Satumetsässä

Meille Suomeen on ennustettu myrskyn saapumista länsirannikolle tänään, mutta täällä kaakossa saamme vielä odotella. Saattaa hyvinkin olla, että säästymme pahimmalta riepottelulta, toivottavasti. Jokainen kerta kun meillä myrskyää, mielessäni käy mitenkä ”omat satumetsät” selviävät näistä koetuksista. Tosin se kuuluu luonnon kiertokulkuun, että metsissä kaatuilee välillä puita. Samaan aikaan YLE uutisoi Aamuteeveessä, että ”maailmasta on kadonnut 100 miljoonaa hehtaaria metsää” (lähde: YK). Tämä taas kuulostaa todella surulliselta, koska sen voi vain jokainen arvailla, että mistä tässä on kyse… Noh, tämän päivän myrsky nimetään jossain vaiheessa joko Ailaksi tai Hillaksi.

Olen löytänyt tästä kotini lähettyviltä sellaisen satumetsän, jossa tykkään käydä seisoskelemassa toisinaan. Se on kerta kaikkiaan ihana! Käyn toki poimimassa sieltä sieniäkin, kun niiden aika on. Mutta syksy on sellaista aikaa, että metsä on aivan upea kaikkine pehmeine sammaleineen.

Otin vuosi sitten metsässä järkkärillä kuvia, mutta tänä vuonna menin ihan vain kännykän kanssa. Nämä ovat yleensä sellaisia Ex tempore reissuja, ja harvemin kuljetan järkkäriä edes autossa mukana. Kuvia jää siis paljon ottamatta, valitettavasti.

Löysin tästä metsästä vuosi sitten raadon, jota kävin myös tällä kertaa tarkastelemassa. Se oli koluttu aivan puhtaaksi mutta luuranko oli edelleen siellä, missä se oli vuosi sitten. En osaa sanoa mille eläimelle tämä kuuluu, mutta ihan pieni se ei ollut – mahdollisesti peura. Olisikohan se jäänyt auton tönäisemäksi, kun tuossa metsän vieressä on maantie?

Kuva: 29.8.2019

Metsä on niin ihanan pehmeän näköinen, ettei siellä meinaa raaskia edes kävellä. Tietysti liikkuessa täytyy katsoa tarkkaan, mihinkä astuu. Metsään oli esimerkiksi paikoittain kasvanut uusia puun taimia joiden päälle ei halunnut astua. Tämä on niin luonnonmukainen paikka, että se hoitaa vähän itse itsensä 🙂

Metsä on täynnä eri sammalia, joita pitää kyllä lähteä jossain vaiheessa vähän tarkemmin katselemaan…

Keskellä metsää kulkee puro, jonka reunamat ovat myös sammalilla koristellut.

Sieniä ei löytynyt tällä kertaa ja päätin lähteä vielä toiseen paikkaan. Kyseisellä alueella olikin tehty metsätöitä, niin sieniä en lähtenyt edes etsimään. Jatkoin matkaa, kunnes tie päättyi… saavuin sukulaiseni metsämökin pihapiiriin. Paikassa on ihana lampi, jonka syvyyttä emme edes tiedä. Se on varmasti useita metrejä. Muistan, kun lapsena kävimme täällä pulikoimassa. Meille oli rakennettu sellainen laituri, jossa oli keskellä pienille tarkoitettu uima-allas, tai ei tietenkään niin suuri, minkä uima-altaaksi mieltäisi. Sellainen potero, johon mahduimme serkun kanssa istuskelemaan, kun olimme niin pieniä ettemme osanneet uida. Se oli muistaakseni noin kylpyammeen kokoinen. Altaassa oli joka vuosi nuijapäitä, joita yritimme ottaa kiinni ja siirtää lampeen. Lammen ympärystä on sammalta ja välillä siinä ajelehtii sammaleesta muodostunut pieni saari, jossa ei voinut kävellä koska siihen ullposi jalat. Tällä kertaa en mennyt rantaan, koska juuri kun saavuin paikalle, alko sataa vettä. Pidättelin hetken sadetta saunarakennuksen kuistilla, jossa otin videokuvaa lammesta, josta tämä seuraava pätkä onkin…

Lue artikkeli

Maisemakuvia kesältä 2020

Loppupeleissä kävin todella vähän kuvailemassa millään aparaatilla mitään koko kesänä 2020, mutta kun kännykkä on miltei aina mukana, sai sillä napattua tänne blogiin ”sattumia”. Tässä muutamia ottamiani kuvia kesältä.

Jäppilänniemen taidetie on yksi sellainen ”paikka” johon haluan käydä tutustumassa joka vuosi. Kyse on siis yhdestä tiestä, jonka varrelle on sijoitettu maatilallisten ITE-taideteoksia. Hyväkuntoinen ajaa tämän tien päästä päähän fillarillakin, mutta kun itse en nyt ihan niin ”nuori ja notkea” enää ole, taitettiin serkun kanssa tämä reitti autolla. Tänä vuonna oli uusiakin teoksia, joita oli mukavaa ihailla. Tien varrella on esimerkiksi lato, jossa oli todella upeita valokuvia otettu luonnon eläimistä, lähinnä linnuista. Ne olivat ällistyttävän hienoja ja tarkkoja kuvia! Jäin miettimään, minkälaisilla vehkeillä ne oli oikein otettu… ei ainakaan kännykällä 😀

Maiseman katsojat ovat tässä kohtaa joka vuosi, aina hieman erillaisella kokoonpanolla, ja eri vaatetuksella. Tällä kertaa ne olivat näin. Kuvassa serkkuni ottaa huikeasta maisemasta kuvaa, joka avautuu Immalanjärvelle päin.

Joskus sitä vaan sattuu paikalle kun sateenkaari näyttäytyy… eihän tällaisiakaan tilaisuuksia silloin tule vastaan kun on järkkäri mukana, tietenkään.

Torikatu, Vuoksenniska 11.7.2020

Yksi paikoista Imatralla, josta pidän todella paljon, löytyy tästä ihan asuinpaikkani läheltä… Immalanjärvi! Sen rannat ovat ihania hiekkarantoja, vaikkakin välillä vähän mutaisia. Tarkempaa tietoa minulla ei ole miksi juuri tätä rantaa kutsutaan ”Lietteen rannaksi”. Se on kuitenkin ihan kiva paikka, puistomainen. Miinuspuolena on hanhien jätökset joille nyt ei taida oikein mahtaa mitään. Muuten rannat ovat ihania ja vesi on kesäisin lämmintä.

Immalanjärvi 19.8.2020

Tänä kesänä sai ihailla myös valaisevia yöpilviä, tai ainakin niihin jostain syystä osasi kiinnittää erityistä huomiota. Onhan niitä joka vuosi, mutta nyt ne laittoi erikseen merkille, jos niitä näkyi. Liekö syy siinä, että meteorologit ovat jotenkin niistä erikseen maininneet, kun ihmiset lähettävät uutistoimituksiin sääkuvia, joissa näitä pilviä esiintyy.

Vuoksenniskan kiertoliittymän kohdalla 1.8.2020

Yksi ihanimmista paikoista mitä tiedän, on sukulaiseni tila. En sen tarkemmin kerro missä tämä on, mutta satuin muuten vain ajamaan tämän paikan ohitse, kun maisemiin ilmestyi täydellinen sateenkaari! Se ehti hieman hälventyä ennen kuin sain hypättyä autosta ulos ja napattua siitä kuvan. Tämä kohta toi minulle mieleen edesmenneen koirani, jonka hautapaikka on samoissa maisemissa. Ikävä on suuri – rakas Foxy

Tuttavani oli jokin aika sitten käynyt kuvaamassa revontulia Lammassaaresta käsin. Lammassaari on Imatralla venesataman kohdilla, Saimaalla. Sinne piti päästä! Olen aiemmin toisen tuttavan kanssa käynyt kiertämässä kyseisen saaren. Se on aivan ihana – täynnä luontopolkuja. Reitit ovat helppokulkuisia, että tällainen koheltaja kuin minkäkin, voi niissä kulkea loukkaamatta itseään (en kyllä lupaa mitään). Jos saarta lähtee kiertämään ympäri, siellä voi pysähtyä useampaan eri paikkaan paistelemaan vaikkapa makkaraa nuotiopaikalla. Saaresta löytyy myös laavu. Lammassaari tarjoaa kuntoilijoillekin paikkoja vetää mäkiä ylös ja alas, mutta itse viihdyin parhaiten helppokulkuisemmilla reiteillä.

Luontopolku rantaan päin Lammassaaressa.
Kuva: 4.9.2020

Saavuin johonkin ennalta määrittelemättömään paikkaan… tämä ei ollut mitenkään tarkoituksella haettu, mutta ei se mitään – näky oli huikea! Kuva on panorama, voit katsoa sen suurempana 🙂

Kuva: 4.9.2020 kello 19:39

Auringonlaskua odotellessa samassa paikassa… voit klikata suuremmaksi 🙂

Kuva: 4.9.2020 kello 19:59

Imatralla ja Ruokolahdella on niin hienoja ulkoilupaikkoja, että menee varmaan useampi vuosi, että ne koluaisi kaikki läpi. Joskus on ihan kivaa itsekin käydä paikkoja katselemassa, mutta toisinaan se olisi todella mukavaa jakaa tällainen kokemus toisen kanssa. Monesti mietin, että juuri koira olisi ollut se ”toinen henkilö” jonka olisin ihan mielelläni ottanut mukaan näihin paikkoihin. Tietty, moneen paikkaan hänet mukaan otinkin. Foxy oli sen verran kohelo ettei sitä voinut ihan jokaiseen paikkaan mukaan ottaakaan, ettei loukannut vaan itseään. Mutta koen, että paljon jäi hänen kanssaan näkemättäkin ja se on tavallaan mielestäni surullista. Mutta Foxy kulkee nyt näitä reittejä minun mukanani sydämessäni

Lue artikkeli

Imatranajoissa – sivuvaunut

Nämä sivuvaunut ovat aina jotenkin itteäni kiehtoneet ja niistä oli mukava räpsiä kuvia. Omalla kameralla ei ollut radalle mitään asiaa kuvailemaan, mutta onneksi porukka kulki yleisön vierestä varikolle, ja tottakai vauhti oli minimissään silloin. Lisäksi oli kiva huomata, että näissä sivuvaunuissa toinen aisapareista saattoi olla nainen 🙂

Mike Rocher & Anna Burkard
Timo Kallio & Jere Nuppola
Tässä sivuvaunun kilpailijapari Pekka Päivärinta ja Jussi Veräväinen.
Petri Virtanen & Arto Pöyhönen
Helmut Lingren & Kim Friman
Kees Endelveldt & Jeroen Remme
Tero Manninen & Joni Manninen
Estelle Leblond & Frank Claeys
Menossa radalle…
Tulossa radalta!
Philip Dombernowski & Erik Gundersen
Lue artikkeli

Imatranajoissa 2019

Sain viikonloppurannekkeen vuoden 2019 Imatranajoihin, ja pitihän se sitten käydä siellä pyörähtämässä. Perjantai meni tosin kotona ihmetellessä ja odotellessa serkkua kylään. Hänellä alkoi näet loma ja tykkää käydä osan lomistaan aina viettämässä täällä Imatran suunnalla. Hän asuu siis Järvenpäässä. Perjantaina ei ollut varsinaisia kilpailuja vielää ja päätimme lähteä ajoihin vasta lauantaina päivällä. Tietysti lauantaina tihkutti vettä koko päivän! En siis otaanut kuvia märällä kelillä. Lähdimme kisapaikalta hyvissä ajoin pois, ja missasimme ikävän tapahtuman – ehkä hyvä niin. Kisat jouduttiin keskeyttämään sveitsiläis-kuskin ajettua ulos. Kuljettaja menehtyi ulosajon seurauksena… oli surullinen uutinen, eikä seuraavan päivän kisoista ollut vielä varmuutta, siis että jatkuuko kisat vai ei. Ne kuitenkin jatkuivat ja lähdettiin sitten takaisin katsomaan kisoja pikkasen paremmassa säässä 🙂

Eiku kameran kans hillumaan mestoille!

Pitipäs muuten kissojen ja koirien kanssa etsiä Imatranajon tulokset, mutta onneksi googlettamalla löysin yhden sivun, johon kisatulokset on koottu! Pieni vinkki vaan sivuston tekijälle, että ne eivät löytyneet siis sieltä viralliselta sivulta linkitysten kautta.
IMATRANAJON TULOKSET 2019

Tämä herra voitti IRRC Superbike-luokan kilpailun.
Hän on Davey Todd. Vieressä Danny Webbin Yamaha-moottoripyörä, numero 99.
Tässä on kisapaikalle kurvailemassa Danny Webb, joka ajoi IRRC Superbike-luokan kisassa toiseksi.

En rupea mitään sen kummempaa analyysiä näistä kuvista rustaamaan, kun en varsinaisesti ole niin perillä ketä missäkin kuvassa on. Yritän kuitenkin selvittää jollakin tapaa ja koota jonkun pienen asian kustakin kuvasta, jos satun löytämään jotain tietoa, kuten henkilön nimen 😀

Tässä viritellään Felix Nässin Yamaha-pyörää…
Felix Nässi ajoi RRC Supersport-kilpailussa kakkoseksi.
Tässä Nässi kulkee kilpailupaikalle.
Tässä ajelee kilpailuradalle päin Tiia Seima.
Sattuipas morjestamaan samalla ohi kulkiessaan 😀
Tässä Tiia Seima tulee kilpailupaikalta takaisin varikolle yleisön saattamana.
Etualalla kilpailupaikalle kulkee Marko Rättö ja taka-alalla moottoripyörän numero 38 Erno Kostamo.
Tässä tulee radalta varikolle takaisin Markus Karlsson.
Minusta oli hauskaa, että kun kuljettajat tulivat radalta takaisin varikolle, he antoivat laitaan kerääntyneelle yleisölle ”käsiläpsyt” matkan varrella. Pienet lapset olivat tästä aivan haltioissaan 🙂

Kuvia tuli aikamoinen määrä tältä päivältä mutta jatketaan sitten loppujen kuvien parissa myöhemmin. Kaiken kaikkiaan sunnuntai oli hieno päivä, vaikka sain poltettua niskani auringossa… noh, omaa hölmöyttä – en tajunnut laittaa just siihen kohtaan aurinkorasvaa!

Lue artikkeli

Immalanjärven kevät

Kävin pikavisiitillä Immalanjärven rannalla eilen, 2.5 ja vappuaattona. Tämä paikka on jäänyt ihan totaalisesti väliin jostain ihmeellisestä syystä, varmaankin myös siitä, että sinne ei saa viedä koiraa. Harmillista. Ottaisin mielelläni koirani mukaan tänne päiväpiknikille tai muuten vaan hengailemaan. Paikka on kesällä varmasti mahtava. Otin kännykällä muutaman foton…

Puissa ei ole vielä lehtiä mutta nämä terijoensalavat ovat veistoksellisia ihan näin lehdettöminäkin. Ne tekivät kivat varjot tielle auringon paistaessa.

Uimarantaa… En tiedä onko tälle hiekka-alueelle tarkoitus tulla jotain lisuketta tai hiekkaa ylipäätään. Se oli jotenkin epämiellyttävän oloinen, sikälis jos siihen pitäisi asettaa viltti, jotta pääsisi makoilemaan auringossa.

Lapsille oli rakennettu varjopaikkaan kiipeilyteline.

Jäät olivat lähteneet jo järvestä, ja rannat on täynnä tällaista jäähilettä, ”on the rocks”. Niistä kuului kiva ratina 🙂

Kurvasin vappuaattona lintutornille, ja keli oli aivan peilityyni… puolipilvistä… siispä veteen maalautui aivan uskomaton taivas! (suurempi kuva klikkaamalla)

Tässä kohtaa rantaa seisoskeli ihan mielellään! Alueella on todella paljon lintuja, ja taustalla kuuluikin jatkuva lintujen sirkutus. Musiikkia korville 🙂

Lintutornista otettu panoramakuva. (suurempi kuva klikkaamalla)

On se torni kyllä rakennettu ihan oikeaan kohtaan. Sieltä avautui koko Immalanjärvi kaikessa komeudessaan. Paikalla oli vielä pari lintubongaria. He löysivät ainakin tavin siinä minun paikalla ollessani. Itseäni hieman alkoi palelemaan mutta näitä lintubongareita ei paljon kolea sää haitannut… he olivat olleet eri paikoissa bongailemassa tirppoja jo viisi tuntia!

Löysin tällaisen sivuston kuin järviwiki… sieltä löytyi myös Immalanjärvi 🙂
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Immalanjärvi_(04.192.1.001)/Lietteen_uimaranta?setskin=meiko

Lue artikkeli