Kasvit ja parveke tilannepäivitys 19.5.2022

Teen tässä pikaisen päivityksen siitä mitenkä kaikki kasvit voivat. On ollut jotenkin haastavaa tehdä kaikkea tätä, kun lämpötila ulkona on pysynyt suhteellisen viileänä. Ei ole mitään asiaa viedä taimia ulos koulutettavaksi, vaikkapa. Luulen, että ne paleltuisivat sinne ihan tyystin. Tosin, parvekekin on ollut ihan hyrskyn myrskyn…

Sain onneksi serkkuni tänne avustamaan hörhöilyissäni. Kävimme eilen viemässä vanhoja istutusmultia pois, joita olin laittanut puutarhakoriin kun tyhjensin multa-astioita. Joudumme heittämään vielä toisen reissun, että saan kaikki multa-astiat tyhjiksi. Viime vuonna kun minulla ei ollut kasvatettavia, niin mullatkin olivat ehtineet kärventyä ruukuissa, eikä niitä voi enää käyttää uudelleen. Ruukut ovat kuitenkin uudelleen käytettävässä kunnossa.

Tämän päivän projektina on viedä toinen multakuorma hyötyjäteasemalle, ja pestä parvekkeelle tulevat ruukut. Siinä olikin jonkun verran miettimistä, että mitä ruukkuja aion käyttää ja missä. Sisällekin kun on jäämässä joitain kasveja kasvamaan. Pääsin kuitenkin siihen asti, että tein suunnitelman (ehkä uudelleenkin) miten aion parvekkeen viritellä. Nyt suunnitelma on pääpiirteittäin ”mustaa valkoisella” ja tämän näköinen.

Parvekesuunnitelma kesäksi 2022

Suunnitelmassa näkyy myös ne kasvit, jotka aion laittaa parvekkeelle kasvamaan. Tosin noistakin pari jää sisälle. Sisälle jää yksi pihvitomaatti, paprika, kasvihuonekurkku ja money maker. Toivottavasti tila riittää. Tämän lisäksi minulla on projektina hydro-viljely, josta teen varmasti oman aihealueen. Vesiviljelyyn tulee paprika, money maker, kirsikkatomaatti ja pihvitomaatti.

Suunnitelma parvekkeelle

Parvekesuunnitelman ”vasemmassa laidassa” on edesmenneen koirani, Foxyn, uimapalju. Olen pari vuotta jo halunnut tehdä siitä vesiaiheen, ja suunnitelma on ”vesittynyt” jo parikin kertaa, jos näin voi sanoa. Haluan, että se antaa minulle todella paljon iloa. Siksi se on suunniteltava kunnolla. Haluan myös viettää parvekkeellani aikaa, vaikka olisi totaalisen paska keli. Suunnitelmassa etureuna alhalla kuvaa parvekekaidetta, takaosassa on seinä ja ikkunat. Kaikki kasvatettavat kasvit oli myös siirrettävä parvekkeella oikeaan reunaan, johon paistaa päivä pisimpään. Vasemmanpuoleinen seinusta on etelään päin ja seinä on betonia. Siihen paistaa aurinko puoleen päivään asti.

Kuva on otettu etelänpuoleiselta laidalta parveketta.

Parveke oli vielä viikko sitten ihan hirvittävässä kunnossa. Nyt sitä on tästä tilanteesta vielä siivottu. Saniaisten laatikot on siirretty uusiin paikkoihin (etelänpuoleinen laita), kestokassillinen vanhoja muoviruukkuja on viety roskiin ja harkkoja on siirrelty. Nämä siirtelyt olisivat olleet todella työläitä jollei serkkuni olisi ollut apurina. Palju on myös paikoillaan pidemmän saniaislaatikon alla.

Etualalla oleva puulaatikko tyhjennetään vielä. (Kuva talvelta samasta kuvakulmasta otettuna)

Tuli nimittäin kiire tämän parvekkeen kanssa, kun tajusin, että nythän on jo toukokuun loppu. En ole kouluttanut yhtään ulos laitettavaa kasvia vielä. Alkaa tulla kiirus, vaikka nyt vasta ilmat alkavat lämmetä. Olen niin pessimistinen tämän kesän suhteen. Luulen, että tulee hyvin kylmä kesä. Siksikin halusin osan kasveistani vesiviljelyyn sisälle. Saisin mahdollisesti edes vähän satoa.

Vesiviljelyssä on tosin paljon opittavaa, ja kaikki menee kokeilumielessä. Kävin esimerkiksi eilen hakemassa paikallisen roskalavan kautta saatua kivivillaa. ”Kasvikaverini” kertoi sitten myöhemmin, että se nyt ei ole sitä samaa mitä näissä vesiviljelyjutuissa käytetään. Noh, katsotaan mitä tästä projektista tulee!

Vesiviljelyssä oleva tomaatti.

Aion todellakin laittaa hyötykasvit tänä vuonna myös sisätiloihin kasvivalon alle. Tässä tilannetta 14.5. Vesiviljelyssä olevat rehut ovat väliaikaisesti laitettu kasvamaan kattilaan ilmastimen seuraksi.

Hyötykasvit sisällä
14.5. otettu kuva.

Tomaatit ovat lähteneet kasvamaan hyvin ja kurkut eivät. Paprikoiden ja chilien osalta myöhästyin hieman. En ajatellut, että asialla olisi niin tuhannen kiire, koska aion jättää yhden paprikan vesiviljelyyn sisälle. Sen pitäisi tuottaa minulle satoa myös talvella.

Kattilassa vesiviljeyyn laitettavat hyötykasvit
19.5. otettu kuva. Keskellä kattilassa sisälle jäävät kasvit vesiviljelyyn.
Kasvihuonekurkut 19.5.
Avomaankurkut ja etualalla oikealla on kesäkurpitsa 19.5.
Daaliat ovat hujoppeja 19.5.

Huonekasvit

Niin, ja sitten huonekasvit… ne kasvat tällä hetkellä kovastikin. Yksi lempparirehuistani on aarnipeikonlehti, joka on ollut niin tuskaista saada selviämään asunnossani, että olin jo monta kertaa luopunut toivosta. Monta taimea heitetty mäkeen. Tämä on kerta kaikkiaan niin ötökkäarka kasvi, että toivon saavani tämän viihtymään ötökättä nyt täällä kotonani. Teen mitä vain, että tämä säästyisi ötököiltä.

Niin kuin peikonlehdessä yleensäkin, niin tässäkin kasvissa on todella erikoinen ja kaunis lehti.

Niin, ja kiinanruusu on taas tehnyt nupun ja se aukeaa varmasti lähipäivien aikana.

Tarinat jatkuvat sitten myöhemmin. Nyt on lounaan aika, ja aion tehdä serkulleni ja itselleni kunnolliset hampurilaiset! Laitan loppukevennykseksi videopätkän, jonka olen tehnyt Foxy-hauvelin muistoksi. Tämän pitäisi antaa osviittaa siitä, miksi tuo palju parvekkeellani on niin tärkeä minulle (YouTube-kanavani)

Lue artikkeli / kommentoi

Toukokuun projektit

Toukokuu, ja ulkona on tämän kevään lämpimin päivä, mutta vain 14C. Kyllä lähtee nyt nihkeästi tämä kesä käyntiin! Kaivoin silti sortsit ja muutkin kesävaatteet esiin.

Toukokuu alkaa viileässä säässä
Toukokuun 6. 2022

Ja nyt on tullut niin paljon muutoksia projekteihin, että ihan hirvittää mitähän kaikkea sitä saa edes tehtyä. Itsekseen kun kaikkia tavaroitakin joudun siirtelemään. Esimerkiksi parvekkeella on Leca-harkkoja, jotka painavat aika paljon. Olen käyttänyt niitä kasvien jalustoina. Foxyn uimapalju pitää sijoittaa uuteen kohtaan. Se painaa enemmän kuin synti. Nyt ei auta muu kuin yrittää kestää ehjänä. Pääsee sitten nauttimaan kesästä kun se vihdoinkin saapuu.

On tässä ollut ilonkin aiheita kuluneen viikon aikana. Nimittäin kiinanruusuni oli päättänyt avata yhden nupun. Se oli oikein upea.

Kiinanruusun vanha kanta

Kiinanruusu on isältäni saatu pistokas aikoinaan. Ei siitä sen enempää kun näitä samoja tarinoita tulisi kirjoitettua tänne monta kertaa. Näistähän voisi tehdä sellaisen historiaosion johonkin, mistä voisi aina tarpeen vaatiessa katsoa, mikä liittyy mihinkin. Mutta joo. Kiinanruusu avasi nuppunsa toukokuun 1. päivä. Hyvää vappaua siis minulle.

Kiinanruusu

Olen metsästänyt pidemmän aikaa jonkunlaista nojatuolia kotiini, ja nyt vihdoinkin sattui kohdalle juuri sellainen, mitä olen etsinyt. Jos joku asia oli vielä todella hyvä, niin tämä ei maksanut mitään. Sain sen paikalliselta Facebookin roskalavaryhmästä. Itse asiassa, molemmat tuolit ovat saatuja samaa kautta. Pieni kulahtaneisuus ei haittaa yhtään mitään. Ne sopivat mielestäni tänne erikoiseen kotiini erittäin hyvin. Molemmat tuolit ovat vieläpä aitoa nahkaa.

Uudet mutta vanhat nahkatuolit
Vasemmanpuoleinen tuoli on saatu aikaisemmin keväällä, ja oikeanpuoleisen sain reilu viikko sitten.

Olen muutenkin saanut aikaiseksi tehdä asioita kotona. Vihdoinkin olohuoneen nurkkaus on sen näköinen, että kehtaan katsella sitä. Löytyipä kaapinpohjalta vielä sopiva valaisinkin, minkä sai asetella pöydälle ”istumaan”. Sillä saa kivasti iltaisin valaistua seinällä olevat taulut. Valaisin kokee tosin jossain vaiheessa värimuutoksen, kunhan ensin saan päätettyä minkä värisen haluan siitä. Se on Orno-valaisin, joka on maalattu alkuperäisestä kullanväristä kuparinväriseksi. En ole itse maalannut, vaan se tuli ostettua tämän värisenä.

Olohuoneen nurkkauksen uusi ilme

Kokeilin joku aika sitten, mitä tapahtuu marraskaktukselleni, kun laitan sen uuteen multaan. Mielestäni se ei ole viihtynyt siinä sen paremmin kuin aikaisemmassakaan. Lehdet ovat edelleen suht’ ryppyiset. En tiedä mikä tätä vaivaa, mutta annetaan nyt vielä sen olla, ennen kuin liipasen sen kompostiin.

Janoinen marraskaktus

Marraskaktuksen uusi pistokas sen sijaan on alkanut kasvaa ja siihen on tullut uusia lehtiä.

Kävin tätiäni moikkaamassa reilu viikko sitten (samalla kun hain nojatuolin), ja nappasin hänen marraskaktuksesta pistokkaan. Siinä on sitten toivon mukaan valkoinen kukinto. Laitoin kaktuksen pieneen ruukkuun itämään.

Tämä keskittyykin taas vaihteeksi huonekasveihin, vaikka piti kirjoittaa toukokuun projekteista… Noh, ovathan nämäkin projekteja sinällään ja nyt on toukokuu. Kun huonekasvit voivat hyvin, niin silloin on itselläkin hyvä olla.

Paljon on vielä tehtävää, että saan huonekasvijutut kohdalleen. Olen hankkinut niitä varten Puuilosta kookoskuitua ja perliittiä, ja aionkin nyt laittaa suurimman osan vehkoistani uuteen kasvualustaan. Kookoskuitu on myös allergiaystävällinen. Jospa saisin tällä tavalla vähennettyä huonepölyn määrää.

Kookoskuitu briketit
Kookoskuitua huonekasveille
Perliitti on vulkaanista ainesta
Perliittiä kookoskuidun sekaan

Viirivehka, jonka hankin alkuvuodesta, kukkii koko ajan! En tiedä enää, olenko iloinen asiasta, mutta kohta se saa varmaan halvauksen, kun jaan sen, ja istutan kookokseen. Toivottavasti en tapa sitä. Tämä kasvi on oikeasti käsittämätön juoppo. En tiedä mitään muuta kasvia kotonani, jota pitäisi kastella yhtä usein kun viirivehkaa. Taidankin viritellä tälle kastelujärjestelmän tippapulloista, joita minulla on varastossa muutama.

Olen niin onnellinen, että olen saanut kirjovehkani kasvamaan. Minulla on joskus kauan aikaa sitten ollut yksi kirjovehka, mutta Spede-kissani ei antanut sen olla rauhassa. Jouduin silloin luopumaan vehkasta. Vanhemmat kissat on siitä kivoja, kun ne eivät enää terrorisoi kasveja. Nuoremmat kyllä tekevät kaikkea ilkikurista mitä vain keksivätkin tehdä!

Hommasin paikallisesta Lidlistä daalian juurakoita. Niitä oli pussissa kolme. Ne on laitettu multiin kasvamaan 29.4. ja tällä hetkellä ne ovat työhuoneen ikkunalla. Jokainen on lähtenyt kasvamaan. Laitan niistä uusia kuvia myöhemmin. Tässä on kuva kun ne on juuri istutettu.

Olen saanut matkamuistoiksi muutaman postikortin, jotka on lähettänyt veljeni ja tuttavapariskunta. Veljeni kävi visiitillä Lontoossa ja tuttavapariskunta Italiassa. Näitä kortteja odotettiin pitkään ja hartaasti. Jostain syystä niiden saapuminen kesti useita viikkoja.

Laitan loppukevennykseksi kuvan, jossa Uuno istuskelee peikonlehden alla. Se oli Uunosta jotenkin kiva paikka. Uuno ei järsinyt kasvien lehtiä enää vanhempana, tai vehkoja ylipäätään. Edellinen kiinanruusuni sai totaalisen tuomion, kun Uuno söi siitä aina tuoreimmat lehdet. Nykyinen kiinanruusuni sai olla rauhassa Uunon hampailta.

Kuva: 11.3.2018

Uusi toukokuu, ja uudet projektit. Tervetuloa! Olen varannut tälle viikonlopulle tekemistä parvekkeella ja tarkoitus olisi viritellä uudet kasvusysteemit joillekin hyötykasveille. Niistä lisää tulevissa kirjoituksissa. Olen kyllä ihan tyytyväinen, että parvekkeeni ei ole ihan samanlaisessa kuosissa kuin vuosi sitten toukokuussa oli (artikkeli: Parveke kesäkuntoon jo ehkä tällä viikolla). Lähtötilanne on huomattavasti siistimpi. Ei muuta kun aloittelemaan.

Hyvää toukokuun ensimmäistä perjantaita ja tulevaa äitienpäivää kaikille äideille!

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvipäivitys osa 2 Kasvunaikaa ja ötököitä

Huonekasvit ovat todellakin heränneet kasvamaan tässä huhtikuun aikana. Jokin kuitenkin mielestäni mättää omissa hoitohommeleissa, tai jokin asia ei ole kohdallaan. Helpotkin kasvit tuppaavat nyt nuutumaan, ja päädyin ottamaan vanhemmiltanikin vielä mukaan uusia pistokkaita, että saisin jotakin edes pidettyä hyvin ja hengissä.

Huonekasvien pistokkaita

Otin tänään suurennuslasin kouraan, ja katsoin paria nuorta peikonlehteä, joissa olen havainnut aiemmin ripsiäisiä. Ihmettelin kun niitä tuli aina vaan jostain lisää, vaikka listin niitä öttiäisiä sormineen suoraan lehdiltä, ja on käytetty vaikka mitä litkuja asian ratkaisemiseen. Sitten tajusin, että en ole eliminoinut välttämättä niitä toukkia mitenkään, koska en ole kerta kaikkiaan nähnyt niitä paljain silmin – paljain silmin tai siis edes silmälasienkaan kanssa.

Onkohan suurennuslasissa huonekasvieni pelastus? Saattaapa vaikka hyvinkin olla! Olen siitä kiitollinen, että ripsiäisiä on vain muutamassa huonekasvissa. Miten sitten tajuaa, että niitä on kasveissa? Seuraavassa kuvassa on hieman osviittaa asiaan. Siinä on:

  1. Ripsiäinen ite, noin 1,5-2mm pituinen ötökkä
  2. Ripsiäisen vaalea toukka, mitä en ollut aiemmin erottanut paljain silmin
  3. Ripsiäisen toukan lehdelle tekemää naposteluvahinkoa kakkakikkareineen (mustat pisteet ulostetta, niin kuin muillakin toukilla)
Huonekasvien tuholaisia

Kun laitoin suurennuslasin tämän lehden kohdalle, olin lentää persiilleni. En ollut todellakaan aikaisemmin nähnyt ripsiäisen toukkia huonekasvien lehdillä, koska ne ovat niin pieniä, että näyttävät lähinnä pölyhiukkasilta tai joltain pieniltä roskilta. Nyt ymmärrän, miksi tekemäni ripsiäispoistot eivät ole niin sanotusti tehonneet! Asialle on siis tehtävä jotain ja nopeasti.

Eihän tässä siis auta muu kuin alkaa käsitellä huonekasveja viikoittain tuolla vessan puolella. Minulla on varattuna puoli litraa 17% tenttua, jota aion käyttää tuhohyönteisten torjumisessa. Siihen voi lirauttaa pienen tipan vaikkapa sitä vihreää astianpesuainetta. Alkoholi läpäisee aika hyvin tuhohyönteisten kuoren, myös kilpikirvan, jos sellaisia sattuu olemaan. Kumipuu kärsi myös ripsiäisistä aikaisemmin.

Ripsiäisen tuhot huonekasvissa
Ripsiäisten tekemät silmin nähtävät tuhot huonekasvin lehdellä.

Huomasin tosiaan ripsiäiset huonekasveissani viime syksynä, kun niitä alkoi esiintyä akvaariosta kasvavissa kultaköynnöksissä. Akvaariossa jos joku kasvaa, niin sitä ei vain myrkytetä, tai käsitellä jollain ihme aineilla, saati sitten jollain saippualiuoksella. Perkasin kultaköynnökset pistokkaiksi ja istutin muutamiin ruukkuihin, ja kävin niitä nyt keväällä uudelleen läpi. Uutta kasvustoa on havaittavissa molemmissa ruukuissa. (osa istutuksista ei selvinnyt)

Kuvassa olevaan virkattuun punatulkkuun voi käydä katsomassa ohjeen täältä.

Huonekasvit jotka kasvavat paljon

Tässä on joitain huonekasveja, jotka kasvavat todella paljon tällä hetkellä. Niistä oikein näkee sen. Palmuvehka, eli Zamia, on yksi niistä.

Peikonlehteen on tullut suht kookas uusi lehti ihan viikon sisällä. Luojan kiitos, että viereisellä hyllyköllä olevien peikonlehtien ripsiäisjengi ei ole päässyt tähän vielä kiinni! Tarkkailen tätä nykyään päivittäin. Tällä on kuitenkin potentiaalia kasvaa suureksikin monsteriksi.

Yhdestä peikosta toiseen… olen tapellut tämän huonekasvin kanssa jo tovin, ja olin heittää toivoni kaivoon sen suhteen. Aarnipeikonlehti on nimittäin sellainen ötökkämagneetti ettei toista meinaa löytyä. Järjestään joka helkutin pistokkaassa, tai mitä olen saanut istutettua ne multiin, on ripsiäisiä. Tässäkin oli ja varmasti ensimmäisenä koskaan. Toinen mikä veti ripsiäisiä puoleensa oli muulinkorva, josta jouduin vain luopumaan. Sen kasvattamisesta ei vain tullut yhtikäs mitään. Komposti kutsui.

Olen niin kovasti yrittänyt saada edellä mainitun huonekasvin viihtymään kämpässäni, että hermot ovat olleet joskus aika kireällä. Annoin sille kuitenkin viimeisen mahdollisuuden ripsiäisistä huolimatta. Niitä oli kuitenkin tässä vielä. Aarniopeikko on tällä hetkellä olohuoneen pöydällä, jossa se on ollut muista eristyksissä. En ole hetkeen nähnyt ripsiäisiä siinä, mutta uutta kasvua kylläkin. Olisinkohan saanut häädettyä ötökät tästä ihanuudesta pois?

Pahinta kuitenkin olisi, jos ripsiäiset valtaisivat yhden rakkaimmista huonekasveistani… sulkaköynnösvehkan. Tässäkin niitä on ollut, mutta olen saanut ne poistettua. Nämä kuvat olivat myös instassani. Julkaisen toisinaan instatililläni kuvia tästä blogista, ja julkaisen ne usein siellä ennen kuin julkaisen ne täällä.

Lue myös huonekasvipäivitys osa 1, joka käsittelee laikkuvehkoja, joista pidän myös erittäin paljon. Mutta, jos jotain nyt noihin ötököihin liittyen pitää tässä sanoa, niin älkää käyttäkö mitään hirveitä myrkkyjä niiden torjumiseen. Ötökät kuuluvat harrastukseen, ja niiden kanssa tulee elää. Parasta kasveillesi on, että tarkkailet niitä. Suurennuslasi on hankintalistalla myös siinä missä kastelukannukin. Ennen kuin pudottaa mitään napalmia ötököiden valtaamien kasvien kimppuun, niin kannattaa ottaa selvää siitä ötökästä, mikä huonekasviin on iskenyt. Sen näkee usein vain surennuslasilla. Toivotan kaikille ihania hetkiä huonekasvien parissa kasvun ajalle 2022!

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvipäivitys osa 1 Laikkuvehkat

Minulla oli aikaisemmin keväällä melkoinen määrä huonekasvien pistokkaita juurtumassa, ja kerron tässä päivityksessä mitä laikkuvehkoille kuuluu. Samalla pohdiskelen mitä olen mahdollisesti tehnyt väärin jos mitään. Päätin jakaa huonekasvipäivityksen kahteen osaan koska kerrottavaa olisi yhteen artikkeliin aivan liikaa.

Ihana hoidokki, Edu. Edu on bordercollie.

Minulla on ollut hoidokki eilisestä lähtien, ja jätin tarkotuksella joitain projekteja pois näiltä päiviltä. Youtube on ollut myös jumissa, eikä sieltä ole tänään toimittanut katsoa yhtikäs mitään. Kävinpä napsasemassa sitten muutaman kuvan huonekasveista, joita olen kevään aikana istuttanut.

Laikkuvehkat

Malakanlaikkuvehkani alkoi näyttää sellaisia merkkejä, että jos halusin sen pysyvän hengissä, se piti pätkiä. Tein niin. Minulla oli myös tavallinen laikkuvehka, jonka pätkin. Nyt nuo pätkät ovat aivan sekaisin, enkä ole yhtään varma mikä niistä kasvaa missäkin ruukussa, paitsi muutaman kohdalla, joissa on jo lehtiä.

Helppohoitoinen huonekasvi, Malakanlaikkuvehka ”Maria” (alkuperäinen istuttamani kasvi). Keskeltä tulee uutta kasvua.

Laitoin tällaisia laikkuvehkojen varsista leikattuja pätkiä juurtumaan yhden jos toisenkin. Nyt niitä on istutettu multiin ja miltei kaikissa ”patukoissa” näkyy kasvupisteitä. Minulla ei ole kokemusta näistä (= tapoin kaikki), ja mietinkin mitä näille tulisi nyt tehdä. Rehu kun ei tuosta kuitenkaan ole juurikaan muuttanut muotoaan, vaan alut ovat tuollaisessa tilassa pidemmän aikaa. Pitääköhän niitä vaikka lannoittaa? Pitää etsiä netistä joku vehkaguru ja kysellä ohjeita.

Laikkuvehkan patukassa on ylhäällä kaksi kasvupistettä ja alhaalla yksi.

Istutin yhden laikkuvehkan, jossa oli vain yksi lehti. Sekin on alkanut näyttää kasvun merkkejä. Lehden alapuolelle tyveen on ilmestynyt ”kyhmy”, joka on kasvupiste. Sen verran olen tuubista katsellut kasviohjelmia, että osaan edes jotain tulkita. Peikonlehti tekee muuten myös tällaisen ”patin” mistä se lähtee kasvattamaan vartta lisää.

Laikkuvehkan tyvi
Tämän istutus onnistui. Laikkuvehka aloittaa kasvattaa uutta lehteä piakkoin.

Sain alkukeväällä Facebookin paikallisen roskalavan kautta tavallisen laikkuvehkan, tai se saattaisi kyllä olla myös malakanlaikkuvehka. En osaa vielä kertoa siitä mitään, mutta se on jotenkin kärsineen oloinen koko ajan. Ensinnäkin luulen, että se paleltui kuljetuksessa hieman, tai sitten se on saanut kylmää jo ennen sen noutamista. Voi olla, että se ei tokene koskaan kunnolla.

Sen lehdet ovat käpristyneet ja niissä ei ole elukoita. Harkitsen kasvin ottamista ruukusta pois ja katson mitä sen juuristolle kuuluu. Näyttäisi myös vähän siltä, että sillä on melkoinen jano. Olen yrittänyt ehkäistä kosteuden haihtumista joidenkin kasvien kohdalla laittamalla niiden ruukkuihin hiekoitus-Lecaa. Sitä voi myös laittaa mullan sekaan ilmavoittamaan juuria.

Laikkuvehka on kiistatta lempihuonekasvini ja haluan niitä paljon! Siksi yritän kasvattaa niitä vaikka tiedän, että haastetta löytyy. Mutta jos tämä onnistuu, minulla on sitten monta vehkaa. Olen käsittänyt, että nämä kasvavat Suomen kaltaisissa olosuhteissa erittäin hyvin. Sitä odotellessa.

Näitä kasvupisteitä on näissä patukoissa miltei kaikissa. Kunpa niistä vain kasvaisi uusi kasvi! En malttaisi millään odottaa.

Minun tarvitsee ilmeisesti ottaa nämä nuutuneen oloiset kasvit tuonne keittiöön tarkkailtavaksi. Keittiön ikkunalla oleva vehka lähti ihan hyvin kasvamaan. Ikkuna on länteen päin, ja se saattaa olla hyvä asia näiden kohdalla. Ajattelin myös kokeilla altakastelua kapillaarilla.

Keittiön ikkunalla muiden pistokkaiden seassa on myös yksi laikkuvehkan patukka, jossa oli juuren tyveen muodostumassa uusi alku. Se oli mullan sisällä. Otan tämänkin ylös vielä mullasta, ja nostan patukan sen verran korkeammalle, että tyvestä tuleva alku tulee mullan päälle. En tiedä mitä se siitä tuumaa, mutta täytyy kokeilla. Ei se näytä sieltä mullan altakaan tulevan pinnalle. Tässä patukassa ei näyttäisi olevan muita kasvupisteitä havaittavissa.

Vähän ovat kärsineitä kaikki istuttamani kasvit. Tämäkin on ollut olohuoneessa ikkunan äärellä. Pitää nostaa kaikki laikut tuonne keittiön puolelle mihin ei paista suoraan aurinko missään vaiheessa.

Laikkuvehkaa kutsutaan englanniksi nimellä Aglaonema tai Chinese evergreen, jos haluaa joskus käydä tutkailemassa videopätkiä Tuubista ja hoito-ohjeita. En vain tajua miksi en ole saanut näitä kunnolla kasvamaan, vaikka kasvi luokitellaan todella helpoksi ja vaatimattomaksi. Luulen, että laitan ne sellaiseen kasvupaikkaan, että niihin osuu auringonvalo. Ilmeisesti nämä eivät tykkää yhtään auringonvalosta, ei edes hetkellisesti. Pitää etsiä niille asunnosta sellaisia paikkoja, joissa saavat valoa, mutta epäsuorasti.

Joskus aikoinaan malakanlaikkuvehkani oikein kukki! Sitten aloin ottaa siitä irti poikasia (kuva), joita se teki juurien viereen, ja alamäki alkoi siitä. Sain miltei haudata koko kasvin. Otin nyt epätoivon vallassa viimeiset pistokkaat siitä kasvista ja toivon sydämestäni, että lähtee kasvamaan. Ainakin sen verran hyvältä näyttää, että yksi lähtee kasvamaan. Jos se alkaa tehdä poikasia juurien viereen, niin en kyllä koske niihin.

Seuraan yhtä todella pätevän oloista Tuubikanavaa, Swedish Plantguys. Heiltä löytyy erittäin hyviä ohjeita kasvista kun kasvista. Tässä on hyvä linkki video-ohjeeseen heidän kanavaltaan, jossa käsitellään juurikin näitä laikkuvehkoja.

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvipäivitys 3.4.2022

Ihania aurinkoisia päiviä takana. Valon määrä on kasvanut huimasti, ja se on selkeästi vaikuttanut huonekasvien heräämiseen ja vähän omaankin. Tälläkin hetkellä, kun kello on vähän yli seitsemän illalla, ulkona on vielä aika valoisaa. Täytyykin miettiä vähän tarkemmin, mitekä ne huonekasvit oikein sijoittaa, ettei niille käy köpelösti. Suurin osa niistä ei nimittäin siedä suoraa auringonpaistetta laisinkaan, esimerkiksi saniaiset.

Siirryimme viikko sitten myös kesäaikaan. Eli kaikki huonekasveille tarkoitetut valaisimet on ajastettava uudelleen vastaamaan tämän hetkistä aikaa. Valaistavia tunteja saa ottaa myös pois, eli lisävaloa tarvitaan enää pari tuntia illalla. Aamut valkenevat jo kuuden aikaan. Samalle viikonlopulle sattui muuten earth hour, johon osallistuin.

Huonekasvit on siirretty pimeästä nurkkauksesta pois ja tilalle on laitettu lipastot kynttilöineen.

Olenkin järjestellyt tavarat olohuoneessa sillä tavalla, että kaikki huonekasvit on siirretty kaakonpuoleiselle ikkunalle, eli parvekkeen suuren ikkunan eteen. Siinä on noin neljä metriä pelkkää ikkunaa. Toki ovi vie sen melkein metrin, mutta asiasta voi päätellä kuinka paljon luonnonvaloa ikkunoista tulee sisälle. Varsinkin nyt vielä kun puissa ei ole lehtiä. Kesällä ikkunoista ei tule suoraa auringonvaloa, koska parvekkeeni edessä kasvaa muutamia suuria koivuja, jotka ovat auringon ”tiellä”. Ihan hyvä vaan! Ei tarvitse kärventyä tuonne partsille heti aamusta.

Tämä kuvassa oleva kulmaushan on muuttunut ihan mukavasti vuoden sisällä. Vuosi sitten siinä oli akvaario ja sen jälkeen kukkahylly. En ollut lainkaan tyytyväinen asetelmaan kukkahyllyn kanssa ja siirtin sen toiselle puolelle olohuonetta ikkunan ääreen. Se oli kuitenkin tarkoitettu huonekasveille, niin onhan se vähän kätevämpää, kun se on tuolla luonnonvalon äärellä. Hieman huvittaa. Tuossa akvaariokuvassa on laitettu takalasin päälle huonekasveja. Niistä ei ole tällä hetkellä enää yhtään jäljellä. Akvaariovalaisin on niin tehokas, että se kerta kaikkiaan poltti lehdet saniaisilta ja murateilta. Teinkin päätöksen, että tästä lähtien kaikki murattini tulevat olemaan tekokasveja. Mutta nyt tämän hetkisten huonekasvien tilanteeseen…

Lehtikaktus (Marraskaktus)

Seuraan tiiviisti Facebookin Huonekasvit-ryhmää, ja sain sieltä lisätietoa marraskaktuksesta. Nimestään huolimatta se ei ole sellainen kaktus, mitä ei kastella kuin kerran kuukaudessa ja haluaa aurinkoon. EI, kun tämän haluaa useammin kastelua ja hajavaloa. EI suoraan aurinkoon. Se kuulemma kärventyy auringossa. Luulenpa, että omalleni on juuri käynyt niin. Ainakin se on ihan nuupahtanut.

Tämä oli minulle uutta tietoa, että lehtikaktuksen lehdistä näkee milloinka se on saanut liikaa valoa. Uudet lehdet menevät kuulemma punertaviksi. Heureka! Tämä siis oli ihan alkujaankin vika paikassa kasvamassa. Lisäksi reppana kärsii kauheasta janosta. Vaihdoin sen muutama päivä sitten uuteen ruukkuun, ja se on antanut vähän edes piristymisen merkkejä. On kylläkin aika surkea esitys.

Jaa, mistä sitten päättelen, että juuri tämä huonekasvi kärsii janosta? Noh, kun vaihdoin multia tuolle kukalle, napsasin siitä toiseen astiaan elpymään pienen oksanpätkän, minkä olin laittanut ruukun laitaan juurtumaan. Se näytti parin päivän päästä jo tältä:

Ei näy rypyn ryppyäkään. Seisotin sitä kaksi päivää sen verran vedessä että juuret saivat just ja just vettä. Tästä marraskaktuksesta puhutaan myös yleisnimillä ”joulukaktus” tai ”pääsiäiskaktus”, koska se kukkii kyseisenä ajankohtana usein. Ja sitä myydään juuri silloin. Se on kuitenkin väärä nimi tälle huonekasville, koska on olemassa joulukaktus ja pääsiäiskaktus, ja niiden lehdet on erilaisia kuin tällä. Ne ovat myös harvemmin myynnissä – ainakin sillä hinnalla mitä näitä saa hankittua.

Marraskaktusta kutsutaan usein virheellisesti joulukaktukseksi tai pääsiäiskaktukseksi. Katso erovaisuudet täältä

Janoiset huonekasvit: viirivehka ja kiinanruusu

Janoisista huonekasveista puheen ollen, ostamani viirivehka on oikea juoppo. En oikeesti tiedä kauanko tuo kestää hengissä kun sitä pitää kastella joka toinen päivä. Sinänsä se on ihan hyvä kasvi kun se näyttää aika dramaattisesti milloin se haluaa vettä. Tämä menee kyllä mielestäni jo vähän saivartelun puolelle, mutta viirivehkasta jopa kuulee kun se huutaa janoaan 😀 Ainakin itse kuulin eilisiltana tässä sen lähettyvillä kun olin. Se nitisi ja natisi kun lehdet alkoivan nuupahtaa. Kun annoin sille vettä, ei mennyt tuntiakaan ku ne sojottivat jo kattoa kohden!

Kiinanruusu on myös sellainen huonekasvi, joka näyttää janonsa. Sen lehdet alkavat roikkua. Kiinanruusua ei kannata kuitenkaan uittaa, koska sitten se taas tiputtaa lehtiä pois. Ei siis sanota turhaan, että kiinanruusulla on ihan oma mieli, tai että se on oikea drama queen, kun se todellakin on! Huom: pikkuruinen marraskaktus saa olla tuossa kiiniksen vieressä pöydällä valoisassa paikassa. Vieressä on etelänpuoleinen ikkuna.

Karsin kiinanruususta oksia jokin aika sitten sekä joitain suuria lehtiä. Rehu päätti tämän jälkeen tehdä vielä itsekin karsintaa pudottamalla melkoisen kasan lehtiä pois. Aikansa kiukuteltua, kurkkasin pari päivää sitten yhteen latvaan jonka jätin ennalleen, ja siinähän näytti olevan jonkun sortin nuppu tuloillaan. Tämä ei ollutkaan mikään kiinanruusun tekemä julma aprillipila vaan nuppu oli siinä vielä tänäänkin.

Janoisiin huonekasveihin kuuluu myös unelma (Asparagus). Näyttää saniaiselta mutta ei ole saniainen. Jaoin tämän viime vuonna muutamaan ruukkuun, ja ei tuo näyttänyt siitä nokkiinsa ottavan. Uutta kasvustoa näyttäisi olevan tulossa.

Tässä nyt näistä huonekasveista tällä kertaa. Pitänee seuraavaksi tehdä vähän päivitystä vehkoista kun niitäkin on tuunailtu ja istuteltu vaikka kuinka. Ei muuta kun levollista sunnutai-iltaa ja hyvää alkavaa viikkoa!

Lue artikkeli / kommentoi