Tag Archive: Spede

Parvekepäivitystä 22.7.2016

Kuvia on otettu taas tänä aamuna, ja samalla itteä niskasta kiinni, että saap kuvat tänne myös näkyville!
Eli, tässä ois tämän aamun saldoa… ja samalla hieman pohdintaa.

Harvemmin partsilla tarvitsee olla yksin… yleensä koko lemmikkirepertuaari on mukana! Foxi-koiraa kiinnostaa niin kovasti kissojen leikit ja niitä pitää seurata joka kerta kun mahdollista. Tässä Uuno temusi taka-alalla parvekepenkin kanssa 🙂

Kissat nauttivat oloistaan!

Tuuli on pöllytellyt viime päivinä hirvittävän kasan koivunsiemeniä parvekkeelle. Tässä vain murto-osa kasoista sekä ”roskienkerääjän lakaisuväline” 😉

En tiedä mitä ihmettä tänä vuonna näissä kaikissa samettikukissa oikein on? Kaikkiin on tullut tuollaisia ”polkuja”. Varmaan joku toukka käynyt näitä popsimassa. Osa sammareista on jo menetetty ja ne ovat myös basilikan kimpussa :/

Onneksi pelargoniat jaksavat kukkia… tästä lähtee pistokas kohta juurrutukseen!

Mustasilmäsusanna on tehnyt yllättävän paljon lehtiä. Enemmän kuin minään muuna vuotena.

Tämä aitoelämänlanka lähti todella hyvin kasvamaan…

… toinen on ihan kitukasvuinen! Tämä pitää varmasti leikata alas ja siirtää toiseen astiaan kasvamaan.

Hoi hoi, tomaatinalkuja näkyvissä! (Blagovest F1)

Tässä kohtaa parveketta, tässä näkymässä, oma silmäni lepää eniten! Juuri sitä puistomaista tunnelmaa, jota olen tähän hakenut.

Siinä vielä kokonaisnäkymää parvekkeelle.

Käykäähän osallistumassa Satun Kukkaiselämää-blogin arvontaan! Satulla on upea piha laitettuna, uskomattomalla kukkaloistolla, josta hän kirjoittaa myös blogia 🙂

Tuija Brabant parvekkeelle

Olen nuukaillut taimivalikoiman kanssa tänä vuonna, ja mietinkin, että mitä ihmettä laittaisin parvekkeelleni, ja sen pitäisi olla näyttävää ja helppohoitoista. Helatorstaina aamukahvia juodessani huomasin paikallislehden mukana tulleet mainokset, joissa K-Rauta mainosti tuijia 3,95€:a/kpl. Ei mennyt varmaankaan kun silmänräpäys, kun päätin lähteä ostamaan tuijia parvekkeelleni! Piti tosin odotella pari tuntia, että putiikki aukeaa…

Kolme tuijaa, Thuja Brabant (pylvästuija)

Yhden tuijan ajattelin laittaa vesiaiheen viereen. Olen joskus kasannut kasvulaatikon laudasta, ja aion laittaa pienimmmän tuijan tähän kasvamaan. Enhän ole lainkaan varma saanko näitä edes talvetettua. Hyvä on jos saan!

Näin se vaan on taas ajateltava näitä karvakavereita, joita taloudessa on… Spede-herra on edelleen hengissä sairaudestaan (diabetes) huolimatta, ja nauttii parvekkeella olostaan täysin!
Suuri penkki tulee olemaan tuossa nurkkauksessa juuri noin päin kuin se näissä laittamissani kuvissa on. En siis käännä sitä päätyseinää vasten, kuten se on ollut kahtena edellisenä kesänä.

Ostin tuijan istutuslaatikkoa varten kaksi Leca-harkkoa, jotta saan laatikon korkeammalle. Silloin siitä saa enemmän näkösuojaa. Toinen istutuslaatikko tulee tämän toisen eteen (tästä perspektiivistä katsottuna), kunhan sukulaiseni on sen värkännyt. Aion maalata sen harmaaksi. Tämä yksi kuvassa näkyvä laatikko on myös hänen rakentamansa, mutta se on ollut minulla jo monta vuotta. Ihana harmaa, ajan patinoima lautapinta tuossa 🙂 Leca-harkkojen reunoihin jäi pienet ”tilat”, joita aion käyttää hyödyksi. Niistä tulee jalat sivupöydälle, joka toimii myös rappusena kissavanhukselle 🙂

Foxi on myös mielellään mukana kaikessa, mitä parvekkeella tai puutarhassa satun tekemään.
I love my dog <3

Parvekeparatiisia 31.8.2015

Elokuu meni hujauksessa, enkä muistanut edes kirjoittaa blogiinikaan kuulumisia, mutta tehdäänpä tähän nyt pikainen korjaus. Kamera ja kännykkä olivat täynnä kuvia, ja niistä on jotenkin vaikea valita, mitä tänne laittaisi esille, niin laitetaan nyt galleriamuodossa kuvia, jotka on otettu kännykällä parvekkeeltani 31.8.2015.

Parvekekatsaus 31.7.2015

Olen ottanut kännykälläni kuvia parvekeesta enemmällä ja vähemmällä menestyksellä, ja kuvia on senkin tähden paljon, mutta sellaisia vähän, joita kehtaa tänne laittaa! Yritän parantaa tapani, ja käyttää välillä järkkäriäkin, tai jopa pokkaristakin olisi hyötyä.

Näistä täytyy ottaa iltakuva vielä järkkärillä… otin kännykällä iltakuvan, mutta se ei oikein pääse oikeuksiinsa. Päiväkuvat menettelevät vielä täällä blogissa…
Olen niin haltioissani kesämalvikeista, jotka laitoin keväällä siemenistä kasvamaan. Uskomattoman upeita kukkia! Nämä ovat istutettu peltipurkkiin, se ”ainoa kukkapenkki”, joka parvekkeeltani löytyy. Toivon mukaan muistan laittaa näitä ensi vuonnakin kasvamaan, ja huomattavasti enemmän.
Kesämalvikit

Tästä pitää ottaa myös se iltakuva, koska tuohon köynnösritilään on viritetty keväällä LED-valosarja (jouluvalot), jotka jätin siihen tarkoituksella koristamaan päivänsiniä. Näkymä olohuoneen puolelta… (kuva otettu 27.7.2015 n. klo 20)

Seinustaa… hieman on vielä päivänsini harva, että toivottavasti tuuheutuisi hieman. Tuskin maltan odottaa, miltä nuo valot sitten näyttävät siellä seassa! (kuva otettu 27.7.2015 n. klo 20)
Taidan muuten vaihtaa rehujen paikkaakin tuossa – taas. Kukkapenkki tuohon oikealle reunimmaiseksi ja chilit toiseen laitaan. Tämä onnistuu nyt, kun kasvattamani tomaatti katkesi tuulessa, ja se piti laittaa kompostiin. Tomaatin jäljiltä jäi siis tilaa – siksi onnistuu.

Mehikasvit ovat tehneet todella paljon poikasia. Ne ovat vielä kaikki kiinni toisissaan. Basilika on ollut tänä vuonna todella nihkeäkasvuinen. Se täytyy latvoa, ja toivottavasti ei heitä henkeään. Pitää viritellä sille varmaan joku suojaharso jotta pysyy lämpimänä.

Olen lähes päivittäin tässä heinäkuun puolen välin jälkeen saanut popsia mansikoita omalta parvekkeeltani. NAM! Ihmettelen vain, miksi toinen mansikka on tumma ja toinen vaalea. Tämä mansikoiden alla oleva nurmikkokin on ollut ainakin Foxi-koiran mielestä herkullista. Se järsii sitä jatkuvasti. Samoin kissat pitävät siitä. Nurmikolle paistaa hyvin vähän aikaa aurinko aamupäivällä, niin siitä syystä valitsin nurmikkolajikkeeksi sellaisen varjossa viihtyvän version. Näyttää toimivan.

Mitäpä se minun harrastukseni olisi ilman muitakin hyötykasveja? Joten on sitten laitettu puulaatikkoon myös persilijaa kasvamaan. Persilijan takana kaidetta vasten on nuivahtanut tilli, jonka revin siitä piakkoin ylös. Se ei ole oikein viihtynyt siinä. En tiedä miksi. On hankittu valmis ruukku kupasta ja istutettu tuohon, niin kuin persilijatkin. En tietenkään malttanut odottaa, että siemenistä itsekasvatetut persilijat lähtisivät kasvamaan, niin ostin sitten parit valmiit tupsut tuohon.

Oregano kukkii parhaillaan! Siinä käy paljon kimalaisia.

En ole ainoa, joka nauttii parvekkeestani… tässä ihana kissani, vanha 14-vuotias herra, Spede!

Eka aamupala parvekkeella tänä kesänä!

Nyt oli sen verran hyvä keli, että päätin syödä ensimmäisen aamupalani parvekkeellani tämän kesän aikana! Lämmintähän täällä on ollut tänään noin +22C, eli ihan normi kesäkeli.

Foxi on aina mukana… tässä on tiukka vahtiminen aamupalassani, ettei se vain ehdi katoamaan mihinkään jättämättä murustakaan…

Vielä on parveke hieman sekaisin joiltakin osin, mutta kyllä se siitä pikku hiljaa!

Spede-kissakin tuli pällistelemään mitä oikein parvekkeella puuhastelen… sillä on tuossa nurmikkoa kasvamassa jota voi sitten tarpeen vaatiessa natustella. Pitäisiköhän nurmikko leikata jo?

Kiva vedensolina kuuluu tästäkin. Istutin saniaisten seuraksi suikeroalpia. Toivottavasti se kasvaisi hyvin. Voisi olla kivan näköinen, jos sen saisi ”riippumaan” tuosta reunan yli.

Parvekkeelta kuvia elokuun alussa

Oli ihan pakko tarkistaa, niin olenpahan kirjoitellut näitä blogeja jo yli viisi vuotta! Se on muuten aika pitkä aika 🙂
On tämä jäänyt vähän vähemmälle nyt kun ei ole enää niin sanotusti pihahommia, tai ainakaan siinä samassa määrin, että olisi aiheita enempään kirjoitteluun. Tosin, minulta on jäänyt ”läjä” kuvia tämänkin kesän varrelta tietokoneelle odottelemaan julkaisemista… lähinnä kännykällä otettuja kuvia, ei järkkärillä.

Pari ystävääni kävivät luonani visiitillä elokuun alussa, ja otin silloin parvekkeestani pari kuvaa. Muistin kyllä julkaista ne Facebookissa, mutta jostain syystä ne jäivät julkaisematta täällä blogissani. Tässsä niitä kuvia nyt sitten on.

Nautin 10.8. aamupalan Spede-kissan seurassa parvekkeellani.

Loikoilupaikka parvekkeella…

Uskollinen kaverini, joka on kaikessa mukana 🙂

Olen saanut joka vuosi lobelian kukkimaan milloin missäkin paikassa. Tämä on mielestäni kaunis kukka!

Päiväkuvaa parvekkeelta…

Vielä yksi kuva päivältä…

Yökuva parvekkeelta (järkkärillä otettu, tulee myöhemmin kuvagalleriaan)

Kalajuttua

Nyt on käynyt niin, että minulla on ”edelleen” pienehkö määrä kalankutua valmistumassa pikkuastiassa. Teen suurinpiirtein samoin kuin viimeeksikin, miinus virheet 😀 Onnistuin kudettamaan seeprakalani vaihteeksi. Nyt on kyseessä leopardi-versio… toivottavasti onnistuu!

Jos jotain hyvääkin niin aina jotain pahaa myös sattuu. Nimittäin, jotakin kävi imunuoliaiselle joka oli poikasaltaassa. Se meni erittäin nopeasti huonoon kuntoon ja hetken näytti siltä, että sen silmä olisi ollut homeessa. Bakteeritulehdus ilmeisesti. Toinen kahdesta imunuoliasesta on edelleen ihan ok. Tältä se näytti hieman ennen kuin jouduin päästämään sen päiviltään…

Iso osa akvaariorehuista sai kenkää kun siivoskelin sitä maanantaina. Nyt se näyttää kutakuinkin tältä:

Toinen tankki odottelee vielä viritystään…

Tankin vasemmassa ylälaidassa on tuollainen valkoinen kehikko, joka on poikasallas varsinaisesti. Olin laittanut sinne väliaikaiseen säilytykseen pari naaraspuoleista seeprakalaa, koska tuolla tankissa oli useampi koiras (jotka on siirretty isoon tankkiin paitsi yksi) niin ne jahtasivat noita paria naarasta niin pahasti, että luulin niiden kuolevan siihen. No, ajatelkaas: kaksi naarasta ja viisitoista urosta! Siirsin kaikki muut koiraat siis tuonne toiseen tankkiin mutta jätin yhden. Jaa miksi? Noh, koska naaraat ovat mätiä täynnä niin antaa heidän kutea siellä rauhassa. Kun tämä on hoitunut loppuun saakka, voi koiraan siirtää myös isoon tankkiin ja jäljelle jää vain kaksi naarasta. Ne eivät tuota mätiä jos koirasta ei ole tankissa. Siispä, ne voidaan pitää erillään. Ajattelin siirtää isosta tankista myös naaraat samaan paikkaan, että niitä ei enää tarviaisi kudettaa missään (PERKELE).

Tässä projektikuvaa noista seeprakalojen kasvamisista. Olen hankkinut ihan tavallisen muoviastian, jota saa eläinkaupasta. Se on tarkoitettu kalojen tmv kuljetukseen soveltuvaksi. Astian vasemmalla puolella on ilmatin, jonka tarkoitus on pitää jonkunlainen veden virtaus koko ajan, niin kutu ei ns. homehdu. Veden olen ottanut poikastankista (edellisessä kuvassa), niin vesiarvot pysyisivät samoina… ihan vain siksi, koska pikkukalat siirretään sitten siihen altaaseen kun ovat siirrettävän kokoisia. Mitä vähemmän eroavaisuuksia, sitä paremmin ne säilyvät hengissä. Vaihdan vettä pieneen astiaan päivittäin litran verran, ja valonlähteenä on hehkulamppu loistamassa heti aamusta, että vesi pysyy lämpimänä ja kasvit tuottavat happea.

Tässä muutaman tunnin ikäistä kalan kutua… munia siis.
Danio rerio eggs
Ihmettelitte varmaan mikä tuo ruisku-letkuhökötys tuossa astian päällä on. Noh, se on se väline, millä siirsin kudun toisesta astiasta toiseen. Minulla on sellainen 30 litran lasiastia, jossa kudetin nämä seeprakalat. Kun kala oli laskenut mädin, kävin keräämässä sen sieltä tankista pois ja siirsin toiseen astiaan, jota on helpompi vahtia/valvoa. Tämä muoviastia on siinäkin mielessä hyvä, koska siinä on karhea epätasainen pohja, toisin kuin lasiastiassa. Kalan munat eivät siis jää siihen pohjaan kiinni ja homehdu, kunhan vettä muistaa vaihtaa pieniä määriä päivässä. Kävin äsken katsomassa (aika: 23.45) että osa munista on jo kuoriutuneet… tai aika iso osa itse asiassa! Tämä tietää huomiselle paljon akvaarioiden siivoilua jne kun pitää saada ne pikkufisut sitten uuteen kotiin kun lähtevät parin päivän päästä uimaan. Suraavassa linkki seeprakalan kehitykseen (pop-up):
http://www.cas.vanderbilt.edu/bioimages/animals/danrer/zfish-devel.htm

Kertoilen sitten myöhemmin lisää kokeilustani.

Tässä on hieman erikoinen havaintoni:

Tämä veijari sattui silmääni kun tarkkailin akvaariotani suursiivouksen jälkeen, onko kaikki kunnossa vesimaailmassani. Olen pitkään miettinyt, että mitä ihmeen valkoisia pilkkuja akvaarion reunamilla on. Yhdistin asian kuitenkin kotiloihin, mutta en petokotiloihin. Seurailin aikani tankkia ja sama kotilonryökäle kävi samassa laitamassa useaan kertaan. Ovatko nämä petokotilon munia? Pakko olla, koska se ei syö niitä kun sattuu kohdalleen ja niitä toisinaan häviää siitä laidasta poiskin. Niillä on ollut yllin kyllin nyt ruokaa tankissa, mikä on saanut ne lisääntymään, noh, sanoisinko että rutkasti 😀
Kohta niitä voi luovuttaa toisille… jos tarvitset petokotiloita, ota yhteyttä!

Yhden kuvan vielä laitan päivää piristämään, koska täällä Imatralla on ainakin ollut tänään todella rujo ilma. Vettä satanut koko päivän ja harmaata kaikki maisemat. Näinkin mukavasti välillä meni.. kuva on otettu 20.5. parvekkeeltani ja kuvassa makoilee Spede 🙂

Täältä taas tähän ja nyt mie meen nukkumaa!