Vuoden viimeinen kasvipäivitys

Olen nyt jonkin aikaa katsellut huonekasvinurkkausta, ja kuinka siinä näyttää kaikki rehut nääntyvän jostain syystä. Asialle täytyy tehdä jotain, tai ainakin katsoa, mikä niissä oikein mättää. Noh, tarkasteltuani tilanteen, siellähän mättää sitten vaikka mikä!

Kasvit tarvitsevat kosteampaa huoneilmaa

Meillä Imatralla on ollut joulukuu suht kylmä tänäkin vuonna, ja sehän tietysti tarkoittaa sitä, että huoneilmasta tulee kuiva. Varsinkin näin kerrostalossa, se vaikuttaa olevan ihan kunnon dilemma. Kuiva huoneilma ärsyttää ihmiselläkin limakalvoja, ja omalla kohdallani voin sanoa, että erittäin paljon.

Kylmä kuulakas keli kirkastaa taivaan

Olin hankkinut itselleni kesällä tällaisen huoneilmaa analysoivan mittarin, joka mittaa myös kosteutta. Olin lentää selälleni kun katsoin tänään lukemia. Voiko tämä todellakin olla totta? Huoneilman kosteus olisi tässä kohtaa mitattuna vaivaiset 20%. Eihän tällaista kestä mikään, edes ihminen. Olenkin ihmetellyt miksi silmät vuotavat koko ajan ja nenä on jatkuvasti tukkoinen. Tässäpä varmaan syy. Mikä helkutin huuva meillä täällä asunnossa oikein on, kun ilmankosteus häviää johonkin? Loppukesällä tämä lukema oli jotain muuta, muistaakseni 42%.

Asialle on siis tehtävä jotain. Näin kuiva huoneilma on epäterveellistä ja se ei ole kasveillekaan hyväksi. Tomaatistakin lehdet käpristyvät ja murenevat pois. Ei se kauheasti siitä varmaan tykkää. Monet muutkin kasvit kärsivät ihan näkyvästi kuivasta huoneilmasta. Suurella vaivalla ja innolla kasvattamani Unelma (Asparagus setaceus) on kärsinyt kuivuudesta todella pahasti, ja viskasin männä viikolla kaksi kolmesta mäkeen. Tähän kuvassa olevaan oli sentään jäänyt yksi vihreä oksanen, ja siitä syystä päätin vielä yrittää tämän pelastamista. Kasvihyllyn alla tosin on patteri, joka omalta osaltaan kuivattaa tässä kohtaa ilmaa ja myös kasvumateriaaleja. Taidankin laittaa sen päälle jotain kosteaa, mikä haihtuisi sitten pikkuhiljaa pois.

Voin miltei väittää, että joka ikinen omistamani kasvi tänä talvena on kärsinyt kuivasta huoneilmasta. Huomasin vielä yhden toisenkin asian. Olen siirtynyt käyttämään joissakin rehuissa kasvualustana kookoskuitua, ja se myös kuivuu aika nopsaan. Voi kukkaparat! Enhän ole muistanut antaa näille lainkaan lannoitetta. Pitänee varmaan pystyttää näille jokin tarkkailuosasto, jota käyn tutkailemassa sitten ihan jokainen päivä. En ole myöskään laittanut ruukkuihin kasvualustan päälle ruukkusoraa suojaamaan kuivuudelta. Noh, ei tässä auta muu kuin aloittaa kasvien elvytys.

Kiinanruusu viihtyy, joka nyt onkin mielestäni tärkein asia. Kastelen sitä aika runsaasti ja se näyttää lehdillään aina kun alkaa tarvita vettä. Otan usein vedenkeittimestä talteen toiseen astiaan ylimääräisen keitinveden, jolla sitten kastelen huonekasvit. Vedessä ei ole mitään ylimääräistä silloin. Olen kuullut, että kloramiini ei tee hyvää kasveille. Saattaahan se olla, että tomaattinikin reagoi juuri siihen, kun en käsittele sen kasteluvettä mitenkään. Lisään siihen vain lannoitteen joka kerta.

Moni vehka on trooppisen ilmaston kasvi

Olin menettää kesällä hankkimani Nukkaköynnösvehkan (Philodendron squamiferum), kun laitoin sen idänpuoleisen ikkunan kasvihyllylle (kissan kiipeilyteline). Aluksi se oli ihan ookoo, mutta siirsin sen jonkin mielenhäiriön tuloksena amppeliin. Ilmeisesti en pystynyt vahtimaan sitä ihan niin hyvin kuin mitä se olisi ollut ”käden ulottuvilla”, ja luulenkin, että se pääsi sen takia kuivahtamaan pahasti. Se tiputti kaikki muut paitsi yhden lehden. Otin kasvin äkkiä ruukusta pois ja siirsin suurempaan ruukkuun. Toivottavasti se nyt viihtyisi siinä paremmin. Vehka on tällä hetkellä tarkkailussa keittiön pöydällä. Kasvualustaksi valitsin kookos/perliitti/puulastu-seoksen.

Nukkaköynnösvehka, huonekasvi

Ei ole siis epäselvää, että näissä tarjoamissani oloissa vehkat huutavat jo apua! Olen todella harmissani, kun rakkahista rakkain vehkani, Sulkaköynnösvehka, on aivan näännyksissä. En tiedä mitä tekisin kun tuntuu siltä, ettei mikään auta. Tein kylläkin virheen näiden kohdalla, kun pätkin sen moneen osaan. Olisi pitänyt antaa sen vain olla muutama vuosi eikä lähteä hökälehtimään ja ahnehtimaan pistokkaiden kanssa. Tässä sitä nyt ollaan – kaikki miltei kuolleita.

Olen yrittänyt varjella laikkuvehkoja kaikelta mahdolliselta, ja jotensakin onnistunut siinä. Kuivuus on varmasti sellainen asia, miltä en ole pystynyt varjelemaan niitä. Nämä ovat myös lempikasvejani, enkä haluaisi luopua niistä. Minulla on kolmea erilaista laikkuvehkaa. Tavoitteenani on, että jokaista vehkaa olisi yksi kappale, ja ne olisivat mahdollisimman suuria yksilöitä. Tämä alku näiden kanssa näyttää vain olevan hieman haastavaa. Näiden lähettyvillä on muutama pistokas peikonlehtiä, ja niissä kaikki tämän kuivuuden aiheuttamat ongelmat näkyvät vieläkin pahemmin…

Noniin, nyt ollaan asioiden ytimessä, nimittäin tuholaiset! Olen yrittänyt epätoivoisesti päästä eroon ripsiäisistä jota on ilmaantunut parin vuoden sisällä kasveihini, ja nyt niitä vain näyttäisi olevan vieläkin enemmän. En tiedä, tulikohan niitä lisää kookosmulloksen mukana? Minua on kyllä sivistetty asian kanssa, ja sanottu, että niitä voi tulla siinäkin mukana. Tein omasta mielestä kaiken tarvittavan ennen kuin otin kookoksen käyttöön. Tuttavani sanoi, että kun siihen aluksi lisätään vettä, niin laitetaan kiehuvaa vettä. Ötököiden pitäisi kuolla sitten, jos niitä on. Niin ei ilmeisesti vaan käynyt.

Jos nyt jotain postitiivista pitää tästä löytää, niin peikonlehdet imuroivat kaikki ripsiäiset itseensä, ja ötökät jättävät sitten muut kasvit rauhaan! En silti halua niitä asuntooni, ja siitäkin syystä on aloitettava kasvien elvytys kosteuden lisäämisellä. Kasvit voi viedä myös suihkuun, missä voi huuhtoa niiden lehdiltä pölyt ja ötökät. Aion hankkia lisäksi vielä jotain mömmöä näiden hävittämiseen. Denaturoitua alkoholia minulta löytyykin jo.

Tämä suurin ja vanhin peikonlehti on säästynyt tuholaisilta (kopkop). Se kuitenkin kärsii muiden kasvien tavoin kuivuudesta, ja toivottavasti en tapa sitä nyt keväällä. Olen ajatellut pistäväni tämän ”lihoiksi” ja aloitan kaiken alusta. Se olisi pitäny tehdä jo silloin heti, kun tämä tuli minulle. Tähän ei ole kertaakaan vaihdettu multia. Olen pätkinyt vaikka miten, mutta tämä vain kasvaa mihin sattuu. Nyt löysin yhdestä videosta vinkin miten tätä tulisi ohjata ja kasvattaa. Peikonlehdellä on nimittäin kasvusuunta olemassa, ja se pitäisi nyt jollain konstilla todeta. Se määrää tukikepin paikan. Mutta siitä lisää myöhemmin kunhan olen perehtynyt asiaan kunnolla.

Aika miettiä tulevan vuoden hyötykasvit

Nyt jos koskaan on mietittävä mitä aikoo laittaa kasvilampun alle kasvamaan. Vesiviljelykokeiluni kirsikkatomaatin kanssa tuottaa hedelmää ihan hyvin, mutta parempaakin varmasti pystyisin. Kasvikasa pitää varmaankin setviä jossain vaiheessa kunnolla ja panostaa lisäksi estetiikkaan. Sitä kun joutuu tässä olohuoneessa katselemaan joka päivä. Olen ajatellut laittaa sen ihan tavalliseen 10 litran ämpäriin niin sillä on paljon vettä sitten käytettävänä. Kuiva huoneilma häiritsee myös tomaattia. Sen lehdet käpristyvät ja rapisevat kuivina pois.

Hydrotomaatti

Uutta pitää taas myöskin kokeilla. Tätä kokeilin aikaisemminkin, mutta jätin sen vaan sikseen. Tarkoitus on juurruttaa tällainen jääsalaatin naatti, ja laittaa sekin vesiviljelyyn. Sitten sitä salaattia ei tarvitse lähteä ostamaan joka viikko kaupasta. Katsotaan kuinka tämä onnistuu tällä kertaa. Edellinen kokeilu meni pieleen kun unohdin kastella salaattia, eikä se ollut vesiviljelyssä. Sekin kuivui pois – perkele.

On tässä vuoden viimeisessä viikossa ollut jotain ilon aihettakin. Ensinnäkin päivät alkavat pidentyä ja aurinkokin on näyttäytynyt joinakin aamuina. Onkin ihan loistavaa olla juuri sellaiseen aikaan hereillä kun aurinko nousee. Sitä voi nimittäin ihailla tästä olohuoneeni löhötuolilta!

Auringonvalossa on vain jotain totaalisen maagista. Sillä on niin suuri merkitys elämälle, ettei sitä edes välttämättä tajua. Sen lisäksi, että se valaisee ympäristöä todella voimakkaasti, se luo uutta elämää. Kasvit tarvitsevat auringonvaloa. Eivät välttämättä suoraa auringonvaloa, mutta valoa kuitenkin. Ulkona varjossa elävät kasvitkin saavat auringonvaloa.

Auringonvalo kajastaa olohuoneen takaseinään asti

Huonekasvitkin tarvitsevat auringonvaloa. Olen yrittänyt haalia sellaisia kasveja, jotka eivät tarvitse suoraa auringonvaloa, vaan pärjäisivät ikkunan lähettyvilläkin. Siksi minulla on vehkoja. Yritän tulevaisuudessa pitää niistä vähän parempaa huolta. Eihän minulla olisi mitään kirjoitettavaakaan täällä blogissani, jos tapan kaikki rehut. Joten, lupaan ensi vuonna pitää parempaa huolta kasveistani, jos terveyteni ja mielentilani asian sallii! Nyt nautin vielä vuodenvaihteesta, ja alankin pikkuhiljaa suunnitelemaan mitä uutta laittaisin heti ensivuoden alusta kasvamaan.

Hyvää tulevaa vuotta kaikille!

Lue artikkeli / kommentoi

Hullu tomaatti kasvaa vaan!

Hydroviljelyssä oleva tomaatti tekee todella paljon raakileita tällä hetkellä, enkä edes oikein tajua mitä siinä tapahtuu. Karsin siitä lehtiä ja varkaita nyt joka viikko miltei ämpärillisen. Sellaista vauhtia se kasvaa juuri nyt. Voiko muuten sanoa mistään muusta asiasta tällaiseen vuodenaikaan, että se kasvaa hulluna? Ei varmaankaan. Ainakin suurimmalti osin huonekasvini ovat tietynlaisessa lepovaiheessa tällä hetkellä.

Laittelen Instagramiin toisinaan videopätkiä ja kuvapäivityksiä asiaan liittyen. Kannattaa seurata sitä, niin saapi sitten tuoreempaa tietoa asioista. Laitan tähän nyt yhden pätkän, jonka julkaisin hetki sitten ”Instassa”.

Tomaatti on todellakin täynnä raakileita, enkä pysty oikeastaan mitenkään laskemaan kuinka monta terttua siinä nyt on tekeytymässä. Jossakin vaiheessa siinä on ollut kukkia enemmän kuin oletin ja kaikista tulee nyt sitten satoa. Huhhuh. Mutta tämähän on oikein iloinen uutinen!

Tomaattisatoa

Huomasin sellaisenkin hommelin, että ne täytyy myös kerätä pois ennen kuin ne ovat täysin punaisia. Ne muuten halkeavat. Maku on toki kohallaan, mutta siltikin. Keittiööni nimittäin muutti banaanikärpäspataljoona jossain vaiheessa syksyä, niin nehän kyllä pitävät tomaateistakin. Eri puolellla huoneistoa oleilevat, mutta siltikin. Kyllä niitä näyttää lentelevän olohuoneen puolellakin, vaikka kuinka ”yritän päästä niistä eroon”.

Näissä kun on se ero mullassa kasvatettaviin tomaatteihin, että nämä kasvavat suoraan vedessä. Ravinteet ja vesi menevät suoraan itse kasviin kun juuret lilluvat vedessä. Parvekkeella kasvavat tomaatit saattavat haljeta vaikkapa siksi, kun ne saavat yht´äkkiä huomattavasti enemmän vettä (kastelua), mutta vesiviljelyssä kasvatettavissa ei pitäisi olla sitä ongelmaa. Nehän saavat koko ajan vettä. Kasvualusta on täysin erilainen. Pitää ottaa selvää mikä voisi aiheuttaa tämän… niinhän se menee. Ja tottakai jos sinulla on tietoa asiasta niin jaa se minullekin vaikkapa kommentoimalla tätä artikkelia, tai laittamalla Instaan yksityisviestiä.

Mutta kyllä on vaikeaa saada Internetin kautta mitään tietoa asiasta, jos niin kun haluaa tieteellistä jargonia tueksi. Kertookohan kukaan kaupalliseen tarkoitukseen perehtynyt kasvattaja täsmällisiä ohjeita? En usko, että ainakaan julkisesti. Ei nyt huvittaisi lukea tarhuriksikaan. Tätä voisi verrata vähän chilin kasvatukseen. Monet ovat pelkkiä harrastelijoita, mutta tietävät todella paljon. Minä haluaisin harrastaa juuri muutamaa tomaattia, ja tietää todella paljon. Se olisi oikein mukavaa.

Tomaatin raakileet

Tällä hetkellä minua askarruttaakin sellainen asia, että tekeekö runkotomaatti uusia kukkaterttuja vanhoihin varsiin? Jos sinulla on tästä tietoa niin kerro ihmeessä minullekin. Olen saksinut niitä poikki silloin kun kaikki tomskut on kerätty niistä pois, mutta asia kiinnostaa silti, ja luultavimmin hommat myös helpottuisivat tämän tiedon myötä.

Löysin syksyllä ihanan Tuubikanavan, joka käsittelee kotikasvattelua kerrostalossa. Tällainen kanava kuin Olli Leppisaari – Hyötykasvit. Käsitin, että hän on itse myös puutarhuri. Paras juttu tässä mielestäni on, että hän kertoo asiat niin kuin ne ovat. Ei paljon kaunisteluja tai ylimääräistä tavaranmyyntiä. Jos jokin asia ei toimi ja menee päin seiniä, hän kertoo sen myös. Ei mitään urbaaneja legendoja asioiden suhteen. Sellainen ei nimittäin palvele ketään. Vaikka oma harrastukseni on alkanut sieltä 2000-luvun alusta, opin silti tältä nuorelta herralta aika paljon 🙂 Sen verran vielä mainittakoon, että en tunne häntä, enkä ole koskaan tavannutkaan, joten tässä mainitsemisessa ei ole kyse mainostamisesta. Odotan innolla kevättä ja uusia videoita. Mutta noissa vanhoissakin on paljon tietoa ja niitä on mukava katsella.

Edellinen kirjoittamani artikkeli oli hieman surumielinen ja syystäkin. Marraskuun lopussa ei ollut myöskään yhtään lunta toisin kuin vuosi sitten. Tämä hieman huvitti minua, koska pari päivää edellisen artikkelin kirjoittamisen jälkeen meille satoi ensilumi. Lunta sataa tälläkin hetkellä koko ajan. Meillä on Imatralla lunta noin 15cm. On kaivettu autoa lumen alta pois ja kolattu parkkipaikkaakin jo muutamaan otteeseen.

Laitan loppukevennykseksi vielä kuvan, jonka nappasin kesällä 2022. Olin autoilemassa jonkin syyn takia, ja eteeni ilmestyi näkymä käsittämättömän upeasta pilvimuodostelmasta nimeltään Cumulus Congestus! Oli niin upea pilvi, että hyvä kun en ajanut ojaan. Piti ihan pysähtyä autolla, koska tästä oli ihan pakko ottaa kuva. Harvoin näkee mitään noin komeaa pilveä. Tämä oli suorastaan maaginen!

Mutta, eiköhän tässä olla taas jupistu ihan tarpeeksi tälle kertaa. Alkaa olla pikkujoulujen aika, vai mitä? Aion tässä seuraavien postausten aikana järjestää arvonnan, jossa voi voittaa ihanan Amelié-tuoksun ja suihkuhässäkän. Kerron asiasta sitten myöhemmin lisää. Olehan kuulolla

Edellinen hydro-tomaattiin liittyvä artikkeli

17.11.2022 Tomaatti – HYDRO osa 3

Lue artikkeli / kommentoi

Tomaatti – HYDRO osa 3

Noniin, pientä tilannekatsausta taasen siitä mitenkä vesiviljelyssä kasvava tomaatti jakselee. Edellinen artikkeli olikin jo päivämäärältä 5.11. niin siitä on jo aikaa.

Niin kuin mainitsin edellisessä artikkelissani, tomaatti lähti kasvamaan uskomattomalla vauhdilla, ja minulla onkin nyt tekemistä pitää sitä jotensakin kurissa. Tomaattiin on tullut useita oksia (latvoja/runkoja), joiden olen antanut kasvaa. Tulikin tässä todettua, että olen taas ollut ihan pihalla kaikesta ohjeistuksesta koko elämäni. Kuvittelin, että tomaatista pitää ottaa aina kaikki varkaat pois. Se ei pidä paikkaansa! Ei niitä ole pakko ottaa pois. Foorumeilla on myös kerrottu, ettei niihin varkaisiin tule tomaatteja. Kylläpähän tulee. Oma tomaattini on nyt elävä esimerkki siitä, että varkaisiin tulee tomaatteja. Ne eivät vain ehdi kasvaa lyhyessä Suomen kesässä ulkona. Mutta kun minun kasvini onkin sisällä ja tasaisessa lämpötilassa.

Kiriskkatomaatti vesiviljelyssä kotona
Kirsikkatomaatti ”Super Sweet” 16.11.2022 vesiviljelyssä

Tomaatti kasvaa, varkaat jää

Satuin törmäämään videoiden encyclopedia-arkistoissa sellaiseen tuubikanavaan kuin Epic Gardening. Kanavalla on video, joka kertoo tomaatinkasvatukseen liittyvistä myyteistä. Yksi myyteistä oli, että tomaatista pitää poistaa varkaat. Olen siis ollut tässä uskossa koko elämäni, ja nyt asia vasta minulle selvisi. Kyse ei siis ole mistään pakon sanelemasta säännöstä. Runkotomaateista poistetaan varkaat ja pensastomaateista ei poisteta – näin minua on ohjeistettu. Noh, katsotaan mitä nyt käy tälle nykyiselle runkotomaatille, joka on haaroittunut varkaiden kohdilta ties kuinka moneen oksaan.

Varkaasta (sivuversoista) kasvaa uusi tomaatti

Mietiskelin hetken kuulemaani ja tulin siihen tulokseen, että varkaiden poistaminen on varmaankin tarpeellista, jos ja kun kasvattaa tomaatteja Suomen olosuhteissa ulkosalla kesällä. Meillä kun tuppaa olemaan niin lyhyt kasvukausi, jollei nyt satu omistamaan lämmitettyä kasvihuonetta, ja kukapa omistaisi, tuskin monikaan… kuitenkin, tämä liittynee siihen asiaan, eikä niinkään pakon sanelemaan sääntöön. Aion kuitenkin poistaa varkaita omasta kasvistani että saisin satoni onnistumaan paremmin.

Kun tomaatista poistaa sivuversot, sato kypsyy aikaisemmin. Kun tomaatin antaa kasvaa ja tehdä sivuversoja, sadosta tulee runsaampi mutta se kypsyy myöhemmin.

Osa tomaattilajikkeista kasvaa niin pitkäksi kuin annat niiden kasvaa. Ne voivat tulla jopa muutaman metrin mittaiseksi. Onhan toki käytännöllisempää pätkäistä latva, koska tietenkin isompi kasvi vie enemmän voimia kuin pienempi… ei siis minulta, vaan kasvilta itseltään. Minulla on kyllä ollut joskus sellainen tomaattilajike kasvatettavana, jonka kasvu pysähtyy itsestään. Kasvu pysähtui noin 180cm:n kohdalle. Tämä lajike oli nimeltään Mato. (Vanha artikkeli vuodelta 2010 tomaatin kasvattamisesta parvekkeellani)

Huoltopäivä 16.11.2022

Karsin aika reilulla kädellä lehtiä, ja kaikki pienet varkaat. Olin poistanut samanlaisen määrän varkaita ja lehtiä edelliselläkin viikolla, mutta niitä kasvoi todella nopeasti takaisin. Halusin poistaa lehtiä, että tomaatin kasvusto hieman tuulettuisi. Osa lehdistä oli ihan nuhjautuneita. Minulla ei ole viriteltynä tälle minkäänlaista tuuletinta toistaiseksi. Pitää varmaan hankkia sille joku tuuletin jossain vaiheessa.

Kohta saan taas maistaa tuoreita tomaatteja omasta sadosta!

Tomaatti tekee satoa.

Pienet tomaatin palleroiset kasvavat ihan erillään muista tomaateista. Olen laittanut kasvupaikan ja ikkunan väliin verhon suojaamaan kasvia mahdoliselta vedolta. Huomasin myös, ettei se pitänyt siitäkään kun oksat osuivat kylmään ikkunaan. Verho estää toistaiseksi sitä myös osumasta ikkunaan. Tämä voi olla tärkää siinä vaiheessa kun on talvi. Ikkuna on silloin todella kylmä Tuossa takana on myös ikkunalauta ja sen alla lämmityspatteri. En halua, että sekään porottaa kuumaa ilmaa suoraan kasviin, vaikka en pidäkään sitä täysillä. Laitan kasvupaikan taakse jossain vaiheessa kasvihuonemuovin, kunhan kerkeän.

Tässä on yhdessä varressa kasvava tomaatin terttu. Kuten aikaisemmin totesin, en tiedä mikä latva tämä nyt on edes kyseessä… pitää varmaankin suunnitella ja tehdä jonkinlainen merkitsemistapa, että nämä tunnistaa toisistaan. Oksat ovat nyt sikin sokin kasvamassa ja olen yhdistellyt niitä samoilla tukinaruilla aina johonkin kiinni.

Nyt jos koskaan on hyvä aika ottaa emokasvista latvapistokkaita. Satuin katkasemaan yhden pidemmän varren vahingossa, kun poistin tomaatista lehtiä. Siihen oli kiinnittyneenä kaksi kukkaterttua, joista toisessa kasvoi jo tomaatin alut. Otti muuten kaaliin! Noh, poistin siitä alimmat lehdet ja tomaatinalut, ja iskin takaisin astiaan kasvamaan uuteen ruukkuun. Sidoin heti tämän uuden taimen, jotta voin ohjata sen kasvua vähän paremmin kuin mitä alkuperäistä. Toivotaan, että tämän kasvatus onnistuisi vähintään yhtä hyvin kuin ensimmäisenkin, ja vaikka vielä paremminkin.

Latvapistokkaasta kasvamaan laitettu kirsikkatomaatti (kokeilu).

Tein pienen videopätkän tomaatin pölytyksestä. Tein sen vain siksi, että kuinka usein näkee edes koko tomaatin pölyttymistä? Olin aivan ihmeissäni tästäkin, koska ulkona kasvatettavat tomaatit todellakin pölyttyvät milloin tahtojaan. Sisällä tämä täytyy tehdä itse, koska luultavimmin huoneistosta ei löydy pölyttäjiä tai siellä tuule yhtään. Muutenhan tomaatti on itsestään pölyttyvä. Kasvihuoneilla kuulemma on jokin täristin tai muu vastaava, mikä tuottaa sen verran värinää tomaatin kukkiin, että ne pölyttyvät. Sisällä kasvatettava tomaatti saattaisi pölyttyä myös, jos sille asennetaan tuuletin johonkin liikuttamaan lehtiä ja kukkia.

Mutta eiköhän tässä ole ihan tarpeeksi tälle kerralle höpinöitä, niin lopuksi vielä se video. Se on lyhyt, vain kaksi minuuttia. Katso kuinka tomaatin siitepöly lentää!

Edellisiä hydro-tomaattiin liittyviä julkaisuja

Lue artikkeli / kommentoi

Tomaatti – HYDRO osa 2

Tällä hetkellä vesiviljelyssä oleva kirsikkatomaatti on karannut aivan käsistä. Siirsin sen jokin aika sitten keittiön seinustalta olohuoneeseen suuren ikkunan ääreen. Tottakai sillä on myös lisävalo viriteltynä, se suurehkotehoinen LED-valaisin. Tomaatin runko on tällä hetkellä aivan täynnä kukkaterttuja. En tiedä tuleeko kaikista hedelmää, mutta ainakin niistä tulee, joista ”irtoaa” siitepölyä kun niitä vähän tapauttelee sormella.

Kuva: 30.10.2022

Saisin olla joka päivä ottamassa tuosta kuvaa kun se kasvaa kauhealla tahdilla. Tarvitsen kohta jonkun avuksi, että saan sen setvittyä. Olen yrittänyt ottaa siitä varkaat pois, koska niitä nyt ei mielestäni tarvitse tuottamaan enempää satoa. Tämä ”Supersweet” on lisäksi runkotomaatti, eli se kasvaa aika korkeaksi. Tarkoittaen tässä kohtaa sitä, että minun täytyy laitaa se jotenkin kasvamaan vaikka rullalle kun katto tulee muutoin nopeasti vastaan. Katon korkeus on 260cm, eli ei mikään älytön. Vaihtoehtona olisi katkaista latva, mutta en löydä sitä enää tuon kaiken lehtikasvuston keskeltä, jollei joku auta minua setvimisessä. Kuitenkin runko katkeaa omassa käsittelyssä.

Olen tehnyt tämän kanssa nyt niin paljon asioita, että niitä alkaa olla vaikeaa jo purkaa tänne, niin perustelen joitain juttuja sitten sieltä täältä kun asiat etenevät. Edellinen asiaan liittyvä artikkeli käsitteli hydrokokeilun aloittamista. Nämä kaikki kirjoittamani asiat täällä ovat siis kokeiluja. En ole ammattilainen missään tapauksessa mitä täällä esitetään asiaan liittyen. Olen vain tiedonjanoinen ja utelias! (Ja ehkä vähän kahelikin)

Tomaatin taimi

Yksi todella tärkeä asia vesiviljelyn kannalta on se, että taimi on esikasvatettu myös vesiviljelyssä. Mullassa kasvatettu taimi ei oikein lähde vesiviljelyssä kasvamaan, ja multaa ei saa juurien ympäriltä pois helposti rikkomatta hentoja juuria. Tämä pätee myös toisinpäin; vesiviljelyssä kasvatettu taimi ei lähde oikein kasvamaan kun sen taimen tökkää multaan (huom: huonekasvit). Joku minua viisaampi voi varmasti selventää että miksi. Otan toki ajastaan asiasta selvää ja kerron muillekin. Tämä artikkeli perustuu nyt havaintoihin joita olen tehnyt tämän kokeilun aikana.

Seuraavassa kuvassa olevat taimet eivät ole kasvatettu rakennustarpeiksi tarkoitetussa kivivillassa, vaikka se äkkiseltään näyttääkin siltä. Se ei kuulemma kastu kunnolla että imisi vettä. Siksi vesiviljelyssä käytetty kivivilla on erilaista. Sain nämä taimet tuttavaltani, jonka kasvihuoneessa kasvoi useita eri tomaattilajeja sekä paprikaa, chilejä, munakoisoa ja joitain yrttejä. En käynyt kesällä tutkailemassa hänen kasvihuonettaan sen tarkemmin, mutta melkoiset viljelmät siellä tosiaan Instagram-kuvien perusteella kasvoi.

Kasvualusta ja tarvikkeet

En hommannut mitään erikoisia kukkaruukkuja tätä kokeilua varten. Tomaattien viljelijät varmaankin käyttävät taimille jotain reiällisiä verkkoruukkuja, mistä vesi ja juuret pääsevät kauttaaltaan ”kulkemaan” läpi. Itse käytin ihan tavallisia neliskanttisia mustia taimiruukkuja. En halunnut törsätä rahaa sen enempää tässä vaiheessa, koska kyse oli kuitenkin kokeilusta. Pohjamateriaaliksi valitsin ihan tavallisen Biolanin kevytsoran.

En rakentanut heti mitään ihmeellistä vesiveljelylaatikkoa, vaan laitoin saamani taimet ihan tavalliseen teräskattilaan odottelemaan lopullista paikkaa. Minulla oli tallella akvaariokäyttöön tarkoitettu ilmastinlaite, jonka otin nyt sitten tässä myös käyttöön. Käyttämässäni vesiviljelymuodossa kasvien juuret tarvitsevat happea, ja ilmastinlaite hoitaa tämän erittäin hyvin. Se myös sekoittaa vettä, ja ravinteet sekoittuvat tasaisesti veteen. Käyttämäni vesiviljelysysteemi on siis DWC (Deep Water Culture).

Ainoa ongelma tässä oli, että taimet eivät tahtoneet oikein kestää tuolla vedessä ”paikoillaan”, vaan vesi liikutti ruukut kumoon. Siitä syystä virittelin Finnfoamista tehdyt palaset ruukun reunoihin ikään kuin kellukkeiksi. Muuten hujopit tomaatintaimet olisivat kaatuneet kumoon. Kevytsora lähti myös ruukusta vähän omille teilleen kun vesiraja tuli aika ylös tässä väliaikaisessa viritelmässä ja ruukku oli todella kevyt. Tämä oli siis väliaikaiseksi tarkoitettu viritys ja tomaatti saisi myöhemmin paremman kasvuastian.

Kasvatusastia, johon lopulta laitoin tomaatit kasvamaan, oli myös mielestäni liian korkea. Paljon helpommalla pääsisi kun käyttäisi matalaa muovistiaa. Perusteluna tähän se, että kasvien juuret olisivat todennäköisimmin vedessä kuin ilmassa.

Vesiastiana tuunattu muovilaatikko

Minulla ei ole kuvia tomaatin juurista tällä hetkellä mutta tulevaisuudessa sitten on. Kasvi saa joka tapauksessa helpommin vettä matalammassa astiassa kun juurilla ei ole ”niin pitkä matka veteen”. Siksi hommasinkin uuden vesiastian tomaattia varten. Se pitää vielä viritellä kuntoon ennen käyttöönottoa.

Kirsikkatomaatti

Tomaatti on tehnyt kaikesta huolimatta vähän satoa, ja tarkoitan tällä lauseella, että erittäin vähän satoa – ihan muutaman tomaatin. Tällä hetkellä siinä on enemmän raakileita yhtäaikaa kuin aikaisemmin on ollut, kun se oli tuolla keittiössä seinustalla. En tiedä tarkalleen mikä asiaan vaikuttaa, mutta varmasti myös se luonnonvalokin. Nämä kuvassa olevat tomaatit on syöty jo ajat sitten!

Vesiviljelyssä kasvanut Kirsikkatomaatti
Kuva: 12.08.2022

Nyt pitäisi ottaa selvää tai saada selville, että mikä ne kasvattaa suuremmiksi. Olisikohan se kalkki kuitenkin? Nyt viisaammilta ohjeita kehiin kiitos! Tomaatissa on vaikka kuinka paljon raakileita, mutta ne eivät kasva suuriksi. Toki lajike ei ole suuri mutta kuitenkin. Haluaisin sen kokoisia tomaatteja kuin niiden kuuluu olla. Edelliseen kuvaan viitaten, ne jäivät sormenpään kokoisiksi, vaikka olivatkin sitä maukkaampia. Niiden pitäisi olla paljon suurempia. Missä vika? (varmaan ravinteissa)

Vesiviljelyssä kasvanut raaka kirsikkatomaatti

Sain alkuunsa sellaisen käsityksen, että hyötykasveja (tomaatti, paprika, yrtit, chilit jne) voidaan lannoittaa ”pinkillä” Kesäkukkaravinteella. Näin olen tehnyt – kerran viikossa 2tl/10 litra. Pitää kokeilla se kalkitseminen vielä tämänkin lisäksi. Minulla ei myöskään ole pH-mittaria, mitä tarvittaisiin tässä harrastuksessa. Veden pH pitää olla tietty, jotta kasvien juuret voivat ottaa ravinteita vastaan. Tämä on tuttua akvaarioharrastuksestakin. Tätä jauhetta oikeasti laitetaan veteen kaksi teelusikallista per viikko.. se ei lopu koskaan! Lannoite on erittäin riittoisaa.

Annostelu vesiviljelyssä 2tl/10 litraa

Kävin lukemassa annosteluohjeen chiliyhdistyksen sivuilta. Uskon, että he tietävät mitä tekevät. En ole välttämättä orjallisesti seuranut ohjetta, kun jossakin vaiheessa annoin vain asian olla. Noh, katsotaan mitä käy. Lopettelen tämän tällä kertaa tähän ja jatkan taas joskus myöhemmin.

Lue artikkeli / kommentoi

Lokakuu lopuillaan

Taas se aika on vierähtänyt kuin siivillä ja lokakuu alkaa olla jo käsitelty. Vielä on reilu viikko jäljellä. Olen viettänyt paljon aikaa kotona projektieni parissa ja vähän unohtunutkin joidenkin pariin. Esimerkiksi, neuloosi on iskenyt niin rajusti tänä syksynä, että ihan niveliin sattuu.

Lokakuussa neuloosi voimistuu
”Muutama” keskeneräinen neulomisprojekti

Halusin myös opetella jotain uutta neulomisen suhteen. Some on tällä hetkellä pullollaan värikkäitä tekeleitä ja päätin opetella tällaisen tekniikan kuin silmukointi. Olen joskus kokeillut sitä aikaisemminkin mutta se jäi sitten siihen kokeiluun. Silmukoinnilla tarkoitetaan silmukoiden jäljentämistä. Sillä saadaan tehtyä hyvinkin monimutkaisia ja värikkäitä neulomiskuvioita… suht helposti.

Vihreä kuvio on silmukoitu

Helposti ja helposti. No jaa! Olen minä joutunut asian kanssa vähän myös tuskailemaan. Varsinkin, kun opetteluvaiheessa asiaan kuluu jonkin verran aikaa. Edellisestä lauseesta voikin sitten jo päätellä, että mihinkä se aikani on oikein tässä kuussa kulunutkaan. Kotihommat siis ovat jääneet vähän vähemmälle. Lokakuun tavoitteet olivat vähän korkeammalla, jos näin voi sanoa.

Lokakuun päivät ovat pääosin olleet harmaita, joka omalla kohdalla vaikuttaa motivaatioon negatiivisesti. Tarvitsen aurinkoa! Päivä alkaa jotenkin paljon paremmin, kun ensimmäisenä näkee auringonvaloa, kun katsoo ikkunasta ulos.

Kuva 7.10.2022
Ruska koivuissa lokakuun alkupuolella
Kuva 12.10.2022

Sanotaanko nyt vaikka näin, että tällä hetkellä vaikka aurinko paistaisikin, niin ikkunasta katsotut näkymät eivät juurikaan silmiä hievele. Ruska oli todella lyhytaikainen tänä vuonna. Pari kunnon tuulista päivää tarvittiin, ja lehdet tippuivat puista alas. Lehdet ovat kasautuneet teille ja pihoille oikein mattoina. Meillä on tosin vaihtunut kiinteistöfirma, joka ei mielestäni hoida piha-asioita ihan niin kuin pitäisi. Kesän alussakin nurmikko leikattiin juhannukseen mennessä vain yhden kerran. Ei ollut kivaa.

Kuva 17.10.2022

Olen minä saanut tehtyä suunnteltuja asioitakin, että ei tätä lokakuuta nyt ole pelkästään neuloosin vallassa vietetty. Kävin äkkiseltään läpi kännykällä ottamiani kuvia, ja niistähän näkikin sitten yhtä jos toista, mitä on tullut touhuttua. Asioita ei vaan pysty mahdollisesti kertomaan yhdellä kertaa, kun artikkelista tulisi muutoin tuhatsanainen eepos, jonka lukemiseen menisi kotvanen aikaa. Sellaista ei lukisi Erkkikään!

Mutta jos kävisin vähän läpi asoita mitä on tullut tehtyä, ettei mene ihan pelkäksi löpertelyksi. Vaikka siihenhän tämä päiväkirjablogin pitäminen vähän perustuu, että jauhetaan suurimmaksi osaksi jonninjoutavaa paskaa.

Kunpa nyt saisin tämän seuraavan projektin tehtyä loppuun saakka. Mainitsin edellisessä artikkelissani, että siirrän hydrokokeilun olohuoneeseen. Se on nyt siirretty.

Homma on muutoin vähän kesken. Hyvä puoli tässä siirtelyssä on jo ollut, että kirsikkatomaatti on alkanut kukkia uudelleen ja siinä on pieniä raakileitakin. Jospa se tykkäisi kasvaa tuossa ikkunalla mieluummin. Pitää jossain vaiheessa etsiä siitä latva ja katkaista se. Se on hurja ryteikkö tällä hetkellä, ja olen kiepittänyt sen ties miten, että se mahtuu tuohon lampun alle. Edellisestä kuvasta poiketen, valaisimen korkeutta on laskettu jonkin verran.

Onhan tuossa vielä vähän tavarat sekaisin. Ei ole suinkaan tarkoitus jättää tuon näköiseksi. Hydrojen vieressä on muovilaatikot, jotka on tarkoitus pistää johonkin kaappiin piiloon. Alempi muovilaatikko on uusi loota, josta aion tehdä hydrolle uuden laatikon. Tulin siihen tulokseen, että laatikon tulee olla matalampi mitä nykyinen laatikko on. Kävin hommaamassa paikallisesta alan liikkeestä uuden laatikon, joka odottelee virittämistään. Arastelen vielä muovilaatikon kannen leikkaamista, koska siihenhän pitää tehdä reiät ruukkuja varten. Kunhan ei menisi rikki.

Kasvatukseen ei kelpaa mikä tahansa muovilaatikko. Sen pitää olla niin sanottu ”elintarvikekelpoinen”. Kaikki muovit eivät sovellu asiaan. Tästäkin syystä menin tekemään hankintani alan liikkeestä, jossa tämä asia osataan kertoa! Minulla on tuttuja töissä paikallisessa Tools-liikkeessä. He olivat aikoinaan paikkakuntamme erikoisliikkeessä töissä, joka oli muovitavaroiden erikoisliike.

Eräs tuttavani muutti lokakuussa Imatralta pois, ja hän antoi minulle tällaisen ihanan puusohvan! Sitä pitää vielä hieman tuunata, että kestää paremmin kasassa. Se nimittäin nitkuaa tällä hetkellä. Nitkuaminen todennäköisesti loppuisi, jos sisälle säilytystilaan laitettaisi hieman paksumpi pohja. Se on tällä hetkellä jopa taipuisa. Olen kahden vaiheilla, mihin aion tämän sohvan laittaa. Se saa nyt olla talven tuossa keittiön nurkassa. Parvekkeelle minä sitä alkuunsa meinasin, koska se oli ollut ulkona kuistilla jo muutenkin.

Lupauduin myös siivoamaan hänen entisen kämppänsä. Asia on tarkoitus hoitaa tänä viikonloppuna niin avaimen pääsee sitten luovuttamaan vuokranantajalle. Vuokrasopimus on tosin vielä lokakuun loppuun asti voimassa. Kiirettä ei olisi, mutta haluan tehdä homman loppuun ennen kuin seuraavalla viikolla tulevat hoidokit saapuvat. Minulle tulee kaksi kissaa muutamaksi päiväksi hoitoon. Tiedossa siis taasen kissakuvia!

Tällä viikolla minua on huvittanut eräs Hesarin artikkeli, jossa kerrottiin Plantagenissa myynnissä olevista koristekävyistä. Niin kuin niitä pitäisi Suomessa ostaa kaupasta. Yhdeksän käpyä melkein 8 Euroa. Huhhuh, sanon minä. Näitä sitten roijataan Kiinasta asti tänne Suomeen. Varmaan hiilijalanjälki kohallaan!

Asiaa hieman pohtineena, että onko kävyistä nyt tulossa jokin uusi villitys, tai onko tämä jo vanha asia? Itsellänihän on käpyjä sisustuksessa ollut jo tovin. Niitä on parvekkeellakin koristeena istutusten juurilla. Samalla ne pitää mullassa kosteutta. Pitääkin tarkastella omat käpyvarannot, tarvitseeko niitä jotenkin käydä hakemassa lisää. Ei kyllä ollut aikomusta hakea niitä Plantsusta, vaan ihan sukulaisen pihalta. Niitä satelee joka kesä puista alas ämpäri tolkulla. Mutta nyt on lokakuu kohta käsitelty ja pahimmoillaan viikon päästä on lunta. Käpyjen keräämisellä on jo kiire.

Omat kävyt koristeena

Laitan loppukevennykseksi vielä kuvan edesmenneestä Foxy-hauvelista, jonka turkki oli aika usein luonnon kanssa tähän aikaan vuodesta sävy sävyyn. Kuva on otettu lokakuussa 2015 tällä päivämäärällä. Tämän kuvan myötä toivottelen oikein hyvää viikonloppua.

Foxy, lokakuu 2015
Lue artikkeli / kommentoi