Valokuvaus / Video

I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Menneen talven lumia

Hei taas pitkästä aikaa!
Olen siirtämässä blogi-projeltiani takaisin minnala.netin alle, kun tämä WordPress on vain niin kätevä 🙂
Eli bloggerista pois ja äkkiä!

Jatkan samoja projekteja mitä olen tähänkin mennessä tehnyt, mutta toivottavasti kehityn niissä lisää… kaikki tuntuu olevan niin älyttömän vaivan takana, kun on noita vapaa-ajan ongelmiakin. Ei oikein riitä aikaa tehdä asioita kunnolla, mutta aina silloin tällöin saan jotain pientä aikaiseksi, kuten nyt pitää saada tietokoneen kiintolevyä tyhjennettyä isoilta tiedostoilta, jotta saan sinne taas uusia isoja tiedostoja. Taitaa olla ikuisuusprojekti! Mutta, videotiedostoistahan siis on kyse kun ne tuppaavat viemään niin älytömästi tilaa. Varsinkin kun nämä nykyvehkeet ottavat jotain 4K-kuvaa. Yksi kymmenen minuutin videopätkä kännykässä voi olla jo gigatavun kokoinen. Sinne ei montaa videopätkää saa mahtumaan, ja siirtokin kestää jonkun kotvasen.

Mutta, tässä on nyt uusin pätkä, jonka sain juuri äsken valmiiksi. Ei mitenkään huolella tehty, mutta vähän edes nähty vaivaa (hyvä myyntipuhe)
Siispä menneen talven lumiin, talvisiin tunnelmiin, joka on kuvattu autosta 12.12.2017!

Kaunis Imatra 2016

Nyt kun kaikki hehkutus on ohitse täällä käytyjen moottoripyöräkisojen jälkeen, uskaltautuu itsekin laittamaan pienehkön videoklipin Imatrasta. Meillä järjestettiin nimittäin Imatranajot pitkän paussin jälkeen! Väkeä riitti, ja toivottavasti nämä kisat järjestetään myös tulevaisuudessa, vaikka en itse niin moottoriurheilufani olekaan. Silti tällainen tekee todella hyvää pienelle kaupungille, kuten Imatra.

Olin kuitenkin aiemmin jo käynyt kuvaamassa sorsia Vuoksella (Wikipedia). Vuoksellahan on paljon kesyjä sorsia, ja joskus paikalla on piipahtanut täysin valkoinenkin sorsa, jonka kaupunkilaiset ovat nimenneet Antskuksi. Ilmeisesti saanut nimensä siitä Putous-hahmosta, joka esitti imatralaista naista 😀 Noh, asiaan. Videoklipissä on kuvattu lähinnä Vuoksea, ja sitten Lammassaaren satamaa auringonlaskun aikaan.

Enjoy!

Suora linkki videoon: https://youtu.be/ZnhclO6by_8

Parveketta 2.8.2016

On muuten todettava, että vaikka parvekkeeni on mielestäni todella viihtyisä juuri tällä kattauksella mitä siellä on, niin se on valokuvauksellisesti hieman tylsä. Ainoat väriläiskät ovat amppeleissa roikkuvat pelargoniat ja parvekelaatikko kaiteella! Päivänsini kukkii toki, mutta minun pitäisi mennä parvekkeen ulkopuolelle ottamaan siitä kuvia, ja se ei varmaan onnistu ihan tosta vaan. Taidan siirtää tuosta ikkunalta yhden aitoelämänlangan tuohon parvekkeen reunalle, josko se vaikka kiipeisi köynnösritilään, joka on jäänyt ihan paljaaksi. Kukkaset ovat tällä hetkellä katonrajassa, niin mitä iloa niistä siellä on? Ei mitään.

Tästä näkymästä en haluaisi luopua, mutta kirsikkatomaatti on varmasti tuotava jossain vaiheessa sisälle kasvamaan, että ehtii kypsyttämään tomaatit. Daaliat eivät myöskään ole tehneet edes nuppuja. Mikä lie niitäkin vaivaa. Oiskohan laitettu liian pieniin ruukkuihin? Pihalla oleva daalia (samaa settiä) kukkii tällä hetkellä.

Vesiaihe ei ole ollut tänä kesänä toiminnassa, koska en nähnyt mitään järkeä laittaa sitä päälle. Sen ympärillä kasvavat kotkansiipisaniaiset peittävät koko hökötyksen, niin pelottaa, että vedet valuvat sieltä pois lehtiä pitkin muualle kuin mitä tarkoitettu. Minulla on autossa odottelelmassa emaliastia, josta voisi tehdä vesiaiheen ensi vuonna… sikälis jos maltan odottaa ensi vuoteen!

Vesiaiheen taakse, laatikon reunalle, olin laittanut kasvamaan aitoelämänlankaa. Se ei viihdy pienessä muovisessa parvekelaatikossa lainkaan. Eli siinä sitten taas seuraavaa vuotta ajatellen, olisi syytä askarrella/rakentaa tulevia köynnöksiä varten hieman suurempi puulaatikko. Koskee myös päivänsiniä, joka on fillarin korissa, parvekkeen reunalla kasvamassa.

Männynkeppi on edelleen seinustalla, vaikka oli tarkoitus viskata se mäkeen. Noh, se sopii kyllä tuohon ihan hyvin, ja toistaiseksi se ei ole mitenkään ihmeemmin lahonnut tai mädäntynyt, kuten oletin. Minulla olisi tuolle seinustalle pari sinkkiämpäriä, jotka voisin ripustaa seinälle. Ne ovat puoliämpärin muotoisia. Jos vaikka laittaisi niihin jotain roikkuvaa ensi vuonna?

Penkillä kun istuu, niin voi katsella toiseen suuntaan…

Parvekkeellani on ollut koko kesän paljon vierailijoita… jotkut vähän miellyttävämpiä kuin toiset. Kukkakärpäset ovat aina tervetulleita! Toisella pelargonialla kävi sellainen vieras, joka oli laskenut jälkikasvunsa lehdille pitämään fiestaa. En ollut pariin päivään tarkkaillut kasvejani, niin onneksi huomasin, että iso osa lehdistä oli syöty. Irrottelin pinseteillä vihreitä pullukoita toukkia kasvista sellaisella haipakalla ja viskasin partsin laidan yli, etten ehtinyt tajuta edes kuvia niistä ottaa myöhempää tunnistusta varten. Samanlainen toukka oli rällästänyt vieressä olevan tomaatin juurella kasvavissa samettikukissa, jotka jäivät sen jäljiltä ihan paljaiksi.

Tällainen epeli oli alkukesästä ikkunassa… mitä lie suunnitteli minun päänmenoksi!

Muutamat taivaskuvat

Kyllä heinäkuun illat voivat olla kauniita! Kävin kauppareissulla ysin pintaan illalla, ja minun oli ihan pakko heittää autolla ylimääräinen kierros, kun näin taivaan ja millainen rusko – wau!

Tietysti kuvauskalusto oli kotona (yllätys), niin piti tyytyä kännykkään.
Kuvat on otettu sunnuntaina 31.7.2016
Harjoittelin myös panoramakuvan ottamista kännykällä. Sehän on varsin kätevä juttu 🙂

Hieman leveämpi panorama… keskeltä tietä tietenkin otettu! Onneksi ei ollut liikennettä juuri lainkaan, niin uskaltauduin ottamaan kuvia… kunhan kukaan ei luullut, että metsästin Pokemoneja!

Täplämonniset pääsivät akvaarioon

Näitä pieniä vipeltäjiä on pakko rakastaa! Eli, tulen varmaan kirjoittamaan ja videoimaan niitä sen aikaa mitä niitä nyt tossa akvaariossani uiskentelee…
Poikasaltaassa alkoi olla hieman ahdasta, kun monnisia oli noin sata… siis kolmea eri sukupolvea. Lisäksi poikasaltaan huolto alkoi olla työlästä. Sieltä kun piti joka päivä imuroida sakkaa pois pohjalta ja välillä ihan raappasin kortilla pohjaa ja seinämiä, että saan likaa pois. Tai likaa ja likaa – ruoanjäänteitä varmaankin, sellaista limaista kalvoa (bakteeria tai valkuaista). Siirsin aiemmin noin 15 kappaletta poikasia isoon altaaseen, ja seurasin mitä niille tapahtuu. Alkoivat kasvamaan hyvin, ja eivät menneet muiden suihinkaan. Joten, oli aika siirtää loputkin kaverit uuteen kotiin.

Siirto onnistui ihan hyvin, eikä tänä aamunakaan näkynyt ruumiita missään! Alkuunsa pikkukaloilla oli hiukan värit hukassa, mutta se on ihan normaalia.

Karjisvideo tehty!

Minua on puraissut videokärpänen, ja olenkin nyt kasannut eräästä Facebook-ryhmästä karjiskuvista videon. Siis, tämä oma koiranihan on karjis, eli australiankarjakoira, Foxi nimeltään. Videossa on myös taustamusiikki, jossa Foxi esiintyy. On se mukavaa edes näin vanhalla iällä aloittaa kaikenmaailman musaharrastukset… tai uudelleenhan tämä tulee aloitettua, eikä ihan nyt niin ammattimaisesti tai tosissaan kuitenkaan… kunhan jotain säätää ajan kuluksi 😀

Mutta pidemmittä puheitta videoon:

Pikkuruisia täplämonnisia VIDEO

Jos ihmisellä on tylsää, eikä meinaa millään saada aikaa kulumaan, niin kannattaa hankkia akvaario!
Nimittäin, siinä touhussa saa ajan häviämään, varsinkin jos on kalanpoikasia vielä kasvatettavana…
Olen siis kyhäillyt pienehkön videon omista kalanpoikasistani, täplämonnisista. Ne ovat olleet kasvamassa 32-litraisessa muoviastiassa jo tammikuun lopusta saakka, ja alkavat näyttämään jo kaloilta. Ei muuta kuin videon ääreen!