Tag Archive: 240L

Haarniskamonnit uuteen kotiin

Minulle kasaantuu niin älytön määrä kirjoitettavaa, että toisinaan unohdan, mistä olen jo kirjoittanut. Noh, en muista olenko maininnut, että etsin haarniskamonneilleni uutta kotia varmaan vuoden. Nyt kävi niin hyvä tsägä, että niille löytyi ottaja!
Eräs perhe tuli hakemaan kotimatkalla Lahdesta Joensuuhun nämä sympaattiset kalaset. Kyselin alustavasti etukäteen, millaiseen kotiin ne ovat menossa, ja sain ihan hyvän vaikutelman. Kun näin perheen, sain vielä paremman vaikutelman. Oli ilo lahjoittaa niin mukavalle porukalle kalat kun tiesi, että kalat pääsevät hyvään kotiin 🙂

Ongin molemmat fisut omiin ämpäreihinsä matkaa varten.

Tässä ukko haarniska aiemmin tänä vuonna… Se mistä tämän erottaa naaraasta on evien kärjet. Ukolle niihin tulee oranssit kärjet, kun on valmis kutupuuhiin.

Yllätystä on tuottanut yksi tänä vuonna hankkimani kasvikin, liuskavesitähdikki (Hygrophila difformis). Annoin sen huvikseen kasvaa tuolla akvaariossa ihan kunnolla, ja sehän sitten kasvoikin ulos korkealle! Laitoin varren sukkahousuilla kiinni akvan takareunalla olevaan lautaan kiinni, että rehu kestää pystyssä. Nyt se tekee jatkuvasti sivuversoja. Saas nähdä saanko sen myös kukkimaan!

Tältä se näytti ennen kuin oli kasvanut akvasta ulos:

Otan jossain vaiheessa kasvista paremman kuvan, jos saan sen kasvamaan kunnolla myös akvaarion sisäpuolella, meinaan niissä on aivan erillaiset lehdet 😀

Täplämonniset pääsivät akvaarioon

Näitä pieniä vipeltäjiä on pakko rakastaa! Eli, tulen varmaan kirjoittamaan ja videoimaan niitä sen aikaa mitä niitä nyt tossa akvaariossani uiskentelee…
Poikasaltaassa alkoi olla hieman ahdasta, kun monnisia oli noin sata… siis kolmea eri sukupolvea. Lisäksi poikasaltaan huolto alkoi olla työlästä. Sieltä kun piti joka päivä imuroida sakkaa pois pohjalta ja välillä ihan raappasin kortilla pohjaa ja seinämiä, että saan likaa pois. Tai likaa ja likaa – ruoanjäänteitä varmaankin, sellaista limaista kalvoa (bakteeria tai valkuaista). Siirsin aiemmin noin 15 kappaletta poikasia isoon altaaseen, ja seurasin mitä niille tapahtuu. Alkoivat kasvamaan hyvin, ja eivät menneet muiden suihinkaan. Joten, oli aika siirtää loputkin kaverit uuteen kotiin.

Siirto onnistui ihan hyvin, eikä tänä aamunakaan näkynyt ruumiita missään! Alkuunsa pikkukaloilla oli hiukan värit hukassa, mutta se on ihan normaalia.

Herätys talvihorroksesta

Joskus tulee sellainen tunne, että nyt on kirjoitettava jotain blogiin… sen vaan tietää! Esimerkiksi, itselleni kävi näin tänä aamuna. Katsoin tapani mukaan keittiön ikkunasta ulos, kun kävin tarkistamassa lämpötilan, niin puut olivat niin kauniisti huurussa, että oli kaivettava kamera esiin. Toki koira piti käyttää ensin ulkona. Piti vain toivoa, ettei huuruille ehtisi käydä sillä välin mitään. Tämän ”huurun” pystyi myös tuntemaan kasvoilla, kun käveli tuolla puiden seassa kävelytiellä. Kuin olisi saanut kevyen lumipesun 🙂

puut huurussa

Koirakin pääsi kymppikerhoon viikko sitten! Peuhattiin sen kunniaksi vähän lumihangessa tossa pihalla. Foxi on aivan innoissaan paljosta lumesta – muuta tekisikään kun peuhaisi hangessa. Täytynee viedä vanha rouva leikkimään tuonne maaseudulle synnyinpaikkaansa, vaikka Foxin velipoika, Felix, ei siellä enää olekaan leikkikaverina.
Foxy 23.2.2016

Talvella on jotenkin helpompi olla vaan sisällä… siispä yleensä kaikki DIY-projektini yms näkyvät täällä omassa kämpässä, ei niinkään vielää parvekkeella. Kyllä minulla on sinnekin suunnitelmia jo kytemässä (apua!).

Sain jossain vaiheessa alkuvuodesta kipinän aloittaa taas huonekasvien kasvattamisen. Toki asunnostani on aina löytynyt jotain huonekasveja, mutta nyt olen oikein hamstrannut niitä. Ainakin tässä kämpässä niille on tilaa ja valoa! Valo ei tosin ole ikkunan edessä, vaan olen kyhäillyt yhteen nurkkaukseen viherpaikkani, jossa voin myös loikoilla, kutoa villasukkia, lukea tai kuunnella musiikkia! DIY:tä tässä on kukkateline, hyllyköiden alusta pyörineen ja ylhäälle viritetyt kukkavalot.

Toisesta perspektiivistä… nanoakvaariokin on tässä nyt valaistuna. Kuvasta näkee myös miten isompi akvaario on sijoitettuna keittiön puolelle. Akvaario oli aiemmin tämän vihernurkkauksen paikalla, mutta piti siirtää, koska talvella siihen paistoi aina jostain aurinko (aiheuttaa levänkasvua).

Akvaarionurkkaus näyttääkin sitten tältä. Muoviastiassa on täplämonnisten, Corydoras paleatus, poikasia. Niistä myöhemmin lisää.

Olen saanut aikaiseksi laittaa asuntoani talven aikana… nyt on taulujakin seinällä! Nuo kolme taulua tuossa keskellä ovat kiinnitettyinä puurimoihin. Nyt ne muodostavat selkeämmän kokonaisuuden… tämäkin on tavallaan DIY.

Lisää huonekasveja. Nämä ovat ikkunan ääressä. Olen ottanut myös pistokkaita kultaköynnöksestä, kissuksesta ja juoruista.

Lisää huonekasveja… ikkunasta näkee maisemat ja on muute komiat! (lukuun ottamattta parvekkeelle jätettyjä romuja)

Kissat kävivät tänään ensimmäistä kertaa tänä talvena parvekkeella!

Täplämonniset kutivat – pikkukaloja kasvamassa!

Tätä en ole sitten aiemmin kokeillutkaan… nimittäin ottaa talteen monnisten kutua. Olen aikanaan saanut kudetettua palettikaloja, seeprakaloja sekä platyjä, mutta monnisia en vielää ole kokeillut. Noh, en minä tätäkään yrittänyt kun nämä vaan alkoivat kutea!

Tässä pieni videopätkä rituaaleista, joita nämä monniset harrastavat kutemisen yhteydessä, sekä kuvaa vielä kun poikaset ovat kuoriutuneet. En saanut tallennettua varsinaista munien asettamista laseihin, koska puhelimestani (kuvausvälineeni) loppui tallennustila kesken… tottakai! joten, siinä vaiheessa kun pääsin takaisin kuvaamisen pariin, oli tämä rituaali jo ohi. Ei voi mitään, tällasta tää vaan välillä on.

This is something that I haven’t tried before… I managed to catch some cory eggs when they were having spawning ritual.
Here is a video about their rituals while spawning and after the little ones have hatched.

Akvaariokuulumisia 11.2.2016

Kylläpä on pitkä aika, kun olen viimeeksi päivittänyt akavaariostani kuvaa tänne.. noh, nyt on hyvä laittaa, kun olen juuri järjestellyt kasvit ja puukepakot uudelleen. Ja taitaa olla vielä niin, että edellisessä kuvassa ei ole edes kaikkia samoja elementtejä altaassa. Esimerkiksi, kaksi isoa omenapuun oksaa ovat laitettu vasta syksyllä altaaseen. Oksat ovat peräisin vanhempieni omenapuusta, josta tiedän, ettei siihen ole käytetty mitään torjunta-aineita.

VANHA KUVA


Uusi kuva:

Kalasto on edelleen sama, mikä ollut tässä useamman vuoden. Kasveja on lisätty eilen. Hankin Hygrophila difformis – Liuskavesitähdikin, keskelle taka-alalle. Se on vielä matala, ja alkaa näyttää virkistäytymisen merkkejä. Oli nimittäin ihan kenossa kun toin sen kotiin. Kasvit tuppaavat nuukahtamaan tukusta tullessa matkan aikana, mutta oikenevat aika nopsaan kun ne laitetaan altaaseen.

Poimin aiemmin akvaariostani täplämonnisten kutua, jota laitoin kasvamaan erilliseen muoviastiaan. Kutua on myös kehittymässä akvan vasemmalla laidalla olevassa astiassa. Mutta tästä aiheesta lisää sitten muissa postauksissa.

Akvaariotausta ja kasvit

Nyt alkaa olla jo niin paljon kasveja tuolla akvaariossani, että oli pakko miettiä vähän taustakuvaa uusiksi. Nimittäin, taustana oli juurakko kasveineen, joka omalta osaltaan loi sellaisen tunnelman, että akvaariossa olisi enemmän kasveja kuin mitä onkaan. Päädyin siis vihdoinkin laittamaan yksivärisen taustan, jonka olin hankkinut akvaarioon jo yli vuosi sitten. Kasvit erottuvat paljon paremmin yksivärisestä taustasta, varsinkin jos niiden lehdissä on jotain struktuuria, sahalaitaa tai muuta sellaista.

Tuoksuvedensuosikki (Limnophila aromatica)

Akvaariota on joskus kiva katsella ylhäältäkin käsin… pintaan pyrkii punertavalatvainen isorasvalehti, Bacopa caroliana.

Vesiraja on näköjään hieman alhaalla kun olisi jo vedenvaihdon aika. Mutta tästä näkyy hyvin taustakuvan väri mikä se oikeastaan on, tuollainen sininen. En tiedä miksi se menee ihan eriväriseksi kun sen laittaa altaan reunoihin kiinni kauttaaltaan…

Nyt kun on vaihdettu altaalle tumma taustakuva, niin ”taas vaihteeksi” pitää järjestellä kasvit uudelleen, tai ainakin osittain. Laitankin jossain vaiheessa sitten ennen ja jälkeen-kuvaa, mitä olen saanut aikaiseksi. Minulla on tuossa vedensuosikki potissa odottelemassa istuttamista.

Kunhan saan altaan esittelykelpoiseksi, niin laitten sitten lisää kuvia, ja otan ne kuvat järkkärillä… ei näitä tällaisia digipokkarikuvia, joissa laatu ei nyt ihan ole kohdillaan. Suunnittelin myös kasvilistan tekemistä jos saan otettua näistä rehuista tarpeeksi hyviä kuvia. Mutta siitä sitten tuonnempana.

Jaavansaniaisen ja jaavansammaleen outo kato

Olen tässä yrittänyt säädellä valaistusta kohdilleen uuden valaisimen myötä, ja se on osoittautunut melkoisen hankalaksi. Ai mistä päättelen niin? Noh, sen näkee usein tuosta akvaarion etulasista, joka on toisinaan täynnä viherlevää 😀 Olen myös ollut hieman laiska vedenvaihtojen ja ravinteiden kanssa. Sekin vaikuttaa kyllä leviin, mutta entäs sellaisiin kasveihin, jotka eivät juurikaan mitään ihmeitä tarvitse, kuten jaavansaniainen ja jaavansammal?

Juttelin asiasta harrastelijatuttavani kanssa, ja kävi ilmi, että hälle on käynyt samoin kun minullekin, sammal on ikään kuin ränsistynyt pois. Mietin, että näinköhän se saa liikaa valoa, tai valossa on ollut liian radikaali muutos, että se melkein ruskistui silmissä pois tuolta. Nyt näyttää elonmerkkejä. Jaavansammalta on kasvamassa omenapuunoksassa ja siirsin sen keskelle akvaariota… ehkä valoisin paikka koko altaassa. Hienoa huomata, että tupsulevä, joka oli juurtunut oksaan, on vihdoinkin saanut lähdöt tuolta altaastani, ja varmasti uuden valon takia.

Jaavansaniaisille kävi myös ränsistyminen, enkä tiedä miksi. En ole siirtänyt niitä edes keskelle akvaa valoisiin paikkoihin. Mini-versiosta oli jäljellä lähes pelkkä jurrakkoranka ennen kuin tajusin tarkastella sitä lähemmin. Nyt siihen on tulossa jo pieniä alkuja 🙂

Akvaariokuulumisia 24.11.2014

Olen hommannut edellisestä kasvilistausksesta uusiakin kasveja, joista en ole missään kirjoittanut. Jotenka tiedon lisääminen lienee paikallaan, ennen kuin hävitän pottien mukana tulleet merkit, enkä muista mitkä niiden kasvien nimet olivat 😀
Muutenkin, on ihan ok seurata mitä niille rehuille oikein käy, kun olen yrittänyt säätää tuon LED-valaisimen kanavat kohdilleen. Siinä on kerta kaikkiaan niin paljon tehoa, että jos laitan sen täysille, allas on parissa päivässä täynnä viherleviä. Nyt viherlevien kasvu on selkeästi vähentynyt, mutta kyllä ne yrittävät sieltä silti puskea, vaikka olen hankkinut altaaseen kaksi leväbarbia ja neljä ottoa lisää. Kaikille juurilla ravinteita ottaville kasveille on laitettu Biolanin merilevälannoitepuikko, ettei ravinteita olisi leville tarjolla vedessä. Valitettavasti tästä kyllä sitten kärsivät esim jaavansaniaiset. En kyllä ole varma kärsivätkö jaavansaniaiset juuri ravinteiden puutteesta vai liikavalosta, vai oliko niiden lehdillä levää, jotka käytiin popsimassa pois, ja jäljelle jäivät vain reiät… Noh, niille on suunnitteilla uudet paikat, joista sitten joskus myöhemmin lisää. Kaikille pitkävartisille kasveillekin kävi niin, että alimmat lehdet putosivat pois. Niissä oli todella paljon levää, ja uskon tämmän olevan osittain syy lehtikatoon (+ valonvähyys). Ne tekevät kyllä latvaan uusia levättömiä lehtiä. Pitää kohta lisätä kasvit latvapistokkaista jotta ne lähtevät kasvamaan ”paremmilla varsilla”.

Tässä yksitellen lueteltuina kasvit, ja miten ne ovat lähteneet kasvamaan akvaariossani.

Siaminvesitähdikki, Hygrophila siamensis
Tätä kasvia minulla ei ole ennen ollut, enkä kyllä ole nähnyt sitä paikallisessa akvaliikkeessäkään (Norppis). Hygrophilat ovat nopeakasvuisia, paitsi juuri tämä ei meinaa millään lähteä kasvamaan. Kun akvassani on valojensäätö vielä kesken, tähän kasviin tulee herkästi piilevää. Levänsyöjäkalatkaan eivät ehdi tätä puhdistaa, tai sitten niille ei juuri tuo levä kelpaa. Kavun merkkejä kuitenkin on näkyvissä kuten kasvin latvasta voi huomata.

Tuoksuvedensuosikki, Limnophila aromatica
Wikipedia tuntee tämän kasvin nimellä Tuoksukidusruoho. Tarvitsee voimakkaan valon, ja vaativuustaso on keskinkertainen, ainakin aquaticplantcentral.com-sivuston mukaan. Tämä kasvi oli kuolla käsittelyssäni levään, mutta onneksi sain sen pelastettua! Alimmat lehdet kärsivät todella pahasti. Kasvi on kuitenkin alkanut toipumaan, ja tekee alhaalta asti uusia oksia.

Poimupatsuli, Pogpstemon helferi
Etualan kasviksi olen valinnut Poimupatsulin. Se lähti hyvin kasvamaan. Laitoin samaan aikaan muitakin kasveja etualalle, joista esim kääpiöhelmiruohosta, Hemianthus callitrichoides ”Cuba”, ei ole kuin rippeet jäljellä. Minulla on hiekkapohja, enkä usko, että se pystyy kiinnittymään siihen kunnolla. Pitäisi olla jotain karheampaa ja suurempirakeista… tästä taas sitten tuonnempana muissa jutuissa.
Poimupatsulin istutin ”kunhan johonkin tökkäsin”. En nimittäin uskonut, että sekään olisi juurtunut tuonne altaaseen. Vaan toisin kävi! Ainakin tämä kuvassa oleva pätkä on kasvanut ihan hyvinkin.

Amerikanvestitähdikki, Hygrophila guianensis
Tuli taas otettua altaaseen tämä nopeakasvuinen rehu. Vein aikanaan oksan tätini altaaseen, jossa tämä kasvi ei viihtynyt laisinkaan. Toin sen siis takaisin. Tämän vaativuustaso on ”helppo”, ja kasvuvauhti nopea. Tosin tässä omassa altaassa tämä nyt taas levien myötä sai vähän siipeensä, mutta on näyttänyt elpymisen merkkejä. Lisäksi Otot tykkäävät tästä puskasta. Ne makoilevat pitkillä lehdillä.

Bolivianvesimiekka, Echinodorus bolivianus
Tämä kasvi oli myös kuolla. Vesimiekat eivät ole viihtyneet altaassani oikein koskaan. Otin tämän altaaseen sen arvostelun perusteella, ja tämäkin kasvi on luokiteltu helppohoitoiseksi. Lisäksi se ei ole vaativa valon suhteen. Siksi olen sijoittanut sen puukarahkan lähettyville vähän reunaan. Emokasvi on tuossa kivien vieressä, punaisista kaloista katsottuna heti oikealla. Elpyyhän tämänkin viimenään! Tuossa näkyy ihan kirkas vihreä uusi kasvinalku. Tämä on ihan hauskan näköinen kasvi sinällään, kun tekee noita rönsyjä. Se joko juurtuu niistä pohjaan, tai sitten nostaa sen rönsyn ylöspäin. Mielenkiinnolla odotan, kun ottaa oikein kunnolla (toivottavasti) kasvua alleen.

Kääpiöruoho, Lilaeopsis novae-zelandia
Kääpiöruohosta saa sitten kuvan kunhan olen saanut sen joten kuten kasvamaan 😀 Taitaa olla niin, että tämäkin tarvitsee hieman pikkukiviä tukemaan pohjassa pysymistä. Pitää siis käydä K-raudassa tms, ostamassa jokisoraa, joita voi laittaa mm. kukkaruukkuihin. Siitä löytyy sellaista pienirakeista versiota, joka sopisi tähän vallan mainiosti. Siitä sitten taas jossain muussa postauksessa.

Akvaariokuulumisia 2.11.2014

Huh, kylläpä aika rientää! Ei se mitään. Onneksi on välillä aikaa projekteihinkin…
Sain vihdoinkin hankkineeksi akvaariolleni LED-valaisimen. Tein hankintani LedFinland Oy-nimisestä puljusta, ja heillä oli oikein nopeaa ja hyvää palvelua. Ainoastaan jäin kaipaamaan tilauksen mukaan valaisimelleni jotain käyttöohjeita. On meinaan niin hieno härpäke että! Sain manuskan kuitenkin sähköpostiini PDF-tiedostona, kun tajusin sen erikseen pyytää. Siinä mielessä aika erikoista, koska olen käsittänyt, että Suomen laki määrää jo yrityksiä toimittamaan suomenkielisen käyttöohjeen laitteille. Tämä saamani opas ei ollut suomen-, vaan englanninkielinen. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Seuraavasta kuvasta näkyy, miltä valo näyttää LEDien puolelta ja vieressä kuva päällispuolelesta, jossa on tuulettimet. Päältä voi myös säätää valokanavien kirkkautta… siinä onkin hommaa!

”Ajastin”

Siinä se on paikoillaan viriteltynä… eikä tietenkään mennyt ihan keskelle. Pitää kai siirtää vielä vähäsen.

Valon kanavissa tosiaan oli säätämistä, enkä ole varma ovatko ne vieläkään kohdillaan. Jouduin tulemaan hetken aikaa toimeen hyvin hämärällä valaistuksella, että kun iskin tuon hohtolampun paikoilleen, viherlevät päättivät tulla sankoin joukoin pitämään allasbileitä. Sitä hommaa tässä vielä sitten ”korjaillaan”. Säädin valokanavia myös vähän pienemmälle, ettei nyt ihan 120W tule suoraan sinne täydellä teholla… edelliset Watit taisivat olla siinä 96 hujakoilla. Mutta lisää muista asioista sitten toisessa postauksessa 🙂