sallii. Ainoa ongelma siinä on, että sen akku ei välttämättä kestä ihan samanlaista reissua kuin tankillinen bensaa. Olenkin joutunut hankkimaan uuden akun, millä kantomatka piteni huomattavasti alkuperäiseen verrattuna. Alkuperäinen akku ei ihan pitänyt virtaa niin kuin olisin toivonut, ja pari kertaa kun tuon yli 60-kiloisen vehkeen työntää mäkiä ylös, niin uusi akku alkaa yllättäen kiinnostaa.

Sain syntymäpäivälahjaksi viime syksynä uuden tehokkaan akun, ja yksi viikonloppu menikin sitten siihen, kun suunnitelin miten sen saisi pysymään vekottimen kyydissä. Skobassa on pohjassa sellainen tila, missä edellinen akku ja moottori olivat. Uusi akku ei mahdu sinne sitten mitenkään päin! Se pitää sijoittaa johonkin muuhun kohtaan. Aikani mittailtua, sille löytyi sopiva paikka istuimen alta. Asiassa pitää ottaa huomioon myös sellainen seikka, että tuon sen akun joka kerta kotiin mukaan kun en käytä vekotinta. Pohjalevy pitäisi aina ruuvailla irti, jos sen yrittäisi jotenkin saada sinne ujutettua. Sille pitää siis keksiä jokin helppo ”plug and play”-viritys.

Sattuikin niin mukavasti, että minulla oli tällainen tuttavilta saatu Colosen huopalaukku, mihin tuo akku sujahti todella näppärästi. Saan kassin ja olkahihnan avulla viriteltyä akun kiinni istuimen alle. Se lepää kassissa kuin olisi taskussa. Kassissa on vieläpä pari pientä etutaskua, johon saa ujutettua jotain pikkutavaraa, kuten maailman parhaan huulirasvan ja pikkupussin. Tuollaista samanlaista kassia ei välttämättä ole missään enää myytävänä, mutta käykäähän kurkkaamassa mitä kaikkea mahtavaa tuotetta Colose pitää sisällään. Huom, tämä ei ole maksettu mainos 🙂 Mainostan tuttuja mielelläni aina kun on mahdollista.
(Colose on sveitsiläinen laadukas kosmetiikkamerkki jonka maahantuonti on Imatralla. Klikkaa sivustolle)

Innostuin skoban käyttöönotosta niin paljon, että päätin myös hieman ehostaa sitä. Virtalukko-valosysteemi oli mielestäni aika ruma alkuperäisenä, niin päätin spraymaalata sen mustaksi. Siitä tuli heti tyylikkäämpi! Unohdin vain täpinöissäni ottaa siitä kuvan ennen maalausta, niin piti etsiä arkistoista vanha kuva vuodelta 2021, jossa tuo virtalukko näkyy selkeästi.

Ennen
Jälkeen

Noh, nyt on sähköpotkulauta otettu käyttöön ja seuraavana on sitten vuorossa hydrotomaatti. Se pyrähti jotenkin ihan tolkuttomaan kasvuun noin viikko sitten, kun aurinko tuli esiin. Se on tällä hetkellä aivan täynnä kukkia. Pitää aloittaa taas varkaiden poistaminen, ettei se kasva liian suureksi. Olemme käyneet tästä asiasta keskustelua vähän yhden sun toisen kanssa, että tästä hydrotomaatista ei tarvitse välttämättä poistaa niitä varkaita samalla tavalla kuin että se tomaatti kasvaisi ulkona tai kasvihuoneessa. Asunnon sisällä on sille tasaista lämpöä tarjolla ja myöskin asiaan tarkoitettu kunnollinen valaisin. Ravinteita voi säätää koska ne laitetaan suoraan veteen. Ei voi siis verrata kasvupaikkoja keskenään. Ja kyllä se tekee tomaatteja jokaiseen varkaaseen! Nehän ovat tomaatin pistokkaita loppu peleissä.

30.3.2023
9.4.2023

Olen pidemmän aikaa miettinyt uutta astiaakin tuolle, ja sitten löysinkin paikallisesta Mainio-nimisestä kaupasta muovilaatikoita, jotka soveltuvat mahdollisesti tähän käyttöön. Niissä on merkintä elintarviketurvallisuudesta. Ja mikä vielä parempi, niissä näyttäisi olevan sellainen kansi mihin saa porattua sopivan kokoisia reikiä ruukkuja varten. Astia olisi myös matalampi mitä nykyinen on, eli juurilla ei olisi niin ”pitkä matka” veteen. Mietin juurikin tätä pienempää versiota tarkoitukseen sopivaksi.

Pitää vielä mittailla mahtuuko laatikko tekemääni telineeseen. Kasvit saisi sijoiteltua kanteen kuta kuinkin näin:

Kyllä tämä tästä alkaa suttaantua 🙂 Kevät etenee juuri nyt huimaa vauhtia, ja sen myötä ajatuksetkin vähän harhailee siellä ja täällä. Pitäisi nyt vain muistaa laittaa ne loput tomaatit kasvamaan, että se ehtii sitten kesällä tehdä minulle niitä pistokkaita. Lupasin vielä tuttavillenikin joitain taimia. Ja jos vaikka ymmärtäisin kirjoitella tänne asioita hieman useammin, niin ei tulisi sitten yhdellä kertaa niin älytöntä settiä luettavaksi. Mutta, alan tästä valmistautua pääsiäis lounaalle, jonka äitini on luvannut valmistaa. Se on maailman paras asia! Kevättä kohti ja sähköpotkulauta alle – siinä tämän päivän agenda. Tässä vielä Instaan laittamani videoklippi muutaman päivän takaa. Sähköpotkulauta-ajelut on maailman parasta asiaa, ainakin silloin kun tarkenee.

Maaliskuu on jo lopussa mutta missä on kevät?

/ Kirjoittaja / Päiväkirjaa, Huonekasvit, HYDRO / Vesiviljely, Hyötykasvit / Kommentoi

Maaliskuu on jo lopuillaan ja minulla ei ole mitään vieläkään kasvamassa. Kaikki kevätkylvöt on tekemättä. En tiedä, onko hyvä asia vai huono. Mietiskelen edelleen mitä oikein laittaisin, vai laittaisinko yhtään mitään. Yhden tomaatin voisin laittaa parvekkeelle, koska viime kesänä ottamani pistokas Money Maker-tomaatista ei lähtenyt kasvuun hydroviljelylaatikossa. Vai olikohan se niin, ettei minulla ollut koko viljelylootaa siinä vaiheessa kun pistokas oli vesiastiassa juurtumassa. Noh, Money Makerin joudun kyllä kasvattamaan uudelleen.

Tomaatista puheenollen… en nyt ole oikein saanut draivia kirjoittaa erikseen hydroviljelystä mitään, kun siinä ei varsinaisesti edes tapahdu mitään. Tosin, kasvi tekee koko ajan tomaatteja. Ajattelin myös sen uudistamista, ja pätkäisin siitä pitkän lehdettömän rungon pois. Istutin sen uudelleen toiseen kohtaan kasvamaan ja jäin odottelemaan mitä sille tapahtuu.

Kurkkasin äsken vesiastiaan, ja sehän olikin tehnyt jo uudet juuret! Tomaatti on siis istutettu uudelleen neljä päivää sitten ja siinä on jo tällaiset vesijuuret. Huh! Noh, tietääpähän mitä seuraavaksi tekee. Tomaatissa kaikki nuo nystyrät tuossa rungossa ovat käytännössä katsoen juuria. Eli, jos haluaa, että tomaatista tulee todella jämäkkä ja runsassatoinen vaikka ruukussa, se kannattaa istuttaa parikin kertaa uudelleen siten, että se pystyy muodostamaan mahdollisimman paljon juuria mullan alle varren nystyröistä.

Vesijuuret jo neljässä päivässä.

Olen muutenkin aika yllättynyt tästä viritelmästäni, että kuinka se oikein jopa toimii. Tiedänhän entisenä akvaarioharrastelijana, että valo + vesi + lannoitteet kasvattavat levää. Tässä siis hyvä vinkki niille, jotka suunnittelevat istuttavansa jonkin kasvinsa läpinäkyvään kasvuastiaan kuin olisivat maljakossa, joka kasvaa sitten vaikkapa Leca-sorassa. Unohtakaa koko juttu. Se vain kerää levää ja on vieläpä varmasti hankala putsata. Tai ainakaan itsellä ei riittäisi kärsivällisyys alkaa putsata jokaista Leca-soran palasta puhtaaksi.

Viime kesän tomaatin juuret hydroviljelyssä.

Eihän tämä minunkaan sötös mikään todella kaunis ole, mutta ei sen tarvitse ollakaan. Teen siitä varmasti vielä näyttävämmän näköisen aikojen saatossa, kunhan saan lisää haluamaani rakennusmateriaalia. Aion itsekin korvata näitä Leca-pallukoita kivivillalla, joka on huomattavasti siistimpää. Tilailinkin Pavunvarsi-verkkokaupasta vähän tarvikkeita viritelmiäni varten, ja tein vielä tänään uuden tilauksen asiaan liittyen. Ostin nimittäin liian pieniä kivivilla-alustoja. Tai sitten pitää vaan keksiä niille uusia istutusastioita. Ja mikähän se siinä kuvassa muutenkin komeilee, kuin uusi vesipumppu! Jos en saa tästä tehtyä sitä, mitä ajattelin, tämä menee parvekkeelle käyttöön.

Ostokset Pavunvarsi-verkkokaupasta.

Lisää sitten joskus toisten tästä hydrokokeilusta ja siirrytään eteenpäin… olin nimittäin tappaa kiinanruusuni vetoon, kun siirsin ikkunan edestä valoverhon toiseen paikkaan!

En voinut uskoa silmiäni mikä veto ikkunan äärellä oikein olikaan. Sain siitä kylläkin osviittaa kun seisoskelin hetken ulko-oveni edessä paljain jaloin, ja oikein tunsin luissani kuinka siinä kävi viima. Pitäisi tehdä sellainen viimamakkara, mitä tuolla käsityöryhmissä nyt puuhastellaan. (Artikkeli aiheesta: Meillä kotona)

Mistä sitten huomaa, että kiinanruusu on saanut vetoa? No lehdistä tietenkin.

Kiinanruusu kellastutti paljon lehtiä kun sai vetoa.

Vaihtelin verhoja eräänä päivänä vähän keväisempiin versioihin, ja siirsin tosiaankin kiinanruusulle viritetyn valoverhon keittiöstä olohuoneeseen suojaamaan muita huonekasvejani ikkunan äärellä vedolta. Ajattelin, että kyllähän kiinanruusu hetken pärjää, mutta ei pärjännyt. Katso kuinka lehdet heiluvat kun kiinanruusu on ikkunan äärellä:

Hankin kiinanruusulle uuden verhon (kuva edellisestä verhosta). Se onkin toipunut ihan hyvin rääkkäyksestä ja on takaisin paikoillaan keittiöpöydän päällä. Oli se aikansa ihan raasu… ihan säälitti koko parka. Siitä tippui todella paljon lehtiä ennen kuin tajusin siirtää sen sivumpaan.

Mitäpäs muuta maaliskuu on sitten pitänyt sisällään? Tavaroita alkaa pikkuhiljaa mennä paikoilleen, joka piristää mieltäni. Olen saanut koluttua kaappeja läpi vanhoista vaatteista, jotka laitan keräykseen. Järkkäilyintoani hieman hidasti AKT:n lakko, kun esimerkiksi jäteautot eivät kulkeneet normaaliin tahtiin. Vein muun muassa biojätteet pari kertaa vanhempieni astiaan kun oma kerrostalon astia oli aivan täynnä.

Yritin myös hieman hidastaa järkkäilytahtiani tekemällä välissä yhden villapaidan tuttavalleni. Villapaita on viimeistelyä vaille valmis. Sain inspiksen aloittaa toisenkin villapaidan tekemisen itselleni samalla kuviolla. Tästä tuli siis Riddari, mikä nyt on tällä hetkellä suosiossa. Teen oman versioni villatakkina.

Hieman vielä keskeneräinen Riddari islantilaisneule.

Olen yrittänyt seurata kevään etenemistä ja ihmetellytkin, että miksei talitintit jo laula. Maaliskuu on loppupuolella, eikä vielä yhtään linnunlaulua havaittavissa. Toki en ihan kaikkea tänne sisälle kuulekaan, mutta käynhän päivittäin jossain vaiheessa ulkona. Edes aurinkoisina kevätpäivinä ei linnunlaulua meidän pihalla.

Olen suunnitellut lintujen päänmenoksi joitain asumuksia, joita on sitten tarkoitus laitella sinne sun tänne. Saan haettua sukulaisen tilalta rämähtäneen puukatoksen lautoja, joista saa kätevästi askarreltua sitten yhtä sun toista. Lisää niistä projekteista sitten myöhemmin. Termisen sään puolesta kevät ei ole vielä edes alkanut. Tämä on todella outoa. Lunta on vielä polviin asti, ainakin täällä Imatralla. Jospa ne ilmat alkaisivat kohta lämmetä, ja ennen maaliskuun loppua alkaisi titityy raikaamaan. Pajunkissoja on ollut jo kuukauden, ainakin.

Tänään on ollut muutenkin pasmat aivan sekaisin eikä aurinkokaan paista. Sain tietooni jostain Facebookin päivityksestä, että aina tietämäni Unterniskanjoki ei olekaan enää sen niminen, vaan se on Salojoki. Missä kohtaa se on vaihtanut nimensä? Ainakin se on puhekielessä ollut Unterniskanjoki niin pitkään kun itse olen ollut koko joen olemassaolosta tietoinen. Nyt jos tiedät tähän vastauksen niin olisin aika kiva jos kertoisit sen minulle ja muillekin. Lähden tässä lähiaikoina katselemaan kuinka kevät sen varrella etenee, niin olisi siinä samalla kiva saada faktatkin kuntoon. Noh, ei tässä muu auta kuin jatkaa omia juttuja ja aloittaa maaliskuun toiseksi viimeinen viikko pohdiskelemalla. Hyvää viikon alkua!