Viherpiiperö / Luonto

Immalanjärven kevät

Kävin pikavisiitillä Immalanjärven rannalla eilen, 2.5 ja vappuaattona. Tämä paikka on jäänyt ihan totaalisesti väliin jostain ihmeellisestä syystä, varmaankin myös siitä, että sinne ei saa viedä koiraa. Harmillista. Ottaisin mielelläni koirani mukaan tänne päiväpiknikille tai muuten vaan hengailemaan. Paikka on kesällä varmasti mahtava. Otin kännykällä muutaman foton…

Puissa ei ole vielä lehtiä mutta nämä terijoensalavat ovat veistoksellisia ihan näin lehdettöminäkin. Ne tekivät kivat varjot tielle auringon paistaessa.

Uimarantaa… En tiedä onko tälle hiekka-alueelle tarkoitus tulla jotain lisuketta tai hiekkaa ylipäätään. Se oli jotenkin epämiellyttävän oloinen, sikälis jos siihen pitäisi asettaa viltti, jotta pääsisi makoilemaan auringossa.

Lapsille oli rakennettu varjopaikkaan kiipeilyteline.

Jäät olivat lähteneet jo järvestä, ja rannat on täynnä tällaista jäähilettä, ”on the rocks”. Niistä kuului kiva ratina 🙂

Kurvasin vappuaattona lintutornille, ja keli oli aivan peilityyni… puolipilvistä… siispä veteen maalautui aivan uskomaton taivas! (suurempi kuva klikkaamalla)

Tässä kohtaa rantaa seisoskeli ihan mielellään! Alueella on todella paljon lintuja, ja taustalla kuuluikin jatkuva lintujen sirkutus. Musiikkia korville 🙂

Lintutornista otettu panoramakuva. (suurempi kuva klikkaamalla)

On se torni kyllä rakennettu ihan oikeaan kohtaan. Sieltä avautui koko Immalanjärvi kaikessa komeudessaan. Paikalla oli vielä pari lintubongaria. He löysivät ainakin tavin siinä minun paikalla ollessani. Itseäni hieman alkoi palelemaan mutta näitä lintubongareita ei paljon kolea sää haitannut… he olivat olleet eri paikoissa bongailemassa tirppoja jo viisi tuntia!

Löysin tällaisen sivuston kuin järviwiki… sieltä löytyi myös Immalanjärvi 🙂
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Immalanjärvi_(04.192.1.001)/Lietteen_uimaranta?setskin=meiko

Kevään merkkejä

Kävin vapppuna pyörähtämässä tätini luona Ruokolahdella, ja samalla tarkastamassa kangasvuokkojen tilanteen. Siellähän ne ovat samalla paikallaan mitä aikaisempinakin vuosina 🙂 Vain pari nuppua oli aukeamassa… ehkäpä pitää odotella joitain päiviä josko niitä nousisi lisää.

Kangasvuokkojen lähettyvillä oli tällaisia reikiä maassa vähän joka puolella. Onkohan ne muurahaisten tekosia, vai maa-ampiaisten? Selkeästi joku lössi oli kaivautunut hiekkamaasta ylös.

Viikonloppuna tuli käytyä vanhemmillani, ja tietysti tarkistettiin piha. Linnunpöntöt laitettiin paikoilleen, ja äitini putsasi kukkapenkit. Kasvimaalla mansikat olivat rehahtaneet kasvuun ja ne olivat tehneet paljon sivuversoja. Ne pitää pätkiä pois, jotta pääkasvi saa voimaa ja kasvattaisi mansikoita. Kasvimaan ”siivous” kuuluu sitten minulle lähiaikoina.

Siilikin oli herännyt!

Sammaleet ovat myös heräilleet 🙂

Muutamat taivaskuvat

Kyllä heinäkuun illat voivat olla kauniita! Kävin kauppareissulla ysin pintaan illalla, ja minun oli ihan pakko heittää autolla ylimääräinen kierros, kun näin taivaan ja millainen rusko – wau!

Tietysti kuvauskalusto oli kotona (yllätys), niin piti tyytyä kännykkään.
Kuvat on otettu sunnuntaina 31.7.2016
Harjoittelin myös panoramakuvan ottamista kännykällä. Sehän on varsin kätevä juttu 🙂

Hieman leveämpi panorama… keskeltä tietä tietenkin otettu! Onneksi ei ollut liikennettä juuri lainkaan, niin uskaltauduin ottamaan kuvia… kunhan kukaan ei luullut, että metsästin Pokemoneja!

Lämmintä piisaa

Taas on aika kirjoitella joitakin päiväkirjamerkintöjä muistakin asioista kuin kasveista.

Kävimme Aatun ja Foxin kanssa pikauinnilla (tai koira ui, me emme) Rauhan rannalla lauantaina 25.7. ja jätimme reissun kesken, kun ukkonen alkoi jyrisemään. Noh, ei siinä auttanut kun kasata kamat ja lähteä takaisin Vuoksenniskan suuntaan. Päästyämme Aatun talolle, alkoi vettä sataa kuin saavilla olis kaatanut. Kerkesimme kuitenkin kuivana perille.

Illan mittaan sade kuitenkin laantui, ja päätin lähteä kävelyreissulle Vuoksenniskan keskustaan, ja mahdollisesti iltaoluelle Road Cafeeseen. Otin matkan varrelta muutamia kuvia pilvistä ja rikkaruohoista. Pääsin ravintolan kulmalle, ja huomasin, kuinka vesi tulvi tiellä. Se yleensäkin siinä kohtaa tulvii, mutta jotenkin siinä oli mielestäni poikkeuksellisen paljon kertynyt tällä kertaa vettä. Päätin siis ottaa siitäkin kuvan.

Joillakin autoilijoilla oli oikein mukavaa ajella edes sun taas jättilätäkössä, ja yhdeltä meinasi karata auto lapasistakin. Nuori kuski tosin jätti leikkimisen siihen – ihan fiksu teko. (Kyseinen auto ei ole seuraavassa kuvassa.)

Muuten sääolosuhteista:
On ollut melkoisen lämmintä viime päivinä, joka päivä noin +24C. Kostea ilma koko ajan, vaikka lauantain jälkeen ei ole juurikaan sadellut. Tänään on muutama yksittäinen tippa tullut taivaalta, mutta ei varsinaisesti niin, että olisi ulkona kävellessä kastunut. Nihkeetä vaan! Tämä kesä on ollut muutoinkin erittäin mukava ilmojen suhteen. On satanut sopivasti, että luonto on pysynyt vehreenä, ja kasvimaatakaan ei äitini pihalla ole tarvinnut juurikaan erikseen kastella. Viime vuoden sadekesään verrattuna tämä on ollut oikeaa nautintoa, hellepäiviä yms. Loppukesä tulee vietettyä varmasti tässä kotosalla, koska parvekekasvini tarvitsevat tällä hetkellä jokapäiväistä hoitoa (kastelua). Parvekkeeni on oikea laguuni, jossa on mukavaa istuskella vaikkapa lueskelemssa kirjaa iltasella. Olen siihen enemmän kuin tyytyväinen 🙂

Poimin tänään ensimmäistä kertaa äitini kirsikkapuusta satoa, jota tuli tommosen reilun litran verran. Kirsikat olivat oikein makeita… taidan pistellä niitä tonne pakkaseen, tai sitten syön ne samantien 😀 Kirsikkapuu ei ole nimittäin aikaisemmini tehnyt tällaista satoa. Viime vuonna niistä tuli kauhean makuisia. Liekö överisateinen kesä olisi vaikuttanut niiden makuun jollain tavoin… vaikea sanoa. Joku asiaan perehtynyt voisi varmasti tietää paljon paremmin kuin minä. Tällä hetkellä on, muutekseen, noi pikkukimalaisetkin alkaneet tipahdella taivaalta. Joku on epäillyt niiden saaneen jonkun taudin, mikä tappaisi taas pölyttäjiä. Oli aika karua katsottavaa, kun menin kaveria moikkaamaan Musteasema-liikkeeseen, niin siinä piha-alueella oli kymmenittäin kuolleita pikkukimalaisia. Näytti lähinnä siltä, että joku oli ruiskuttanut raidia ylhäältä päin, ja kaikki pörriäiset olivat vain tipahtaneet alas. Muistini mukaan, viime vuonna kävi ns. pölyttäjille samalla tavalla. Kaitpa niistä sitten taas saa lukea jostain jonkin ajan kuluttua, mistä moinen tipahtelu johtuu.

Jees, mutta nyt alan tekemään jotakin purtavaa että pää ei olisi aivan täysin jäässä loppupäivän. Kuulemisiin, ja hyvää kesän jatkoa kaikille!