TSI

Kolme vuotta paljun pyörittelyä parvekkeella – osa 1

Täytyy myöntää, että paljun kasaus on ollut todella haastavaa kohdallani, enkä ole oikein pystynyt päättämään, mitä sille tekisin. Olen pyöritellyt sitä parvekkeellani jo kohta kolme vuotta, eikä sille ole oikein löytynyt paikkaa. Tai on, mutta seuraavana vuonna asettelen sen johonkin toiseen kohtaan aina uudelleen. Palju on milloin parvekkeen perällä ja toisinaan etuosassa oven takana. Sen siirtely on aika rankkaa loppupeleissä, kun kaikki kivetkin pitää aina siirtää. Kivet on tarkoitettu paljun koristeluun. Aloitin paljun pyörittelyn parvekkeella kesällä 2020 ja nyt vihdoinkin 2023 se on paikoillaan siinä, mihin aion sen jättääkin.

Mietteitä vuodesta 2020

Tosiaan, vuosi 2020 oli kohdallani aika vaikea. Kevät meni toipuessa sairaskohtauksesta, ja loppuvuosi olikin melkoista tasapainottelua. Jouduin näet opettelemaan tasapainoilun ja kävelyn tavallaan uudelleen. Tasapainoelin tulehtui, ja se piti niin sanotusti kouluttaa uudelleen. Tähän kului aikaa, ja isommat hommat saivat jäädä suosiolla seuraavaalle vuodelle. Sen lisäksi maailma kärsi pandemiasta ja ei oikein tiennyt mitä milloinkin olisi pitänyt uskoa. Se aiheutti itselleni ainakin melkoista ahdistusta. Välillä tuntui siltä, kuin jokin näkymätön kuolema olisi vaaninut jokaisen kulman takana. Ei saanut nähdä ystäviä ja kaikki paikat olivat suljettuina. Sekin vielä, kun en saanut aikaiseksi edes viritellä yhtä ainutta paljua mihinkään kohtaan, söi minua todella pahasti. Se oli kuitenkin tarkoitettu edesmenneen koirani muistoksi, ja tuolla se vaan parvekkeella lojui pitkänkin aikaa.

Paljun kasaus viivästyi ja viivästyi

Olin koirani poismenosta todella surullinen pitkän aikaa, ja pari vuotta siihen melkein meni, kun asia ei enää itkettänyt minua joka ikinen päivä. Olin vihdoin pääsemässä yli koirani kuolemasta, ja otin 2021 löytöeläinkodista kissan, Urhon. Sekään tarina ei pitkään kestänyt kun Urho sairastui, ja se piti laskea tassutaivaaseen. Siitä meninkin sitten jo niin riekaleiksi, että mistään ei tullut pitkään aikaan mitään. Pyörittelin kesän 2021 paljua parvekkeella – pyörittelin kesän 2022 paljua parvekkeella. En saanut mitään aikaiseksi. Ahdistavaa ja surullista. Tänä vuonna, 2023, päätin ottaa härkää sarvista kiinni, ja aloitin projektin uudelleen. Taas paikka vaihtui, mutta nyt kaikki suunnitelmat on jo tehty, niin ei muuta kun kasaamaan vesiaihe parvekkeelle!

Paljun kasaus ja suunnitelu 2021

Aluksi oli tarkoitus tehdä kivinen reunus, mutta jostain syystä en saanut hankkineeksi harjaterästä, minkä sisällä kivet olisi ollut hyvä laittaa. Niinpä päätin, että haluan tehdä koristereunan käytetyistä tiilistä. Sain hankittua paikalliselta Facebookin roskalavalta läjän käytettyjä tiiliä. Niissä olikin sitten ihan kivasti kantamista kotiin. Onneksi minulla on läjäpäin ämpäreitä, joiden avulla tiiliä sai useamman kappaleen tuotua yhtäaikaa.

Koska tiilet olivat käytettyjä, isossa osassa niistä oli vielä laastia jäljellä. Ne piti rapsutella pois. Siihen kuluikin yllättävän paljon aikaa, enkä edes saanut putsattua kaikkia tiiliä mitä halusin. Luoja mikä sotku tästä myös syntyi , ja taas oli lisää siivottavaa parvekkeella. Pääsin kuitenkin aloittamaan tiilien kasaamisen paljun ympärille. Osa tiilistä piti myös saada halkaistua kahtia, ja siinä hommassa sain apua tuttavalta (kiitos Jukalle).

Kun tillireunus oli tehty, aloin miettiä mitenkä saisin mahdolliset kivet aseteltua paljun päälle. Reunuksen piti tietenkin olla jollain tapaa piilossa. Tein virityksen alkujaan harjateräsverkon palasta, verhotangosta ja kanaverkosta. Myöhemmässä vaiheessa voi huomata, että en käyttänyt sitä lainkaan vesiaiheen kasaamisessa. Ja ihan hyvä niin, koska asiaan löytyi paljon parempikin ratkaisu, mutta vasta tällä viikolla. Olin aluksi myös aikeissa laittaa paljuun lumpeen kasvamaan. Senkin ajatuksen sain haudata monen muun idean myötä, kun otin vähän selvää lumpeen kasvamisesta. Vesiaiheen korkeus ei olisi riittänyt sille. Siispä ostin keinotekoisen lumpeen, joka löytyi paikallisesta Mainio-tavaratalosta.

Jaa niinhän siinä taas kävi, että purin tuon virityksen pois 2022 kesällä ja siirsin vesiaiheen parvekkeen toiseen laitaan. Tässä vaiheessa alkoi olla jo hermot hieman riekaleina kaiken maailman tiiliskivien siirtelystä, niin sainkin päähäni tehdä koristereunuksen akvaariokabinetin purkupaneleista. Niitä kun minulla sattui entuudestaan löytymään. Kevyttä puista reunusta olisi paljon helpompi siirrellä, jos tarvitsee. Asettelin tiiliskivet parvekkeen reunoille ja sijoitin saniaislaatikot ja paljon muutakin niiden päälle.

Kun ei ole puuverstasta kotona tai muutakaan työstöpaikkaa, täytyy vähän luovia ettei tule kauheaa sotkua. Sahailen usein puupalikoita ämpäreiden tai roskisten päällä, niin sahapuruja ei sitten tarvitse paljon imuroida lattialta. Kun puupalikat oli sahattu, liitin ne reikänauhalla toisiinsa kiinni. En asetellut pontteja paikoilleen, koska paneliseinämän oli tarkoitus olla paljun reunaa myötäilevä, eli pyöreä. Ponteissa olevat panelit eivät ”taivu”. Halusin, että paneeleista tulisi tynnyrimäinen vaikutelma.

Paljun reuna jää piiloon puupaneloinnin taakse.

Viime vuodelta minulla ei juurikaan ole kuvia paljun rakentelusta, koska se todellakin oli koko kesän toisessa laidassa parveketta. Mutta nyt tänä vuonna päätin vihdoinkin sen lopullisen paikan. Siirtelin todella paljon tavaroita, että pääsin edes aloittamaan koko projektin. Parveke oli aivan sekaisin ja nurkkaus piti siivota heti ensimmäiseksi. Asettelin Leca-harkkoja ees taas. Aluksi ovi ei avautunut tarpeeksi, sitten harkot nostivatkin paljua korkeammalle kuin halusin… mitähän vielä. Lopullinen paikka löytyi kuitenkin heti parvekekaiteen vierestä. Takana olevat harkot piti nostaa pystyyn ja laittaa puulaatikko niiden päälle. Ja kas kummaa, parvekeovi aukesi lähes kokonaan auki. Täydellistä!

Kun oven sai avautumaan tarpeeksi, kaikki olikin jo siinä pisteessä että paljun kasaus voisi alkaa.

Vielä oli vähän työstettävä puureunusta. Olen vielä tässäkin vaiheessa kahden vaiheilla, että laitanko tuon puureunuksen vesiaiheeseen vai en. Toisaalta olisi ihan kiva, että vesiaihe olisi korkealla eikä lattiatasolla. Lisäksi saan ”hävitettyä” roipetta vesiaiheen jalustaan, kun teen sen tällä idealla. Paljun alla on neljä harkkoa, ja niille pitäisi sitten keksiä tilaa muualta parvekkeelta, jota en nyt jaksa käydä pähkäilemään. Haluan sinne mahdollisimman vähän tavaraa.

Mainitsin aikaisemmin ritilän, jota en loppujen lopuksi käyttänytkään, niin sen tulikin korvaamaan tällainen isompi rosteriritilä, jonka sain tuttavaltani. Kiitos vaan Janille tästä loistavasta tarvikkeesta. Toisen romu on toisen aarre, niinhän se menee. Kyseessä on siis uuniritilä (uusia uuniritilöitä ja muita varaosia voi kysellä lisää Vuoksen huolto- ja asennuspalvelu -liikkeestä). Ritilän tulee kestää isompienkin kivien painoa, eikä se saa antaa periksi. Sitten ei muuta kun panelien käsittelyyn. Päätin käyttää niiden sävyttämiseen Supi saunasuojaa, jota olen käyttänyt todella monessa muussakin projektissa. Sitä voi levittää hyvin puupinnalle superloni-palasella. Suojakäsineet kannattaa myös olla, vaikka saunasuoja onkin vesiliukoista.

Jätän tämän kirjoituksen nyt tähän ja teen vielä yhden artikkelin kasailusta. Siihen tulee sitten lopullinenkin viritelmä ja myös kaikki muukin mitä vesiaiheeseen saattaa tarvita. Tässä vielä videoklippinä kaiken alku ja juuri, miksi aloin koko vesiaihetta paljusta edes harkitsemaan. Se oli Foxylle erittäin tärkeä ja paras asia. Hyvää viikonloppua!

LINKKI TUUBI-VIDEOON

Kolme vuotta paljun pyörittelyä parvekkeella – osa 1 Read More »

Kattovalaisin olohuoneeseen kelottuneesta puusta

Olin pitkään miettinyt, millainen kattovalaisin sopisi olohuoneeseeni. Tietysti minun piti saada tehdä se itse, eihän sellaista minulle sopivaa voi löytyä valmiina mistään. Pinterest tarjosi aika mielenkiintoisia vaihtoehtoja, kaupat eivät. Tosin kaupoista yleensä saa sellaisen valaisimen, joka on jo ”valmis”, jopa Ikeasta! Oma DIY-projektini on nimittäin hieman kesken, enkä tiedä valmistuuko se varsinaisesti edes koskaan. Toivottavasti. Mutta ideasta saa kuitenkin kiinni.

Jostain syystä en ollut tajunnut ottaa minkäänlaista kuvaa alkuperäisestä kattovalaisimestani, mutta löysin kuvan josta sen jotenkin näkisi. Halusin nimittäin purkaa sen, ja käyttää siitä lamput uuteen viritelmään.

Kattovalaisin ennen purkamista.

Löysin ojanpientareelta hienon kelottunen männynoksan. Meillä oli talvella 2019 niin paljon lunta, että sen kuin pauke kävi kun oksia tuli puista alas! Tiedustelin, josko saisin ottaa tienvarrelta oksan, ja sain luvan. Ei kun raahaamaan se kotiin.

Olen aikojen saatossa kerännyt kaiken maailman kepakoita, yleensä akvaariota silmällä pitäen, koska kuorittuja männynoksia voi laittaa myös akvaarioon. Niitä löytyi tällainen setti, ja tuo suurin etualalla oleva on se kelottunut karahka tienvarrelta. Muut kepit on haettu sukulaiseni metsästä tai heidän pihaltaan. Valitsin kattovalaisimeen vielä yhden pitkän haaroittuneen oksan.

Käsittelin kelottumattoman oksan mustalla Supi-saunavahalla, jotta se näyttäisi kivemmalta kelottuneen oksan kanssa. Kattovalaisimen kepit olivat sitten valmita ripustettavaksi.

Kattovalaisimen ”runko” kelopuusta.

Irrottelin vanhasta kattovalaisimesta pallukat ja mietin kuinka ne saisi riippumaan oksasta ilman että niitä roikottaisi suoraan johdoista. Niinhän ei saa tehdä! Valopalloja oli viisi.

Yksittäinen lamppu.

Valot piti kuitenekin liittää yhteen sokeripaloilla. Ainoa mahdollisuus oli yrittää keksiä jotain minkä ”päällä” nuo pallukat lepäisivät.

Kattovalaisimen johdot liitettävä sokeripalalla.

Sitten sain jostain idean, josko kokeilisi polykarbonaattilevyä tarkoitukseen. Sehän on läpinäkyvää ja saattaisi olla oikein kivan näköinen, vähän kuin lasia. Marssin paikalliseen muovialan erikoisliikkeeseen (Beranger), ja pyysin heitä leikkaamaan palat suoraan oikean kokoisiksi. Lisäksi tuttavani rakennusliikkeestä (Mannerkoti) auttoi leikkelyhommissa poraamalla levyn keskelle sopivan kokoisen reiän, johon lamppu istuisi hyvin, mutta ei valahtaisi siitä reiästä läpi. Porasin levyn kulmiin reiät, joista levyn sai riippumaan ketjulla, jonka taas sai kiinnitettyä oksaan. Lamppu lepäsi levyn päällä eikä riippunut johdosta.

kattovalaisin
Hopean väriset ketjut eivät ole kauniit. Ne pitää vaihtaa.

Kattovalaisin ei ole vielä ihan täysin valmis ja sen ”siistimiseen” kuluu tovi aikaa… tässä kuitenkin mielikuva millainen siitä on tulossa. En ole myöskään liittänyt kaikkia lamppuja virtajohtoon. Pitäisi jostain käydä hakemassa A-tikkaat, että pääsisi tuonne katonrajaan vähän lähemmäksi. Ei oikein oma pituus riitä. Oksia ei voi ottaa alas kuitenkaan koska niitä ei ole keskenään liitetty tuolla mitenkäään. Jouduin myös asettelemaan kelokepakon tiettyyn asentoon tuonne kattoon. Jos otan sen alas, se ei ole samassa asennossa enää, enkä saa johtoja piiloon. Tämä on siis se viimeistely mikä tästä vielä puuttuu.

Muuten kattovalaisin näyttää ihan hauskalta härveliltä kun sitä katselee alhaalta päin! Lisäsin siihen muutaman hehkulampunkin, josko härpäke näyttäisi myös niiden takia enemmän valaisimelta. Hehkulamppuihin ei tule virtaa ja ne ovat palaneita. Jostain syystä olin säästänyt jonkun kappaleen. En laittanut enempää kuin kolme koska pelkäsin, että kattovalaisin muistutaisi jotenkin liikaa joulukuusta. En voinut joulunakaan laittaa siihen roikkumaan kuusenkoristeita… se olisi ollu ihan mauttoman näköinen!

kattovalaisin

Mutta sellainen kattovalaisin siitä tuli tällä kertaa ja loput teen myöhemmin! Minulle jäi nimittäin keppejä jäljelle projektista sen verran, että niistä saisi tehtyä toisenkin valaisimen vaikkapa makuuhuoneeseen. Toki joutuisin ottamaan tästä valaisimesta ne kaksi lamppua, jotka eivät ole liitettynä sähköön.

Kattovalaisin olohuoneeseen kelottuneesta puusta Read More »

Projekteissa pieni tauko

Minun täytyi pitää projekteissa pieni tauko, koska olin saanut jonkin ”vatsataudin”, että siinä mielessä helmikuu lähti hieman nihkeästi käyntiin. Asia on kyllä jälkeenpäin selvinnyt, että kyse ei ollut varsinaisesta vatsataudista, vaan ruokamyrkytyksestä, jonka olin saanut paikallisesta ruoka-alan yrityksestä. Sen enempää en ala asiaa tässä avaamaan. Mutta tämä episodi veti kyllä voimat aivan piippuun ja olin pelistä pois yli viikon!

Eli paljon on suunniteltuja asioita vielä tekemättä, ja aika kuluu lähinnä sotkujen siivoamiseen. Esimerkiksi chilit on vielä idättämättä. Kohta tulee kiire, koska on jo helmikuun puoliväli. Olohuoneen feng shui on aivan piloilla kaiken maailman roinan takia. Akvaario-projektissakin on tauko. Purin aikaisemmalle akvaariolle viritellyn panelikabinetin, jonka rippeet lojuvat nyt lattialla – toistaiseksi.

Sain onneksi purettua kabinetin laudat pienempiin osiin. Niistä on tarkoitus rakentaa jonkunlainen pömpeli jätteiden lajitteluun, muoviroskalle ja pahviroskalle siis. Samalla tämä ”pömpeli” voisi toimia kukkapöytänä, tai jonain muuna järkevänä alustana jollekin. En ole vielä päättänyt mitä sillä aikoisin loppu peleissä tehdä. Yhden projektin kun purkaa niin siitä syntyy aina kaksi uutta…

Makuuhuoneen sisustamisessa olen päässyt jo siihen pisteeseen, että sain myytyä sängystäni metallikehikon. Tämä oli visuaalisesti aivan ihana! Pidän sellaisesta hieman maalaisromanttisesta meiningistä tiettyyn pisteeseen asti, ja tämä metallisänky oli mielestäni kaunis. Kuitenkin se oli minulle epäkäytännöllinen, enkä saanut tungettua sitä mihinkään asunnossani. Mietin jopa, että olisin laittanut sen kesällä parvekkeelle loikoilua varten, mutta ei se olisi sinnekään oikein mahtunut… tai sitten minä en olisi mahtunut kävelemään sen vierestä.

Makuuhuoneesta lisää sitten myöhemmin kunhan olen saanut sen laitettua kuosiin esittelyä varten (toivottavasti tapahtuu tämän kevään aikana). Sain kuitenkin viriteltyä sängyn ympärille matot. Toinen matto piti käyttää paikallisessa alan liikkeessä (ent. Beranger), jossa yksi maton reunoista päärmättiin. Sille kävi aikoinaan niin, että edesmennyt koirani kun laski alleen, sattui tämä matto juuri tälle kohdalle. Olin siinä vaiheessa jo niin väsynyt siivoamaan koirani jälkiä, että leikkasin vain tästä matosta sen kohdan pois, mihin koiran pissa oli ulottunut. Maton päällä oli helvetin painava arkkupöytä (täynnä kirjoja), enkä voinut ottaa mattoa poiskaan, ”kun en vaan jaksanut”.

Asunnossani on muitakin asioita jotka ovat ”väärissä paikoissa”. Vaikkakin tämä löhöilytuoli oli mielestäni kesällä maailman parhaassa paikassa ikkunan edessä, talven tullen se ei enää ollutkaan niin loistavassa paikassa. Siirsin tuolin viime keväällä ikkunan eteen, kun ajattelin, että ikkunasta tulee sitten valoa jos haluan vaikkapa lukea kirjaa tai kuunnella linnunlaulua. Väärin! Ikkunan äärellä kävi jostain sellainen veto, että niskani olivat jatkuvasti tolkuttoman jumissa. Lisäksi läppärin ruutuun paistoi suoraan aurinko aamupäivällä, enkä nähnyt tehdä tuolilla istuessa töitäni. Siirsin tuolin vastapäiselle seinustalle, jossa se on siinä ollut syksystä lähtien.

Tuoli ei ollutkaan hyvä idea ikkunan edessä, ja se sai siirtyä.

Feng shuita tutkiessani tuli myös esiin sellainen seikka, mikä liittyy huonekasveihin. Että jos niitä haluaa pitää, niin niiden tulisi sijoittaa asunnossa kaakkoon. Noh, tämähän nyt olikin valmiiksi jo näin! Minulla kasvit todellakin olivat kaakossa jo valmiina, tai suurin osa ainakin. Nyt kun vielä saisi tämän olohuoneen raivattua sillä tavoin, että muutkin kalusteet olisivat paikoillaan ja kaikki ylimääräinen roipe pois.

Jotkut huonekasvini ovat alkaneet aktivoitua talven jäljiltä tekemällä uusia lehtiä. Tämä erikoinen sulkaköynnösvehka (Philodendron radiatum) on tehnyt muutaman tällaisen hauskan ”rullan” lehdestä ennen kuin se avaa ne. Tämäkin rulla on ollut tuossa jo parisen viikkoa. En millään malttaisi odottaa kun se aukeaa.

Meillä on meneillään tänä vuonna aivan upea talvi! Otin joku aika sitten kuvan keittiöni ikkunasta naapuritalon pihalle… siitä saa osviittaa kuinka paljon meillä on lunta. Olen aina myöskin kuvitellut, että ikkunani osoittaa etelään päin. Se ei ollutkaan niin. Se osoittaa lounaaseen.

Käyn aika ajoin ihailemassa kaupunkimme joen rannalla maisemia… tähän onkin hyvä päättää jutustelut tältä erää ja aloittaa vaikkapa olohuoneen siivoaminen!

Kuva Vuokselta, Imatra 10.2.2021

Kiitos kun luit!

Projekteissa pieni tauko Read More »

Aurinkotuoli parvekkelle kierrätyslaudasta

Tämä tuli nyt tehtyä aika ex temporé, mutta kun sain naapurilta höylättyä koivulautaa niin mitäpä siinä muuta kun suunnittelemaan taas jotakin. Tällä kertaa sain päähäni rakentaa laudoista aurinkotuolin parvekkeelle.

Sitten ei muuta kun pätkimään laudat, ja kävin pätkimässä kaikki etukäteen meidän taloyhtiön puupajalla. En siis sahannut käsisahalla näitä!

Vaaleat laudat eivät kuulu aurinkotuoliin, muut laudat käytetään kaikki

Ruuvailin ensin sivut kiinni toisiinsa rungoksi ja sommittelin muutaman laudan paikoilleen. Porasin ruuveja varten ruuvinvääntimellä reiät ettei laudat lohkea kun niitä ruuvaa ”runkoon” kiinni.

Kehikon sisäpuolelle tulee myös laudanpätkät, joista tulee sitten selkänoja.

”Jostain ihmeellisestä syystä” minulta sattui löytymään valmiiksi jo tällaisia pultteja, jotka tulivatkin sitten tässä oikein hyvään tarkoitukseen… porasin kehikkoon reiät joiden läpi pultit sitten työnnetään. Näin saadaan se selkänoja sellaiseksi, että se liikkuu.

Kaksi pulttia prikkoineen ja nämä siis molempian lautojen läpi.
Siitä tulee siis tällainen!

Kasasin selkänojan ensin.

Lautoja ei voinut laittaa koko selkänojan pituudelta koska se ei olisi kääntynyt sitten pystyasentoon tarpeeksi.

Sitten oli loppujen lautojen vuoro. En mitenkään mitannut mittauhalla millaiset välit lautoihin tuli, mutta menihän se vähän näin näppituntumallakin.

Suht hikistä hommaa mut tulipahan tehtyä!
Tältä ne osat näyttää irrallaan toisista.

Asettelin aurinkotuolin Leca-harkkojen päälle, mutta tulipahan tehtyä niin täsmälleen 60cm leveä värkki, että en uskaltaisi kyllä olla Leca-harkkojen varassa istuskelemassa tuolla… oli niin täsmällinen mitta, että saletisti aurinkotuoli vähän siirtyy kun siihen istahtaa tai siinä oleilee. Joten, piti sitten ruuvata jalat kiinni. Siitä ei valitettavasti ole kuvia, mutta tässähän voisi käyttää esim valmisjalkoja, joita saa runkopatjoihin. Itse käytin jämäpuupalikoita, joita minulla oli ”säilössä” entuudestaan. Pääsin testaamaan viritelmääni jo illalla 🙂

Päälliset puuttuu vielä mutta laitoin väliaikaisesti siihen jotain, että pääsen istuksimaan siinä heti ja välittömästi. Päällisistä sitten muissa postauksissa…

Eiku istumaan!

Sain kaverinkin aurinkotuolille chillailemaan 🙂

Tällaista siis tässä alku keväällä… onhan tässä tullut tehtyä vaikka mitä, mutta kaikkea en ole dokumentoinut. Aurinkotuolin tarkoitus on kuitenkin myös se, että saan rauhoittua blogin ja kirjojen parissa parvekkeella tänä kesänä. Toivottavasti olisi sen verran hyvä kesä, että parvekkella tarkenis ja ettei se olisi ihan tolkuttoman kuuma, kuten viime kesänä. Näistä parista kuvasta varmaan huomaa, että olen laittanut kasvillisuutta partsille todella hillitysti edellisiin vuosiin verrattuna. Ajatelkaa – en ole kasvattanut siemenistä ensimmäistäkään taimea! Päätin pitää välivuoden ja laittaa parvekkeelleni vain saniaisia. Mutta parvekekatsaus myöhemmin, tämä koski nyt aurinkotuolia.

Yritän vielä käsitellä tuolin lähiaikoina Supi-saunasuojalla, jos aurinkotuoli vaikka säilyisi paremmassa kunnossa sitten pidempään. Saunasuoja on mustaa, joten se käy varmasti värinsä puolesta muutoin japanilais-henkiselle parvekkeelle.

Aurinkotuoli parvekkelle kierrätyslaudasta Read More »

Vesiaihe parvekkeelle – 2017

Taas on jäänyt tekemättä yksi blogi alkukesästä, mutta tehdään se nyt!

Taustatietona, että minulla on ollut muutamana kesänä parvekkeella vesiaihe, ja tänä vuonna päätin tehdä sellaisen myös. Nyt se piti sijoittaa toiseen kohtaan, koska parvekkeella vaihtui järjestys ja edellisvuonna vesiahetta ei pystynyt käyttämään, koska se oli niin totaalisesti kotkansiipisaniaisten peitossa, että vedet olisivat valuneet siitä lattialle. Virittelin siis tänän vuonna vesiaiheen saniaisten ”ulkopuolelle” 🙂

Alkujaan olin hankkinut tällaisen emalivadin, mutta se osottautui niin hankalan kokoiseksi, että siitä piti luopua. Parvekkeella kun on sitä tilaa rajoitetusti. Tuttava oli poraillut valmiiksi letkua varten reiän keskimmäiseen metalliastiaan ja pariin muuhunkin kohtaan, jotenka minun tarvitsi vaan kasata koko hökötys.

Tarvikkeitahan minulla oli entuudestaan: kolme sisäkkäin menevää metallista kukkaruukun suojusta (metallipurkkisarja), letkua, pieni akvaariopumppu, mustaa koristesepeliä, pizzeriasta saatu isohko säilykepurkki ja koristekiviä.

Koska veden pitää kiertää säiliössä kunnolla ja pumppu piti eristää sepelistä, tein vesiletkusta tällaiset tassut, millä nostaa sisintä purkkia korkeammalle. Purkkia piti nostaa myös sen takia, kun ulkoreunoille laitettavien sepelien piti pysyä paikoillaan. Niiden päälle asetetaan ylemmät kerrokset.

Sisälle tuli siis säilykepurkki.

Korotetaan letkutassuilla jotta vesi pääsee alta paremmin kiertoon ja samalla sepelin saa korkeammalle reunoille.

 

Sitten paikoilleen…

Varmasti riittää vedenkiertoon tämä 🙂

Sitten sitä sepeliä purkin ympärille. Laitoin pohjalle vähän suurempia kiviä, ettei sepeli ”valu” tuon purkkihässäkän sisäpuolelle. Pumppu paikoilleen. Pumppu on viritelty reunaan kiinni metallipannalla, ettei se liiku päällä ollessaan. Kuvasta puuttuu letkunpalanen, joka laitetaan myös tässä vaiheessa paikoilleen, ja letku ujutetaan seuraavista kerroksista läpi ylimpään astiaan.

Johto jää nätisti paikoilleen eikä  törrötä, kun metalliastiaan on sahattu kolonen.

Sitten keskimmäinen astia paikoilleen ja sepeli myös. Jaa miksi laitoin sepeliä tuohon alimpaan astiaan? Noh, myös senkin takia, että siitä tulisi vähän painavampi. Se ei nimittäin liikahda paikoiltaan jos kissa sitä vähän tönäisee 😉

Taaskaan kuvasta ei näy, mutta letkun pää on melkein ylhäällä asti. Tein letkun sivun, lähes ylös, pienet reiät, joista vesi pääsee pois, ja tukin letkun pään korkilla. Piti jotenkin varmistaa, ettei vesi suihkua tuolta ympäriinsä ja että se valuisi nätisti tuosta ylimmästä astiasta alaspäin ”sopivalla voimalla”. Päällimmäiseksi kiveksi valitsin kokoelmastani spektroliittipalasen, joka näyttää kauniilta märkänä ja kun valo osuu siihen tietyllä tapaa.

(tästä on poistettu videoklippi, jossa näkyy, kuinka vesi valuu. Yritän tehdä sen tuubiin jossain vaiheessa)

Vesiaihe parvekkeelle – 2017 Read More »

Shopping Cart
Scroll to Top