Se on sillä tavalla, että muutto on nyt hoidettu! Menihän siihen joku tovi, mutta varmasti ihan ymmärrettävistä syistä. Kuukausi on melko lyhyt aika laittaa elämä nippuun jos meinaa joistakin asioista samalla luopua. Se ei ole ehkes tällaisella tavaramäärällä järkevää. Siispä kaikki ne tavarat, joista olen ajatellut luopua jossain vaiheessa, ovat nyt pakattuina tuolla myöhempää setvimistä varten.
Keskiviikolle on ennustettu todella kaunista kesäkeliä, siispä parkkeerasin itseni takaterassin aurinkotuoliin kirjoittamaan aamukahvin kera. Lintukonsertti on korvia huumaava! Terassin päädyssä oleva angervo on täynnä kimalaisia, joista lähtee myös äänekästä surinaa. Aion nauttia näistä asioista joka päivä. Eihän tämä helpollakaan tule menemään kun niitä velvollisuuksiakin on. Esimerkiksi nurmikon leikkuu. Laiminlyönnin huomaa kahvikupista otetun kuvan taustalta. Kun olen juonut aamukahvini, aion jatkaa nurmikon leikkuuta vielä hetken. Meille on hommattuna robottiruohonleikkuri, ja haluan ajaa nurmikon suht lyhyeksi ennen kuin sen ottaa käyttöön. Ei se tuollaista nurmikkoa pysty niittämään. Veljeni on täällä lomailemassa ja meillä on tarkoitus viritellä robotille langat paikoilleen kunhan nurmikko on ensin ajettu järkevään mittaan.
Nyt pitää toivoa, että pysyn terveenä. Olenkin jo alkanut aivastelemaan ihan mukavasti, mutta allergikkona sekin taitaa olla ihan normaalia. Täytyy jatkaa allergialääkkeiden syöntiä vielä hetki, kun nuo muuttokamat varmastikin pölyävät vielä jonkun verran kun tavaroita siirrtelee.
Sainkin onneksi äsken motivaatiota ajella nurmikkoa. Tottakai akku loppui kesken, ja jostain syystä toinen akku oli lataamatta. Kuka lie unohtanut. Kylläpä oli rankka homma kun maassakin oli vielä aamukaste! Pitää varmasti miettiä robotille joku ajankohta, milloin se hoitaa nurmikkoa, ettei ole sitten jumissa koko ajan. Märkä nurmikko – noh, kaikki tietää. Pitää muistaa kalkita nurmikko vielä kun sekin asia on unohtunut. Eli seuraavia sateita odotellessa. Olen hommannut nurmikon siemeniäkin.
Muuttotavarat aivan sekaisin
Kävin vielä tiistaina siivoamassa vanhalla asunnolla varaston ja hakemassa muutaman autollisen tavaraa. Jätin lahjakkaasti pari sisälle tulevaa muuttolaatikkoa ulos talon seinustalle, niin eikös sitten alkanut sataa vettä jossain vaiheessa ja olin itse vanhalla asunnolla. Toivottavasti mitään ei mennyt piloille kun sadekin oli sellaista hienoa suihkua. En ole vielä uskaltanut katsoa autotalliin mitä niille sateeseen jääneille tavaroille kuuluu. Käyn siirtämässä ne takaisin sisälle tarkastelua varten. Ainakin siinä kasassa oli television kaukosäädin ja joitain laskuja.
Muuttolaatikoita vanhassa asunnossa odottelemassa siirtoa.
Lintubongausta takapihalla
Pikkuvarpuset ovat lähteneet pesästä. Emot opettaat niitä lentämään, ja paljon muitakin taitoja. Ja melkein voisi sanoa, että lintujen meteli on niin kovaa tällä hetkellä, että se haittaa jopa keskittymistä. Omenapuussa oli äsken kauhea tappelu. Linnut oikein painivat keskenään oksien välissä. En ole ihan tällaista aiemmin nähnyt. Tietty, tässä kuistilla kun istuskelee muutamiakin tunteja, niin ehtii nähdä yhtä sun toista. Pikkuvarpuset ovat uskomattomia lentäjiä. Saa oikein ihmetellä miten ne eivät törmäile mihinkään.
Olen ollut jotenkin laiska ottamaan kuvia täältä talolta, mutta ehkäpä tuo tilanne muuttunee lähitulevaisuudessa. Nyt kuitenkin lepäilen ansaitusti kun muutto on suoritettu, ja laittelen pikkuhiljaa tavaroita paikoilleen. Meille tulee tänään kissat hoitoon pariksi viikoksi kun isäntäväki lähtee taas matkoille. Ihana parivaljakko, Rölli ja Sysi. Nämä ovatkin äidilleni uusia tuttavuuksia, vaikka hän onkin nähnyt niistä kuvia paljon. Ei tässä muuta tällä kertaa kuin hyvää kesäkuun alkua!
Muutto alkaa edistyä, vaikka tässä on ollut ihan kauhea rupeama. En olisi heti uskonut mitä tuleman pitää, mutta yllättävän hyvällä mallilla kaikki on – ainakin ajatustasolla. Joka paikassa pitää koko ajan siivota ja siirrellä tavaroita. Makuuhuone talolla on vielä ihan hujan hajan, kun ensimmäisenä olisi pitänyt siivota pari hyllykköä, jotka ovat keränneet pölyä ja roipetta vuosien saatossa. Sitten kun olen mitä olen… aloitan tekemään jotakin asiaa, ja huomio siirtyy nopeasti toisaalle. Sänky on sentään hankittu, mutta se ei ole sillä seinustalla hyllyköiden takia, mihin haluan laittaa sen. Eli se on sitten se seuraava duuni, jonka jälkeen voin alkaa tuoda sisälle tuotavia muuttolaatikoita. Ne ovat sellaisia laatikoita joiden sisältöä tarvitsen akuutimmin, esimerkiksi yrityksen papereita ja elektroniikkaa.
Mutta kaikki näyttää paljon valoisammalta kun aamulla saa katsoa ikkunasta ulos omalle pihalle! Olen tälläkin hetkellä kirjoittamassa takakuistilla, ja juon aamukahvia. Pihapiirin linnut pitävät melkoista konserttia. Kirjosieppokoiras etsii suht äänekkäästi puolisoa omenapuussa. Välillä se on naapurin omenapuussa ja välillä meidän omenapuussa. Pikkulinnut ovat tervetulleita asustelemaan pihalle, varsinkin omenapuuhun. Ne syövät kesän mittaan toukat ja muut ötökät puista ja pensaista, ja me saamme luomusatoa. Molemmat hyötyvät.
Vanhassa asunnossa on vielä tavaraa, vaikka olen pakannut useamman banaanilaatikon ja tuonut ne tänne talolle. Kävi vielä niinkin, että en voi katsella jääkiekkoa televisiostani, kun MTV3 ja Elisa eivät syystä tai toisesta ole päässeet johonkin sopimukseen näyttää Maikkarin kanavia Elisan verkossa. Noh, minullahan on Elisan kaapeli TV kerrostalokämpässä, niin ei tarvitse sitten välillä siivouksen lomassa katsella heidän kanaviaan. Toki ne näkyisi internetistä, mutta kun ehdin irtisanoa liitymäni. Oli tämä irtisanominen hieman taktinenkin veto – ei tule istuttua telkkarin ääressä kun kasaisin mieluummin muuttolaatikoita!
Niinhän siinä taas kävi, että ajatus lähti harhailemaan kesken kaiken tätäkin kirjoitusta, niin ajoin sitten osan nurmikkoa takapihalta. Sen ajaminen jäi hieman kesken pari päivää sitten, kun akku loppui kesken kaiken. Onhan meillä toinen akku, ei siinä mitään, mutta nekin alkavat olla jo aika käytettyjä. Taidan hankkia uuden akun vielä, yhden vara-akuksi. Saisi sitten yhdellä kertaa (jos jaksaa) ajaa nurmikon kokonaan. Olikin jotenkin helppoa lähteä vaan ajamaan nurmikkoa tästä kuistilta suoralta istumalta. Aivan eri asia, kun tulla tuolta parin kilsan päästä tänne tekemään töitä. Nurmikon huoltoon kului vain vartti, ja miltei puoli pihaa on ajettu. Tänään on kevään tähän mennessä lämpimin päivä, mutta onneksi on pilvistä, niin ei ole niin tukalaa tuo nurmikon leikkaaminen. Toki talven jäljiltä ensimmäistä kertaa… huh, onhan se vähän jäykkää, niin kuin oma kuntokin tuntuu olevan.
Kohta täytyy taas lähteä tekemään joitain muuttolaatikoita vanhalle asunnolle. Meille ennustettiin eilen huomiseksi jopa +30 °C, mikä on suht älytön lämpötila siivoamiselle. Onneksi tuo ennuste on hieman muuttunut eilisestä, eikä meille olekaan tiedossa enää moista hellettä. Pääsen sitten huomennakin jatkamaan hommia. Nyt olisi tarkoitus paketoida työhuone banaanilaatikoihin. Siellä on tosin lähinnä roskaa, mutta on kuitenkin järjesteltävää. Saatta olla, että yksi lipasto jää yli. Ajattelin myös ompelupisteen laittamista pystyyn äidin tämän hetkisen ompelupisteen tilalle. Saattaahan se sitten olla, että yksi piste riittää meidän harrastuksiin. Meillä on kuitenkin samanlaiset ompelukoneet, ja minulla on lisäksi saumuri. Saisin samaan nurkkaan mappihyllyn toimistoa varten. Muutoinhan työpajan joutuu siirtämään muihin tiloihin.
Projektina pihakeinu
Talolla on ollut vähän yhtä sun toista projektia käynnissä, joista yksi oli pihakeinun korjaus. Niin kuin aiemmin totesin, minun on pitänyt siivota sitä sun tätä, että muutto onnistuisi jouhevammin. Tämä tarkoitti myös autotallin järjestelemistä tiettyyn pisteeseen. Autotallissa pidetään nimittäin talvisäilytyksessä pihakeinun ja aurinkotuolien pehmusteita. Sain autotalliin tilaa, kun virittelin pihakeinun paikoilleen. Mutta eihän se nyt ongelmitta sujunut. Pihakeinun katoksen sivurima, joka pitää varjoa muodossaan ja paikoillaan, katkesi keskeltä.
Sattuipas autotallia siivotessa eteen vanha rikkinäinen lasten lapio. Ensin olin olin hieman näreissäni, että moisia kapistuksia enää säilötään missään. Mutta sitten sain idean. Sen alumiinivarresta saattaisi saada tehtyä tukiputken rikkinäiselle rimalle, eikä uutta rimaa tarvitsisi ostaa, jos vanha rima menisi lapiosta pätkityn putken sisälle. Moinen setti rimoja maksaa kuitenkin useammn kympin. Siispä lähdin tuttavaa moikkaamaan, joka katkoi ja ruuvaili putket paikoilleen. Piti vielä käydä paikallisesta yrityksestä ostamassa sopiva pultti keskelle, kun edellinen oli ihan vääntynyt aikojen saatossa.
Projektiin tarvittavat osat.Projekti valmis! Nyt on tukitanko paikallaan.
Havaintoja pihalta
Luumupuun pöntössä pesii sinitiainen. Kirjosieppo kävi oksalla lauleskelemassa, eikä aikaakaan, kun se häädettiin siitä pois. Sinitiaispariskunta syöksyi pöntöstä pois kirjosiepon kimppuun. Oli nimittäin niin nopeaa toimintaa, että tuskin näin koko tilannetta. Kyllähän nuo sinitiaiset ovat ärhäköitä jos joku yrittää niiden pönttöön tunkea. Pitäisi vaan joskus osata tehdä niille sopivammat pöntöt, ettei mikään muu lintu pääse sinne hätistelemään niitä.
Katselin luumupuuta muutenkin, kun unohdin leikata sitä viime syksynä. Luumupuu on tällä hetkellä täydessä kukassa, mutta se tiputtelee kukkia jo pois kun tuuli on aika navakkaa tällä hetkellä. Mutta, eihän luumupuun kukinta montaa päivää yleensä edes kestä. Se on yhden päivän upea, ja seuraavana jo ränsistynyt.
Omenapuu kukkii pidempään. Se on tällä hetkellä täynnä nuppuja, jotka eivät vielä ole auenneet. Puu on taas täynnä pieniä pinkkejä nuppuja. En vaan ole nähnyt pölyttäjiä. Jospa tämä navakka tuuli pölyttäisi niitä kuitenkin sen verran, että saisimme taas syksyllä satoa. Luumupuuhan on ristipölytteinen. Naapurissa on myös pari luumupuuta, niin meidänkin luumupuu tekee satoa.
Omenapuuta täytyy myös vähän leikata. En pääse ylhäältä leikkelemään oksia, mutta alin oksan haara on kasvanut todella pitkäksi, ja ajattelin poistaa koko oksan. Se on hyvin paksu ja se on kasvanut sen verran alaspäin, että pelkään sen katkeavan kovemmassa tuulessa. Varsinkin, kun se tekee oksien päihin omenia. Jos oksa katkeaa, se voi tuhota koko omenapuun, ja sitä emme halua. Lisäksi oksa on tiellä kun yrittää ajaa nurmikkoa puun ympäriltä. Leikkaan joitain muitakin oksia, jotka ovat kasvaneet liian pitkiksi.
Sen verran se ajatus taas tässä välissä harhaantui, että ajoin sitten loput takapihan nurmikosta. Paikalle saapui heti pikkulintuja kun lopetin. Nurmikon leikkuun jälkeen ötökät tulevat esiin, ja linnut lähtivät heti tutkimaan nurmikkoa. Ne hyppelivät aika lähellekin minua, kunnes sain kaivettua kännykän esiin.. kuvia ei siis ehtinyt saada.
Toimitan ilmeisesti myös linnunpelättimen virkaa, kun muutoin niin rohkeat harakat tallustelevat toisinaan pihalla. Äsken eräs tuli pihalle tutkimaan nurmikkoa, ja minut huomatessaan, lensi pois. Noh, tämä nyt ei minua haittaa lainkaan. Lensi kyllä tovin jälkeen takaisin ötököitä etsimään. Nyt sitä ei edes haittaa vaikka tuijotan välillä sitä. On se komea lintu! Nyt jos edesmennyt Foxy-koira olisi tässä pihalla kanssani, niin kyllä saisi harakka kyytiä.
Tulispa sellainen kesä, että tarkenisi olla joka päivä pihalla nauttimassa pihan elämästä ja luonnon äänistä. Kuuluu tähän moottoritienkin pauhunta, mutta linnut pitävät niin kovaa mekkalaa, että se miltei peittää liikenteen melun. Ja myöhemmin illalla liikenne kuitenkin hiipuu. Aion tehdä molemmista kuisteista viihtyisät oleskelupaikat. Näin muuten juuri omenapuun kimpussa mehiläisen! Tähän on hyvä lopettaa tältä erää. Jatketaan sitten myöhemmin tarinoita kunhan olen saanut muuttohommat eteenpäin. Ehkä olen saanut aikaiseksi tehdä lisää asioita täällä joista voi sitten kirjoittaa ja näyttää kuvia.
Olen saanut tehtyä talolla yhtä sun toista, joka auttaa muuttohommissa. Huonetta, johon olen muuttamassa, on tyhjennetty, mutta en ole ihan vielä siivonnut sitä. Olen ollut kiinni vähän siellä ja täällä, kun on pitänyt luovuttaa joitain tavaroita sekä talolla että vanhassakin kämpässä. Kirjoitan siis pikaisesti tämän, ja aloitan pakkaamisen mitä pikimmiten. Tänään oli myös tarkoitus mennä talolle päivällä siivoushommiin!
Meillä ei ole ollut käytössä pakettiautoa tai peräkärryä, joten joitain asioita joutuu luovimaan. Yksi asia näistä oli isän vanha sänky. Laitoin sen paikalliselle roskalavalle, eikä aikaakaan kun sitä tultiin hakemaan. Asiassa oli vain yksi mutta – he eivät ottaneet patjoja mukaan. Niinpä kokeilin purkaa patjaa osiin. Patjathan olivat joustinpatjoja.
Kaksi vanhaa joustinpatjaa menossa jätteisiin.
Loppujen lopuksi patjasta oli todella helppo irroittaa kangasosat. Yllätyin, miten vähän materiaalia näissä oli käytetty. Piti kyllä viedä projekti pihalle, koska siitä löytyi aivan järkyttävä määrä pölyä. Viilsin mattoveitsellä päälliskankaan rikki, jonka alta paljastui noin viiden sentin paksuinen vaahtomuoviosa. Vaahtomuoviosan alla oli kuitukangas, joka taas lähti ihan repimällä irti. Sitten tuli jousitukset.
Joustinpatjan sisustaa.
Tämä projekti todellakin pöllysi niin paljon, että vein sen pihalle. Jos olisi ollut hieman tuulisempi päivä, patjojen purkamisessa olisi mennyt huomattavasti vähemmän aikaa, arviolta kymmenen minuuttia per patja. Tässä on myös tällekin päivälle projektia, kun pitää pilkkoa kaikki tekstiiliosat ihan pieniin paloihin, että ne vievät vähemmän tilaa hyötyjätepisteelle vietäessä. Olin katsovinani, että 20 litran kotitalousjäte maksaisi alle kolme euroa. Samalla kun vien SER-keräykseen asioita, niin pudotan sitten nämäkin.
Siitä jollekin köynnösteline? Sellaisen saa helposti rakennettua joustinpatjan jousista.
Olen pakannut joitakin työkaluja jo reppuun mukaan, että pääsen tositoimiin. En ole nimittäin löytänyt talosta vielä yhtäkään kunnollista saksiparia, jos äidin kangassaksia ei lasketa mukaan. Niitähän ei saa käyttää mihinkään muuhun kuin kankaiden leikkaamiseen. Tulee muutoin satikutia. Noh, onhan minullakin omia kangassaksia, niin tiedän tämän säännön.
Joustinpatjan pehmeät osat odottelemassa pilkkomista pienempiin osiin.
Kolme jätesäkillistä saa ahdistettua varmaan yhdeksi jätesäkilliseksi kun vaahtomuovit saksii pienempiin osiin. Tämä oli tarkoitus tehdä tänään. Samalla käyn läpi varastoa, jos siellä on jotain hyötyjätepisteelle vietävää, kuten esimerkiksi vanha toimimaton sähkögrilli. Kyseinen varasto tulee yritykselleni käyttöön työpajaksi. Mutta vielä on siihenkin aikaa, kun sen saan käyttöön. Sitä ennen on vielä tehtävä huoneessani asioita.
Vanhat tapetit saavat lähteä.
Tänään on tarkoitus kokeilla, saanko nämä kammottavat tapetit pois seinältä, tai ainakin tältä seinältä. Jos ne lähtevät, niin erittäin hyvä. En ala maalaamaan nyt mitään, mutta haluan nämä seiniltä pois niin kaikki tavarani eivät ole kammottavassa ristiriidassa värimaailmaltaan huoneeni kanssa. Huone tosiaankin täytyy myös pestä kunnolla. Seinustan levyinen kaappirivi on myös tyhjennettävä. Taidan käydä ostamassa vielä yhden vaateräkin, mihinkä saisin laitettua kaikki kaappien tangoissa riippuvat vaatteet. Nehän ovat äidin vaatteita. Katsokoon ne sitten läpi omalla ajallaan. Isän vaatteet voi jo lahjoittaa pois, jos niissä on jotain lahjoitettavaa. Tämä tulee olemaan hieman tunteellisempi projekti.
Kaapiston päällä on omituinen tila, jota ei ole peitetty mitenkään. Kauhulla odotan, mitä sieltä löytyy. Varmaankin järjetön määrä pölyä. Täytyy todennäköisesti ottaa kasvomaskit käytöön, ettei pölyjä tarvitse hengitellä. Olen siitä aika varma, ettei äiti ole päässyt tuolta siivoamaan mitään vuosikymmeneen – tuskin isäkään. Tuon raon korkeus on 17 senttimetriä. Mittailin hieman asioita, ja sinnehän sujahtaa todella näppärästi sellainen Orthexin kori. Saan siis lisää säilytystilaa kaapin päälle. Pitää vaan keksiä siihen joku suojapaneeli, ettei tavarat näy huoneeseen. Olen muutenkin miettinyt kaapiston ulkonäköä. Siinä on ovet ihan vinksin vonksin, ja jos niitä ei saa kiristämällä ruuveja oikaistua, niin keksin siihen jonkun verhosysteemin.
Pölymagneetti kaapiston päällä.
Huomasin myös, että katto hieman aaltoilee. Tämä on sitä Halltex-levyä. Kävin tutkiskelemassa hieman asioita, niin kyseinen firma on lopettanut toimintansa tämän vuoden alussa. Ei ole todellista! Noh, enempää ei sitten levyjä saa, niin täytyy keksiä jokin muu keino katon tuunaamiseen. Jos löytyisi jostain talon piirustukset, ja niistä näkyisi missä kohdin makkarin katossa on tukipalkit. Se auttaisi myös valaisimien kanssa. Voisi tehdä vaikka ritilaudoituksen kattoon ja maalata nuo levyt. Se voisi olla ihan siistin näköinen. Välikattoon on myös pakko mennä katsomaan, ettei sinne ole päässyt mitään mikä sitten tulee tuosta katosta läpi joku päivä. Talon katto on kuitenkin uusittu täysin 2016.
Paljon on asioita tehtävänä. Siirtelen talolla myös hieman joitain kalusteita paikasta toiseen, että saadaan kaikki mahtumaan joten kuten. Äiti haluaa esimerkiksi oman ompelupöytänsä omaan makuuhuoneeseen. Siirrän sen sitten sinne, niin saan itselle ompelupöydän hänen pöydän tilalle. Minulla on kuitenkin kaksi ompelukonetta tilaa viemässä.
Vappu meni ja lämmintä oli
Kävin vappuiltana, pienen lakinulkoilutuslenkin jälkeen, pyörähtämässä tuttavallani dronea lennättämässä. Olin käynyt jo aiemmin kaupassa ostamassa grillimakkaraa, niin laitettiinpa grilli sitten tulille. Eli grillauskausi on virallisesti aloitettu! Hän oli hankkinut viime vuonna pallogrillin, mitä ei oltu vielä ehditty käyttää. Droneharjoittelut saivat siirtyä toiseen kertaan. Se vaatii niin paljon keskittymistä ettei ole tosikaan.
Grillikausi avattu 1.5.2026.
En ole käyny niin hirvittävän montaa kertaa lintutornilla kuukauden aikana. Kevät meni todella nopeasti, ja nyt alkaa pihan lintubongailu. Olin katsovinani, että omenapuun pönttöön on muuttanut harmaasieppo ja luumupuussa asustelee pikkuvarpunen. Omenapuun tilanne täytyy vielä tarkistaa, koska en ole varma, tunnistinko linnun oikein. Se tuli kuitenkin tervehtimään minua, kun yritin korjata pihakeinua. Sellainenkin projekti on vienyt ihan tolkuttomasti aikaa. Nyt minulla pitäisi olla oikean kokoinen muutteri siihen, ja voin sitten tuoda keinun pehmusteet autotallista tilaa viemästä ulos. Voin sitten järjestellä autotallia ja keskittyä omiin asioihin.
Sattuipa minulta katkeamaan muutama päivä sitten silmälaseista sankakin. Noh, tein väliaikaisen apinavirityksen niihin, ja vein tuttavalleni korjattavaksi. Eivät pystyneet optikolla auttamaan. Kävin optikolla aurinkolasit päässä, koska niissä oli samat vahvuudet kuin silmälaseissakin. Aika hyvin tuttavani korjasi nämä, kun asiaa ei edes meinaa huomata, jollei siitä jollekin mainitse. Pääsen vasta viikon päästä optikolle näöntarkastukseen uusia silmälaseja varten. Kävin jo varaamassa sangat. Sopivat löytyi yllättävän helposti. Otan tällä kertaa muovisangat.
Silmälaseista katkesi sanka ja tuttava korjasi ne. Kiitos!
Mutta nyt on aika painua takaisin talolle jatkamaan projekteja, että saisin viikonloppuna jo vietyä tavaraa paikalle. Muuten homma ei tule koskaan tehtyä. Tiesithän, että jouduin rakentamaan blogini uudelleen, että saan tähän kaupan liitettyä? Siitä johtuen, uutiskirjeen (blogiartikkelien) tilaukset menevät uusiksi. Jos olit uutiskirjeen tilaaja, pyydän sinua ystävällisesti tekemään tilauksen uudelleen. (TILAA TÄÄLTÄ)
Sen on taas yksi kokonainen kuukausi lähestulkoon taputeltu, eikä vieläkään tunnu siltä, että olisin saanut varsinaisesti mitään aikaiseksi. Kevät on todella pitkällä, ja vappu on kohta. Asioita olen kuitenkin saanut järjestettyä, esimerkiksi asumisen. Kiitän sydämestäni äitiäni, että hän suostui ehdotukseeni! Äiti – jos luet tätä, olet käsittämättömän rakas
28.3. Jäät miltei jo lähteneet Immalanjärveltä.
Siitä on miltei kuukausi kun olen viimeeksi kirjoittanut. On ollut haasteellista keksiä mistä kirjoittaisi, kun ei sitä ihan mitä vaan kehtaa sanoa. Olemme nyt äitini kanssa päässeet sellaiseen tulokseen, että minä muutan hänen seuraksi talolle. Sen enempää en hänen terveysasioistaan puhu, mutta minusta on varmastikin siellä hänelle apua. Kerron sitten myöhemmin tarkemmin, kunhan olen ensin keskustellut hänen kanssaan asioista. En ennen sitä.
Puutarhavalot selvisivät hengissä talvesta vaikka unohdin ne parvekkeelle.
Olen jo alkanut myydä ja lahjoittaa tavaraa, koska kaikki romut ei vaan mahdu mukaani tulevaan kotiin. Se on karu totuus. Minulla menee vaivoin ajateltu kodin sisustus ja kaikki aivan uusiksi. Emme tee esimerkiksi kahdella leivänpaahtimella mitään, vaikka sillä ei tosin ole mitään tekemistä sisustuksen kanssa. Hankinta se on kuitenkin. Näistä asioista on vielä jutut äidin kanssa ihan kesken.
Tarvitsen myös työpajalleni paikan, josta emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen. Tai minä olen ehdottanut tiettyä paikkaa, äiti ei vielä ole ajatellut asiaa. Kiire kuitenkin tulee, jos meinaan kesään mennessä sinne muuttaa. Tässä nyt pitäisi jokaisen asianomaisen alkaa vähän fundeeraamaan asioita, ettei minun tarvitse maksella turhan päiten vuokraa tästä asunnosta. Tulee turhan kalliiksi pitää tällaista asuntoa pelkkänä varastotilana.
12.4. Käyn välillä leppuuttamassa mieltäni Immalajärven lintutornilla.
Kuukausi ehtii aina kulua, ja tuntuu tosiaankin siltä etten ole saanut tehdyksi mitään, vaikka kaikki kamat pitäisi olla jo periaatteessa pakattuna ja muuttovalmiina. Ei vaan ole. Turhaan pakkaisin sellaisia tavaroita mitä en aio pitää. Keskityin vielä alkukuukaudesta sivuston siirtelyyn, jos joku on sellaisen asian huomannut. Nyt kauppa on siellä missä pitääkin, eli tämän blogin yhteydessä. Olisi senkin voinut tehdä joskus toiste. Siirtelytkään eivät vain onnistuneet heti ongelmitta. Hätäilin joidenkin asioiden kanssa — myönnetään. Enkä näemmä ole ainoa henkilö tässä kuviossa jolla aika katoaa…
Elämä on tällä hetkellä pelkkää odottelua. Kuukausi kuluu nopeasti vaikkakin niin hitaasti.
Alkanut viikko tulee olemaan todennäköisesti asioiden päätepiste, jos näin voi sanoa. Veljeni teki sellaisen päätöksen, että hän kieltäytyi perinnöstä. Kyseinen asia muuttaa taas hieman ”järjestystä”, jonka vuoksi meidän täytyy tehdä vielä tarkistusperukirja. Ei tästä tämän enempää, mutta ehkäpä näistä kertomistani asioista voi päätellä jotain, esimerkiksi sen, miksi ajattelen olevani täysin jumissa. Voi isä, mikä sotku tästä jäikään…
Asioiden hoitamista on vielä mutkittanut todella pahasti peukalonpään halkeilu. Siis en voi ymmärtää mikä ihme tällekin nyt on tullut. Tämä alkoi viime syksynä ja jatkuu vaan. Joudun pitämään peukalossa laastarin kaltaista suojaa, koska siitä halkee iho välillä ihan tosta vaan, ja alkaa vuotaa verta. Ei minulla ole tällaista ollut koskaan aiemmin. Tätä samaa on kahdessa sormessa, ja tottakai oikeassa kädessä, kun olen oikeakätinen. Asia haittaa lievästi sanottuna sorminäppäryyttä, ja laastariviritelmiin jää kaikki aina kiinni. Toivottavasti tämä paranisi pian ja saisin käteni takaisin!
Kauhea kaaos parvekkeella
Parveke on nyt sellainen asia jota tulen todellakin kaipaamaan, vaikka se tällä hetkellä onkin ihan retuperällä. En ole sielläkään saanut tehdyksi yhtään mitään, tai pesin ainoastaan pavilijongin seinäpaneelin ja pitsiverhot. Kaikki muu on hujan hajan. Sen verran se on sekaisin ja siellä on purettavaa ettei kuukausi taida riittää asian hoitamiseen, varsinkin kun joudun tekemään kaiken yksin. Serkku oli tässä muutaman päivän apuna, mutta tietenkin sattui ihan karmea keli ulkosalla oleiluun. Koko huhtikuun ollut poutainen keli tähän mennessä, niin juuri nyt sitten piti tulla pariksi päiväksi kunnon myräkkä.
Kuva: 19.4. Ruohosipulit ovat lähteneet kasvamaan parvekkeella. Siirrän nämä talolle.Kuva: 19.4. Linnut ovat kakkineet kaiteelleKammottava sotku siellä on…
Toivottavasti äitini suostuu siihen, että saan tehdä itselleni oleskelualueen talon etupihalle, johon voin sitten noita tavaroitakin tuolta parvekkeelta viedä. Yritän tehdä siitä niin hienon kuin mahdollista että hän olisi tyytyväinen. Haluaisin kasvattaa joitakin hyötykasveja, kuten yrttejä ja tottakai voisi myös istuttaa kesäkukkia, orvokkeja ja sen semmoisia. Tarkoitus ei suinkaan ole viedä kaikkea parvekkeelta kuistille, mutta muutamat asiat. Onhan siellä jo valmiiksi samanlainen tuoli, mikä omallakin parvekkeella on. Samalta se ei tule näyttämään mitä parvekkeeni on ollut. Kuistilla on tilaa, parvekkeella ei ole. Sitä paitsi, kun asuu sitten talossa, voi pitää kasvimaata, joka on jo olemassa tontin nurkassa kunhan saisin kunnostettua sen.
Kotkansiivet ovat lähteneet kasvamaan parvekkeella. Näitä en ota mukaan talolle. Kuva: 19.4.
Mutta ensin kunnostan kukkapenkkejä äidin iloksi. Ne ovat niin karmeassa kunnossa että oikein hävettää. Jospa sitä tulisi tehtyä asioita permmin ja nopeammin kun asuu siellä missä ne asiat täytyy hoitaa. Äidillä oli niin komeat kukkapenkit silloin aikanaan, kun ne hänelle laitoin.
Siellä on isäni kuikuilemassa kukkien takana syntymäpäivänään 2017 (LUE ARTIKKELI)24.4.
Laitoinkin jo muutaman kuvan lintutornilta. En ole ihmeemmin sielläkään ehtinyt käymään. Sekin paikka on jollain tapaa tyhjä. Joutsenia siellä näkyi jossain vaiheessa muutama kappale, sittemmin en ole nähnyt niitäkään. Jäät lähtivät ennätysaikaisin tänä vuonna. Jospa sitä tulisi kesällä käytyä vähän useammin, kun se tulee nyt olemaan uuden asuinpaikkani myötä lähempänä. Kaupunginosa pysyy samana muutosta huolimatta.
Tein minä yhden hankinnankin jota olen harkinnut todella pitkään. Sitähän saattaisi päästä testaamaan juurikin tuonne lintutornille, kunhan säät antavat myöten. Viimeaikoina on ollut todella tuulisia päiviä, enkä usko, että dronen lennättäminen olisi kovinkaan kannattavaa sellaisilla keleillä. Sitä paitsi, pitäähän sitä opetella ensin lentämään! Toivottavasti siitä nyt ei tule pelkkä leikkikalu ja opin hallitsemaan laitetta kunnolla, tai ainakin kohtuullisesti.
DJI Neo 2
Tuli tuossa testailtua tehdä airfryerillä pizzaa. Noh, ei se vehje nyt sitten kai ihan joka asiaan sovellu. Yritin tehdä pizzan raakataikinasta mutta eihän siitä tullut mitään. Pohja ei vaan kypsynyt. Täytyy jatkossa tehdä pizzat normaalissa uunissa.
Onneksi sitten jokin muu onnistuu ruokarintamalla. Serkkuni käydessä meillä on tapana tehdä aina jotain hyvää pöperöä, ja tällä kertaa oli vuorossa lohileivät. Siinä ei kyllä paljon vaadittu kun nenän edessä oli herkullinen lohivoikkari! Tein uunilohesta tahnaa, jota voisi yhtä hyvin käyttää vaikkapa voileipäkakun täytteenä. Siinä ei ollut muuta kuin lohta, tilliä, smetanaa, sitruunamehua, punasipuli, suolaa ja mustapippuria.
Kävimme serkun kanssa myös paikallisessa nauttimassa hampurilaisateriat. Meidän paikallisessa pubissa on ihan loistavia burgereita, jotka he tekevät itse. Sämpylä on lähialueelta (Rikkilän leipä) ja pihvit ja kastikkeet he tekevät itse. On erittäin maittavaa, suosittelen. Tässä linkki heidän pubin verkkosivuille (LINKKI: Patruuna Pub)
Kaikkea ihmeellistä sitä ehtii yön aikana tapahtumaan. Olen saanut nyt täysin vihreän valon uuteen asumispaikkaan, ja voin alkaa hyvällä omalla tunnolla siirtelemään tavaroitani paikan päälle… myös työpisteen! Tästä ei voi olla muuta kun erittäin iloinen. Asiassa onkin sitten ihan kunnolla suunnittelemista, että missä järjestyksessä tavarat vien. Samalla lähtee myös paljon roskiin. Astiat pitää laittaa laatikoihin, joista ne voi sitten myöhemmin äidin kanssa setviä. Meillä on onneksi paljon samoja astiasarjoja, joita voi sitten tavallaan täydentää. Ne on varmaankin viisainta käydä siinä vaiheessa vasta läpi kun olen ehtinyt muuttaa.
Toivottavasti tähän kaikkeen riittää kuukausi. Olisi nimittäin ikävää jos en saisi asioita järjestettyä tässä ajassa. Kaiken järjen mukaan se on mahdollista koska kuukausi riitti kuitenkin edellisessäkin muutossa, vaikka tavaraa oli enemmän ja lemmikit. Jos saan muuttolaatikoita järkättyä, niin tavarat on siirretty alta aikayksikön. Voin tarvittaessa pinota autotalliinkin tavaroita, kunhan sieltä saa kesää varten tarkoitetut pihatavarat otettua ensin alta pois. Autotallissa on paljon myös järjesteltävää sekä pois heitettävää. Siellä on sellaista tavaraa, mikä joutaa ihan kaatopaikalle.
Laitan vielä lopuksi kuvan orkideasta, jonka tuttavani antoi minulle viime vuonna joskus keväällä. Tämä oli menossa roskiin. Noh, jospa se nyt saisi vielä hetken olla tuossa pöytää koristamassa kun taikoi kukkavanankin esiin!
Nyt lopettelen tähän, ja alan pakkaamaan tavaroitani! Paluu kotiin odottaa
PS. Jos olet ollut kirjoitusteni sähköpostitilaajana, joudut valitettavasti tekemään tilauksen uudelleen, koska sivuston siirron yhteydessä en saanut siirrettyä rekisteriä mukana. Käy tilaamassa kirjoitukseni TÄÄLTÄ kunhan kerkiät
Kesä alkaa olla taas lähempänä niin on aika muistella jotain ihania kasvattamiani kukkia. Nämä seuraavat kukat ovat tosin äidin pihalta, mutta ei se mitään. Minä olen suurimman osan niistä kasvattanut. Hieman jännittää, onko niistä ensi kesänä mitään jäljellä. Aion etsiä ne ja huoltaa kukkapenkin nyt paremmin kuntoon. Tässä saattaa piileä pieni elämänmuutos kevään mittaan. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin.
Kuvat eivät ole mitenkään tuoreita, vaan ne ovat vuodelta 2015. Ne on jostain syystä jäänyt julkaisematta tässä blogissa. Löysin ne poistettavan gallerian albumista. Ihanaa muistella joskus vanhojakin asioita, ainakin kun ne ovat miellyttäviä!
Loistosalvia on siirretty aikaisemmasta puutarhasta, jota hoidinKarpaattienkello – siemenestä kasvatettu
Hansaruusu on ollut pihalla jo tovin. Sitä on nyt yritetty kaivaa talonkulmauksesta pois vuosina 2023-2025. Pitää toivoa, että sen saisi ylös kokonaan tänä kesänä. Tilalle ei välttämättä tule mitään.
Hansaruusu
Ostin joskus aikoinaan virolaisesta verkkokaupasta kaikenlaisia siemeniä, ja sieltä tämä seuraavakin neilikka on peräisin. Virallista nimeä en tälle ole löytänyt, mutta epäilisin, että se on sulkaneilikka. Se on kuitenkin hyvin voimakastuoksuinen. Tätä neilikkaa en ole nähnyt pitkään aikaan kukkapenkissä.
Sulkaneilikka
Verikurjenpolvi on siirrännäinen edellisestä puutarhasta mitä hoidin ennen vuotta 2014. Se on alkujaan ostotaimi. Vieressä oleva akileija on taasen itse kylvetty siemenistä ja se on myös siirretty edellisestä puutarhasta. Joitain akileijoja on säästynyt kukkapenkin huonosta hoidosta huolimatta.
Tähän on kait ollut kasvamassa jokin unikkolaji, mikä ei ole sittemmin kyllä noussut uudelleen ylös. Samaisilla paikoilla on tosin idänunikko, mutta sen lehdet ovat erilaisia kuin tämä kuvan versio.
Lähettyvillä oleva Immalanjärvi ja Unterniskanjoki tuovat välillä pihalle vierailijoita. Tässä jokin sudenkorento, joka oli eksynyt tutkailemaan tätä ympäristöä.
Siperiankurjenmiekka on viihtynyt todella hyvin äidin pihalla. Tarkoitus on, että tänä keväänä saisin sitä hieman jaettua muuallekin pihalle. Se on nyt toisessa kukkapenkissä ja juurakko alkaa olla sitä luokkaa, ettei siinä kukkapenkissä kohta paljon muuta kasvakaan.
Tässä on yksi kasvi jonka yritän ehdottomasti pelastaa, jos vielä näen sen kukkapenkin reunalla. Se on itseni siemenestä kasvattama kamtšatkanmaksaruoho. Sain siirrettyä edellisestä puutarhasta yhden pienen taimen äidin pihalle, ja se onnekseni lähti kasvamaan. Kukkapenkki on omasta toimettomuudestani ollut muutaman vuoden huonolla hoidolla, niin täytyy vaan toivoa, että maksaruoho löytyy vielä siitä.
Pölyttäjät pitävät maksaruohosta
Taitaa olla niin, että ritarinkannukset ovat hävinneet kukkapenkistä kokonaan. Niillä on erittäin tunnistettavat lehdet, että jos nyt näen kasvin nousevan maasta, otan sen talteen ja istutan parempaan paikkaan. Sekaan istutetut perennat kasvoivat niin paljon nopeammin sen ympärille korkeiksi, että ritarinkannukselle ei vaan jäänyt enää tilaa. Olen kasvattanut tämänkin itse siemenistä.
Palavarakkaus kärsi myös toisten kasvien liiallisestä läheisyydestä. Se lähtee kyllä siemenestä kasvuun, mutta nämä on siirretty edellisestä puutarhasta äidin pihalle. Jos hyvä säkä käy, kukkapenkistä löytyy vielä yksi tai kaksi vartta palavarakkautta.
Tätä nurkkaustahan ei enää ole, vaan olen rakentanut tämän kukkapenkin uudelleen. Ja se menee tänä vuonna saneeraukseen villiintyneiden perennojen vuoksi. Siihen ei mahdu enää kasvamaan mitään, kun isot perennat ovat vallanneet sen. Kuvan vasemmassa etunurkkauksessa on harmikseni kadonnut japaninjaloangervo, joka on saatu äidin naapurista. Tämä harmittaa kovasti. Muistaakseni muurahaiset tekivät tämän juurakolle hallaa, ja kaivelivat niin paljon käytäviä ympärille, ettei kasvi saanut enää kunnolla vettä. Olen ikionnellinen, jos tämä lähtee vielä kasvamaan!
Keisarinkruunut kärsivät myös hirvittävän kadon, kun saneerasin kukkapenkkiä toissavuonna. Lahjoitin jotain kasveja pois kukkapenkistä, niin isäni antoi hakijan kaivaa itse lapiolla kukkapenkistä juurakoita. Isäni ei tiennyt, että juuri nämä keisarinkruunut oli istutettu sen juurakon viereen mistä hakija kaivoi juurakkoa. Isäni ei myöskään jäänyt odottelemaan minua pyynnöstä huolimatta, että saapuisin näyttämään mitä saa mistäkin kaivaa. Tällaiset takaiskut ovat suututtaneet minua niin paljon, että kukkapenkkien hoitamisesta oli tullut pikemminkin pakko kuin intohimo. Tänä kesänä asia tulee olemaan toisin.
Odotan innolla tulevaa kesää tällä kertaa koska tosiaankin tiedossa on jotain uutta. Toivottavasti saan toteuttaa joitain asioita, mitä päässä pyörii. Haluan ainakin itselleni sellaisen rentoutumispaikan, johon voin laittaa mitä haluan ja olla siinä milloin tahansa riippumatta säästä. Pihan osalta olen saanut hankkineeksi lisää tarpeellisia työkaluja, joista on apua kesäkukkien hoitamisessa. Muun muassa möyhennyskuokan, jolla voi muokata maata ja raapia rikkaruohoja taimien väleistä pois. Siitä on suurta apua minun ikäiselleni huonopolviselle henkilölle. Lisäksi hankin viime vuonna puutarhajakkaran, jonka päälle voi polvistua. Siitä on helpompi sitten päästä takaisin ylös.
Ei tässä tällä kertaa muuta kuin että odotellaan innolla, että kevät menee ensin ohi ja kesä saapuu!
