Hydroviljely kokeilu 1 – DIY rakentelua

Taisin aikaisemmin jo mainita, että halusin kokeilla hydroviljelyä hyötykasveilla, ja nyt minulla on siitä jo vähän dokumenttiakin. Lähden liikkeelle siitä, kuinka rakentelin viljelyyn liittyvät tarvikkeet ja mitä kasveja siihen halusin kokeiluun.

Koska olen sellaista DIY-tyyppiä, halusin tietysti rakennella hydroviljelyyn tarkoitetut jalustat ja telineet itse jo valmiiksi kotoa löytyvistä elementeistä. Ensinnäkin, tason piti olla sen verran vahvaa tekoa, että se kannattelisi vesiastian painoa. Tajusin myöhemmin, että sen paino ei mikään järjetön olekaan, mutta parisenkymmentä kiloa kuitenkin. Purin yhden pöydän, jotta saisin sen päälle asetettua aikoinaan akvaariolle tarkoitetun aluslevvyn. Se ainakin kestäisi ihan hyvin painoa. Levy oli tehty filmivanerista ja liimapuulevystä. Olen käsitellyt liimapuuosan aikoinaan mustalla Supi Saunavahalla ja liimannut sen filmivanerilevyn kanssa yhteen. Tulos on todella jämäkkä!

Valaisimelle piti myös saada kunnollinen teline, koska en halunnut pultata sitä kattoon kiinni. Ja kas kas, minulla sattui myös olemaan valaisin valmiina akvaarioharrastuksen jäljiltä. Valaisintahan käytetään akvaarioharrastuksessakin kasveja varten, ei niinkään kaloja varten. Päätin kokeilla samaa valaisinta hydroviljelyyn. Valaisin painaa niin paljon, etten aikoinaan uskaltanut ripustaa sitä kattoon kiinni edes akvaarion yläpuolelle. Silloinkin rakensin sille 2″2 puupalikoista telineen jonka kiinnitin osittain seinään.

Päädyin värkkäämään tällä kertaa valaisimelle telineen heinäseipäistä ja harjateräsverkosta. Jostain syystä alunperin suunnitelluista puurimoista toinen oli ajastaan vääntynyt, ja eikä siinä mitään. Tajusin myöhemmin, että ne olisivat olleet muutenkin aivan liian lyhyet. Harjateräsverkko toimi kasveille myös köynnöstukena, tavallaan. Lisäksi pidän sen ulkonäöstä. Saa olla vähän ruosteinenkin, aina vain parempi! Verkko on sen verran symmetrinen, että se tuki myös heinäseipäitä paikoilleen, kun ne kiinnitti verkkoon nippusiteillä ja parilla naulalla.

Heinäseipäät ovat tarpeeksi korkeat, ja valaisimen saa miltei kattoon asti kiinni. Hydroviljelyyn tarkoitetut tomaatit ja kurkku nimittäin kasvavat ainakin parimetrisiksi. Löysinpäs muuten lehtiartikkelin näistä kyseisistä kasvivaloista, mitä minullakin on se yksi kappale. Ne ovat nimenomaan kehitettyjä kasvien kasvattamiseen eikä valonlähteeksi. (Lue artikkeli tästä). Kyseessähän on siis 120W LED Finland -valaisin.

Jos nyt jollakin tapaa pitäisi perustella, että miksi tämänkaltainen valo on tarpeen, niin sanoisinpa ihan vaan lyhyesti, että se on LED-valaisimeksi hyvin edullinen, tarpeeksi tehokas, ei kuumene, hiljainen ja värikanavat ovat säädettävissä. En pysty mittaamaan värispektriä, mutta akvaariokasveillekin tämä soveltui todella hyvin. Tehon huomasi siitä, mitenkä hyvin valo läpäisi vettä. En pystynyt pitämään valaisimen tehoja edes täysillä, koska se poltti joidenkin kasvien latvat liiallisesta valon määrästä. Kokeilin kerran laittaa valotehot täysille, niin ei siinä tarvinnut kalojakaan enää katsella. Kalat lähtivät nimittäin kuin hauki rannasta piiloon eivätkä uskaltaneet tulla niin kirkkaan valon alle uiskentelemaan. Valaisin todellakin siis sopii tehoiltaan hydroviljelyyn.

Akvaario on muutoinkin ihan eri asia kuin hyötykasvit. Hyötykasvit tarvitsevat eri värisävyistä valoa, kun taas akvaariossa pyritään päivänvalomaiseen tunnelmaan. Silloinhan kalat ovat juuri sen näköisiä kuin ovat. Kasvien viljelyssä lampun tarkoitus on ”maksimoida” tiettyjen ominaisuuksien kasvua, esimerkiksi kukintaa tai hedelmän kasvua. Näin minä olen sen käsittänyt. Ottaisin tästä mielelläni joltain alan ammattilaiselta lisää tietoa, koska käytössäni todellakin on näin upea valaisin. Ei mene sitten laite niin sanotusti hukkaan.

Mutta valoista kasveihin. Mitä sitten ajattelin viljellä tässä viritelmässäni? En alkuunsa edes tajunnut mitä kaikkea hydroviljelyyn voi laittaa kasvamaan. Pelkäsin todella paljon esimerkiksi juuri tomaatin, paprikan ja kurkun viljelemistä. Ja kappas vaan, päädyin laittamaan kippoon tomaattia ja paprikaa. Kuulin, että kurkku tarvitsisi vähän erilaista vettä jatkuvasti, varsinkin siinä vaiheessa kun kurkkuja alkaa ilmaantua. En uskaltanut sen takia sitten läträtä mitään ylimääräistä sen kanssa, vaan kokeilin sellaisia hyötykasveja, mitkä voi laittaa samaan astiaan.

Minulla meni todella kauan kun sain päättettyä millaisen astian näille laitan. En halunnut valmisastiaa. Piti vaan olla kärsivällinen ja laittaa ideariihi käyntiin. Päädyin lopulta käyttämään vihreää muovilaatikkoa, johon sain aseteltua orpona olleen kannen. Ei siis ollut tarvetta ostaa uutta! Ainoa asia mikä tähän täytyi tehdä oli valon eristäminen. Tarkoitan sitä, että astiasta ei saanut ”paistaa valo läpi”. Kun veteen lisätään ravinteita ja ylipäätään astiaan lisätään vettä, on vaarana, että veteen tulee levää. Se ei ole hyvä asia. Siksi hydroviljelyssä veteen ei saa päästää valoa, koska levät tykkäävät siitä.

Valon estämiseksi jesseteippasin kannen sekä virittelin vielä säiliön osaan valoa läpäisemätöntä muovia suojaksi. Kanteen tulee kaksi reikää; toisesta pitää mahtua suppilo veden lisäämistä varten, ja toisesta pikkureiästä ruisku ravinteiden lisäystä varten. Kantta ei saa pultata kiinni koska sitä pitää tarvittaessa pystyä nostamaan ylös juurien tarkastelua varten. Kannen välistä kulkee myös ilmastimen letku. En käyttänyt vesipumppua tällä kertaa, vaan virittelin akvaarioharrastuksesta jääneen ilmapumpun ilmastinkivineen viljelylaatikkoon.

Hydroviljelyyn DIY laatikko

Mutta tällainen hydroviljely viritys siitä sitten tuli tällä kertaa. Palaan asiaan myöhemmin kertomaan kuinka tässä ämmän on oikein käynyt! Sen verran vielä edelliseen kuvaan viitaten, että jouduin vaihtamaan jalustan koska se piti saada matalammaksi. Ensiksi tehty oli liian korkea.

Lue artikkeli / kommentoi

Ihanat pionit 2022

Melkein unohdin tältä kesältä esitellä pionit, joita kasvaa vanhempieni pihalla sekä ihan tässä omalla pihalla. Ne ovat tosin jo kukkineet aikoja sitten. Ei se mitään, ne ovat niin henkeä salpaavan kauniita kukkia, että niitä voi ihastella ihan mihin aikaan vuodesta tahansa!

Äidin pionit

Äidillä on kaksi eri pionia pihallaan. Toinen on Sarah Bernhardt ja toisen nimeä en tiedä. Pitää ottaa selvää. Valokuvaan niitä kuitenkin miltein joka vuosi, niin ihan senkin takia. Saa sitten ilmoitettua tarkalleen mikä lajike se on. Asiat voivat näet kiinnostaa joitain lukijoita. (Galleria)

Vasemmalla puolella on viimeisimmäksi hankittu pioni, jonka nimeä ei tiedetä. Oikealla on Sarah Bernhardt, joka kasvoi tontilla talon ostamisvaiheessa. Eli se saattaa olla jopa 30 vuotta vanha. (Kuvat artikkelista Äidin pihan kukat, 2020)

Sarah Bernhardt-pioni 2022

Pioni Sarah Bernhardt, 2022
Kuva: https://minnagphotos.fi/pionit-paeonias/

Tämä tekee uskomattoman ihanat suuret kukat, jotka tuoksuvat aivan tolkuttoman ihanalta! Se on ehdoton suosikkini. Yleensä Sarah Bernhardt kukkii siinä juhannuksen tienoilla. Harvoin kukat ovat enää hyviä heinäkuussa. Niinkin on tosin käynyt. Poimin toisinaan heinäkuun ensimmäisinä päivinä tädilleni näistä kimpun syntymäpäivälahjaksi. Silloin saattaa vielä löytyä muutama suht hyvässä kunnossa oleva kukka.

Kukat menevät hurjaan kuntoon siitäkin, jos sataa paljon. Ne imevät vettä niin paljon sisäänsä, että lopulta ne kaatuvat varsineen päivineen maahan. Itse aina totean, että ne on pyörtyneet. Ainakin siltä se näyttää. Olen nähnyt joitain virityksiä mitä ihmiset ovat tehneet. Jotkut laittavat näiden ylle jopa sateenvarjon tai aurinkovarjon, että säästyisivät rankimmilta sateilta. Noh, miksipä ei, jos se kerran pidentää niiden kukinta-aikaa!

Oman pihan pioni

Meidän pihalle on istutettu tällainen anilliininpunainen pioni. Sen laittoi kukkapenkkiin edellinen naapurini ja se todella kasvaa ja kasvaa ja kasvaa… joka vuosi siitä tulee aina suurempi! Tämä on myös todella kaunis. Se on istutettu miltei ikkunani alle. Näen sen keittiön ja työhuoneen ikkunasta. Lajiketta en tiedä. Nämä ovat kännykällä otettuja kuvia tällä kertaa.

Suuri anilliininpunainen pioni
Kukinto on paljon suurempi kuin tennispallo.
Suuri anilliininpunainen pioni aidan vieressä
Kimalaiset pitävät pioneista.
Pionit
Aita tukee pioneita

Kunpa tietäisi mitä lajikkeita nämä ovat. Jos joku tietää niin pistäpäs minulle kommenttia asiasta niin saan täydennettyä kuvien ”dataa”.

Jos asut Imatran alueella ja sinulla on upeita puutarhakasveja tontillasi, pyydä minut kuvaamaan niitä! Saatat saada itsellesi mukavia ja kauniita kuvia kasvateistasi. Tässä on linkki galleriaani, johon olen koonnut puutarhaan liittyviä kuvia. Ei tällä kertaa muuta kuin hyvää viikon alkua!

Lue artikkeli / kommentoi

Parvekekatsaus 6.6.2020

Niin se taas pari viikkoa vierähti että ei tunnu missään, paitsi kropassa. Innostun välillä touhuamaan asioita liian rankalla tavalla, eikä tässä iässä enää kroppa oikein aina tykkää kaikista asioista mitä yritän sillä teettää. Siirtelin parvekkeella läjän Leca-harkkoja paikoilleen, jotta saan kasveille tehtyä tasot. Harvoin ostan mitään valmista, joten vanhat puurimat, mitä on jäänyt parvekepenkin purkamisesta, saivat kelvata. Jaa miksi sitten siirtelin läjän Leca-harkkoja? Noh, kun…

Koskaan aikaisempina vuosina ei ole tarvinnut pyöritellä kamoja parvekkeella näin montaa kertaa paikoilleen, kun nyt. Aluksi halusin nikkaroimani aurinkotuolin hitolleen, ja sen tilalle tuli Baden Baden… sitten kävimme pienen sanaharkan äitini kanssa, ja tuloksena oli, että parvekkeelleni tulee vielä rakennuspalju. Sille ei kuulemma ollut mitään käyttöä edes vesiaiheena vanhempieni pihalla, ja sitä ei olisi saanut kaivaa maahan, ja niin edelleen ja niin edelleen… tästä suivaantuneena toin paljun kotiin, koska sillä oli erityinen tunnearvo minulle. Se oli edesmenneen koirani, Foxyn, uimapalju, enkä halunnut luopua siitä. Halusin, että siitä saisi tehtyä jotain todella kaunista, mistä olisi meille sitten suurta iloa. Samalla se voisi tuoda myös lohdutusta, koska paljun nähdessä minulle tulee aina mieleen, kuinka Foxy todellakin rakasti siinä puljaamista. Joten palju tuli parvekkeelle, ja se projekti on vielä vaiheessa. Siitä tulee siis vesiaihe parvekkeelleni. Teen vesiaiheesta oman postauksen niin tästä ei tule kilometrin mittaista 🙂

Foxyn uimapalju.

Oli minulla pieni hetki aikaa nauttia suht siististä parvekkeestakin…

Palju tulee tuonne kulmaan…

Kun kaikki taimet oli raivattu, oli aika siivota keittiöpöydän ympärystä 🙂

Tässä kuvassa ei ole mitään muuta kaunista kuin ikkunasta näkyvä sininen taivas…

Käänsin pöydän takaisin niin kuin olen sen suunnitellut tuossa kohtaa olevan. Se oli käännetty ikkunan eteen vain taimien kasvatusta varten. Jätän osan kasveista siis keittiöön kasvamaan koska tomaattiakin voi kuulemma kasvattaa ympäri vuoden. Tuossa sitten on pihvitomaatti ja Money Maker. Lisäksi siinä on kaksi chiliä ja kaksi paprikaa. Pitkulaisessa kukkalaatikossa on sitruunamelissaa, basilikaa ja uutena kylvöksenä salaatteja. Laatikko menee parvekkeelle.

Tein vielä joitain hankintoja parveketta varten: ostin paikallisen puutarhan samettikukkia sekä kävin toiselta puutarhalta ostamassa persilijan ja ruohosipulin. Oli muutekseen komeat taimet!

Ei tässä tällä kertaa muuta. Kiitos kun luit ja yritän pian kirjoitella jotain. Tiesitkö, että kun olen tänne kirjoitellut, niin laitan asiasta aina Facebook-sivulleni ilmoituksen? Kannattaa siis tykätä sivusta niin saat aina tiedon kun olen kirjoittanut jotain, ja suoran linkin postaukseen 🙂

Lue artikkeli / kommentoi

Paprikat & chilit kylvetty ja uusi huonekasvi

En löytänyt kaupasta vielää mitään siemeniä, paitsi viime vuotisia tomaatteja, niin tein poikkeuksen, ja ostin tuoreena chilin ja paprikan, joista otin siemenet kylvöksiä varten. Ne pitää laittaa itämään jo nyt! Jotkut idättävät chilit jo loppu vuodesta, mutta minä tietty heräsin asiaan vasta hiljattain, kun saattaapi ehkä olla, että minul oli muuta ajateltavaa viime vuoden lopulla (RIP Uuno-kisu).

Kylvös 12.1.2020

Käytän karkkirasioita tarkoitukseen. Puoleen väliin taimimultaa ja päälle muovi ja läpinäkyvä plexin palanen (kuvassa pystyssä takana) jotta kannesta tulee ilmatiiviimpi. Multa ei pääse sitten kuivumaan ja kukkakärpäset valtaamaan mullosta 🙂 Nyt sitten vaan odotellaan pari viikkoa, josko nämä tästä itäisivät.

Tein jokin aika sitten, muistaakseni jouluna, yhden kasvivaihtarin, jota olen odottanut kun kuuta nousevaa… laitoin paikallisen Facebookin roskalavalle ilmoituksen, että otan vastaan Aarnipeikonlehden pistokkaan, ja vaihtariksi saapi Sulkaköynnösvehkan, niin sain kuin sainkin henkilön kiinni, joka halusi tarjota minulle ”apinanaaman”! Hän oli myös yrittänyt etsiä minulta löytyvää Sulkaköynnösvehkaa kun se on kuulemma harvinainen. Tästä en tiennyt mitään, joten parempi olisi pitää omastani nyt niin hyvää huolta kuin mahdollista.

Aarnipeikonlehti / Monstera adansonii ”Monkey Mask”
Kuunon pistokas. Useampi kuin kaksi lehteä!

Tapoin tosiaankin ensimmäisen saamani pistokkaan ja toinen saamani pistokas on ihan raapuska. Tein apinalle erillaisen mulloksen: tavallista huonekasvimultaa, johon sekoitin isän tappamien orkideojen lastuja sekä perliittiä. Moni sekoittaa perliittiä multaan koska se kuohkeuttaa multaa jotenkin. Perliitti on sellaista valkoita styroxin oloista ”höttöä”. Ostin 6 litran säkillisen K-Raudasta ja hinta oli noin 8€.

”Perliitti on ympäristöystävällinen luonnollinen maanparannusaine”.

Vanhempani todellakin tappoivat pitkäikäiset orkideat viime syksynä kun eivät tuoneet niitä ajoissa takapihan terassilta sisälle. Orkidea ei kestä jäätymistä ja meillä oli ollut täällä jo parikin kertaa yöpakkasta. Pikkasen hermoja kiristi, mut pitää antaa vanhoille ihmisille kömmähdyksiä anteeksi.

Omani on vasemmassa alakulmassa, kaksi muuta on tuotu vanhemmiltani.
Kuva: 12.10.2019

Toivottavasti apinanaama viihtyy nyt uudessa kasvualustassaan 🙂

Virittelin monsterille kiipeilykehikon, koska tämähän on köynnöstävä kasvi.
Lue artikkeli / kommentoi

Aurinkotuoli parvekkelle kierrätyslaudasta

Tämä tuli nyt tehtyä aika ex temporé, mutta kun sain naapurilta höylättyä koivulautaa niin mitäpä siinä muuta kun suunnittelemaan taas jotakin. Tällä kertaa sain päähäni rakentaa laudoista aurinkotuolin parvekkeelle.

Sitten ei muuta kun pätkimään laudat, ja kävin pätkimässä kaikki etukäteen meidän taloyhtiön puupajalla. En siis sahannut käsisahalla näitä!

Vaaleat laudat eivät kuulu aurinkotuoliin, muut laudat käytetään kaikki

Ruuvailin ensin sivut kiinni toisiinsa rungoksi ja sommittelin muutaman laudan paikoilleen. Porasin ruuveja varten ruuvinvääntimellä reiät ettei laudat lohkea kun niitä ruuvaa ”runkoon” kiinni.

Kehikon sisäpuolelle tulee myös laudanpätkät, joista tulee sitten selkänoja.

”Jostain ihmeellisestä syystä” minulta sattui löytymään valmiiksi jo tällaisia pultteja, jotka tulivatkin sitten tässä oikein hyvään tarkoitukseen… porasin kehikkoon reiät joiden läpi pultit sitten työnnetään. Näin saadaan se selkänoja sellaiseksi, että se liikkuu.

Kaksi pulttia prikkoineen ja nämä siis molempian lautojen läpi.
Siitä tulee siis tällainen!

Kasasin selkänojan ensin.

Lautoja ei voinut laittaa koko selkänojan pituudelta koska se ei olisi kääntynyt sitten pystyasentoon tarpeeksi.

Sitten oli loppujen lautojen vuoro. En mitenkään mitannut mittauhalla millaiset välit lautoihin tuli, mutta menihän se vähän näin näppituntumallakin.

Suht hikistä hommaa mut tulipahan tehtyä!
Tältä ne osat näyttää irrallaan toisista.

Asettelin aurinkotuolin Leca-harkkojen päälle, mutta tulipahan tehtyä niin täsmälleen 60cm leveä värkki, että en uskaltaisi kyllä olla Leca-harkkojen varassa istuskelemassa tuolla… oli niin täsmällinen mitta, että saletisti aurinkotuoli vähän siirtyy kun siihen istahtaa tai siinä oleilee. Joten, piti sitten ruuvata jalat kiinni. Siitä ei valitettavasti ole kuvia, mutta tässähän voisi käyttää esim valmisjalkoja, joita saa runkopatjoihin. Itse käytin jämäpuupalikoita, joita minulla oli ”säilössä” entuudestaan. Pääsin testaamaan viritelmääni jo illalla 🙂

Päälliset puuttuu vielä mutta laitoin väliaikaisesti siihen jotain, että pääsen istuksimaan siinä heti ja välittömästi. Päällisistä sitten muissa postauksissa…

Eiku istumaan!

Sain kaverinkin aurinkotuolille chillailemaan 🙂

Tällaista siis tässä alku keväällä… onhan tässä tullut tehtyä vaikka mitä, mutta kaikkea en ole dokumentoinut. Aurinkotuolin tarkoitus on kuitenkin myös se, että saan rauhoittua blogin ja kirjojen parissa parvekkeella tänä kesänä. Toivottavasti olisi sen verran hyvä kesä, että parvekkella tarkenis ja ettei se olisi ihan tolkuttoman kuuma, kuten viime kesänä. Näistä parista kuvasta varmaan huomaa, että olen laittanut kasvillisuutta partsille todella hillitysti edellisiin vuosiin verrattuna. Ajatelkaa – en ole kasvattanut siemenistä ensimmäistäkään taimea! Päätin pitää välivuoden ja laittaa parvekkeelleni vain saniaisia. Mutta parvekekatsaus myöhemmin, tämä koski nyt aurinkotuolia.

Yritän vielä käsitellä tuolin lähiaikoina Supi-saunasuojalla, jos aurinkotuoli vaikka säilyisi paremmassa kunnossa sitten pidempään. Saunasuoja on mustaa, joten se käy varmasti värinsä puolesta muutoin japanilais-henkiselle parvekkeelle.

Lue artikkeli / kommentoi