Käsityöt

No niin, nyt se parveke

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Hyötykasvit, Käsityöt, Päiväkirjaa, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , , ,

Muutaman vuoden jumitus eikä parveke ole vieläkään julkaisukunnossa. Miksi ei? No en v**tu tiiä! Pitäisiköhän luopua jo koko ajatuksesta? Sain sentään vietyä roskia pois ja edesmenneen koirani paljun häkkivarastoon odottelemaan jotain jatkokäyttöä. Siitä todellakin tulee ensi kesänä kasvimaa. Laitan kaikki kolme tomaattia ja kaksi paprikaa ja chilin siihen kasvamaan yrttien kera. Jäin taas vatvomaan asiaa liian pitkäksi aikaa, enkä saanut sitten tehtyä asian eteen taaskaan mitään. Tosin aluksi siitä paljusta piti tulla vesiaihe. Muutin suunnitelmaa.

Kesäkurpitsan kasvulaatikko kuivumassa roska-astian päällä. Laatikon tilavuus 21 litraa.

Rakentelin kesäkurpitsalle kasvulaatikkoa muutaman päivän. Aloitin kyllä rakentelun edellisellä viikolla, mutta juhannus tuli väliin ja lempibaarin kuoppajaiset. Ja mitenkä tämä nyt sitten tuli väliin? Noh, olisihan tässä ollut suht hyvää aikaa jotain saada aikaiseksi jos jalka olisi pelittänyt. Nyt ei taaskaan mene kenkä jalkaan, edes sellainen muovitossu. Pitää käydä ostamassa vielä kesäksi yhdet normikokoa suuremmat. Talvella ostin jo karvavuorelliset tossut kokoa 40, kun ei mennyt talvikenkä jalkaan ja jotain piti laittaa. Tällä kertaa kenkä ei siis mene jalkaan kun kippasin itseni pientareelle fillarilla. Jalka jäi alle ja kävely on ollut todella hankalaa sen jälkeen.

Bar Kenguru, Vuoksenniska, sulki ovensa lopullisesti 19.6.2025 (kuva: 23.6.2025)

Se siis tuli nyt tähän väliin. Hieman naureskellen totesin, että en muutekseen ole enää ihan niin näppäräkään, mitä olen joskus muutamia vuosia sitten ollut. Oli melkoista tuskaa sahailla kesäkurpitsan kasvulootaa varten varattuja paneelin paloja oikeaan mittaan. Otin itseäni niskasta kiinni ja tein sen loppuun maanantai-iltana. Käsittelin laatikon SUPI-saunavahalla, niin kuin olen käsitellyt muitakin puisia rakennelmia. Laatikko on loppusilausta vailla valmis ja toivon mukaan saan sen heti tiistaina käyttöön. Ainakin yritän niin.

Tiistain ajatelmia…

Kesä on ollut suht viileä. En ole pitänyt mitään kiirettä parvekeasioiden kanssa. Kuitenkin siitä voisi nyt jo nauttia. Esimerkiksi salaatit ja yrit kasvavat tällaisilla keleillä ihan hyvin. Taidan jättää yhden paprikan ja chilin sisälle kasvamaan. Pelottaa vaan ne vihannespunkit, joita niihin saattaa ilmaantua. No, jospa niiltä säästyisi tällä kertaa.

Pitää viedä kaikki muutkin kasvit keittiöstä pois. Turvettakin pitää mahdollisesti käydä ostamassa lisää. En jaksaisi enää millään raahailla mitään painavia säkkejä ees taas kun koko ajan on joku raaja kipeänä.

Viileä kesä pitää minut myös kiinni neuloosissa, joka on toisinaan aika rasittavaa. Tällä kertaa olen ottanut esille virkkuukoukun. Ajattelin virkata itselleni kesäponchon. Jotain tämä taas vaatii ja kaunis ponco voisi piristää minua. Olen aloittanut palojen virkkaamisen, ja sehän tietysti syö aikaa tuolta parvekkeelta. Kun parveke olisi kunnossa, voisin virkata ponchon paloja siellä.

Keväällä kesken jäänyt Strömsö-villatakki roikuu vielä olohuoneen seinustalla hengarissa, kun en ole saanut tehtyä sitä valmiiksi. Se on neulottu valmiiksi, lukuunottamatta nappilistaa. Pakko jättää se esille, etten unohda sitä. En ole päättänyt laitanko siihen vetoketjun vai puunapit. Puunapit pitäisi tehdä itse.

Välillä neuloosi näyttäytyy virkkausintoiluna.

Virkkasin aikoinaan torkkupeiton paloja parvekkeella, silloin kun hauveli oli vielä hengissä. Siitä kehkeytyi surutyö (Blogi: Virkattu torkkupeitto isoäidinneliöistä). Kun ulkona oli lämmintä, parvekkeella pystyi hengailemaan heti kun aurinko oli painunut reunan taakse. Noh, jospa ne lämpimät kelit vielä tulisivat tälle kesälle. Eihän vielä ole edes heinäkuu.

Sunnuntai

Äkkiä ne päivät kuluivat tästä välistä taas, ja nyt on jo sunnuntai. Meillä sataa ilmeisesti koko päivän vettä. Hyvää aikaa kirjoitella blogia. Tänään pitäisi jossain vaiheessa ihan myrskytä. Helsingissä oli jo ollut kunnon myrsky aamulla. Se saapuisi meille joskus loppupäivästä.

Tuttavani oli yökylässä pari päivää sitten, ja piristyin hänen käynnistään niin paljon, että laitoin eilen parveketta kuntoon koko loppupäivän. Oli pakko lopettaa siinä vaiheessa kun jalat eivät enää kantaneet. Kävin välillä leppuuttamassa jalkojani sohvalla, ja ompelin samalla käsin yhden olohuoneeseen tarkoitetun verhon lyhyemmäksi. Nyt pitäisi saada aikaiseksi vielä ripustaa se verho ikkunalle.

Sain kuin sainkin eilen (lauantaina) laitettua parveketta taas pykälän eteenpäin! Tänään voisin laittaa loput tomaatit paikoilleen, niin saisin siivottua keittiön. Niitä on vielä kolme laittamatta. Päätin, että jätän erikoisemman chilin sisälle kasvamaan kun sitä voi sitten kasvatella talven yli keittiössä. En tiedä sen lajiketta. Jätän myös yhden tavallisen Cayenne-chilin sisälle. Ei minulla tainnut muita chilin taimia enää ollakaan. Vein alkukesästä ylimääräiset chilit rappukäytävän eteen, ja laitoin niihin lapun ”saa ottaa”. Ne eivät olleet siinä enää tunnin kuluttua kun lähdin liikenteeseen.

Virittelin ensimmäiset pitsiverhot paikoilleen. Halusin nähdä millaiset niistä tulisi, ja olen ihan tyytyväinen näkemääni. Joudun kyllä näitäkin vielä lyhentämään parisen senttiä, mutta sen voi tehdä sitten kun pääsen istuskelemaan parvekkeelle, eikä mitään muita tavaroita ole jaloissa pyörimässä. Siihen ei enää kauaa mene! Esittelen parvekkeen heti kun se on valmis.

Puutarhavalot syttyivät hämärän tultua ja näyttivät ihan kivoilta pitsiverhojen kanssa.

Parvekeurheilua

Laitoin kroppani likoon, ja siirtelin painavat lecaharkot paikoilleen takaseinustalle. Ne olivat aikaisemmin pystyssä olohuoneen ikkunan edessä ja niiden päällä oli puinen taso. Olin aikeissa laittaa paprikat niiden päälle. Purin kuitenkin hökötyksen. Takaseinustalle pinotut tiilet piti siirtää sitten harkkojen alta pois, ja pinosin paprikoille tiilistä uuden tason, joka on mielestäni nyt paljon kivempi. Tilasta tuli paljon siistimmän näköinen ja olen erittäin tyytyväinen siihen. Kunhan saan tehtyä kaikki istutukset, laitan vielä lattialle vihreän terassimaton.

Parvekepuutarha valmistuu pian

Sain myös istuttaneeksi yrttilaatikkoon tarkoitetut jutut. Eli, siihen nyt päätyi persilijaa, salaatteja ja oreganoa. Laitoin reunassa olevaan kukkaruukkuun köynnöskrassia, jos se vaikkapa vielä lähtisi kasvamaan.

Sunnuntaipäiväni keskeytyikin äkillisesti kun puhelin soi. Sain vieraita. Ihana kummipoikani tuli perheensä kanssa pyörähtämään luonani kun olivat kotimatkalla mökiltä. Kummipoikani on 7-vuotias ja aloittaa nyt syksyllä koulun. Aivan ihana tapaus!

Apua, kämppäni on aivan sekaisin kaikesta tavarasta. Heillä oli vieläpä mukanaan jokin tuttu, jota en ollut koskaan nähnyt. Noh, ei tämä nyt sitten niin kamala kokemus ollutkaan, vaikka aluksi mietin, että mitähän hittoa nämä nyt minusta mahtavat ajatella. Kummipoikani isä, Aatu, on edesmenneen koirani alkuperäinen omistaja, keneltä koira silloin minulle tuli. Hänen pihallaan aikoinani sain aloitella puutarhailua. Olipa ihanaa nähdä pitkästä aikaa ystävää ja hänen perhettään!

Tähän on hyvä lopetella tällä kertaa ja jatkaa projekteja. Laitan vielä loppukevennykseksi kuvan Foxysta, kun tuli niin suloinen kuva hänestä Facebookin muistoissa vastaan.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

No niin, nyt se parveke Read More »

Black weekend oli pimeä ja synkkä

/ / Päiväkirjaa, Huonekasvit, Käsityöt, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , ,

Pimeä ja synkkä marraskuun viimeinen viikonloppu on suurten kauppojen tarjousjuhlaa! Kukaan ei voi välttyä Black Fridaylta tai jopa kokonaiselta Black Weekiltä. En tiedä muista pienyrittäjistä, mutta tämä viikonloppu on itselleni yksi synkimmistä viikonlopuista vuodessa. Ei tällaisella pienen pienellä piiperöisellä ole rahkeita televisiomainontaan tai paljon muuhunkaan, että saisi omia ideoita ja tarjouksiaan esille. Kauppa ei siis käy laisinkaan. Se on joka vuosi sama juttu. Mutta ei siitä sen enempää…

Koti on vieläkin suurimmalti osin siivoamatta ja tuntuu siltä, että sotkua tulee koko ajan vain lisää. Olen tehnyt aika paljon tietokoneella töitä, ja se näkyy sitten muualla asunnossani. En vaan jaksa enää tehdä mitään sen jälkeen. Olen tietty järjestellyt työhuoneessa tavaroita paikoilleen, ja sen semmoista, mutta sitähän ei lasketa kodinhoidoksi. Se on työtä se.

Pimeään vaikuttaa myös lumettomuus, joka on tänä vuonna ollut paha moneen vuoteen. Pari päivää oli ihanan talvista, mutta sitten tuli taas joku matalapaine, ja sulatti kauniin lumipeitteen pois. Sain vielä viikko sitten nauttia ihanasta lumisesta pihasta.

Virittelin työpisteeni ääreen pattereilla toimivat valotkin ja etsin led-kynttilät. Sehän teki ikkunan edustan paljon viihtyisämmäksi. Tietysti pattereiden sijaan käytän ladattavia paristoja. Näyttää siltä, että näiden valojen paristoja pitää ladata kerran viikossa, jos mielii nauttia näkyvistä valoista. Ne ovat kyllä yhtäjaksoisesti päällä montakin tuntia. Keittiön ikkunan välissä olisi yhdet paristoilla toimivat paremmat valot, kunhan vaan saisin aikaiseksi pestä sen ikkunan.

Kyllä, ikkuna on vieläkin pesemättä. Tälläkin hetkellä tuuli käy lounaasta, eikä ikkunaa voi avata kun sieltä sataa vettä vaakatasossa sisälle. Muutenkin tuulee liian kovaa.

Aloin myös virittelemään kasveille valoja. Siitä ei nyt tahdo oikein tulla mitään. En tiedä mikä nyt mättää, mutta en saa nyt mitenkään päin jatkettua valojen virittämistä. Ne on ehdottomasti saatava ajastimille, muuten kasvit heittävät henkensä. Olen käynyt joka päivä sytyttämässä lampun kiinanruusulle, koska se jos joku kärsii tästä pimeästä ajasta. On ihan järkyttävää, kuinka hämärää on jo kello kahdelta iltapäivällä. Lumi sentään heijastelisi valoa ympärille, mutta kun nyt ei vaan ole lunta.

Aion siirtää kaikki huonekasvini siten, että niille on saatavilla lisävalaistusta talven ajaksi. Kiinanruusukin tekee vielä lehtiä, kun sille viritteli lisävalon. Olohuoneen nurkkaan on tarkoitus laittaa kaksi kasvivaloa, ja yksi keittiöön. Keittiössä on vähemmän valoa tarvitsevia kasveja, kuten saniaisia ja vehkoja. Alkaisi olla viimeisiä aikoja laitella pistokkaatkin ruukkuihin, ennen kuin sekin on liian myöhäistä. Peikonlehden pistokkaat tekevät jo uusia lehtiä maljakoissa. Ikkunasta näkyy sininen hetki, joka oli kello 15 hujakoilla.

Käsityöt ovat kyllä sellaisia asioita mitä jaksan tehdä vaikka kuinka paljon. Sain kuin sainkin nappeja vailla valmiiksi islantilaisneuleen, jota olen tässä nyt vuoden verran työstänyt. Olen etsiskellyt siihen nappeja, mutta en ole löytänyt mieleisiä. Pitäähän siihen jotkut napit keksiä edes väliaikaisesti, että pääsen pitämään paitaa.

Pidin pari tuntia paussia kirjoittamisesta ja rupattelin tuttavani kanssa puhelimessa tovin. Olin aikeissa lähteä häntä moikkaamaan ennen puhelun alkua, mutta ajankohtaan sattui juuri joku saderintama. Aikaisemmin päivällä satoi sentään lunta ja räntää, mutta sade muuttui myöhemmin vedeksi. Aikani marhailtua kämpässä, kello olikin jo pian yli kahdeksan illalla. En päässyt pelaamaan bingoakaan. Jotain hyötyä kämpässä hortoilusta sentään oli. Taisin keksiä mistä tehdä napit villapaitaani.

Neuloisiko vai siivoisiko? Ei tarvitse kahta kertaa arvuutella…

Sunnuntai kului nopsaan ja illaksi nousi vielä kovaa tuulta, joka sai minut miettimään, että pitäisiköhän tuo parveke jo vihdoinkin laittaa talviteloille. En ole pitänyt mitään kiirettä asian kanssa, kun on vielä ihan syksyiset kelit. Maanantai olisi vieltä synkkä ja pimeä, mutta sitten tiistaina on ennusettu säätyypin muuttumista talvisempaan suuntaan. Parveke pitäisi saada ennen sitä kuntoon. Taidankin ottaa itseäni niskasta kiinni ja touhuta ne muutamat tavarat paikoilleen, mitä olen suunnitellut koko syksyn. Tälläkin hetkellä parvekkeelle osuu sellaisia tuulenpuuskia, että suorastaan ihmettelen, kuinka virittämäni pavilijonginseinä kestää paikoillaan ja ehjänä!

Parvekkeella on myös roinaa, mitä pitää viskata roskikseen. Olen kyllästynyt pyörittelemään erästä keraamista tolppaa ees sun taas pitkin parveketta, kun sille ei vaan löydy siellä paikkaa. Se on rikki yhdestä kohdasta ja vaatisi jonkunlaista korjausta, jota en välttämättä osaa tehdä. Pitää tutkailla josko sen saisi sisälle johonkin kauniisti missä rikkinäistä kohtaa ei näe. Sisällä olevat ylimääräiset Leca-harkon palat voi samalla viskata parvekkeelle, kun niitä ei sisällä tarvita kuitenkaan.

Minun täytyy vakavissani harkita myös ilmankostuttimien käyttöönottoa, koska huoneilma on mennyt ihan kamalan kuivaksi. Nenä on koko ajan ihan tukossa, ja välillä tulee niistäessä ihan verta. Liian kuiva huoneilma ei tee hyvää limakalvoille, eikä kämpän imurointi auta asiaa yhtään, vaikka olisi mitä suodattimia ja erikoispölypusseja. Muutenkin, asunnon imurointi aina hieman jänskättää, kun imuri temppuilee sopivasti. Siinähän sitä sitten taas ollaan jos sekin hajoaa.

Ei tässä nyt auta itku markkinoilla vaan pitää alkaa toimia. Tein tässäkin välissä yhden työjutun, mikä katkaisi kirjoittamista hetkellisesti, ja ajatushan siinä katkeaa. Jospa vaikka jatkaisi hetken vielä villatakin neulomista, ja sitten raahautuisi parveketta laittamaan. Ruoankin sain juuri syötyä, eikä sitä heti huvita lähteä parvekkeelle rehkimään. Hyvää joulukuun ensimmäistä viikkoa kaikille!

  

Black weekend oli pimeä ja synkkä Read More »

Marraskuu 2024 — parin viikon kuulumiset

/ / Päiväkirjaa, Käsityöt, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , ,

Marraskuu on pian ohi. Mitäpä olen tehnyt nämä pari viikkoa sitten viime postauksesta? Noh, itse asiassa vaikka mitä. Ei mitään radiakaalia, vaan juurikin jotain tapeellista. Olen vienyt paljon roskia pois ja siivonnut eteistä. Ne ovat kuitenkin todo-listalla aika korkealla. Hyvä niin, koska mieleni on paljon levollisempi nyt.

Itse asiassa ajattelin viritellä jo joulukuusenkin paikoilleen. Olisin varmastikin pitänyt kuusen (ilman koristeita) paikoillaan koko kesän, mutta en ollut varma mitenkä hoitokissat suhtautuisivat siihen. Laitoin kuusen laatikkoon, jossa se nyt on odottelemassa uudelleen virittelyä. Siivosin sille varatun kulmauksenkin joku tovi sitten. Nurkkauksessa olevat vinyylilevyt pääsivät uuteen puiseen lokerikkoon, josta mainitsin edellisessä postauksessakin. Kuusen voisi hyvinkin virittää jo tässä vaiheessa vuotta tuomaan tunnelmaa olohuoneeseen. Koristelee sen sitten vähän lähempänä joulua, jos haluaa.

Vinyylilevyt sai kätevästi lokerikkoon ja huonekasveja päälle.

Makuuhuone sai myös uutta järjestystä. Minua harmitti, kun olin laittanut ihanan verhon eteen säilytyslipastot, ja verhot eivät päässeet oikein esille. Uuden järjestyksen myötä verhot näkyvät nyt paremmin. Päätin myös, että otan kaupunkitapetin jossain vaiheessa alas seinältä. Siihen pitää toki varata aikaa, ja se on tehtävä yhdellä kertaa. Tällä hetkellä makkari on hieman sekaisin, ja sain vasta äskettäin poistettua sieltä lattiamaton. Matto oli tumma ja se pimensi entisestään huonetta. Kokeilen, sopisiko se takaisin olohuoneeseen. Olohuoneen vintage-matto saa väistyä. Se on upea, mutta todella epäkäytännöllinen, enkä saa esimerkiksi pestyä sitä.

En ota vielä kokonaiskuvaa makuuhuoneesta, koska tavarat ovat vielä hieman hujan hajan. Seuraavana onkin sitten miettimistä, kuinka saan viriteltyä kaiken niin, että ne ovat siististi. Minulle on kertynyt kauhea kasa kirjoja, joista en aio luopua, ainakaan vielä. Ne pitää lukea ensin. Ja ne pitää saada piiloon… mutta verho näkyy nyt!

Makuuhuoneen nurkkaus odottaa siivoamista ja tuunausta.

Tuo pömpeli, joka on täynnä kirjoja, on käytössäni ollut arkkupöytä, jonka kansi on tällä hetkellä työpöytäni tasona. Sillähän tuon kaiken roinan olisikin saanut piilotettua, ja alkujaan se oli juurikin niin. Mutta tarvitsin läppärille ikkunan eteen tukevan pöytätason. Ja rahaa kun ei tunnetusti ole, piti jotain luovia. Virittelen kirjojen eteen varmaankin jonkun verhon tapaisen systeemin, ja pömpelin päältä kaikki tavarat lähtee pois. Sen siivous on vielä hieman kesken, niin kuin kuvasta näkyy.

Olin ajatellut laittaa puulaatikon päälle pari huonekasvia. Katsellaan nyt mitä saan aikaiseksi tehdä. Jos kuitenkin teen töitä tässä ikkunan äärellä (pömpelin vieressä), niin olisi se kiva saada ympäristö kauniimmaksi. Muuten nukkumisen kannalta se on aivan sama, onko huone kaunis vai ei. Toki siistiä pitää olla ja ”yksinkertaista”.

Sain myös viriteltyä pienen roskiksen työpöytään. Mitä kaikkea sitä nippusiteillä saakaan aikaan! Olin virkannut ontelokuteesta pienen säilytyskorin, johon saa näppärästi pakstepussin. Sitä voi pitää roskakorina ihan hyvin, kun ei siihen oikeastaan muuta tule kun joku nenäliina toisinaan, tai pumpulipuikkoja. Kori on kiinnitettu nippusiteillä pöydän jalkaan ja ylälaidasta kuminauhalla pöydän pohjaan. Koria voi pyörittää jalan ympärillä toiseen kohtaan, jos tarve. Nyt se ei vie pöydällä tilaa, eikä roskat näy mihinkään, kun ovat tuolla pöydän alla piilossa.

DIY-roskis työpöydän alle.

Aloitin jokin aika sitten neulomaan uutta projektia, ja tällä hetkellä puikoilla on Strömsö-villatakki. Pidän juuri nyt vähän taukoa neulomisesta kun se käy niveliin niin pahalla tavalla, etten nyt haluaisi ihan tulehduttaakaan niitä. Takki on kuitenkin ihan mallillaan, ja olen tehnyt kaarrokkeen, joka on hankalin vaihe. Takki neulotaan kauluksesta helmaan (ylhäältä alas). Jäljellä on enää yksiväristä neuletta. Tavoitteena olisi, että saisin tämän jouluksi tehtyä.

Strömsö-villatakin kaarroke neulottuna.

Sain myös idean tehdä tekemästäni Riddarineuleesta sittenkin paidan. Siihen on tehty etupuolelle kaikki steekkaukseen tarvittavat silmukat, mutta jos teenkin siihen pelkän reunuksen nappiriveineen, niin paitaa ei tarvitse leikata siitä edestä auki. Se näyttää silloin villatakilta vaikka onkin paita! Serkkuni takissa oli niin hirveä duuni, että en uskaltanut enää omaa Riddaria lähteä säätämään. Joitain pieniä silmukointitehtäviä tuo vielä vaatii, mutta sitten sekin olisi lankojen päättelemistä vailla valmis. Plus tietty se eteen neulottava lista napeille.

Steekkausta varten neulotut ylimääräiset silmukat keskellä.

Päivä alkaa olla jo sen verran lyhyt, että aurinkokin laskee jotain kello 15:13. Ai kamala sentään! Miten se noin aikaisin laskee jo? Nyt jos koskaan olisi paikallaan saada hieman pysyvämpi lumipeite. Meille satoi ensilumi virallisesti vasta 19.11.2024 ma-ti välisenä yönä. Sen verran tuli lunta, että voitiin puhua ensilumesta. Muualla Suomessa lunta on ollut jo aikaisemminkin, mutta meille tänne Imatralle ei jostain syystä ollut ensilumi kerennyt.

Ensilumi satoi maahan marraskuussa 19.11.2024

Noh, nyt sitä lunta sitten on maassa vielä tiistaitakin enemmän. Eilen (20.22.) alkoi myrskyämään ihan kunnolla, ja tänä aamuna lunta olikin maassa jo vähän enemmän. Tosin lumi on aivan sohjoa, koska lämpötila on ollut koko ajan plussan puolella. Tälle myrskylle oli annettu nimeksi Jari.

Kävin kokeilemassa eilisessä lumikaaoksessa onneani sähkökruiserinkin kanssa. Noh, mitenkä tämän asian nyt ilmaisisi – siinä ei ollut mitään helvetin järkeä! Täällähän ei siis oltu aurattu mitään teitä. Jostain ihmeestä kuvittelin, että rouhealla maastopelillä pääsee kyntämään vaikka millaisessa kelissä. Olikin aika mielenkiintoista ajella, mutta jääköön se ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi kun tuollaisessa säässä lähden ajelemaan.

Ei ollut sähkökruiserilla ajaminen helppoa tällaisessa lumipyryssä.

On todella vaikea arvioida millaista säätä meille on tulossa loppuvuodeksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kelit olisivat sen verran lämpimiä, että pysyvää lumipeitettä saa oikeasti odotella. Jatkuvasti on joku matalapaine lähestymässä ja tuuletkin ovat kauhean navakoita, jotenkin. Oli tarkoitus pestä loput pari ikkunaa viime lauantainana 16.11. mutta oli ihan kauhea tuuli. Se olisi pahimmoillaan hajottanut ikkunat. Kelit myös viilenivät nollan tienoille. Pitänee unohtaa ikkunat tältä syksyltä.

Marraskuun lopun TODO-listalla on parvekkeen siivous

Marraskuu on melkein käsitelty ja parvekekin on vielä siivoamatta. Parveke onkin ollut koko syksyn TODO-listalla. Siellä on joitain keppejä, jotka haluaisin ottaa sisälle. Olen käyttänyt niitä tomaateilla tukikeppeinä, ja nyt tarvitsisin ne sisälle huonekasveja varten. Olen niiden suhteen hieman skeptinen, jos kuorien alle tai väliin on jäänyt jotain ötököitä. Kepit on aikoinaan otettu vanhempieni omenapuusta. En myöskään löydä kämpästäni tarpeeksi terävää puukkoa, että voisin vuolla multaan upotettavan kärjen terävämmäksi. Se varmaan uppoaisi multaan paremmin. Pitää kait keksiä jokin muu keino.

Kello on nyt neljä (16) ja ulkona on ihan säkkipimeää. Voisikin aloittaa pikkuhiljaa kynttilöiden virittelyn. Pitää ladata niille varattuja akkuparistoja. Minullahan on niitä LED-kynttilöitä viime vuodelta. Ne ovat olleet keväästä asti laatikossa säilössä. En jotenkaan kokenut, että niitä olisi täytynyt pitää esillä kesän aikana. Ei niitä kesällä tule käytettyä kuitenkaan.

Kaivelin esille myös tuikkukipon. Harvoin tuikkujakaan tulee poltettua, mutta haluan nyt vähän tuoksuja asuntoon. Laitoin Niksi-Pirkot FB-ryhmään oman niksini laittaa saunatuoksua veteen, mitä tuikkuastian päälle laitetaan, mistä se sitten haihtuu lämmetessä ilmaan. Aikamoista kommentointia aiheutti tämä niksi! Oli puolesta ja vastaan. Voimakkaitahan nuo eteeriset öljyt ovat, mutta jos niitä laitetaan saunakiuluun 5-6 tippaa, niin ei tuon kokoiseen vesimäärään paljon tarvitse laittaa. Tekee vesiseosta valmiiksi lantrattuna johonkin toiseen astiaan, mistä sitten kaataa aina tuikkuastiaan.

Ostin kasveille muutaman niille tarkoitetun LED-valon Tokmannista, ja jouduin laittamaan heille heti palautetta lampuista. Niiden tuotekuvauksessa oli väärää tietoa lampun kelvineistä (värilämpötila). Pitääkin alkaa värkkäämään kasveille valaisimet. Siihenhän sitten saa taas kulutettua aikaa ihan mukavasti. Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää loppuviikkoa. Yritän saada vielä jotain kirjoitettua marraskuun aikana niin ei tulisi ihan näin pitkiä tarinoita.

  

Marraskuu 2024 — parin viikon kuulumiset Read More »

Meille ei tullut vielä lumipeitettä

/ / Päiväkirjaa, Käsityöt, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi

Imatralle olisi pitänyt sataa viime viikolla ensilumi, mutta saderintama jäikin huomattavasti etelämmäksi. Sen sijaan serkkuni kertoi, että heille Järvenpäähän oli tullut ihan kiitettävä lumipeite, jotain 15cm. Noh, kaikki tämä tietty sulaa pois vielä, koska loppuviikoksi on ennustettu jopa +10 astetta. Meillekin on muutama lumihiutale tullut, ja maa on paikoittain vähän valkoinen. Torstaina 31.10. satoi tämän talvikauden ekat lumihiutaleet… eikä sitä satanut kovinkaan paljon, eikä lumi ei jäänyt maahan.

Kuva aamulla 31.10.2024. Lumisade ei alkanut vielä tähän aikaan.
4.11.2024 hyvin ohut lumipeite pihalla.

1.11.2024 tapahtui vielä jotain todella odottamatonta sään puolesta, kun voimakas Lyly-myrsky riepotteli Varsinais-Suomea myöhään illalla. Se, mikä teki tästä erikoisen, oli siinä mitattu keskituulennopeus, joka ylsi hirmumyrskylukemiin. Tällaista ei ole kuulemma ollut koskaan Suomen mittaushistoriassa. Saas nähdä yleistyvätkö tällaiset ilmiöt tulevina vuosina. Toivottavasti eivät yleisty, kun eihän meillä puusto esimerkiksi kestä pystyssä tuollaisella tuulella, jos routaa ei ole vielä maassa.
(YLE:n artikkeli asiasta 1.11.) (YLE:n artikkeli asiasta 2.11.)

Viime viikko meni jotenkin todella nopeasti. Liekö syy siihen oli, että sain pestyä ikkunat maanantaina. Pesin parvekkeen isot ikkunat tällä erää vain ulkopuolelta ja makkarin ikkunan ulko- ja sisäpuolelta. Viikko kului tuijotellessa ikkunasta ulos!

Ennen…
… jälkeen.

Makkarin ikkuna olikin sitten ihan hyvä tarkkailupaikka koko viime viikon! Eihän siitä tietysti pimeällä enää mitään näe, mutta aamupäivällä ja päivällä hyvinkin. Seurailin muun muassa paikallisliikenteen linja-auton kulkemisia torstaina. Meidän kadulla kulkee kaksi linja-autovuoroa, ja halusin tietää mihin aikaan bussi on tässä omalla pysäkillä menossa mihinkin suuntaan, jos vaikka tulee tarvetta käyttää sitä. No nyt tiedän.

Kuvailin torstaina videopätkiä pitkin päivää puhtaan ikkunan läpi, ja merkitsin lyijykynällä ikkunasta kohdan, johon asettelen kameran. Sen voi sitten asetella aina suht samaan kohtaan. Kuvaan videopätkät puhelimella ainakin toistaiseksi. On minulla muitakin videointilaitteita, mutta puhelin on kaikista kätevin tarkoitukseen, ja sen saa aseteltua ikkunaraamin päälle vaateriin ja samantien poistettua tarpeettomat klipit. Ikkunan eteen asetellut kiikarit pitävät sitä paikoillaan, ja puhelin pysyy paikoillaan ikkunaa vasten oikein mainiosti. Kiikarit ovat lintubongausta varten valmiina pöydällä, jos satun näkemään pihalla jonkin erikoisen tirpan, jota ei paljaalla silmällä tunnista. (Välineillä ei siis tarkkailla ihmisiä!)

Otin itseäni niskasta kiinni toisenkin projektin tiimoilta, nimittäin jatkoin serkulle tarkoitetun villatakin valmistelua. Siinä kävi sillä tavalla, että minulla ei ollut tarvittavaa villatakin ohjetta, ja aikani asioita lueskeltuani, päätin soveltaa loppuvalmistelujen kohdalla. Jotenkaan se ei onnistunut, ja pähkäilin pitkän tovin mitenkä saisin tehtyä takin valmiiksi. Takkihan oli neulottu ajat sitten, mutta villatakkia varten piti tehdä muitakin toimenpiteitä, joista minulla ei aluksi ollut mitään käsitystä. Jälkikäteen tiedostettuna olin tietysti tehnyt jotain todella olennaista väärin. Sain kuitenkin tehtyä jotain korjauksia asiaan, ja toivon, että serkkuni kehtaa pitää sitä takkia. Se on nyt nappien ompelua vailla valmis.

Villatakki oli neulottu jo vuosi sitten, mutta sain sen vasta nyt valmiiksi.

Olin tehnyt vastaavanlaisen villatakin myös itselleni. En kuitenkaan ole työstänyt sitä niin pitkälle kuin mitä serkkuni takin. Taidan purkaa sen, tai ainakin olin nappien sijaan suunnitellut laittavani siihen vetoketjun. Katsotaan miten se onnistuu, vai onnistuuko mitenkään. Joka tapauksessa aikaa se tulee viemään, ennen kuin uskallan koskea siihen. Aloitin tietysti uuden projektin, kun pitäähän minun saada itselleni nyt se hiton villatakki. Olisi tietysti ollut parasta kun olisin tehnyt aikaisemmin aloitetut projektit loppuun, mutta kun ei vaan mahda itselleen mitään. Uusi villatakki tulille ja sillä siisti!

Kun lumi ei maata kaunista, on alkanut olla päivällä todella pimeää. Kaikki valot on oltava päällä, että näkee vaikkapa neuloa, koska neulominenhan on välttämätöntä. Uuden projektin kanssa hyvä valo on erittäin tärkeä. Minulla on vino pino islantilaisen lampaan villalankoja varastossa, ja ajattelin tehdä niistä iteselleni Strömsö-villatakin. Pohjavärilangat ovat mustalammasta. Jollei aurinko paista suoraan sohvan kulmaan, jossa neulon, en oikein tahdo nähdä tekemääni neulosta kunnolla. Jouduin esimerkiksi purkamaan jo tehtyn kauluksen, koska olin vahingossa pudottanut yhden silmukan sellaisessa kohtaa, etten saanut sitä mitenkään poimittua takaisin. Toisin kuin edelliseen projektiin, tähän löytyy selkokieliset ohjeet videoklippeineen.

Huonekasveillani alkaa myös olla aika tukalan vähän valoa. Vaikka nurkkaan on laitettu erillinen valaisin, ei se tahdo riittää sitten mitenkään niille. Taitaa sittenkin muuttua vielä yksi suunniteltu DIY-projeti toiseen muotoon. Kasveille on laitettava talveksi valot.

Aurinko laskee jo 15:53 / kuva 4.11.2024 tuntia ennen auringonlaskua.

Etsiskelin tovin kasveille soveltuvia lamppuja, erityisesti erään seuraamani huonekasvigurun suosittelemia Sansi-merkkisiä kasvivaloja. En löytänyt jostain syystä niitä suomalaisista verkkokaupoista. Päädyin hankkimaan kolme AIRAM-kasvivaloa Tokmannilta. Lamput ovat huomattavasti tavallisia LED-valoja kalliimpia, mutta kait ne sitten ovat kasveille parempia. Ainakin niissä on lämpötila enemmän kohdallaan.

Listalla on toinenkin suht välttämätön DIY-projekti. Sain tuttavaltani tällaisen puulokerikon, jonka aion ottaa käyttöön vinyylilevyilleni. Tälle löytyy valmiiksi jalat kunhan ruuvaan ne kiinni. Ne pitää spray-maalata jossain vaiheessa, ehkä ensi kesänä sitten. Aikomus on myös hioa ja käsitellä puupinnat jollakin. En ole vielä päättänyt että millä. Samalla nurkasta poistuu tekemäni viritelmä huonekasveille, koska aion laittaa ne sitten tämän päälle. Laatikosto asetellaan tietysti kyljelleen, että vinyylilevyt voivat olla pystyasennossa.

Kävin kiikuttamassa tilaukset postiin tänään päivällä, ja ajattelin käydä vielä Immalanjärven lintutornilla. Siellä alkaa olla jo niin hiljaista, ettei sinne oikein enää tohdi lähteä. Koska autossani on vielä kesärenkaat alla, otin kulkuvälineeksi sähkökruiserin. Siinä on talvirenkaat. Kyyti alkaa olla aika kylmää, ja olenkin miettinyt sen laittamista talviteloille. Katsellaan. Vakuutus pitää maksaa joulukuun alussa, jos haluaa ajella.

Tänään oli tosiaankin todella kaunis päivä, ja halusin käväistä lintutornilla. Otin sieltä vähän videopätkää. Ajattelin, että nämä ovat nyt tämän vuoden viimeiset videopätkät kyseiseltä paikalta ja nyt työstän paikkaan liittyvän videon, kun minulla on videoklipit jo valmiina odottelemassa. Joten taidan lopetella tältä erää tähän, ja aloittaa videoklippien työstämisen. Hyvää alkavaa viikkoa!

  
Panorana Immalan lintutornilta. Klikkaa suuremmaksi uuteen ikkunaan.

Meille ei tullut vielä lumipeitettä Read More »

Joulu lähestyy

/ / Päiväkirjaa, Käsityöt, Sisustusprojektit / DIY, Valokuvaus / Video / Kommentoi
, , , , , ,

Joulu lähestyy ja kämppäni fengshui vielä ihan pilalla! Olen tosin alkanut siivoskella sitä sun tätä jouluakin silmällä pitäen. Haluan, että kämpässäni ”lojuu” sotkun sijasta rauha ja seesteisyys siihen mennessä. Siispä, ei kun tuumasta toimeen.

Kuva 8.12.2023

Jouluun mennessä siivottavat asiat olohuoneessa

  1. Sohvalta ylimääräinen roipe pois, tyyny tarvitsee päällisen.
  2. Tonttuprojekti loppuun, langat pois
  3. Taulun siirto toiseen paikkaan
  4. Verhot kauniimmin + jalkalamppu pois
  5. Pöydän siistiminen ja koristelu
  6. Huonekasvien asettelu kauniimmin
  7. Köynnöstuen siirto/kiinnitys
  8. Lattian siistiminen tomaattien jäljiltä
  9. Tuolin päältä neulontatarvikkeet pois (vaatehuoneeseen säilöön)

Pitäisiköhän sitä tehdä oikein jokin siivousjoulukalenteri, missä on 24 luukkua, ja jokaiselle päivälle on jokin oma siivottava kohde? Noh, ei kehtaa itteänsä ihan niin paljon rääkätä. Suklaakalenteri kuulostaa paljon kivemmalta. En ole tänä vuonna ostanutkaan joulukalenteria itselleni, niin kuin joinakin vuosina. Edesmenneille lemmikeille tuli aikoinaan hommattua joulukalenterit. Onneksi sain edes vähän videoitua sitäkin kun oli aika antaa joulukalenterista karkit. Laitan videon loppuun.

Olen pähkäillyt, että mahtaako tämä fengshui olla sellainen juttu mitä kannattaisi ajatella edes vähän. Toki asia on niin monimutkainen, että sen perehtymiseen ei välttämättä ole aikaa ainakaan nyt. Mutta jos poimisikin sieltä vain muutaman jutun mistä voisi, tai kuvittelisi olevan jotain hyötyä. Sehän on ihan selvää, että kaikki ylimääräinen tavara pitää karsia pois, ainakin näkösältä. Annoin muun muassa Facebookin roskalavalta saadut hyllyn ja lipaston pois. Ne menivät tuttavan veljelle. Nämä oli tarkoitus maalata vaaleiksi, mutta nyt siihen ei riittäneet rahkeet.

Roskalava-ryhmästä aikoinaan saadut hyllyköt lähtivät uuteen kotiin viime viikolla.

Olen käynyt samalla tavaroitani läpi kun vaihdoin työhuoneen ja makuuhuoneen paikkoja. Projekti tuntuu tietenkin venyvän, ja minulla on välillä niin kipeät kädet, että taukoa on pidettävä muutama päivä. Työt on kuitenkin tehtävä, vaikka niitä ei nyt jotenkaan ole hirveemmin tällä hetkellä tarjolla. Esimerkiksi, vaatehuoneessa olevat hyllylevyt ovat niin painavia, että en ole saanut siirrettyä niitä paikoilleen. Ei ole yhtään hyvä jos sellainen rojahtaa päälle. Ne ovat kiinnitetty sellaisiin Sovella-kiskoihin ja ranteeni eivät kestä ottaa hyllynpidikkeitä irti ilman vasarointia. Aina tulee jokin este, mikä vaikeuttaa homman etenemistä! Kiinnikkeitäkään ei voi irrottaa myöhään illalla silloin kun huvittaa, koska siitä kuuluva pauke kaikuu ympäri taloa. (Asun siis kerrostalossa)

Joudun myös ruuvaamaan hyllylevyt kiinnikkeistä irti ennen kuin pääsen niitä siirtelemään. Tämä todellakin vain ranteiden takia. Noh, viikon päästä pääsen reumapolille tutkittavaksi, jos he osaisivat siellä jotenkin auttaa. Jos jota kuta askarruttaa, niin satutin käteni viime keväänä renkaiden vaihdon yhteydessä, ja siitä on alkanut yli puolen vuoden ”helvetti”, mikä ei ota parantuakseen. Minua puri myös punkki, ja toivottavasti nämä asiat eivät liity toisiinsa mitenkään. Borrelioositestiä ei ole otettu tietääkseni ja useammin kuin kerran otetut reumakokeet ovat olleet puhtaat.

Minulla ei varsinaisesti ole mitään sisustustyyliä. Ei sellaisesta tulisi yhtään mitään. Haluan, että asuntoni on lämminhenkinen ja rento. Tästä ei sellaista katalogimaista saa tekemälläkään. Tyylini on vähän vintagea ja bohoa sekaisin omalla twistillä. Valmistan ja tuunaan myös todella paljon itse. Vanhat huonekalut ovat tehty hyvin ja ne sopivat mielestäni tänne asuntooni parhaiten. Olen ajatusmaailmaltani sellainen, että en siedä yltiöpäistä kuluttamista. Tavarat pitää käyttää loppuun, eikä vaihtaa uusiin parin vuoden välein! Kauneus on toki katsojan silmissä. Jos katselette tuossa alussa olevaa kuvaa, niin siinä ei montaa ostettua tavaraa näy. Kaikki on kierrätettyä tai perittyä. Verhoja ja kankaita saatan ostaa.

Tein pitkän ja kiperän päätöksen purkaa hydrotomaatin pois. Ei siinä mitään, se kasvoi kyllä, mutta nyt ei ole sen aika. Pitää rauhottaa tekemiset ja tehdä sitten vasta jotain niinkin vaativaa, kun kädet ovat kunnossa. Lisäksi tomaatti oli sellainen risukasa, että sen karsiminen ja ympärystän siivoaminen otti aika lailla voimille. Katsotaan asiaa sitten myöhemmin uudelleen. Tiedänpähän nyt kuitenkin, että sen kasvattaminen sisätiloissa talvellakin vesiviljelyssä onnistuu.

Estetiikka on kaukana hydro-tomaatin jäljiltä.

Innostuin siivoamaan tomaatin jäljet, ja tilalle on viritelty huonekasveille paikka. Heinäseipäät toimivat köynnöskasveille nyt kiipeilytelineenä ja niihin sai kivasti viriteltyä jouluiset valot. Nurkassa ollut kuusiverho on siirretty toiselle puolelle ikkunastoa ja tilalle on laitettu jouluinen verho. Nurkkaus rauhoittui välittömästi.

Skarppasin muutenkin verhojen suhteen. On se vaan paljon kivempaa kun niihin panostetaan edes vähän. Kuusiverhojakin riittää tuolle ikkunastolle ihan se yksi kappale. Loput kuusiverhot ovat makuuhuoneessa. Olen joku vuosi sitten saanut kirpputorin kautta ihanat tummanpunaiset satiiniverhot, jotka toimittavat jouluverhojen virkaa. Näiden verhojen takana on ovi parvekkeelle.

Jouluverhot

Verhot ovat nyt aseteltuna paljon kauniimmin kuin aikaisemmin olivat.

Jouluvalot heinäseipäissä

Siivosin eilen keittiötä jonkun verran, ja ajattelin skraapata uunista ikkunan puhtaaksi. Sain inspiraation nähtyäni Facebookissa Sini-tuotemainoksen. Siinä uuniluukku putsattiin sellaisella raapan näköisellä vehkeellä (Puhdistusterä lasipinnoille). Tiedoksi itselle, se ei ole yhtään sama asia kuin partahöylä. Hinkkasin vielä tovin luukun ikkunaa PataPatalla, ja sitten se uunin etupaneli päättikin irrota. Nyt en saa sitä enää takaisin. En myöskään saanut irrotettua uunin reunoilta sivuritilöitä. Käsien liikerata ei ole ihan kohillaan. Pitää pyytää joku avuksi.

Jouluaskareita

Sain jonkin kummallisen älynväläyksen askarrella tonttuja äitini vanhoista villasukista. Tontut eivät vielä ole ihan valmiita, mutta tässä hieman esimakua miltä ne suunnilleen tulevat näyttämään.

Askarrellut tontut jouluksi

Tontuista tulee ihan hauskan näköisiä, ja ajattelin tehdä niistä ”bändin” johonkin pöytätasolle. Laitan sitten kuvan siitä kun se on valmis. En välttämättä tänne mutta Instaan.

Joulutonttu

Itsenäisyyspäivä tuli ja meni, ja katsoinkin koko illan presidentinlinnan vastaanottoa televisiosta. Kyllä se vaan on niin sävähdyttävää, kun 100-vuotias veteraani laulaa! Uskomattoman työn ovat nämä henkilöt tehneet meille, siitä ei osaa edes tarpeeksi kiittää. Poikkeuksellisesti itsenäisyyspäivänä oli lumipeite, mikä ei ilmeisesti ole ihan itsestäänselvää sekään. Olen nyt heräillyt hyvissä ajoin aamuisin ja saanut katsoa, kuinka päivä valkenee. Olohuoneen ikkunasta näkee kun aurinko nousee, ja kylmien pakkasten aikaan taivas värjäytyy pastelliväreihin.

klo 9:30
klo 10:00

Kävin vanhempiani avustamassa torstaina 7.12. kun heidän autonsa akku teki tenät. Kun lähdin heiltä pois, oli pakko jäädä katselemaan taivasta. Maisemat olivat sellaiset siinä kohtaa etten ole koskaan ennen nähnyt. Kadun päässä olevasta äänivallista karsittiin puita kuluvan kesän aikana, ja niiden läpi pääsee nyt paistamaan vallin takana olevan ajotien katuvalot. Ne on vaihdettu LED-valoihin viime talven jälkeen, ja vanhempieni kadulla on vielä vanhanaikaiset lamput, jotka ovat oranssit. Maisema oli ihan käsittämätön! Jäin toviksi ihailemaan maisemia ja tietysti piti saada pari kuvaa, kännykällä tosin.

Otavakin vielä näkyi hieman toisessa suunnassa.

Olen alkanut fiilistelemään ja tarkoituksellisesti rentoutumaan joulun alla. Tähän on tuonut mukavan lisäyksen YouTubesta löytynyt takka, jossa kissa nukkuu edustalla ja kehrää. Tämä on todella rauhoittavaa ja ihanaa katseltavaa. Tietysti se on tehty tietokoneella, mutta on kyllä niin aidon näköinen kissa siinä että hohhoijaa! Siis, aivan ihana. Olen tuijotellut sitä löytämisestä lähtien joka päivä, ainakin hetken. Niin hyvä mieli siitä tulee. Muitakin kissavideoita löytyy kun etsii.

Klikkaa TÄSTÄ videoon YouTube-kanavalla.

Olohuoneen järjestelyn yhteydessä siirsin ikkunan edestä laiskanlinnani (myös työtuoli) toiselle puolelle olohuonetta. Saan siihen kätevästi viriteltyä ”sivupöydän” kun avaan lipaston laatikon. Pitää vielä lyhentää laminaatin pala oikeaan mittaan ja tehdä siihen jotkut stopparit, ettei se liikahda vahingossa paikoiltaan.

Kun kävin eilen kirjoittamaan tätä blogia, laitoin muutaman kynttilän tason päälle palamaan ja otin hieman glögiä. Tuli oikein ihana ja rauhaisa fiilis. Tässä on hyvä olla.

Heräsin tänä aamuna seitsemän aikoihin, ja halusin aloittaa heti tämän blogin kirjoittamisen loppuun. Näkisin taas kun päivä valkenee. Sytytin kynttilän heti aamusta, ja avasin kissavideon. Nyt päivä on on jo aluillaan ja ulkona on valoisaa. Mieli on huomattavasti rauhoittuneempi kuin monena aikaisempana aamuna. Sotkua on paljon vähemmän, ainakin tässä olohuoneessa. Joulukuusi odottaa tuossa vieressä koristelua. Ehkäpä koristelen sen jo tänään.

Seuraavan videon myötä toivotan kaikille oikein mukavaa viikon alkua ja leppoisaa joulunodotusaikaa.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Joulu lähestyy Read More »

Scroll to Top