projektit

Joulu lähestyy

Joulu lähestyy ja kämppäni fengshui vielä ihan pilalla! Olen tosin alkanut siivoskella sitä sun tätä jouluakin silmällä pitäen. Haluan, että kämpässäni “lojuu” sotkun sijasta rauha ja seesteisyys siihen mennessä. Siispä, ei kun tuumasta toimeen.

Kuva 8.12.2023

Jouluun mennessä siivottavat asiat olohuoneessa

  1. Sohvalta ylimääräinen roipe pois, tyyny tarvitsee päällisen.
  2. Tonttuprojekti loppuun, langat pois
  3. Taulun siirto toiseen paikkaan
  4. Verhot kauniimmin + jalkalamppu pois
  5. Pöydän siistiminen ja koristelu
  6. Huonekasvien asettelu kauniimmin
  7. Köynnöstuen siirto/kiinnitys
  8. Lattian siistiminen tomaattien jäljiltä
  9. Tuolin päältä neulontatarvikkeet pois (vaatehuoneeseen säilöön)

Pitäisiköhän sitä tehdä oikein jokin siivousjoulukalenteri, missä on 24 luukkua, ja jokaiselle päivälle on jokin oma siivottava kohde? Noh, ei kehtaa itteänsä ihan niin paljon rääkätä. Suklaakalenteri kuulostaa paljon kivemmalta. En ole tänä vuonna ostanutkaan joulukalenteria itselleni, niin kuin joinakin vuosina. Edesmenneille lemmikeille tuli aikoinaan hommattua joulukalenterit. Onneksi sain edes vähän videoitua sitäkin kun oli aika antaa joulukalenterista karkit. Laitan videon loppuun.

Olen pähkäillyt, että mahtaako tämä fengshui olla sellainen juttu mitä kannattaisi ajatella edes vähän. Toki asia on niin monimutkainen, että sen perehtymiseen ei välttämättä ole aikaa ainakaan nyt. Mutta jos poimisikin sieltä vain muutaman jutun mistä voisi, tai kuvittelisi olevan jotain hyötyä. Sehän on ihan selvää, että kaikki ylimääräinen tavara pitää karsia pois, ainakin näkösältä. Annoin muun muassa Facebookin roskalavalta saadut hyllyn ja lipaston pois. Ne menivät tuttavan veljelle. Nämä oli tarkoitus maalata vaaleiksi, mutta nyt siihen ei riittäneet rahkeet.

Roskalava-ryhmästä aikoinaan saadut hyllyköt lähtivät uuteen kotiin viime viikolla.

Olen käynyt samalla tavaroitani läpi kun vaihdoin työhuoneen ja makuuhuoneen paikkoja. Projekti tuntuu tietenkin venyvän, ja minulla on välillä niin kipeät kädet, että taukoa on pidettävä muutama päivä. Työt on kuitenkin tehtävä, vaikka niitä ei nyt jotenkaan ole hirveemmin tällä hetkellä tarjolla. Esimerkiksi, vaatehuoneessa olevat hyllylevyt ovat niin painavia, että en ole saanut siirrettyä niitä paikoilleen. Ei ole yhtään hyvä jos sellainen rojahtaa päälle. Ne ovat kiinnitetty sellaisiin Sovella-kiskoihin ja ranteeni eivät kestä ottaa hyllynpidikkeitä irti ilman vasarointia. Aina tulee jokin este, mikä vaikeuttaa homman etenemistä! Kiinnikkeitäkään ei voi irrottaa myöhään illalla silloin kun huvittaa, koska siitä kuuluva pauke kaikuu ympäri taloa. (Asun siis kerrostalossa)

Joudun myös ruuvaamaan hyllylevyt kiinnikkeistä irti ennen kuin pääsen niitä siirtelemään. Tämä todellakin vain ranteiden takia. Noh, viikon päästä pääsen reumapolille tutkittavaksi, jos he osaisivat siellä jotenkin auttaa. Jos jota kuta askarruttaa, niin satutin käteni viime keväänä renkaiden vaihdon yhteydessä, ja siitä on alkanut yli puolen vuoden “helvetti”, mikä ei ota parantuakseen. Minua puri myös punkki, ja toivottavasti nämä asiat eivät liity toisiinsa mitenkään. Borrelioositestiä ei ole otettu tietääkseni ja useammin kuin kerran otetut reumakokeet ovat olleet puhtaat.

Minulla ei varsinaisesti ole mitään sisustustyyliä. Ei sellaisesta tulisi yhtään mitään. Haluan, että asuntoni on lämminhenkinen ja rento. Tästä ei sellaista katalogimaista saa tekemälläkään. Tyylini on vähän vintagea ja bohoa sekaisin omalla twistillä. Valmistan ja tuunaan myös todella paljon itse. Vanhat huonekalut ovat tehty hyvin ja ne sopivat mielestäni tänne asuntooni parhaiten. Olen ajatusmaailmaltani sellainen, että en siedä yltiöpäistä kuluttamista. Tavarat pitää käyttää loppuun, eikä vaihtaa uusiin parin vuoden välein! Kauneus on toki katsojan silmissä. Jos katselette tuossa alussa olevaa kuvaa, niin siinä ei montaa ostettua tavaraa näy. Kaikki on kierrätettyä tai perittyä. Verhoja ja kankaita saatan ostaa.

Tein pitkän ja kiperän päätöksen purkaa hydrotomaatin pois. Ei siinä mitään, se kasvoi kyllä, mutta nyt ei ole sen aika. Pitää rauhottaa tekemiset ja tehdä sitten vasta jotain niinkin vaativaa, kun kädet ovat kunnossa. Lisäksi tomaatti oli sellainen risukasa, että sen karsiminen ja ympärystän siivoaminen otti aika lailla voimille. Katsotaan asiaa sitten myöhemmin uudelleen. Tiedänpähän nyt kuitenkin, että sen kasvattaminen sisätiloissa talvellakin vesiviljelyssä onnistuu.

Estetiikka on kaukana hydro-tomaatin jäljiltä.

Innostuin siivoamaan tomaatin jäljet, ja tilalle on viritelty huonekasveille paikka. Heinäseipäät toimivat köynnöskasveille nyt kiipeilytelineenä ja niihin sai kivasti viriteltyä jouluiset valot. Nurkassa ollut kuusiverho on siirretty toiselle puolelle ikkunastoa ja tilalle on laitettu jouluinen verho. Nurkkaus rauhoittui välittömästi.

Skarppasin muutenkin verhojen suhteen. On se vaan paljon kivempaa kun niihin panostetaan edes vähän. Kuusiverhojakin riittää tuolle ikkunastolle ihan se yksi kappale. Loput kuusiverhot ovat makuuhuoneessa. Olen joku vuosi sitten saanut kirpputorin kautta ihanat tummanpunaiset satiiniverhot, jotka toimittavat jouluverhojen virkaa. Näiden verhojen takana on ovi parvekkeelle.

Jouluverhot

Verhot ovat nyt aseteltuna paljon kauniimmin kuin aikaisemmin olivat.

Jouluvalot heinäseipäissä

Siivosin eilen keittiötä jonkun verran, ja ajattelin skraapata uunista ikkunan puhtaaksi. Sain inspiraation nähtyäni Facebookissa Sini-tuotemainoksen. Siinä uuniluukku putsattiin sellaisella raapan näköisellä vehkeellä (Puhdistusterä lasipinnoille). Tiedoksi itselle, se ei ole yhtään sama asia kuin partahöylä. Hinkkasin vielä tovin luukun ikkunaa PataPatalla, ja sitten se uunin etupaneli päättikin irrota. Nyt en saa sitä enää takaisin. En myöskään saanut irrotettua uunin reunoilta sivuritilöitä. Käsien liikerata ei ole ihan kohillaan. Pitää pyytää joku avuksi.

Jouluaskareita

Sain jonkin kummallisen älynväläyksen askarrella tonttuja äitini vanhoista villasukista. Tontut eivät vielä ole ihan valmiita, mutta tässä hieman esimakua miltä ne suunnilleen tulevat näyttämään.

Askarrellut tontut jouluksi

Tontuista tulee ihan hauskan näköisiä, ja ajattelin tehdä niistä “bändin” johonkin pöytätasolle. Laitan sitten kuvan siitä kun se on valmis. En välttämättä tänne mutta Instaan.

Joulutonttu

Itsenäisyyspäivä tuli ja meni, ja katsoinkin koko illan presidentinlinnan vastaanottoa televisiosta. Kyllä se vaan on niin sävähdyttävää, kun 100-vuotias veteraani laulaa! Uskomattoman työn ovat nämä henkilöt tehneet meille, siitä ei osaa edes tarpeeksi kiittää. Poikkeuksellisesti itsenäisyyspäivänä oli lumipeite, mikä ei ilmeisesti ole ihan itsestäänselvää sekään. Olen nyt heräillyt hyvissä ajoin aamuisin ja saanut katsoa, kuinka päivä valkenee. Olohuoneen ikkunasta näkee kun aurinko nousee, ja kylmien pakkasten aikaan taivas värjäytyy pastelliväreihin.

Kävin vanhempiani avustamassa torstaina 7.12. kun heidän autonsa akku teki tenät. Kun lähdin heiltä pois, oli pakko jäädä katselemaan taivasta. Maisemat olivat sellaiset siinä kohtaa etten ole koskaan ennen nähnyt. Kadun päässä olevasta äänivallista karsittiin puita kuluvan kesän aikana, ja niiden läpi pääsee nyt paistamaan vallin takana olevan ajotien katuvalot. Ne on vaihdettu LED-valoihin viime talven jälkeen, ja vanhempieni kadulla on vielä vanhanaikaiset lamput, jotka ovat oranssit. Maisema oli ihan käsittämätön! Jäin toviksi ihailemaan maisemia ja tietysti piti saada pari kuvaa, kännykällä tosin.

Otavakin vielä näkyi hieman toisessa suunnassa.

Olen alkanut fiilistelemään ja tarkoituksellisesti rentoutumaan joulun alla. Tähän on tuonut mukavan lisäyksen YouTubesta löytynyt takka, jossa kissa nukkuu edustalla ja kehrää. Tämä on todella rauhoittavaa ja ihanaa katseltavaa. Tietysti se on tehty tietokoneella, mutta on kyllä niin aidon näköinen kissa siinä että hohhoijaa! Siis, aivan ihana. Olen tuijotellut sitä löytämisestä lähtien joka päivä, ainakin hetken. Niin hyvä mieli siitä tulee. Muitakin kissavideoita löytyy kun etsii.

Klikkaa TÄSTÄ videoon YouTube-kanavalla.

Olohuoneen järjestelyn yhteydessä siirsin ikkunan edestä laiskanlinnani (myös työtuoli) toiselle puolelle olohuonetta. Saan siihen kätevästi viriteltyä “sivupöydän” kun avaan lipaston laatikon. Pitää vielä lyhentää laminaatin pala oikeaan mittaan ja tehdä siihen jotkut stopparit, ettei se liikahda vahingossa paikoiltaan.

Kun kävin eilen kirjoittamaan tätä blogia, laitoin muutaman kynttilän tason päälle palamaan ja otin hieman glögiä. Tuli oikein ihana ja rauhaisa fiilis. Tässä on hyvä olla.

Heräsin tänä aamuna seitsemän aikoihin, ja halusin aloittaa heti tämän blogin kirjoittamisen loppuun. Näkisin taas kun päivä valkenee. Sytytin kynttilän heti aamusta, ja avasin kissavideon. Nyt päivä on on jo aluillaan ja ulkona on valoisaa. Mieli on huomattavasti rauhoittuneempi kuin monena aikaisempana aamuna. Sotkua on paljon vähemmän, ainakin tässä olohuoneessa. Joulukuusi odottaa tuossa vieressä koristelua. Ehkäpä koristelen sen jo tänään.

Seuraavan videon myötä toivotan kaikille oikein mukavaa viikon alkua ja leppoisaa joulunodotusaikaa.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Joulu lähestyy Read More »

Leppoisa viikko takana

Kulunut viikko on ollut oikein leppoisa omalta kantilta katsottuna. Olen saanut tehtyä pieniä, mutta merkityksellisiä asioita pois häiritsemästä, ja korjailtua vähän sitä sun tätä. Kädet ovat vieläkin kipeät, mutta pystyn silti jotain pikku juttuja tekemään. Suunnitelmissa on tottakai paljon enemmän mitä on tehtynä – se asia ei taida muuttua koskaan.

Alkuviikko

Pääsin vihdoinkin viettämään aikaa parvekkeella istuskellen maanantaina 17.7. Minulle oli jäänyt jäätelöäkin pakkaseen palanen, jonka nautin aamukahvin kanssa.

Viikko alkaa parvekkeella kahvittelulla

Mainitsin parvekeasiasta edellisessä artikkelissa, ja että siellä on mahdollisesti jotain uutta. Järjestelin muutamat tavarat siellä uudelleen, ja nyt se on mielestäni juuri sitä mitä pitääkin. Kuvassa näkyy hyvin pavilijongin runko, minkä sinne taiteilin eräs päivä. Sain aikaiseksi viritellä lisäksi siihen vielä katon etuosaan pienen suojakankaan, ettei tuosta kohdasta paista suoraan aurinko päähän, kun istuu sohvalla. Tältä se näytti alkujaan kun tavarat eivät vielä olleet ihan vielä paikoillaan:

Tältä se näyttää nyt, kun tavarat on siirrelty paikoilleen:

Kyllä — siellä on grilli! Olen miettinyt tätä todella kauan, että saisin sähkögrillin parvekkeelle. Edelliset kesät ovat olleen sen verran kuumia, että olisi kivaa tehdä ruokaa parvekkeella, tai ainakin saada muutamat grillimakkarat kesän aikana. Kun on tolkuttoman lämmintä, niin aina on metsäpalovaroitus eikä pallogrillillä saa tehdä tulia. Nyt kun on viileää ja sateista, ei ole metsäpalovaroitusta. Mutta lähdepäs johonkin ulos sitten grillailemaan… ei tule mitään. Kerron tuosta grillijutusta sitten myöhemmin lisää.

Siirsin kelapöydän nurkkaukseen harkkojen päälle, niin sai senkin puoleen vähän lisää tilaa. Kulmaukseen on vielä tarkoitus laittaa yksi kesäkukka, kunhan saan aikaiseksi. Multahommat ovat suht kivuliaita käsien kannalta, ja pyrin välttämään niitä viimeiseen asti. Pakko tässä on kuitenkin pikkuhiljaa alkaa laittelemaan, muun muassa, huonekasvien pistokkaita multiin. Mutta nyt alkaa kukkapöydätkin olla paikoillaan.

Olen miettinyt olohuoneen nurkkausta jo tovin, kun se ei oikein ollut käytännöllinen. Sitä paitsi, keittiön ikkunan äärelle piti saada kiinanruusulle jokin oma pöytä tai taso, missä se voi sitten olla kaikessa rauhassa läpi vuoden. Nyt se on ollut ruokapöydällä viemässä tilaa. Ja ei kun siirtelemään tavaroita taas vaihteeksi!

Siirtelin kukkapöydän sen ainoan kämpässäni olevan etelänpuoleisen ikkunan eteen. Nurkkaukseen on tulossa toinen taso, joka on hieman kevyemmän näköinen kuin tämä joka siinä oli. Tämäkin on itse rakennettu aikoinaan. Tai alun perin sen on tehnyt sukulaismies, josta minä olen sitten tuunaillut sopivan tarkoitukseen. Pöytälevy on akvaarion aluslevy, josta en raaskinut luopua. Se on myös hintava, enkä halunnut heittää sitä pois. Pöytälevystä on aikojen saatossa rakenneltu milloin meikkauspöytä ja milloin tietokonepöytä.

Siirsin nurkkaukseen väliaikaisesti yhden puupömpelin huonekasveja varten. Niitä on odottelemassa keittiössä vielä jokunen määrä. Osa pitäisi ruukuttaa kun on pistokkaina juurtumassa. Kuten huomata saattaa, tämäkin on itse rakennettu. Hupsista, ikkunan edessä näyttääkin vielä roikkuvan talviverho. Se on pitänyt myös vaihtaa ajat sitten, mutta vaan jäänyt. Jospa se sitten seuraavaksi.

Kävin muuten alkuviikolla lääkärissä näyttämässä käsiäni. Eipä siinä sen kummempaa ollut, menin koska sain ajan. Ei siitä tainnut mitään hyötyäkään oikein olla. Päätin käynnin jälkeen ottaa härkää kiinni sarvista ja pestä auton! Siinä olikin sitten tekemistä kerrakseen. Aurinko paistoi välillä ja välillä se oli pilvessä. Minulla ei ollut varrellista pesuvälinettä ja jouduin kiipeilemään auton oviaukkojen kohdilla, jotta yletyn pestä katon keskeltä. Ja miksi en sitten vie autoa pesuun?

Olen kuullut, että punaisen auton pesu on hieman vaativampaa kuin muunväristen autojen. Sitä pitäisi vahailla ja kuivatella ja ties mitä. En tiennyt tästä mitään kunnes käytin autoni muutaman kerran pesussa. Auton muoviosista alkoi lähteä lakkapinta irti, ja se näytti todella kauhealta.

Sain joskus viisaammilta ohjeen hioa tuon kupruilevan lakkaosan pois. Olin käynyt ostamassa Puuilosta valmiiksi hiomahuovan (Hiomahuopa-arkit 150x230mm Ultrafine) ja akryylilakkaa, jolla nuo alueet voisi käsitellä. Huopa oli koko ajan autossa mukana odottelemassa, milloin se pääsisi käyttöön. Nyt hioin auton takaosan pikaisesti, koska pian olisi ukkonen päällä. Sain hiottua pahimmat lämpäreet pois. Kyllä on ihan erinäkönen auto mitä oli ennen pesua. Yksi huoli taas listalta pois.

Auto oli todella likainen talven jäljiltä. Siihen oli lentänyt jotain ihmeellistä mustaa töhnää. Sitä oli kattoa myöten joka paikassa. En tajua mistä se on peräisin, mutta en taatusti odottele niin kauan kuin nyt, seuraavaa auton pesua. (Kuvat ennen ja jälkeen)

Viikko täynnä pieniä mutta suuria iloja

Tässä on yksi pieni mutta todella suuri asia, joka ilahduttaa minua joka kerta kun se tapahtuu. Keskiviikkona postiluukusta kolahti Karjislehti, vaikka minulla ei enää omaa karjista olekaan. Ylläpidän australiankarjakoira-yhdistyksen nettisivustoa, niin saan siitä sitten myös palkkioksi aina uusimman lehden. Foxy-hauvelihan oli australiankarjakoira. Rakkaudesta rotuun, niinhän se on!

Kuinka suloinen tuollainen karjispentu onkaan! (Kuvassa Luna ja kuvaajana Suvi Riisalo)

Viikko oli muutenkin täynnä pieniä onnistumisia. Sain viritettyä ötökkäverhon parvekkeen ovensuuhun vihdoinkin. Ei tarvitse sitten säikähdellä milloin mitäkin ötökkää, joka päättää tulla tutustumaan asuntooni. Päätin tänä vuonna, että jokainen öttiäinen saa pitää henkensä, jollei tule naamalle haistattelemaan. Lämpimillä keleillä sisälle tupsahtikin ties minkälaista pistiäistä (Icneumonoidea) jotka kävivät moikkaamassa minua, ja lähtivät samantien, onneksi, pois.

Edellinen naapuri on aikoinaan istutellut pihallemme kaikenlaisia kasveja, niin saamme nauttia niistä vielä muinakin kesinä. Tällä hetkellä ruusut ovat kukassa. En tiedä mitä lajikkeita nämä ovat, mutta kyllä on kaunis tuo vaalea ruusu, huhhuh!

Peikonlehti oli päässyt avaamaan vaivihkaa uuden lehden, jota en edes aikaisemmin ollut huomannut, että oli rullalla. Uusi lehti on aina ilon aihe.

Parvekkeella myös kukkii istuttamani kanarianköynnöskrassi. Se on kyllä hyvin “ujo” vielä, eikä ole sen ihmeemmin kasvanut. Pitää lannoitaa ilmeisesti jokaisella kastelukerralla. Se on samassa ruukussa maissin kanssa. Joku syö näitä rehuja tuolla… en yhden pienen toukan viskasin pois, mutta syöpöttely jatkuu vaan!

Suikeroalpi lähti kasvuun ja yksi nuppukin on avautunut. Tämä muuten talvehti parvekkeella ruukussa. Lisäsin pari pistokasta kesällä vielä jos tulisi vähän runsaamman näköiseksi.

Kyllästyin katselemaan risukasalta näyttävää hydrotomaattia, ja päätin touhuta uuden vesiviljelylaatikon. Se oli odottamassa virittelyä jo keväästä asti. Silppusin vanhan, jo vuoden kasvatuksessa olleen kirsikkatomaatin kaikkine raakileineen paloiksi, ja viskasin pois. Tilalle tuli uudet tomaatit, jotka ovat nyt sitä Money Makeria, mitä alkujaan halusin.

Sen verran homma jäi vielä kesken, että teen astialle jossain vaiheessa jostain koristeellisestä kankaasta jonkin hupun. Vesiastia on teipattu nyt ikkunateipillä, ettei siitä pääse auringonvalo läpi. Ei kaunis, mutta toimii. Hifistelen sitä sitten myöhemmin lisää. Suojasin ruukut, jotka eivät ole vielä käytössä itsetekemilläni “lätkillä”, ettei niistä pääse valoa veteen. Hydrojutuista sitten lisää tulevaisuudessa, jos tämä viritelmä nyt onnistuu tällä kertaa.

Viikko on ollut tapahtumia täynnä, ja jos jotain on onnistunut, niin on mennyt myös pieleen. Tarkemmin ottaen rikki. Jo pitkään palvellut USB-kaiuttimeni on tullut tiensä päähän. Kiitos kun palvelit minua 15 vuotta!

Olen kuunnellut mielimusiikkiani koko viikon. Liekö se syynä siihen miksi olen jaksanut ja motivoitunut touhuilemaan kaikkea. Alkaa kohta jo pelottaa jos saankin kaikki projektit tehtyä… mitä mie sit teen?! No, mutta hyvä kun on laitteita mistä kuunnella. Ei tämä nyt ihan USB-kaiutinta vastaa ja painaakin ihan helv..sti, mutta menee tarkoitukseen kyllä. Vieressä pikkukajarit, jotka oli tarkoitus viritellä partsille. Saisikohan johdot jotenkin ikkunan välistä ujutettua partsin puolelle, ettei johtoa tarvitsisi kuljetella parvekkeen oven kautta… hmmm. JBL-kajaria ei voi viedä parvekkeelle koska siitä lähtee niin kova ääni. Ei siis järkeä.

Henkensä heitti myös elämäni ensimmäinen vedenkeitin, jonka olen hankkinut vissiin vuonna 2003, tai jotain. Kiitos vaan sillekin kaikista vuosista. Aika hyviä laitteita tehneet tuolloin, jos 20 vuotta kestää. Piti käydä sitten tilaamassa uusi, koska käytän vedenkeitintä päivittäin.

Eikä ne hajonneet asiat vielä siihen loppuneet… aika paljon mahtuu yhteen viikkoon, nimittäin.

Olin epätoivoa täynnä, kun sähkökruiserin virtakopasta irtosi tekemäni viritelmä, eikä sitä saanut enää samalla tavalla kiinnitettyä ohjaushaarukkaan. Koppa piti purkaa. Huomasin myös, että siitä oli jäänyt matkan varrelle joitain ruuveja, jotka nyt sitten korvasin uudemmilla. Tästä oli katkennut alunperin sellainen liukukiinnike, mitä on vaikkapa joissain pyörävaloissa. Osa oli poikki ja piti keksiä jotain muuta tilalle.

Otin aikaisemmin kiinni olleen reikävanteen ja pujotin sen kopan sisäpuolelta läpi, jotta sen voi kiinnittää toisella reikävanteen palalla haarukkaan. No sehän kävikin paremmin kuin hyvin, ja lopputuloksestakin tuli ihan siisti. Reikävannetta tarvitaan pieni pala vielä lisää, että saan kopan kiinnitettyä vielä toiseltakin puolelta. Se nyt kestäisi kuitenkin kyydissä sen verran kun ajelen vekottimella kotiin. Laitoin kiinnikkeeksi nippusiteen kunnes saan viriteltyä reikävanteen paikoilleen.

Sitten ei muuta kun koppa kiinni ja uudet ruuvit paikoilleen. Sähköratsuni on jälleen toimintakunnossa!

Tähän onnistuneeseen asiaan on hyvä lopetella tämä viikko ja muutkin jupinat. Ei muuta kun hyvää alkavaa tulevaa viikkoa kaikille.

Leppoisa viikko takana Read More »

Puolikas heinäkuu

Olen joutunut pitämään lepotaukoa käsieni kipujen takia, ja heinäkuun blogit ovat jääneet siksi kirjoittamatta. Pääsen käsieni kanssa vasta huomenna (17.7.) lääkäriin. Toivottavasti pystyn tämän kirjoittamaan loppuun kun kuviakin on niin paljon. Jospa ne kertoisivat enemmän kuin tuhat sanaa, eikä minun tarvitse rasittaa käsiä sen enempää.

Heinäkuun 1. viikonloppu

Meillä oli heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Imatranajot. Ei voi muuta kun olla pahoillaan järjestäjien puolesta, koska keli oli ihan järkyttävä. Koko viikonlopun satoi välillä todella rankasti vettä.

Sain kuitenkin raivattua parvekkeelta osan kivistä pois ennen kuin sade taas alkoi. Kiviä oli kaksi ämpärillistä. Vein ne sinne mistä olin ne hakenutkin. Parvekkeen siivous sai jatkua.

Osa kivistä viety pois.
Heinäkuun 1. oli sateinen
Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen sadetutkasta.

Katselin Imatranajot Youtubesta. Se olikin oikein loistavaa settiä. Olin yllättynyt kuinka laadukas tämä lähetys oli. Lisää tällaista, ja voihan niistä lähetyksistä maksaakin, jos ei pääse paikan päälle katsomaan. Ajojen ohella aloin suunnitella parvekkeelle pavilijongin seinämää, joka oli ajatuksissa koko alkukesän. Kävin hakemassa rungonkappaleet vanhemmiltani.

Alkuperäinen runko oli 3×3 metriä ja tietenkin se olisi aivan liian suuri parvekkeelle. Siispä aikani funtsittua, päätin pätkiä parit putkenkappaleet oikean mittaisiksi, että pavilijongin saisi viriteltyä paikoilleen. Yllätyksekseni huomasin, että sehän onnistui! Virittelin heti seinämät paikoilleen.

Takaseinustalle sopi peikonlehtiverho, joka on polyesteriä. Sen ei pitäisi homehtua.

Heinäkuun 3.-5. päivä tuuli oli aivan kauhea. Nyt nimittäin testattiin pysyykö viritelmäni pystyssä. Sehän onneksi pysyi.

Sain heti kuun alusta availla viemärit keittiöstä ja vessasta. Siinä on sitten sellainen asia, että hermoja koetellaan. Kun ei meinaa koskaan muistaa sitä viemärinavausgeeliäkään ostaa. Tälläkin kertaa kävin sen erikseen hakemassa kaupasta.

Hydrotomaatti on aivan totaalisen räjähtänyt. Se on ollut nyt vähän huonolla hoidolla. En ole priorisoinut sitä korkealle lainkaan näiden käsieni takia. Ja eikä se vielä riitä, että kädet on osaksi toimintakyvyttömät niin vielä jalatkin. Polvet olivat todella kipeät kolmisen viikkoa, enkä meinannut päästä rappusia alas. En uskaltanut kiipeillä myöskään missään talousjakkaroilla. Tomaatin latva on vieläkin “paikoillaan” kun en ole ylettänyt pätkäistä sitä.

Tomaatin viereinen lattia on aivan järkyttävän näköinen. Kuin sinne olisi tapettu jotain. En saanut poimittua isoa osaa tomaateista korkealta lainkaan kun en päässyt talousportaille. Tomskut tippuivat lattialle, sen kuin ropina kävi. Jouduin odottamaan siivoustakin todella pitkään, kunnes polvet taipuivat edes sen verran, että yletyin poimimaan tomaatit lattialta. Tämä tapahtui vasta viime viikonloppuna.

Pitäisi saada viriteltyä nyt tämä uusi hydroviljelyloota paikoilleen. Jospa se olisi seuraava projekti sitten? Mutta siinä minulla nyt on se Money Maker-tomaatti, jota oli tarkoitus viimeeksikin laittaa.

Heinäkuun 2. viikonloppu

Sain vieraita viikonloppuna. Perjantaina luokseni saapui Lappeenrannasta pitkäaikainen tuttavani, Tiina. Neuloin hänelle keväällä Riddari-villapaidan, joka hänen oli tarkoitus nyt viedä sitten mukanaan kotiin. Noh, tein siitä paidasta osan uudelleen mittausten takia, ja villapaita on kyllä neulottu valmiiksi, mutta siitä pitää vielä päätellä lankoja ja jälkikäsitellä. Homma siirtyy sitten seuraavaan kertaan.

Kävimme Tiinan kanssa katsastamassa Jäppilänniemen taidetien, niin kuin meillä yleensä on tapana. En ottanut sieltä nyt mitään kuvia, kun käyn sitten jossain vaiheessa kuvaamassa teokset järkkärillä, kun ehdin. Enkä halua julkaista sieltä kuvia vielä, kun kaikki sinne haluavat eivät ole käyneet paikan päällä vielä. Ei mene yllätys piloille! Tässä on kuitenkin kohteet.

(klikkaa suuremmaksi)

Lauantaina luokseni saapui iloinen yllätys. Kummipoikani Caspian, jota en ole ristiäisten jälkeen nähnyt lainkaan livenä, tuli minua isänsä kanssa moikkaamaan. Hänen isä siis on Aatu, jolta Foxy-koira tuli aikoinaan minulle. En ole tottunut lapsiin, mutta kyllä tämän kanssa oli kerta kaikkiaan niin helppo olla. Cassu oli todella kiltti ja ihana lapsi. Kävimme Imatran venesatamassa pizzalla, ennen kuin he lähtivät takaisin Helsinkiä kohti. Pizzapaikka oli tarkalleen ottaen Kolme Ankkuria. Otin sieltä muutamia kuvia, joista nyt kooste seuraavaksi.

Imatran venesatama panorama-kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi 2600x1161px.

Taivaalla näkyi upeita ukkoskuuropilviä. Kuvat on otettu kännykällä.

Heinäkuun alkuviikot olivat sateiden lisäksi vielä aika koleat. En pitänyt parvekkeen siivouksen kanssa mitään kiirettä. Sitä paitsi, kädet olivat edelleen kipeät. Pääsin kuitenkin tekemään töitä parvekkeelle hetkeksi, mikä oli aivan ihanaa! Vesiaiheessa vesi lorisee… ehkäpä vähän liikaakin. Sitä on kait pakko vielä vähän fiksailla.

Tämä viikonloppu olikin sitten oikein hauska. Paikallinen kantisbaari Kenguru, järjesti asiakkailleen Amazing Race-polkupyöräkilpailun, joka käytiin lauantaina 15.7. Olin avustajana ensimmäisellä rastilla, jossa minun tehtäväni oli piilottaa värillisiä kiviä, jotka olivat joukkueiden värit. Heidän piti etsiä sitten oma kivi taka-alalla näkyvästä suuresta kivestä.

Kun oma osuuteni oli ohi, palasin pyörätietä pitkin sähkökruiserilla baarille fiilistelemään loppukisaa.

Vihdoinkin kun kaikki olivat maalissa, ja heidät palkittiin… jokainen! Tässä ottamani kuva kisaporukasta.

Kuva löytyy myös Bar Kengurun Facebook-sivulta.

Eiköhän tässä ollut tälle kerralle ihan tarpeeksi… seuraavalla kerralla sitten parvekkeesta, joka on löhöilykunnossa jo! Sinne on tullut muutakin, josta en ole ehkäpä maininnut. Lue ihmeessä seuraavakin kirjoitukseni ja tilaa artikkelit sähköpostiin, jos et vielä ole tehnyt sitä, tai tykkää sivustani Facebookissa. Saat Facesta tiedon kun uusi artikkeli on julkaistu. Lisäksi lähetän sen sähköpostitse kaikille jotka ovat sen tilanneet sinne.

Kiitos kun luit, ja hyvää alkavaa lämmintä viikkoa!

Tilaa uusin artikkeli sähköpostiisi.

Puolikas heinäkuu Read More »

Kissakuvia ja suunnitelmia

Suloiset kissavieraat ovat nyt muuttaneet toiseen paikkaan majailemaan, ja minulla alkaa tietysti “vuotuiset” suunnittelut huonejärjestelyiden osalta. Toivottavasti tämä olisi nyt se viimeinen kerta, ettei tarvitsisi joka vuosi vaihdella jotakin. Uusia suunnitelmia pitää tehdä kun olosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Täytin viikonloppuna 50 vuotta, ja kohta loppuu voimat! Ei sitä ihminen jaksa koko ajan ja jatkuvasti olla tohottamassa joka suuntaan. Onneksi on vielä vähän täytekakkua jäljellä. Jospa siitä saisi vähän ylimääräistä energiaa.

Tällä kertaa olosuhteita muuttaa tulevaisuuden sähkölaskut ja elämäntilanne. Ei ole niinkään selvää mitenkä sähkölaskun pystyy maksamaan, tai että saako itselle kotimaisia vihanneksia talvella. Saatikka, että onko varaa ostaa kotimaista. Tosin, en ole aikaisemminkaan tomaatteja keskellä talvea ostellut niiden järkyttävän kilohinnan takia, jollei niitä tarvita vaikka pizzan päälle. Hydrohässäkät saavat siirtyä pois… nimittäin olohuoneeseen ison ikkunan ääreen!

Tulin siihen tulokseen, että kaikkien kasvien on viisainta olla näiden suurten ikkunoiden äärellä. Saisivat kaiken mahdollisen luonnonvalon, mitä on mahdollista vain saada. Myös hydroviljelmät saavat siirtyä ikkunan eteen. Ensin täytyy kuitenkin tehdä vähän hommia, että saa kasvit siirrettyä. Esimerkiksi, ikkunat on pestävä. Kasvien siirtäminen tuohon paikkaan antaa myös mahdollisuuden suojata ne tuhohyönteisiltä ja mahdollisilta petoeläimiltä… (lue artikkeli: Minulla on 3 kissa-vierasta)

Kissakaksikko
Suloiset petoeläimet: Scar ja Haades

Lupauduin vielä ottamaan hoitoon muutamaksi päiväksi yhden setin tuttavan kissoja, että he pääsevät käymään minilomalla. Kyse on muutamasta päivästä lokakuun lopulla. Toivoisin saavani siihen mennessä aikaiseksi tehdä tämän kasvien siirtelyprojektin loppuun. Lokakuussa alkaa olla jo sen verran vähemmän valoakin, että kasveille on viriteltävä lisävalaistusta. Jos kaikki rehut ovat tuossa ikkunan äärellä, lisävaloja ei tarvitse olla päällä aamusta iltaan, ja niitä ei tarvitse niin monta.

Tarkoitus on rakentaa sellainen “kompleksi” että kasvien ympärille saa viriteltyä suojakankaan. Silloin kissat eivät pääsisi niihin käsiksi. Kasvit joutuisivat olemaan vain muutamia päiviä harsojen sisällä, eikä niiden kasvu tai hoitaminen häiriintyisi. Niille voisi rakentaa jopa teltan. Sitä nyt en vielä ala puuhaamaan, mutta kasvihyllyköstä tulee sellainen, että teltan saa viriteltyä jälkikäteen.

Musta kissa

Samalla voisi hyödyntää hydroviljelykäytössä olevaa LED-valaisinta, josta sinkoaa ympäristöön violettia hajavaloa. Siitä voisi olla hyötyä muillekin lähettyvillä oleville kasveille. Ei tarvitsisi sitten viritellä yhdelle kasville joka paikkaan omaa valoa tai suojaksi verhoa. Kaikki samaan läjään vaan!

Peikonlehti suojassa kissalta
Esteettinen silmä voi kärsiä tämänkaltaisesta ratkaisusta suojata kasvi kissoilta

Noh, joka tapauksessa, minusta on ihan mukavaa kun kämppään tulee muutakin elämää… vaikka kotieläimistä voi olla vaivaa, niin on niistä enemmän riemua, ainakin jos ne ovat yhtä ihania kuin nämä kissat, jotka olivat minulla hoidossa kuukauden. En ala kuitenkaan miksikään kissahoitolaksi. Vain joidenkin tuttujen kissat ovat tervetulleita. Enkä ala sijaiskodiksi kissoille, se on varma!

Kissa nukkuu selällään

Sain näistäkin karvakavereista allergiaoireita, mutta toki niitä voi sitten helpottaa lääkkeillä. Siksi hoitoon vain tuttujen kissat. Ne olisivat hoidossani kuitenkin niin harvoin, että pystyn lääkitsemään itseni tarvittaessa. Sijoitustoiminnassa täällä ravaisi koko ajan eri kissoja, ja siihen minulla ei ole rahkeita, valitettavasti. Autan kyllä muutoin mielelläni niitä kodittomia kissoja, jos vaan mahdollista.

Kissa catloaf asennossa

Ei tässä taida muu auttaa kun aloittaa projektit. Sormet jo syyhyävät muutosten osalta, onneksi. Sen verran nyt vielä innostaa koko homma, ennen kuin jotain menee pieleen. Olen ainakin saanut kaikessa rauhassa suunnitella mitä aion tehdä. Tarvikkeita löytyy ja tottakai olemassa olevat menevät samantien käyttöön. Ajatukset on hiottu viimeiseen asti! Yksi kuva vieltä Haades-kissasta joka on muuten tällaisessa “catloaf”-asennossa. Hyvää viikonlopun odotusta!

Kissa catloaf asennossa

Kissakuvia ja suunnitelmia Read More »

Jäähyväiset akvaariolle

Aloitin tämän akvaarioon liittyvän artikkelin kirjoittamisen 25.10.2021. Se jäi tyngäksi, niin kuin on tapana sanoa. Asiat eivät myöskään enää ole ajankohtaisia, mutta kirjoitan tämän nyt uudelleen, koska asiat ehtivät jo muuttua toisenlaisiksi ennen kuin olin saanut tämän artikkelin edes raakileeksi.

Tämän kirjoittaminen oli yksi niistä todella vaikeista asioista kyseisenä ajankohtana, koska tein isoksi osaksi päätöksen ajaa akvaarion alas, Urhon takia. Alloitin siis tämän kirjoittamisen Urhon poismenoa edeltävänä päivänä (Urho – ihana kissa on poissa 26.10.2021). Minulla ei ollut hajuakaan mitä seuraava päivä toisi tullessaan, ja olinhan juuri alkuvuodesta aloittanut uuden akvaarioprojektin dokumentoinnin osasta 1. Toista osaa en koskaan kirjoittanut…

Juwel 180 L akvaario

Akvaariosta luopuminen oli harkittu päätös

Miksi päädyin tällaiseen ratkaisuun? Hyvä kysymys. Olin jo pidemmän aikaa miettinyt asiaa, että hetken mielijohde tämä ei ollut. Aioin säilyttää akvaariotarvikkeista LED-valaisimen, koska sen alla voisi kasvatella vaikkapa vihanneksia. Kaloille hankin uuden kodin. Pidin sen aikaa allasta käynnissä kunnes kalat olivat päässeet uusiin koteihin, tai yhteen kotiin. Kalat saivatkin nopeasti uudet kodit. Osa meni tuttavalleni.

Superlämmin kesä 2021 vaikutti myös tähän päätökseen. Oli hirvittävä homma yrittää pitää akvaarion vesi oikeassa lämpötilassa. Sain olla joka päivä roudaamassa ämpärillä vettä altaaseen. Se oli ainoa keino pitää vesi sellaisessa lämpötilassa, ettei tule kalasoppaa. Meillä kraanavettä desinfioidaan aika rajusti, eikä vettä voi laittaa suoraan (tai kannata laittaa) akvaarioon lisäämättä siihen ensin jotain vedenkäsittelyaineita.

Myös COVID-19 vaikutti päätökseen! Ei ollutkaan ihan itsestäänselvyys, saiko kaloille tarvikkeita hankittua. Ja jos sai, niin mistä ja milloinka ne mahdollisesti saa itselleen. Ei ole kivaa jos joutuisi pitämään vaikkapa kaloja nälässä. En ole kuitenkaan varakas, että voisin ostaa yhdellä kertaa vuoden tarvikkeet pahan päivän varalle. Tarvikkeita ostetaan silloin kun edelliset ovat käymässä vähiin ja ne käydään ostamassa paikallisesta eläintarvikeliikkeestä.

Urho-kissa

Lisähuolta aiheutti Urhon olotila kyseisellä hetkellä. Luulin, että hänellä oli vatsa tukossa, ja olin viemässä sitä lääkäriin heti kun saisin ajan. Tässä yksi asia joka vaikutti päätökseeni ajaa akvaario alas. Halusin vähentää vastuullisia projekteja, jotta ehtisin paremmin hoitaa niitä muitakin tärkeitä asioita elämässä! Minulla oli mielestäni olosuhteisiin nähden liian monta rautaa tulessa. Edellisten lemmikkien aikana oli ihan yhtä monta rautaa tulessa, eikä siinä mitään. Sen onnistui jostain syystä kuitenkin hanskaamaan. Nyt tilanne oli toinen. Olinhan itsekin jo vanhempi ja mahdollisesti monessa asiassa viisaampikin. Ihan jokaista minuuttia ei elämästä tarvitse täyttää johonkin projektiin, vaan välillä voisi ihan nauttiakin rauhallisuudesta.

Kuva: Instagram-tililläni. Perustin Urhollekin oman Instagram-tilin, joka tällä hetkellä ei enää ole aktiivinen. Joitain kuvia löytyy omista kuvista.

Halusin keskittyä pitämään Urhosta hyvää huolta, ja että hän saa kaiken tarvitsemansa huomion. Akvaario sai lähteä, vaikka Urho siitä melkoisesti pitikin. Voisin käyttää senkin ajan, mitä akvaario vaati vaikkapa Urhon leikittämiseen ja rakennella hänelle kaikkea kivaa. Kissa-TV voisi olla hyvinkin kiipeilytelineen muodossa olohuoneen ikkunan ääressä, josta näkee paljon lintuja, ja parvekkeen voisi viritellä siten, että Urho voisi viettää sielläkin turvallisemmin aikaa jos haluaa. Ja tottakai kun valokuvausta harrastan, olisin ottanut Urhosta vielä paljon kuvia.

Tulevaisuuteen liittyvät suunnitelmat kariutuivat yhdessä yössä. Vein Urhon maanantaina lääkäriin, jossa hälle tehtiin tutkimukset. Niissä selvisi sitten Urhon kohtalo. Nyt jälkikäteen tiedän, että en olisi voinut tehdä mitään toisin. Jos munuaiset menee, niin ne menee! Niille ei voi tehdä mitään. Päätin silti ajaa akvaarion alas, vaikka asiaan ei enää siinä kohtaa Urho vaikuttanutkaan… tai sen verran ehkäpä vaikutti, että halusin akvaariosta välittömästi eroon. Olin varma, että Urhosta luopuminen vaikuttaa negatiivisella tavalla yleisvointiini, ja niinhän se tekikin.

Kuva: 12.11.2020 Uusi ja vanha akvaario vierekkäin.

Tiedän, että monelle akvaariosta luopuminen tuli yllätyksenä. Olinhan vasta vuosi takaperin vaihtanut toiseen altaaseen. Sekin tietysti oli pakon edessä tehty toimenpide, koska vanhaan altaaseen alkoi ilmestyä lohkeamia. Siinä samassa akvaarion koko pieneni hieman, jonka vuoksi sen sai sijoitettua helpommin toiseen paikkaan asuntoa. Ei niitä paikkoja silti ollut tarjolla asunnossa kuin yhdessä kohtaa. Asioiden on mentävä heti kohdalleen, kun ei niitä myöhemmin enää siirrelllä mihinkään.

Akvaario nurkkauksessa

Olin aikeissa kirjoittaa akvaarion kasaamisestakin artikkelin. En pitänyt mitään kiirettä asian suhteen. Noh, nyt sitä on ihan turha enää kirjoittaa. Videokin oli tekeillä. Sen toki voisi vielä jopa tehdä. Noh, katsellaan…

Tulipahan nyt laitettua tänne kuvaakin vanhasta jalustasta, jonka olen purkanut atomeiksi. Kysehän on tuosta paneloidusta viritelmästä joka oli ison altaan jalustan ympärillä. Sain panelit niin hyvin irrotettua, että aion käyttää niitä tulevassa projektissa, jonka toteutan lähiaikoina. Muistoprojekteja nekin, mutta niistä sitten lisää toisella kertaa.

Jäähyväiset akvaariolle Read More »

Shopping Cart