luopumisen tuskaa

Teenpäs yhden postauksen siitä, mistä asioista olen joutunut luopumaan muuttoni takia, vaikka ne eivät varsinasesti järjetöntä tuskaa aiheuttaneetkaan. Olen yrittänyt kouluttaa itseäni olematta liian kiintynyt tavaroihin, mitä omistan. On silti joitain tavaroita, joiden muuttaminen uuteen kotiin ei ollut mahdollista, ja se hieman kirpaisi. Omasta mielestäni osasin kyllä priorisoida tavarat, mitä ehdottomasti haluan mukaan. Olen käynyt sellaistakin listaa läpi, jos tulee tiukka paikka vaikkapa tulipalon syttyessä, mitä silloin ottaisin mukaan. Silloin mukaan ei mahdu ihan mitä vain, vaan ihan muutama tavara. Mutta ei mennä tällä kertaa siihen.

Jos joku on seurannut blogiani, niin tietää varmasti millaisen aivomyrskyn olin käynyt läpi saadessani olohuoneen vihdoinkin sellaiseen järjestykseen, joka miellytti minua. Taulut ja kaikki muukin tavara. Olin asetellut taulut aika tarkasti samalle korkeudelle, tai pyrin siihen. Television alla ollut peltikaappi lähti. Se tuotti hieman tuskaa, kun siitä piti luopua. Pidän erikoisista ja persoonallisista tavaroista, ja mielestäni tämä oli olohuoneen sisustuksessa juuri se erikoisuus, mikä teki olohuoneestani niin sanotusti minun näköisen, tai se ja taulukokonaisuus, joka oli television takaseinälle aseteltu. En löytänyt peltikaapille mitään paikkaa uudesta kodista, niin siitä oli pakko luopua. Laitoin ilmoituksen paikalliselle roskalavalle.

Mietin peltikaappia pitkään, koska otinhan uuteen kotiin mukaan television. Päädyin kuitenkin sellaiseen ratkaisuun, että television alle tulee pari tuunaamaani lipastoa, koska niihin saa säilöön enemmän tavaraa kuin tähän peltilipastoon.

Pyörittelin ajatusta pitkään päässäni, että olisin ottanut tämän sohvan mukaan uuteen kotiin. Siinähän olisi voinut vaikka nukkua, niin kuin olin tämän kevään nukkunutkin. Se oli parempi vaihtoehto kuin olemassa oleva sänky. Pyörittelin aikani vaihtoehtoja mihin saisin sen laitettua omaan tulevaan huoneeseeni, mutta sitä ei vaan saanut mahdutettua sinne mitenkään päin. Karmaiseva totuus tuli eteen – sohvasta oli luovuttava. Tämä tuotti hieman tuskaa, koska sohva oli myös perintö edesmenneeltä kummitädiltäni.

Onneksi sain sohvan menemään eteenpäin todella nopeasti Tori.fi:n kautta. Sen muuttaminen olisi ollut todella hankalaa. Se oli nimittäin vuodesohva, ja painoi ihan kiitettävästi. Kyllä minua kävi sääliksi ne kaksi kaverusta jotka tulivat tämän noutamaan!

Sohvasta luopumisesta tietysti seurasi sellainen seikka, ettei minulla enää ollut paikkaa missä nukkua vanhassa asunnossani. Oli siirryttävä uuteen kotiin, ja käytävä täältä käsin siivoskelemassa ja pakkailemassa tavaroita. Edestakaisin ravaaminen osoittautui todella rankaksi hommaksi. En kuitenkaan ole enää mikään nuorukainen, niin kyllä se oli todella rankkaa. Nivelet kipeänä vieläkin, ja polvet turvoksissa.

Laitoin eteenpäin paljon pikkutavaraa, joista pidin. Tällaisia asioita olivat muun muassa lasiset kurkkupurkit, jotka olen saanut tädiltäni. Pidin näitä kukkamaljakkoina. Näistä luopuminen tuotti hieman tuskaa. Tällaisia tuskin enää saa mistään. Tätini toi näissä aikoinaan Venäjältä suolakurkkuja, kun imatralaisilla oli tapana käydä rajan toisella puolella ostoksilla, ja bensaa hakemassa.

Olohuoneen kaunis kahvipöytä sai myös lähteä. Otin tästä samasta sarjasta pikkupöydän (sivupöytä) mukaani, jos sitä tarvitaan täällä uudessa kodissa johonkin.

Parveke se vasta tuskaa aiheuttikin. Sieltä purettiin pavilijonkihökötys pois ja kaikki palikat heitettiin kierrätykseen. Otin talteen vain ostamani puutarhavalot, joitain kukkaruukkuja, pienen räsymaton ja polyrottinkituolin. Niistä toinen kappale olikin jo valmiiksi täällä uudessa kodissa etupihalla. Kaikki rakentamani puulaatikot annoin pois, sekä keräämäni tiilet ja Leca-harkot.

Olisin niin mielelläni tuonut kaikki nämä tavarat tänne uuteen paikkaan, mutta en vain enää jaksanut alkaa siirtämään näitä. Lisäksi tällaisista tavaroista olisi pitänyt varmaankin neuvotella äitini kanssa, että mitä mieltä hän näistä olisi. Päätin, että nämä saavat lähteä. Ei ollut mukava hetki se, kun rakennettu elämä viskataan käytännössä katsoen roskiin. Parvekepuutarha on aina ollut intohimoni, koska minulla ei ole ollut oikeaa puutarhaa. Ehkäpä saan sellaisen nyt, kun muutin tähän taloon. Tottakai pitää asioista neuvotella toisenkin asukkaan kanssa – äitini siis. Meillä on hieman erilainen maku puutarha-asioissa. Äitini taitaa olla modernimpi ja minä olen englantilainen.

Koska olin rakennellut yhtä sun toista entiseen asuntooni, väistämättä näistä esineistä luopuminen aiheutti pientä tuskaa. Pidin todella kovasti rakentamistani peileistä, joiden raamit olivat tehty kelottuneesta laudasta. Samaa lautaa olin käyttänyt monessa muussakin projektissa, mutta nämä olivat niistä ehkäpä ne näkyvimmät. Luovuin lisäksi yhdestä kokovartalopeilistä, jonka lahjoitin tuttavalleni. Hänen tytölleen meni myös runkopatjakin.

En muista kuinka paljon olen hehkuttanut sitä ihanaa vintage-mattoa, jonka aikoinani sain roskalavalta. Rakastin tätä mattoa! Se oli niin kaunis, että ihan itketti luopua siitä. Todellista tuskaa siis. Laitoin tämän maton lattialle vasta siinä vaiheessa kun rakas Foxy-koirani oli poistunut keskuudestamme, koska hän laski viimeisinä kuukausinaan alleen todella useasti. Voi pientä reppanaa

Paljon tuli lahjotettua tavaraa pois, ja jotkut asiat möin. Myyntiin meni äsken mainitut peilit, sekä esimerkiksi ilmankostuttimet. Sellainen projekti se oli tällä kertaa. Toivon hartaasti ettei minun tarvitse tällaista käydä enää läpi. Toki kolmenkymmenen vuoden aikana sitä on tullut hankittua yhtä sun toista, sehän on selvää. Jos tämä ei suoranaista tuskaa tuottanut mentaalisesti, niin ainakin kroppa oli todella kovilla!

Eipä tässä tällä kertaa muuta kuin hyvää alkavaa viikkoa, ja alan pikkuhiljaa miettimään mihinkä sitä tänne uuteen paikkaan tuotua tavaranpaljoutta alkaisi purkamaan. Lisäsin myös muutaman kivan T-paidan kaupan valikoimaan. Jos haluat tietoa kauppaan lisätyistä tuotteista, tilaa uutiskirje. Laitan pienimuotoisen ilmoituksen sitä kautta, kun olen laittanut jotain myyntiin. Tarkoituksena ei ole spämmätä kenenkään postilaatikkoa, vaan voit valita minkälaista tietoa haluat minun lähettävän. Lähetän myös halutessasi uuden postauksen sähköpostiisi.

Kiitos kun luit!


  

Tässä vielä muutama kaupan uutuus: