Tag Archive: Foxy

Parvekekatsaus 14.7.2018

Tänä vuonna parvekkeella kasvaa lähinnä tomaatteja ja pari koristekasvia… olen ihastunut aitoelämänlankaan (Ipomea Purpurea), josta saattaisi saada aika näyttävänkin näköisen kasvin amppeliin tai seinustalle. Itselläni on sekä amppeli, että ritilä parvekkeen kaiteen edessä, johon toivon sen kasvavan.

Peitin ruman aluslautaseksi laitetun muovirasian kuivatulla sammaleella, ettei se näkyisi metallikorin lävitse… tähän paahtaa aurinko aika voimakkaasti useamman tunnin kaikista kuumimpaan aikaan, ja siitä syystä halusin suojata ruukkua myöskin hieman, ettei siitä haihtuisi niin paljon kosteutta pois.

Tässä yleiskatsausta parvekkeelta:

Foxy tuli heti mukaan kun menin parvekkeelle kuvaamaan… tänään on tulossa kuuma päivä, eikä tuonne parvekkeelle ole päivällä mitään asiaa. Eilen oli +28,5°C ja tälle päivälle (ja muutamalle seuraavallekin) on ennustettu samanlaista keliä. HUH!

Löhöilypenkiltä katsottuna:

Tämä värinokkonen on vasta istutettu tuohon ruukkuun ja toivottavasti se ehtii tänä vuonna kasvamaan kunnolla edes. Olisi oikein kiva väripilkku parvekkeelle 🙂 Oikealla puolella kasvaa pikkubasilika…

Kävin kaupasta hakemassa persilija-ruukun, jonka istutin saviruukkuun ja laitoin saniaisten katveeseen kasvamaan. Siinä se nyt viihtyy 🙂 Jostain systä en saa persilijaa kasvamaan sisätiloissa ollenkaan.

Ja mitähän se kesä olisikaan ilman timjamia? Ainakin tuoksuton, jossei muuta.

Laitoin tänä vuonna siemenistä myös oreganoa kasvamaan.

Zamialle korsetti + kirjapalkinto

Kirjoitin tämän edelliselle blogipalstalle ja se on nyt siirretty/kopioitu tänne.
Original post: tiistai 13. syyskuuta 2016

Sain Facebook-ryhmästä ilmatteeksi muutaman Zamian juurakon. (Zamia, eli palmuvehka)

Olen himoinnut tätä kasvia jo pidempään, koska sen voi laittaa lähes mihinkä vain kasvamaan… siis varjoisiin paikkoihin. Kätevää! Epäonnekseni kuitenkin huomasin, että kaksi viidestä varresta oli taittunut kuljetuksen aikana. Noh, mietinpä hetken mitä tehdä asialle, kunnes muistin, että minullahan on pillejä jossain. Olinhan joskus aikoinani istuttanut avomaalle tuulisilla keleillä kurkkuja ja kesäkurpitsaa, jotenka taimien varsien katkeaminen oli tuttua 😀 Ne sai siis korjattua kun teki niille lastan esim. pillistä tai grillitikusta ja sitten sitoi ympärille sukkahousua. Kasvin varsi korjaantui itsestään.

Koska Zamian taimet olivat niin pieniä, en uskaltanut käydä räpläämään taimille tukea sukkahousuista – onnistuisin kuitenkin sähläämään taimet katki. Hassultahan tämä hetken näyttää…. tein pilliin viillon mattoveitsellä ja ujutin sen varren ympärille. Laitoin koktailitikun vielä mukaan.

Sit ei muuta kun multaan vaan!

Siinä koko Zamia-lössi.

Kavupaikan olen kyllä valinnut muualta kuin mitä kuvassa näkyy. Tuohon kohtaan nimittäin paistaa aurinko aamupäivällä niin tujakasti, että kyseiset kasvit eivät välttämättä pidä siitä. Joten, ne on kirjahyllyn reunalla hieman varjoisammalla paikalla.

Sitten tätä on vielä pakko hehkuttaa… voitin Pihakuiskaajan Puutarha-blogista tällaisen Villit vihreät kaupungit kasvikirjan! Olen selannut tämän jo kertaalleen läpi ja kirja on mielestäni sillä silmäyksellä erittäin kattava. Kirjassa käsitellään neljää eri kaupunkia: Helsinki/Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere, ja niiden luonnonkasveja. Tätä on pakko lukea jossain vaiheessa vielä lisää. Mielenkiintoiselta vaikuttaa! Paljon oli tunnistettavia kasveja, joita näkee tuolla lenkkitien varrella… käytän siis koiraa ulkona lenkillä joka päivä, niin samalla voi tutkailla ympäristön kasvejakin 🙂 Kiitos vielä kirjasta!

Nyt lenkille Foxi-koiran kanssa ja luontoa tutkimaan. Sääkin on mitä mahtavin +18°C ja aurinko paistaa. Kuulemisiin!

T: Minna & Foxy

I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Parvekepäivitystä 22.7.2016

Kuvia on otettu taas tänä aamuna, ja samalla itteä niskasta kiinni, että saap kuvat tänne myös näkyville!
Eli, tässä ois tämän aamun saldoa… ja samalla hieman pohdintaa.

Harvemmin partsilla tarvitsee olla yksin… yleensä koko lemmikkirepertuaari on mukana! Foxi-koiraa kiinnostaa niin kovasti kissojen leikit ja niitä pitää seurata joka kerta kun mahdollista. Tässä Uuno temusi taka-alalla parvekepenkin kanssa 🙂

Kissat nauttivat oloistaan!

Tuuli on pöllytellyt viime päivinä hirvittävän kasan koivunsiemeniä parvekkeelle. Tässä vain murto-osa kasoista sekä ”roskienkerääjän lakaisuväline” 😉

En tiedä mitä ihmettä tänä vuonna näissä kaikissa samettikukissa oikein on? Kaikkiin on tullut tuollaisia ”polkuja”. Varmaan joku toukka käynyt näitä popsimassa. Osa sammareista on jo menetetty ja ne ovat myös basilikan kimpussa :/

Onneksi pelargoniat jaksavat kukkia… tästä lähtee pistokas kohta juurrutukseen!

Mustasilmäsusanna on tehnyt yllättävän paljon lehtiä. Enemmän kuin minään muuna vuotena.

Tämä aitoelämänlanka lähti todella hyvin kasvamaan…

… toinen on ihan kitukasvuinen! Tämä pitää varmasti leikata alas ja siirtää toiseen astiaan kasvamaan.

Hoi hoi, tomaatinalkuja näkyvissä! (Blagovest F1)

Tässä kohtaa parveketta, tässä näkymässä, oma silmäni lepää eniten! Juuri sitä puistomaista tunnelmaa, jota olen tähän hakenut.

Siinä vielä kokonaisnäkymää parvekkeelle.

Käykäähän osallistumassa Satun Kukkaiselämää-blogin arvontaan! Satulla on upea piha laitettuna, uskomattomalla kukkaloistolla, josta hän kirjoittaa myös blogia 🙂

Kuvia ja taas kuvia… ei kohta enää kerkee!

Olen taas ollut erittäin ahkera kuvien ottamisessa, mutta sitten laiska kirjoittamisessa. Ajatus katkeilee jatkuvasti kun jotain edes aloittaa. Mutta kokeillaas nyt sitten vähän paremmalla menestyksellä!

Edellinen postaus on sitten tehty näköjään 18.5, että aikaa on kulunut. Tämähän sitten onneksi tarkoittaa sitä, että olen saanut istutettua kaikki parvekerehut ja vähän muutakin. On tehty äidille kukkapenkki yms. Mutta pysytään nyt tässä omassa parvekkeessa tällä kertaa, äidin pihasta myöhemmin.

Toukokuu oli ihanan lämmin ja sain puuhastella paljon parvekkeella, ja ehdin jopa pari iltaa istuakin tuolla ”puistikossa” Foxi-koiran kanssa. Kuvassa vasemmalle on vielä tulossa pöytä, johon laitan joitain kasveja, mm. daaliat laitetaan siihen. (kuva: 2.6.2016)

Yksi ostamani tuija ei oikein ole viihtynyt tuolla, ja saattaa olla, että kaivan sen ylös ja vien tuonne pihalle saunan eteen kasvamaan, jos saan siihen luvan. Loput kaksi tuijaa ovat ihan hyvissä voimissa.

En kyllä tajua miten, mutta onneksi hoksasin käyttää näitä kotkansiipisaniaisia parvekkeella! Nämä ovat kerta kaikkiaan niin mahtavia parvekekasveja että huh! Suosittelen siis muillekin. Ja omat saniaisethan ovat vanhempieni pihalta haettu ihan luvan kanssa. Metsästä siellä kasvavia saniaisia ei pitäisi käydä hakemassa, että kyselkäähän tuttavilta kuka haluaa noista kotkansiivistä eroon. Ne tuppaavat leviämään pihoilla niin tolkuttomasti, että varmasti löytyy jakotaimia antaa tai myydä.

Tuijien juurille istutetut saniaiset kasvavat myös. Äh, tässähän on vielä yksi kasvi, jota en ole istuttanut; muraatti. Täytyneepä korjata asia lähipäivien aikana.

Laatikossa olevat parvekekukat ovat lähteneet todella hyvin kasvamaan. Lobeliat ostin, ja pätkin saksilla osiin, mutta samettikukat ovat omaa tuotantoa 🙂 (huomaa noi hullut saniaiset tossa kukkalaatikon alla!!!)
Ripottelin tuonne kukkalaatikkoon vielä orvokin siemeniä. Toivottavasti ne lähtevät myös kasvamaan.

Itse siemenistä kasvattamani aitoelämänlanka on ilmeisesti juurtunut hyvin, koska se tekee jatkuvasti kukkaa.

Nautimme varmasti hauvelin kanssa tulevasta kesästä parvekkeella! Tuunasin vielä tuon sukulaiseni tekemän penkin sillä tavoin, että pätkäsin toiselta puolelta käsinojan pois, ja tein toiseen laitaan selkänojan. Nyt voimme röhnöttää siellä sitten kaikki elukat 🙂 Penkki on sijoitettu tällä kertaa toisin päin (aiemmin päätyseinää vasten), että siihen ei myöskään sada vettä koskaan. Voin siis istua tuolla sateellakin. Tästä täytyy oikeasti pitää!

Parvekkeestani on tulossa tänä vuonna huomattavasti hillitympi. Ei siis älytöntä kukkaloistoa, vaan seesteisyyttä saniaisten avulla ja joitain väripilkkuja siellä täällä. Hyötykasvit pitää löytyä, en voisi elää ilman niitä. Eli tomaattia on yksi Blagovest F1, yrtit tietysti ja kirsikkatomaatteja kaksi. Että näillä mennään!

Tuija Brabant parvekkeelle

Olen nuukaillut taimivalikoiman kanssa tänä vuonna, ja mietinkin, että mitä ihmettä laittaisin parvekkeelleni, ja sen pitäisi olla näyttävää ja helppohoitoista. Helatorstaina aamukahvia juodessani huomasin paikallislehden mukana tulleet mainokset, joissa K-Rauta mainosti tuijia 3,95€:a/kpl. Ei mennyt varmaankaan kun silmänräpäys, kun päätin lähteä ostamaan tuijia parvekkeelleni! Piti tosin odotella pari tuntia, että putiikki aukeaa…

Kolme tuijaa, Thuja Brabant (pylvästuija)

Yhden tuijan ajattelin laittaa vesiaiheen viereen. Olen joskus kasannut kasvulaatikon laudasta, ja aion laittaa pienimmmän tuijan tähän kasvamaan. Enhän ole lainkaan varma saanko näitä edes talvetettua. Hyvä on jos saan!

Näin se vaan on taas ajateltava näitä karvakavereita, joita taloudessa on… Spede-herra on edelleen hengissä sairaudestaan (diabetes) huolimatta, ja nauttii parvekkeella olostaan täysin!
Suuri penkki tulee olemaan tuossa nurkkauksessa juuri noin päin kuin se näissä laittamissani kuvissa on. En siis käännä sitä päätyseinää vasten, kuten se on ollut kahtena edellisenä kesänä.

Ostin tuijan istutuslaatikkoa varten kaksi Leca-harkkoa, jotta saan laatikon korkeammalle. Silloin siitä saa enemmän näkösuojaa. Toinen istutuslaatikko tulee tämän toisen eteen (tästä perspektiivistä katsottuna), kunhan sukulaiseni on sen värkännyt. Aion maalata sen harmaaksi. Tämä yksi kuvassa näkyvä laatikko on myös hänen rakentamansa, mutta se on ollut minulla jo monta vuotta. Ihana harmaa, ajan patinoima lautapinta tuossa 🙂 Leca-harkkojen reunoihin jäi pienet ”tilat”, joita aion käyttää hyödyksi. Niistä tulee jalat sivupöydälle, joka toimii myös rappusena kissavanhukselle 🙂

Foxi on myös mielellään mukana kaikessa, mitä parvekkeella tai puutarhassa satun tekemään.
I love my dog <3

Karjisvideo tehty!

Minua on puraissut videokärpänen, ja olenkin nyt kasannut eräästä Facebook-ryhmästä karjiskuvista videon. Siis, tämä oma koiranihan on karjis, eli australiankarjakoira, Foxi nimeltään. Videossa on myös taustamusiikki, jossa Foxi esiintyy. On se mukavaa edes näin vanhalla iällä aloittaa kaikenmaailman musaharrastukset… tai uudelleenhan tämä tulee aloitettua, eikä ihan nyt niin ammattimaisesti tai tosissaan kuitenkaan… kunhan jotain säätää ajan kuluksi 😀

Mutta pidemmittä puheitta videoon:

Herätys talvihorroksesta

Joskus tulee sellainen tunne, että nyt on kirjoitettava jotain blogiin… sen vaan tietää! Esimerkiksi, itselleni kävi näin tänä aamuna. Katsoin tapani mukaan keittiön ikkunasta ulos, kun kävin tarkistamassa lämpötilan, niin puut olivat niin kauniisti huurussa, että oli kaivettava kamera esiin. Toki koira piti käyttää ensin ulkona. Piti vain toivoa, ettei huuruille ehtisi käydä sillä välin mitään. Tämän ”huurun” pystyi myös tuntemaan kasvoilla, kun käveli tuolla puiden seassa kävelytiellä. Kuin olisi saanut kevyen lumipesun 🙂

puut huurussa

Koirakin pääsi kymppikerhoon viikko sitten! Peuhattiin sen kunniaksi vähän lumihangessa tossa pihalla. Foxi on aivan innoissaan paljosta lumesta – muuta tekisikään kun peuhaisi hangessa. Täytynee viedä vanha rouva leikkimään tuonne maaseudulle synnyinpaikkaansa, vaikka Foxin velipoika, Felix, ei siellä enää olekaan leikkikaverina.
Foxy 23.2.2016

Talvella on jotenkin helpompi olla vaan sisällä… siispä yleensä kaikki DIY-projektini yms näkyvät täällä omassa kämpässä, ei niinkään vielää parvekkeella. Kyllä minulla on sinnekin suunnitelmia jo kytemässä (apua!).

Sain jossain vaiheessa alkuvuodesta kipinän aloittaa taas huonekasvien kasvattamisen. Toki asunnostani on aina löytynyt jotain huonekasveja, mutta nyt olen oikein hamstrannut niitä. Ainakin tässä kämpässä niille on tilaa ja valoa! Valo ei tosin ole ikkunan edessä, vaan olen kyhäillyt yhteen nurkkaukseen viherpaikkani, jossa voin myös loikoilla, kutoa villasukkia, lukea tai kuunnella musiikkia! DIY:tä tässä on kukkateline, hyllyköiden alusta pyörineen ja ylhäälle viritetyt kukkavalot.

Toisesta perspektiivistä… nanoakvaariokin on tässä nyt valaistuna. Kuvasta näkee myös miten isompi akvaario on sijoitettuna keittiön puolelle. Akvaario oli aiemmin tämän vihernurkkauksen paikalla, mutta piti siirtää, koska talvella siihen paistoi aina jostain aurinko (aiheuttaa levänkasvua).

Akvaarionurkkaus näyttääkin sitten tältä. Muoviastiassa on täplämonnisten, Corydoras paleatus, poikasia. Niistä myöhemmin lisää.

Olen saanut aikaiseksi laittaa asuntoani talven aikana… nyt on taulujakin seinällä! Nuo kolme taulua tuossa keskellä ovat kiinnitettyinä puurimoihin. Nyt ne muodostavat selkeämmän kokonaisuuden… tämäkin on tavallaan DIY.

Lisää huonekasveja. Nämä ovat ikkunan ääressä. Olen ottanut myös pistokkaita kultaköynnöksestä, kissuksesta ja juoruista.

Lisää huonekasveja… ikkunasta näkee maisemat ja on muute komiat! (lukuun ottamattta parvekkeelle jätettyjä romuja)

Kissat kävivät tänään ensimmäistä kertaa tänä talvena parvekkeella!

Puretaan joulu ennen loppiaista

Aloitin joulukoristelun tänä jouluna hyvissä ajoin jo joulukuun alussa. Olin sitä mieltä, että saan sitten ihailla kuusta ja muitakin juttuja tarpeeksi kauan. Olihan tiedossa synkkä vuodenaika, ja joulun laitto hyvissä ajoin etukäteen toisi hieman ”valoa pimeään”. Emme näet saaneet lunta jouluksi tänne Imatralle laisinkaan.

Nyt kun vuosi on jo vaihtunut, olen edelleen sitä mieltä, että kannatti koristella hyvissä ajoin! Ei nimittäin harmita yhtään, että tavarat pitää purkaa ja viedä varastoon… tai eihän niitä pakko ole purkaa, mutta olen jo valmis siihen.

En halunnut mitään ihmeellistä roinaa ympäri kämppää, vaan suht hillittyä koristelua. Kuusi on ollut sama muoviraapuska jo monta vuotta, mutta ostin siihen tänä vuonna uudet valkoiset koristenauhat. Siitä tuli juuri sellainen kuin halusinkin – harvinaista.

Joulukuusi

Minullahan ei ollut aiempina vuosina mitään jouluverhoja. Sain kirppiksen kautta keittiöön yhden verhokapan, niin kylkiäisenä tuli myös pitkät punaiset satiiniverhot, joista tuli täydelliset jouluverhot sekä olohuoneeseen että yksi verho keittiöön.

Oli minulla tarkoitus tehdä joulukorttejakin, ja ottaa vaikka millaisia kuvia lemmikeistä ja niin edelleen, mutta aika ei vain tahtonut riittää… Päädyin kuvaamaan Foxia joulukuusen edessä. Facebook-kaverit saivat Foxi-kuvan kaltaiset joulutervehdykset!

Tein joulun alla paljon villasukkia, joista osa projekteista on vielä kesken. Toivottavasti muistan ottaa niistä kuvat ja laittaa Lankakeräilemässä-blogiini.

Muuten joulu 2015 oli mielenkiintoinen. Vettä satoi ja oli harmaata. Imatralla taisi olla +2C lämmintä. Mutta pääsihän se aurinko vähän pilvien raosta kurkistamaan 26.12.2015!
Musta joulu 2015

Ja mitäpä se joulu olisi ollutkaan, jossei olisi nähnyt kertaakaan joulupukkia. Kiitos Vuoksenniskan Minimanille!

Äidin kukkapenkki on valmis!

On ollut ilo seurata, kuinka äitini kukkapenkki on lähtenyt kasvamaan…
Tässä on muutama aikajärjestyksessä oleva pikalinkki vanhoihin postauksiin (vanhin ensin), josta voi nopsaan käväistä katsomassa lähtötilanteen kuvineen.

Kohta pääsee kukkapenkin kimppuun! (LÄHTÖTILANNE)
Äidin pihaprojekti loppusuoralla
Äidin kukkapenkissä kasvaa vähän kaikkea

Tätä kuvaa ei ole vielää missään julkaistuna, mutta siitä saa osviittaa, millainen työmaa tässä kukkapenkissä on oikein ollut. Tähänkin pisteeseen meni muutama päivä… ei sitä savimaata tosta vaan muokatakaan! Ja työvälineet näkyvät tuossa aika selkeästi…
1.5.2015 / Tarkoituksena oli saada äidille tehtyä kukkapenkki äitienpäiväksi 2015.

26.5.2015

Foxi oli myös avustamassa kukkapenkin rakentamisessa joka kerta… valmistumisen jälkeen on hyvä makoilla kaiken keskellä.

10.7.2015