Ruoka & Food

Edullinen voileipäkakku kinkkutäytteellä

Alkuperäinen postaus on tehty 5.10.2011.

Pitää toivoa, että kuvista on enää mitään hyötyä… enhän löydä alkuperäisiä tietenkään enää mistään. Kaikki tarvikkeet on myös ostettu LIDListä, ja niiden saatavuudesta ei ole enää tietoa, ainakaan sulatejuustopalojen kohdalla.

Edullinen voileipäkakku kinkkutäytteellä
Minut pestataan yleensä perheen juhliin tai tarjoiluihin tekemään kaikennäköistä purtavaa, eikä äitini työpaikan tarjoilutilaisuus ollut tässäkään poikkeus. Äitini sai nimittäin päähänsä, että hän voisi tarjota työkavereilleen voileipäkakun, jos sellaisen ehtisi päivässä tekemään. Olihan hän sentään ollut samassa työpaikassa jo 30 vuotta! Noh, minä sitten päätin sellaisen kakkusen pyynnöstä tehdä, joten tässä olisi jonkinlainen ohje siihen. Päätin laittaa ohjeen julkisesti jakoon, koska tässä ei vaan voi mennä pieleen – lopputulos oli nimittäin herkullinen!

Lähdetään liikkeelle tarveaineista… kävin hakemassa kaikki raaka-aineet NatsiSiwasta eli LIDListä. Kakulle tulee hintaa 20-30€ riippuen siitä, miten paljon aineksia menee omaan suuhun valmistusvaiheessa, ja kuinka prameaksi haluaa kakun koristuksen hifistellä.

Tarvikkeet:

Paketti sulatejuustoannospaloja. Tämän hinta on alle 2 euroa. Sulatejuustopaloja on kaksi kutakin makua, ja maut ovat savukinkku, yrtti, kurkkupaprika ja maustamaton. Myöhemmin ohje mitä tulee mihinkin…

Näiden lisäksi kyytipojaksi tarvitaan tuoretta kurkkua ja paprika. Ostin pari kappaletta kurkkuja, joka olisi ollut sopivasti, jos olisin tehnyt osasta kakun päälle koristeita. Jätin kurkkukoristeet pois, niin kurkkua meni noin puoli kiloa ( = yksi miehekkään kokoinen kurkku). Paprikan sain paloiteltua kokonaan täytteen sekaan

Seuraavana vuorossa olivat osa täytteistä ja päällisistä. Päätin ostaa edes jotakin kevyttä kakkuun, ja se sattui olemaan kevytmajoneesi. Purkki oli edelleen melko edullinen, noin 2€. Tein voileipäkakun kolmella eri täytekerroksella, ja käytin ylimpään välikköön ihan tuttua ja turvallista Felixin voileipäpikkelssiä. Lisäksi ostin kaksi pussia Milbonan mozzarella-emmental-juustoraastetta, josta ei ole tässä kuvaa nähtävillä. Sen hinta oli noin 1,25€/pussi.

Ostoslistaan kuuluu myös paahtoleipäpusseja kaksi kappaletta (kokojyvä-versio), HK:n ohuen ohuet keittokinkkuviipaleet-paketti, Lidlistä saatavaa kokolihaleikettä 360g:n paketti (pitää itse paloitella), ranskankerma ja lihaliemikuutioita (Knorr).

Kolmen täytekerroksen kakku siis… tässä lista kaikista kerroksista, mitä missäkin on:

1. kerros
* kurkkukuutioita (pieneksi kuutioitua tuorekurkkua, ja osa raastettuna)
* 1 paprika (kuorittu ja kuutioitu ulkonäön vuoksi)
* 1 prk maustamatonta tuorejuustoa
* kaksi kpl paprikan ja kurkun makuista sulatejuustopalaa
* mustapippuria

2. kerros
* kinkkukuutioita (puolet kokolihaleikepaketista)
* 1 prk maustamatonta tuorejuustoa
* pilkottua persilijaa
* kaksi kpl savukinkun makuista sulatejuustopalaa
* mustapippuria
* lihalientä pari/kolme ruokalusikallista

3. kerros
* Felix voileipäpikkelssiä (meni lähes koko tuubi)
* pussillinen mozzarella-emmental-juustoraastetta
* basilikaa pilkottuna (maun mukaan tietty)
* loput kokolihaleikepaketista kuutioituina (eli noin puolet)

Päällinen
* ranskankermaa
* kevytmajoneesia
* koristeita

Siitä hyvä kakku ettei tarvitse kokkailla varsinaisesti mitään. Riittää kun osaa sekoittaa ainesosat keskenään! Mutta sitten siihen valmistusohjeeseen, mikä ei järin vaikea ole sekään:

Ihan ensiksi kannattaa valmistaa lihaliemi kostutusta varten ja leikata kaikista paahtoleivän palasista reunukset pois. Tuo järjestystkin on ihan sopiva, koska lihaliemen pitää jäähtyä ennen kuin sitä voi käyttää kakun kostutukseen… jäähtyy siis sopivasti sillä aikaa kun touhuaa muuta.

Kuten kuvasta näkyy, otin pari pakasterasiaa, jossa kostutin leivänpalaset. Koska kakku piti olla alle vuorokaudessa tarjoiluvalmis, niin päätin kostuttaa palaset noissa astioissa. Kuhunkin rasiaan menee pinoon 4 palaa, eli yhteensä 8 palaa, joka on yhden kerroksen palat. Kaadoin soppakauhalla palojen päälle lihaliemen, ja sillä välin kun leivänpalaset kostuvat, tein yhden kerroksen täytteen. Meni siinä sitten hieman valmistusprosessit lomittain…

Tein kaikille kerroksille saman systeemin – ensiksi laitoin leivänpalat likoamaan ja sitten valmistin täytteen. Tähänkin saa aikaa kulumaan tunnin-kaksi, riippuen siitä kuinka monta leipää teet milläkin täytteellä itsellesi ja isällesi… kaikkia mössöjä piti kuitenkin maistaa tavalla tai toisella etukäteen, ennen kuin niitä halusi käyttää. Käytettyyn aikaan vaikuttavat myös täytteiden sekoituspurkkien määrä ja veitsien terävyys. Aikaa kuluu aina vähemmän, jos veitset ovat terävät ja jos sotkettavia astioita on saatavilla useampia!

Täyte pyritään levittämään tasaisesti joka paikkaan. Käytin levittämiseen metallista paistinlastaa. Ei haittaa, jos väliköistä hieman tursuaa jotain täytteitä, kakun reunat pitää kuitenkin tasata ennen päällismajoneesin levittämistä.

Voilá! Kun kaikki kerrokset on tehty, voidaan majoneesi-ranskankermasekoitus levittää kakun päälle.

Pieninä erinä sitten eikä niin kuin minä tein… majoneesi nimittäin valuu sieltä reunuksilta. Ja jos ihmettelee mitä nuo vihertävät roskat tuossa majoneesin seassa on, niin se on raastettua tuorekurkkua. Sillä sai lisättyä sopivasti tuohon majoneesiin makua. Lastalla sitten tosiaan levitettiin ”majot” ja eikun koristelemaan! Minun kakustani tuli sitten loppupeleissä tällainen:

Koristeluun voi käyttää muutakin. Minulla oli ”omalta pihalta poimittuja” krassin kukkasia, kirsikkatomaattia, basilikaa, keittokinkkurullia, orvokkeja ja kehäkukkia. Sivureunoihin oli laitettu juustoraastetta.
Lopputulos oli NAM!

Tee-elämyksiä

Olen saanut käsiini ehkäpä tähän mennessä parhaita teepussukoita, joita olen eläessäni maistanut. Laitan niistä tähän jonkunlaisen luettelon, johon tulee kuvaelmat mukaan. Kuvaelman kirjoitan englanniksi, niin kuin se on siinä pussissakin.

Spring Melody
Kuvaelma: Delicious astringency that is characteristic of expensive teas from India, spicy thyme and cool peppermint notes create unique bouquet of Greenfield Spring Melody that is light, bright and fresh as spring breath. Tender aroma reminiscent of fragrant grass odours underlines the original flavour. Excellently refreshing and thirst-quenching drink.
Allow to infuse for 5-7 minutes.
Delicate Keemun
Kuvaelma: Chinese tea Keemun from Anhoi province is famous for its original complex flavour. Exciting play of taste and aroma in Greenfield Delicate Keemun creates truly exquisite bouquet. Mild flower and honey scents underline the depth of this special tea.
Allow to infuse for 3-5 minutes.
Creamy Rooibos
Kuvaelma: Natural sweet flavour of the ethnic drink Greenfield Creamy Rooibos produced in Souoth Africa from rooibos bush sprouts becomes more pronounced with fine and fleeting vanilla aroma. Bright orance aroma underlines freshness of the natural antioxidants that effectively quenches thirst and relaxes.
Allow to infuse for 7-9 minutes.
Golden Ceylon
Kuvaelma: Bright aroma and noble flavour of Ceylon tea are duly appreciated in the whole world. Unique charm of precious estate tea Greenfield Golden Ceylon lies in its balanced bouquet distinguished by original fine, full and fresh cup that the true connoisseurs of tea will undoubtedly enjoy.
Allow to infuse for 3-5 minutes.
Japanese Sencha
Kuvaelma: Special green tea Japanese Sencha produced accordingly to original Japanese tradition from the leaves of the first flush perfectly reflects exuisite simplicity and harmony of Japanese culture. Fine bouquet of Greenfield Japanese Sencha will please you with sweet creamy flavour notes and light sea breeze aroma.
Allow to infuse for 5-8 minutes.
Vanilla Wave
Kuvaelma: Warm vanilla wave fills with new breath wonderful Ceylon tea in the composition of Greenfield Vanilla Wave. Piquant cinnamon and sweet apricot notes skilfully inserted into the facets of the complex flavour composition complete the balanced bouquet of Greenfield Vanilla Wave.
Allow to infuse for 5-7 minutes.

Jo vain, tässä on nyt sitten kaikista teepusseista otetut kuvat. Jos jää aikaa, enkä ole juonut kaikkia teelajeja sukupuuttoon, otan pussukoista skannaukset jotta värit näkyisivät paremmin. Nämä on otettu kameralla ja hieman hämärässä, niin ei näy oikealla tavoin nuo vihreät värit. Laitan tähän linkin heidän sivustolleen jos joku haluaa käydä tutkimassa teelajeja lisää 🙂
greenfield.co.uk

Kanankoivet (kirj. 9.10.2008)

Pidän kanankoipien mausta sen verran, että tykkään syödä niitä melkoisen usein. Ongelmaksi kuitenkin koituu usein niiden heikko laatu.
Liekö tässä kuningaskuluttajalle hyvä testiaihe, mutta olen itse ainakin huomannut seuraavaa:

  • kanankoipien hinnoissa ei ole suurta eroa eri valmistajien välillä.
  • maku on poikkeuksetta ihan siedettävä kaikissa tapauksissa.
  • marinaadit ovat ihan OK.
  • lihaisuusastekin ihan hyvä.

En tiedä, missä menee kuluttajansuoja näissä asioissa, valistakaa kiitos!
Olen pistänyt merkille asian, joka vie poikkeuksetta ruokahaluni, jos tätä ilmaantuu, nimittäin, lihan sitkeys ja jänteisyys. Lähes jokaisella valmistajalta löytyy paketista koipia, jotka osuvat kuvaukseeni. Mieleeni herää kysymys, kuinka näitä kanaparkoja on oikein kasvatettu. Jännepalojen osuessa kohdalle, tulee ihan huono mieli senkin takia, että vituttaa kun joutuu tekemään uudet safkat – edellisestä meni ruokahalut. Mielessäni pyörii vain ajatus kuluttajan kusettamisesta. Tehotuotannon syytä varmaan…
Kun kolmen koiven paketista jokaisessa koivessa on laatuvirhe, niin miten siinä pitää toimia? Paistat kanat ja syöt jokaisesta osan… viet takaisin kauppiaalle? Epäilen, että näin voisi toimia. Varsinkin, kun tällaista kokkausta harrastaa viikonloppusin, jolloin kaupat ovat suurimmalta osalta kiinni. “Äänestääkö kuluttaja jaloillaan” tällaisessa tapauksessa? Itse lakkaan ostamasta enää kyseistä tuotetta. Mitä jää jäljelle? Ei mitään!
Tulen pian tulokseen, että kanankoipien syöminen loppuu sitten tähän, koska en voi luottaa siihen, mitä sieltä paketista oikein ilmestyy. Mihin kuluttaja voi luottaa? Pitääkö siirtyä toisiin kanatuotteisiin, kuten esimerkiksi hornetteihin tai rintaleikkeisiin? Luottamuspula vaivaa ylipäätään siipikarjatuotteita, koska niiden ympärille on aikojen saatossa vieritetty kaikenlaista “propagandaa”, esimerkikisi salmonella ja lintuinfluenssa.
Enää ei voi luottaa edes ns omaan terveeseen järkeen näissä asioissa. Aikoinaan sai käydä oman kanansa kynimässä naapurin maatilalla. Silloin tiesi, mitä kanat olivat napostelleet kasvunsa aikana, ja sen, kuinka niitä pidettiin ja hoidettiin. Nykyään pitää kaikki ostaa kaupasta tietämättä mitä ostaa. Joskus kanojen laadusta saa sen käsityksen, että niitä on jotenkin kohdeltu kaltoin. Sitkeää ja jänteistä lihaa. En minä mikään eläinaktivisti ole, mutta haluan vain rahoilleni vastinetta ja nauttia hyvästä ruoasta!
Tällä hetkellä uunissani kypsyvät taasen kolme kanankoipea. Saas nähdä mitä niistäkin tulee. Tämä on viimeinen jäljellä oleva merkki, jota olen käyttänyt. Jos nämäkin koivet osottautuvat täydeksi tuubaksi, lopetan koko helvetin kinttujen popsimisen. En viitsi omaa kanalaakaan perustaa kerrostaloasuntooni. Toivottavasti asiaan löytyy jokin ratkaisu… kerron myöhemmin koipien laadusta, nyt paussi paikallaan ja kohta syömään!