I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Lue artikkeli

Talvea ja pipoa

Meillä on täällä Imatralla nyt todella ihana talvi! Ei mitään hirveitä pakkasia mutta kuitenkin koko ajan vähän. Foxy-hauveli tykkää asiasta erittäin paljon, ja lenkkeilyn jälkeen ei meinaa tulla mitään sisälle menosta, kun pitäisi aina vaan heitellä hänelle lunta tuolla pihalla. Melkoinen tapaus 😀 Tässä on sukellettu hangessa jo vaikka kuinka monta kertaa… lumi on todella kevyttä niin miksipä siinä ei voisi ”uida”!

Foxy osaa myös näyttää halutessaan todella surkealle. Minua tietysti tämä hieman hymyilyttää, vaikka äkkiseltään mietittynä, se ei ole varmaankaan koiran tarkoitus… tässä katsotaan anovasti, että otettaisiin kaulapanta ulkoilun jälkeen pois kaulasta ja niinku heti.

Kävin eräs päivä autoajelulla ja akvaarioliikkeessä, ja oli ihan pakko pysähtyä takaisin tullessa Vuokselle ottamaan parit fotot. Tosin nämä ovat kännykkäkuvia kun järkkäri ei ollut ”yllättäen” mukana. Siellä uiskenteli joutsenia! Osa oli varmaankin tämän vuoden poikasia kun olivat harmaita. Keväällä Vuoksella näkee joutsenia joka vuosi ennen kuin muuttavat kesäksi pohjoisempaan. Laittelin vielä tästä tilanteesta live-kuvaa Facebookkiin. Tällä kertaa video oli oikeinpäin!

Oli minulla yksi ikuisuusprojektikin, nimittäin tuttavani pyysi minua ajat sitten tekemään hänelle hatun, mikä ”olisi hänen näköinen”.. noh, ei tämä kirjaimellisesti hänen näköinen onneksi ole, mutta kun henkilön sukunimi on Varis, niin sain idiksen tehdä variksen näköisen hatun. Lisäksi tämä Varis ei myöskään ole mikään hiljainen näkymätön hissukka – suht räväkkä persoona, niin ei tullut mieleenkään tehdä hänelle mitään ns peruspipoa 😀 Rokkenrollia piti löytyä! Tämä siis on toinen versio kyseisestä hatusta…

… ensimmäinen oli tämän näköinen. Ei tässä muuten mitään, mutta siitä tuli liian pieni, joten eiku purkamaan vaan 😀 Vinkkejä kävin tietysti vakoilemassa YouTubesta.

Tässä löhötuolilla istuessani katselen mielelläni lätkää… siis tämä kiekkokala on Lätkä. Hälle tulee altaaseen huomenna uusia kasveja. Olen kadottanut alunan johonkin, niin oli pakko laittaa ostetut kasvit tuonne altaaseen ilman ”pesua”. Toivottavasti Lätkä kestää sen ja kasvien mukana ei tule niitä ei toivottuja roskakotiloita. Että jos joku kysyy miksi sillä alunalla pitää kasvit aina huuhdella ennen kuin laittaa altaaseen… se desinfioi ne ja tappaa roskakotilot. Lähinnä ihteää haittaisi ne roskakotilot, koska haluaisin tähän akvaarioon kierteisiä. Nyt jos kasvien mukana tulee jotain ei toivottuja kotiloita, joudun laittamaan tähänkin altaaseen petokotiloita (Assasin snail). Tarkoittaen sitä, että ne syövät kierteiset ajastaan. Jaa miksi haluan pitää kierteisiä tuolla… noh, kas kun ne möyhivät tuota hiekkapohjaa niin sinne ei jää niin helposti sitten jumiin anaerobisia bakteereja tai myrkyllisiä kaasuja. Pohja ei niin sanotusti ”mene tukkoon”. Mutta joo, ei tästä sen enempää. Kukin voi käydä lukemassa akvaarioasioita niille erikoistuneilta sivustoilta – minä olen vain harrastaja, enkä käy ketään kouluttamaan asian suhteen 🙂

Sain eräältä tuttavaltani jättipeikonlehden taimia kaksi ja olen pyöritellyt (en kirjaimellisesti) nitä milloin missäkin paikassa. Ajattelin, että ne saattaisi myös kasvaa akavaariossa, ainakin jonkun aikaa. Näin jollain toisella harrastelijalla peikon akvaariossa. Olkoon tossa kunnes keksin sille paremman paikan. Siinä se saa myös valoa ja vettä, kun asetin reunasuodattimen ulostulon kohdilleen.

Kävin eräs päivä paikallisessa S-Marketissa, ja tällainen toivotti minut heti kättelyssä tervetulleeksi kauppaan! En ole koskaan nähnyt moista komistusta, niin pakkohan siitä oli kuva ottaa. Kyseessähän on Romanesco kukkakaali. On kyllä erittäin mielenkiitoisen näköinen vihannes!

Tällaisissa tunnelmissa käyn joka ilta nukkumaan. Rakkaat lemmikkini, tai pikemminkin ystäväni, Uuno ja Foxy. Ajattelen jatkuvasti myös Spedeä. Spede oli niin ”lähellä” koko elämänsä, että sitä on vaikea käsittää, että on poissa 🙁  Olen alkanut työstämään Speden muistolle myös kuvakollaasia ja videopätkiä. Nämä vaativat todella paljon kapasiteettiä minulta henkisesti, että en pysty mitenkään päin edes arvioimaan kauanko siinäkin projektissa menee. Mutta se on aloitettu! Toivottavasti saan tehtyä siinä samalla surutyöni Spedeä kohtaan. Minun pikku-Spede <3

Lue artikkeli

Akvaariokuulumisia 15.1.2018

Huh, aika taas rientää… olen monta kertaa aloittanut kirjoittamisen, mutta se on keskeytynyt käsikipujen takia. Nytkin kirjoitan yksikätisesti, että aikaa tämä vie. Muutaman päivän katko tietokoneelta tekee oikein gutaa! Projekteja tulee vaan aina lisää ja kaikki kasautuu…

Kerroin aiemmin, että tädiltäni tuli minulle toinen akvaario. Se on tuossa nyt porskuttelemassa ihan hyvin, mutta pitäisi saada siihen lämmitys kohilleen. Akvaarioon nimittäin muutti yksinäinen kiekkokala viime lauantaina. Sille pitää tarjota hieman lämpimämpää vettä, mitä tuossa nyt on. En vain osaa kalibroida lämmitintä, niin täytyy viedä se paikalliseen akvaarioliikkeeseen ”hoidettavaksi”.

Minulla ei ole koskaan ollut kiekkokaloja, ja tiedän, että niillä on tiettyjä vaatimuksia. Otin tämän kuitenkin itselleni hoidettavaksi, koska se oli ollut muutenkin jo yksinään edellisessä paikassa, eikä edellinen omistaja löytänyt sille uutta kotia tarpeeksi ajoissa. Fisu joutui muuttamaan akvaarion alasajon myötä. Tarvitsee vielä miettiä, josko sille hankkisi kaverin. Katsotaan nyt miten hän viihtyy tuossa. Jos ei viihdy, laitetaan sitten eteen päin. Kun tietäisi kumpaa sukupuolta edes on, niin sekin auttaisi 🙂
Kiekko oli aluksi melkoisen ”kalpea”, kun laitoin sen ataaseen. Minulla ei varsinaisesti ollut hajuakaan, minkä värinen kala sieltä oikein saapuu!

Pikku hiljaa kiekkoon alkoi tulla väriä… tämän värinen se oli pari tuntia sen jälkeen kun oli päässyt altaaseen. Ilmeisesti vielä väritys muuttuu, ja se kuulemma vaihtlee kiekon mielialan mukaan. Hassua 🙂 Upea kala on, täytyy myöntää! Lopullinen väritys tulee vasta sitten, kun vesi on kohdallaan.

Kiekon mukana tuli myös yksi helmimonninen. Leväbarbi lähti heti tutustumaan uuteen asukkiin. Nyt ne uiskentelevat rinnakkain tuolla altaassa. Tulikohan heistä heti kaverukset?

Sain kalojen mukana muovikassillisen akvaariokasveja, huhhuh! Tässä pari kuvaa jostain melalehdistä (epäilen niiksi). Tarkemmat tiedot sitten kunhan ne on ensiksi tunnistettu. Isokokoista kasvia oli ja nivaskasta riitti molempiin altaisiin suhteelisen runsaat setit.

Tässä toinen melalehti, joka oli paljon kookkaampi kuin muut. Epäilen, että tämä voisi olla mahdollisesti Cryptocoryne Pontederiifolia.

Tässä parivaljakko, joka tuli tätini akvaarion mukana. Heidät on laitettu polskuttelemaan 240-litraiseen altaaseen. Hyvin ovat kotiutuneet ja tulevat heti lasiin kiinni kuikuilemaan kun joku tulee siihen lähettyville 🙂 Tästä akvasta myöhemmin lisää. Kasveja on karsittu isolla kädellä ja kohta puoleen saattaisi olla sopiva paikka ottaa tästä vaikkapa kuvia!

Lähden nyt sinne putiikkiin viemään lämmittien kalibroitavaksi niin saadaan kiekko lämpimämpään veteen… ei ressukka sitten palele tuolla monta päivää 🙂

Lue artikkeli

Haarniskamonnit uuteen kotiin

Minulle kasaantuu niin älytön määrä kirjoitettavaa, että toisinaan unohdan, mistä olen jo kirjoittanut. Noh, en muista olenko maininnut, että etsin haarniskamonneilleni uutta kotia varmaan vuoden. Nyt kävi niin hyvä tsägä, että niille löytyi ottaja!
Eräs perhe tuli hakemaan kotimatkalla Lahdesta Joensuuhun nämä sympaattiset kalaset. Kyselin alustavasti etukäteen, millaiseen kotiin ne ovat menossa, ja sain ihan hyvän vaikutelman. Kun näin perheen, sain vielä paremman vaikutelman. Oli ilo lahjoittaa niin mukavalle porukalle kalat kun tiesi, että kalat pääsevät hyvään kotiin 🙂

Ongin molemmat fisut omiin ämpäreihinsä matkaa varten.

Tässä ukko haarniska aiemmin tänä vuonna… Se mistä tämän erottaa naaraasta on evien kärjet. Ukolle niihin tulee oranssit kärjet, kun on valmis kutupuuhiin.

Yllätystä on tuottanut yksi tänä vuonna hankkimani kasvikin, liuskavesitähdikki (Hygrophila difformis). Annoin sen huvikseen kasvaa tuolla akvaariossa ihan kunnolla, ja sehän sitten kasvoikin ulos korkealle! Laitoin varren sukkahousuilla kiinni akvan takareunalla olevaan lautaan kiinni, että rehu kestää pystyssä. Nyt se tekee jatkuvasti sivuversoja. Saas nähdä saanko sen myös kukkimaan!

Tältä se näytti ennen kuin oli kasvanut akvasta ulos:

Otan jossain vaiheessa kasvista paremman kuvan, jos saan sen kasvamaan kunnolla myös akvaarion sisäpuolella, meinaan niissä on aivan erillaiset lehdet 😀

Lue artikkeli