Vuosi 2022 alkoi ja uudet suunnitelmat sen myötä

Joulunajan suunnitelma oli sellainen, että istun vain sohvalla katsoen telkkaria, ja syön suklaata ja juon punaviiniä! Suunnitelma toteutuikin melko hyvin. Oli ihanan rentouttavaa olla tekemättä juurikaan mitään. Kuvasta poiketen televisiosta tuli kuitenkin ohjelmaa!

Joulupyhien suunnitelma oli rentoutua muun muassa kynttilöiden ja suklaan äärellä.

Valehtelisin, jos sanoisin, että en ole tehnyt tälle vuodelle mitään suunnitelmia. Pääkopan sisällä juoksee jatkuvasti jotain ajatuksia esimerkiksi kesää varten. Niissä tietysti mennään pääasiassa kasviharrastuksen puolelle, tai lähinnä parvekepuutarhailun puolelle. Ehdin jo tehdä syksyllä parvekkeelle suunnitelman, kun Urho-kissa oli vielä minulla, mutta ne jokseenkin kariutuivat. Jotain jäi kuitenkin hautumaan! En aio unohtaa mahdollisen kissan oleilua parvekkeellani. Sitä kun ei koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Katsotaan mitä näistä suunnitelmista mahtaa toteutua. Haluan vielä tässä vaiheessa kertoa, että kaikki nämä projektit mitä teen, tehdään erittäin pienellä, tai jopa olemattomalla budjetilla. Tavarat ovat jokseenkin saatuja jostain tai ne ovat jääneet jostain ”yli”.

Tässä kuitenkin listattuna 7 tämän hetkistä toteuttamiskelpoista suunnitelmaa:

  1. Hyötykasvien kasvatus sisällä (tomaatit, kurkut, salaatit – mahdollisesti vesiviljely)
  2. Huonekasvien asianmukaisempi hoito (pistokkaat ja uudet ruukut)
  3. Ylimääräisten tavaroiden karsiminen
  4. Kaverille Hailuotolaisen villapaidan neulominen (tämä on jo aloitettu)
  5. Vaatteiden ompeluun perehtyminen
  6. Jämälankojen hyötykäyttö johonkin (asiaan perehdytään vasta villapaidan jälkeen)
  7. Puinen roska-astia keittiöön

1. Hyötykasvien kasvatus sisällä

Leopardi ei pääse pilkuistaan! Kävin tänään ostamassa pienen säkin taimimultaa K-Raudasta. Suunnitelmana olisi, että käyttäisin hyödyksi akvaarioharrastuksesta jäänyttä LED-kasvivalaisinta, joka on sen verran järeä, että sen alla voi kasvatella vaikka mitä. Minulla on vielä viime keväällä ostettuja paprikoiden siemeniä ja chilejä, joita ajattelin laittaa ihan lähipäivien aikana itämään. Kasvihömpötykselle on suunniteltu tila keittiöstä, josta kaiken voi sitten ottaa helposti käyttöön ruokaa tehdessä. Ajattelin myös laittaa salaatteja kasvamaan sekä joitain yrttejä, kuten basilikaa ja persilijaa. Persilijasta en tiedä kuinka se kasvaa sisätiloissa, mutta basilika kasvaa ainakin. Tomaatit ja kurkut ovat talvella niin kalliita, että jos ne saa jotenkin kasvamaan keittiössä, niin tervetuloa vaan!

2. Huonekasvien asianmukaisempi hoito

Tämä on todella tärkeää mielestäni! Ei ole kivaa katsella nuivahtaneita huonekasveja asunnossa, missä kuitenkin viettää suurimman osan ajastaan. Siispä, nyt teen asialle jotakin. Istutin juuri 7 juurtumassa olevaa pistokasta ruukkuihin. Ne ovat tuolla keittiössä vielä vähän syrjässä, koska en halua laittaa niitä vielä kaakkoisen ikkunan ääreen olohuoneeseen. Kaikki ovat kuitenkin vehkoja. Suunnitelmana oli myös, että pätkisin suurehkon peikonlehden, joka minulla on tällä hetkellä ikkunalla. Olen istuttanut sen aikoinaan väärin. Sitä ei ole tuettu oikein ja se kasvaa ihan vänkkärässä. Uusiksi vaan koko roska! Minulla on myös istutettuina taimina useita peikonlehtiä. Kasvatan ne sellaisiksi että niistä voi sitten luopua jossain vaiheessa. Aion myös käyttää kasveja suihkussa jotta niistä saa pölyt helpommin pois. Se tekisi kasveille hyvää.

Yhden asian, jonka olen pistänyt merkille, on huonekasvien multa. Isossa osassa kasvejani on aivan vääränlainen multaseos ja osan kasveista olen istuttanut ihan vääränlaiseen ruukkuun. Asun kerrostalossa ja olen ”niukka kastelija”, niin ei ole mitään järkeä istuttaa sellaisia kasveja, kuten rönsylilja, saviruukkuun. Se tulee kuolemaan janoon. Eli muoviruukut kehiin ja kasvualusta sellaiseksi mikä pitää kosteutta vähän enemmän. Rutikuivasta mullasta ei ole iloa muulle kun kaktukselle jos sillekään.

Olen myös hoitanut anopinkieliäni aivan väärin. Ne tarvitsevat huomattavasti enemmän vettä ja hoitoa mitä olen kuvitellut. Niin ne myytit vain kuolevat, kun tietoa on enemmän tarjolla! Olen miltei tappanut pari todella upeaa anopinkieltä aikojen saatossa. Niistä on nyt jonkunlaiset raadot jäljellä, mutta aion vielä herätellä niistä parhaat palat henkiin. Tämä asia kuuluu ihan lähiajan suunnitelmaani. Kirjoitan niistä sitten omat artikkelit jossain vaiheessa kun olen saanut asian hoidettua.

3. Ylimääräisten tavaroiden karsiminen

Minulla on työhuone, joka on pullollaan tavaraa. Haluan sellaisista tavaroista eroon, joita en tule käyttämään. Tätä kutsutaan ilmeisesti termillä konmaritus. Sama koskee kyllä muutakin osaa asuntoani! Suunnitelmana on, että saisin käytyä läpi kaikki laatikot ja kaapit kevään aikana, ja lajiteltua kamat paikoilleen. Ne pitää toki ensin ottaa kaikki esille, ja sitten lajitella. Sitten ne laitetaan paikoilleen ja ylimääräiset heitetään pois – surutta! Kun tavarat ovat järjestyksessä, tilaa jää enemmän, eikä välttämättä tarvitse ihan kaikkia kaappeja ja laatikostoja enää tavaroiden säilytykseenkään.

Oman haasteensa tähän asiaan tuo tietysti kaikki DIY-jutut, joita tykkään tehdä, koska niitä varten on aina hyvä olla jotain tarvikkeita olemassa. Tämä on siis niin sanottu ikuisuuskysymys. Nurkista löytyy puupalikkaa ja vaikka mitä. Aina niille on jotain käyttöä kyllä löytynyt. Osan joistain puulevymäisistä tavaroista olen jo vienyt hyötyjätepisteelle. Niistä piti jopa maksaa, että ne muutamat puupalikat sai jättää sinne. Noh, pitää miettiä sitten vähän tarkemmin tulevaisuudessa että mitä hittoa sitä oikein itselleen aikoo kerätä. Viime kesä oli niin kuiva ettei puukappaleita voinut oikein ulkonakaan polttaa.

4. Kaverille Hailuotolaisen villapaidan neulominen

Eräs pitkäaikainen tuttavani sanoi jossain vaiheessa, että hän on aina haaveillut Hailuotolaisesta villapaidasta, mutta se on hänen budjetilleen sen verran kallis, että on lykännyt sen hankintaa vuosilla. Katseltiin siinä hetki internetistä asioita, ja sittenkähän löytyikin verkkokauppa, josta nämä tarvikkeet sai ostaa kotiin. Mukana oli ohje ja kaikki. Sanoin tuttavalleni, että minähän teen sinulle tällaisen villapaidan, ja nyt ne tarvikkeet ovat tuossa odottelemassa valmistamistaan. Se on tässä ensimmäisenä nyt listalla vaikka onkin listattuna kohdassa neljä. Yritän tehdä villapaitaa joka päivä jonkun verran. Kerron vaiheita tästä projektista sitten jossain vaiheessa Neuloosi – Lankoja ja draamaa -blogissani.

5. Vaatteiden ompelu

Olen haalinut itselleni kankaita aikojen saatossa joitain ompelu-projekteja varten, mutta en ole saanut useastakaan kangaspalasta mitään aikaiseksi. Kaapit pullottaa kankaita ja niille pitäisi keksiä jotain tekemistä. Siispä niillekin täytyy tehdä jokin suunnitelma, kuinka ne voisi muuttaa hyötykäyttöön. Lisäksi kaapista löytyy vaatekeräykseen meneviä farkkuja, jotka on tarkoitus laittaa hyväntekeväisyyteen paikkakunnalle, kunhan olen saanut niistä lyhennettyä lahkeet. Tästä tulee jo aika paljon tilaa kaappiin. Hyvä suunnitelma siis!

6. Jämälankojen hyötykäyttö johonkin

Minulle on jäänyt neulomis-projekteista aika paljon pieniä nöttösiä, joista voisi ihan hyvin neuloa tai virkata jotain hyödyllistä. Niistä voisi tehdä vaikkapa patalappuja tai räsymattosukkia. Minulla on kuitenkin tuossa menossa pyllytin, joka vaatii vielä muutamia kerroksia, että peittää kunnolla sen olennaisen, sekä samanlaisella periaatteella neulottu villapaita on myös tekeillä. Sitä aion kuitenkin jatkaa vasta sitten kun olen saanut tuttavani Hailuotolaisen röijyn valmiiksi.

Jämälangoista tehty punatulkku. TÄÄLTÄ löytyy muuten ohje.

7. Puinen roska-astia keittiöön

Tämä on itse asiassa myös hyvin ajankohtainen suunnitelma. Alkaa nimittäin jo ottamaan kaaliin keittiön rojut, joita ei nyt tunnu saavan oikein mihinkään. Meillä kun pitää kaikki helvetin jätteet lajitella, niin niissä sitten onkin tekemistä missä niitä säilyttelee. Allaskaappiin ne eivät mahdu. Vihaan taloyhtiön saastaista roskakatosta, enkä halua sinne viedä mitään muuta kuin ne pakolliset, mitä ei voi muualle viedä. Eli, sekajäte ja biojätteet. Kaiken muun vien puolen kilsan päähän hyötyjätepisteeseen. Sinne kun ei sitten viitsi jokaista yksittäistä muovirasiaa viedä vaan niitä voisi kerätä vaikkapa kestokassillisen johonkin. Viepi sitten isomman erän kerralla. Puinen roska-astia olisi keittiöön senkin takia kivempi ratkaisu, koska roskat saisi sitten sinne sisälle piiloon ja puinen pömpeli olisi kivan näköinen. Teen tästäkin erillisen artikkelin (joka on myös ajankohtainen suunnitelma).

Puista roska-astiaa varten minulle on onneksi sitten kertynyt sitä puutavaraa, mitä pitää jossain vaiheessa heittää pois. Heitän sitten pois ”ne loput” mitä jää käyttämättä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kuva toisesta artikkelista keväällä 2021

Eiköhän tässä ole suunnitelmia tälle vuodelle ihan tarpeeksi ja varmasti lisää tulee koko ajan. Nämä nyt tässä päällimmäisenä tuli mieleen, mitkä on tavallaan pakko tehdä. Tuli tässä nyt kirjoitettua tämä blogikin kun pisti telkkarin kiinni ja laittoi taustalle musiikkia. Ehkä tulevaisuutta nähden hyvä suunnitelma sekin, että pistää telkkarin aina kiinni kun aikoo kirjoittaa blogia! Saisi ehkä enemmän aikaan.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja terveyttä myös

Lue artikkeli / kommentoi

Uusia huonekasvijuttuja sisustukseen

Huonekasvi-intoilun myötä tulee aloitettua kaiken maailman projekteja jotta saisin huonekasvit, tai pikemminkin ruukut näyttämään kivoilta. Orthexin valkoiset muoviruukut eivät sisustusta järin kaunista, ja keksinkin toteuttamiskelpoisen idean ruukkujen tuunaamiseen. Tai niitä ei varsinaisesti tuunata vaan peitetään. Kävin ostamassa paikallisesta tavaraliikkeestä ontelokudetta, vai kutsutaanko sitä trikookuteeksi, noh kuitenkin. Sitten ei muuta kun virkkaamaan!

YouTubesta löytyi kiva ohje, jota en osannut pohjan osalta noudattaa, mutta sivut tulivat kivan näköisiksi. Tämän sisällä siis on Orthexin altakasteluruukku. Vieressä patsastelee ihana ”muistoesine” edesmenneestä koirastani, Foxysta, jonka on huovuttanut käsistään todella taitava M. Lintula (Qppas). Työhön on käytetty Foxyn karvaa.

Siinähän kävi sitten niin, että näitä koreja piti virkata enemmänkin. Tosin tämä seuraava kori on tehty vanhoista t-paidoistani leikatuista suikaleista. Suikaleista tuli lähes samanlaista jälkeä kuin mitä ostamastani ontelokuteestakin. Yöpöydälläni nimittäin lojui setti kauneudenhoitotuotteita, ja purkit lentelivät aina lattialle. Tein niille korin. Nyt purkit pysyvät siististi nipussa eikä minun tarvitse pelätä, että ne lentelevät lattialle.

Tuotteiden esittämisestä blogissani ei ole maksettu mitään. Tämä ei ole mainos.

Sain tuttavani avuksi hakemaan minulle uuden hyllykön, jonka sain paikallisen Facebookin roskalavan kautta. Siitä ei sen enempää tällä kertaa, mutta samalla reissulla pääsin eroon vanhasta akvaariostani, joka oli ollut tyhjillään muutaman kuukauden. Akvaarion jalusta lähti myös samalla. Sain kiikutettua akvaarion ja jalustan alakertaan nokkakärryillä. Sain nämä kärryt lainaksi tuttavaltani. Tämä tosin pisti miettimään, miksi minulla ei vielä ole tällaisia kärryjä. Ne ovat varsin kätevät kun ei jaksa suuria tavaroita kantaa itsekseen ees taas!

Kämppäni alkoi täyttyä kaiken maailman muustakin romusta, mitä en ole vielä saanut liikutettua mihinkään. Hajonneen astianpesukoneen tilalle tuli uusi käytetty kone, mutta vanha jäi vielä ”roikkumaan” keittiöön. Pitäisi saada se jotenkin kiikutettua paikalliselle hyötyjätepisteelle. Se toimii tällä hetkellä kukkapöytänä, että sinällään se ei ole tiellä, vaikka onkin. Makuuhuoneessa on seinustaa vasten joitain purettuja hyllynpalasia, joille en keksi mitään käyttöä. Ne voi kait viedä myös hyötyjätepisteelle.

Joka tapauksessa vanhan akvaarion pois saaminen asunnosta ja astiapesukoneen saapuminen piristi minua kummasti, ja olenkin aloittanut asunnon laittamisen uuteen kuosiin. Edellisessä artikkelissani olen jo tainnutkin mainita, että en ole laittanut tänä vuonna mitään taimia kasvamaan parvekkeelle tai muutenkaan, niin aikaa jää nyt siihen, mihin olisi pitänyt jäädä jo ajat sitten!

Pidän saniaisista oikein paljon, mutta ne ovat hieman hankalia pitää kerrostaloasunnossa hyvännäköisinä. Ostin alkuvuodesta joitain kappaleita, ja nyt ne alkavatkin jo karista ihan mukavasti. Katselin ruukkuja hieman tarkemmin, ja huomasin, että niistähän lähtee sellaisia rönsyjä.

Irrottelin jonkunlaisen setin rönsyjä ja ajattelin kokeilla, josko niistä kasvaisi uusi saniainen. Ne ovat vielä odottelemassa istuttamista märän paperipyyhkeen päällä.

Hankin alunperin sainiaiset akvaarioprojektia varten. En ole edistynyt ihan siinä mittakaavassa akvaarioprojektini kanssa kuin olin suunnitellut, mutta kaikki aikanaan. Toivottavasti saan innostukseni takaisin tehdä tämänkin nurkkauksen loppuun. Arvaarion päällä takaosassa on kuitenkin pari saniaista tällä hetkellä testissä. En tiedä sitten onko tuo valo liian voimakas saniaisille. Se selviää kokeilemalla. Jos en saa saniaiaia viihtymään, en hanki niitä sitten enää!

Sain tuttavaltani kultaimarre-saniaisen joulun jälkeen. Se oli ihan hirvittävän kuivahtanut, ja ajattelin, josko se lähtisi enää siitä virkoamaan. Sehän lähti! Nyt siihen ilmestyy jo uusia lehtiä. Kultaimarteen juurakko on ihan hauskan näköinen, sellainen pörröinen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee kunhan keksii sille hyvän kasvupaikan.

Makuuhuoneessa kasvupaikkaansa odottelee myös suuri palmuvehka. En ole vieläkään saanut sitä uuteen ruukkuun. Nyt sain sentään päätettyä, että mihinkä ruukkuun sen aion laittaa. Toivottavasti ei kärsi sitten siirrosta. Minulta löytyi suuri keraaminen ruukku palmuvehkalle, ja aion laittaa sen olohuoneeseen lattialle. Zamia alkoi tehdä heti uutta kasvustoa kun toin sen kotiin. Aiemmin ajattelin irrottaa juurakot toisistaan, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että istutan kuitenkin kaikki samaan ruukkuun. Todennäköisesti tämän ruukun mullat riittävät uudenkin ruukun täytteeksi, ja minun ei tarvitsisi ostaa uutta multaa palmuvehkaa varten. Kiire tässä kohta tulee näidenkin kanssa. Huonekasvit täytyy istuttaa uusiin ruukkuihin hyvissä ajoin kevättä ennen kuin se on liian myöhäistä!

Peikonlehteni avasi myös yhden suuren lehden! Tämä on aina jotenkin niin helvetin hienoa, kun peikonlehti tekee uuden lehden! Se on monien mielestä yksi maailman siisteimmistä asioista, tai ainakin on jos lukee Facebookin Huonekasvit- keskusteluryhmää (ja miksipä emme lukisi). Oma peikko näyttää puskevan uusia lehtiä lisääkin. Kivaa!

Tämä on tähän mennessä suurin lehti mitä peikkooni on ilmestynyt. Mietin, että kuinkahan kauan siihen menee kun lehdistä tulee liuskojen lisäksi vielä reikäisiä? Isälläni oli peikonlehti, kun olin nuori. Törmäsin asiaan kun katselin jotain vanhoja valokuvia 80-luvun lopulta. Kysyin isältä asiasta, ja hän sanoi, että hänen peikonlehtensä jopa kukki. Että mistäköhän lie tämä oma huonekasvi-intoilu on oikein lähtöisin? Omena ei kauas puusta putoa! Tätini soitti hetki sitten ja sanoi seonneensa taimien ostamisessa tänä vuonna. Korona-kevät, mikä ihana tekosyy täyttää huoneet ja pihamaat kasveilla. Huonekasvit ovat kyllä ihan loistavia asioita kodissa kunhan niitä ei ole liikaa. Mikä on liikaa huonekasveja? Mielestäni silloin on liikaa huonekasveja jos niitä ei pysty hoitaa. Kaikki muut määrät ovat sopivia!

Tekemistä vielä löytyy ennen kuin kaikki huonekasvit ovat paikoillaan. Myös parveke vaatii huomiota. En ole vielä tämän vuoden puolella avannut kertaakaan parvekkeen ovea, eikä minulla ole sinällään mitään käsitystä millainen kaaos siellä odottaa. Tiedän ainoastaan, että suurin osa muovisista ruukuista on parvekkeella, koska ne eivät ole sisälläkään. Orthexin ruukut saavat virkatut päälliset ja istutan ruukkuihin uusia huonekasveja mitä pikimmiten kunhan saan ne tuolta parvekkeelta ensin sisälle ja pesuun. Tänä vuonna keskityn siis huonekasveihin, en pihakasveihin.

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvit heränneet talviunilta – pikainen päivitys

Se tunne kun ajattelet, että nyt olisi hyvää aika kirjoitella pitkästä aikaa blogia, etkä löydä yhtään kuvaa tietokoneeltasi… näin taisi käydä nyt minulle, mutta tässä kuitenkin pikainen päivitys asioihin. Huonekasvit ovat nimittäin heränneet talviunilta ja kuvia alkoi löytyä kun tarpeeksi kauan kaivelin varastoja!

Sain taannoin Facebook-ryhmän kautta muratin, joka oli todella ränsistynyt. Tein sellaisen toimenpiteen, että pätkin sen kaikki oksat lyhyemmiksi, ja laitoin pistokkaat lasiin. Sehän lähti juurtumaan!

En ollut uskoa silmiäni tästä… olen yrittänyt murattien juurruttamista aikaisemminkin enkä ole oikein saanut mitään tulosta. Olen ilmeisesti tehnyt pätkimisen väärässä kohtaa vuotta tai mikä lie syynä tähän. Joka tapauksessa nyt muratin pistokkaissa on oikein hyvät juuret aluillaan. Pätkimisen jälkeen kului noin kaksi viikkoa, ja emokasvin katkaisukohtiin alkoi muodostua silmuja.

Pari viikkoa myöhemmin, silmut olivat kasvaneet jo huomattavasti suuremmiksi. Ehkä saan sittenkin oikein ihanan muratin itselleni!

Halusin siirtää kiinanruusuni kesäksi samaan paikkaan jossa se on aikaisempinakin vuosina ollut, eli parvekkeen oven eteen. Se on ollut usein talvella siinä, mutta tänä talvena kämppäni oli niin sekaisin, että oven edessä oli aivan jotain muuta kuin kiinanruusulle sopiva ”jalusta”. Otin itseäni niskasta kiinni ja siirtelin huonekalut paikoilleen. Olipas homma! Mutta sain kuitenkin kiinanruusulle paikan takaisin. Se on nyt sohvan vieressä lipaston päällä. Kasvi tarvitsi kuitenkin valon, ja sitä varten piti tehdä joitain virityksiä.

En halunnut porata seinään reikiä valaisinta varten, jos jostain syystä en olekaan tyytyväinen kiinanruusun paikkaan. Valaisimen suhteen piti luovia: ruuvasin vintage-laudanpätkän lipaston sivuun kiinni, ja laitoin jalkalampun siihen kiinni. Nyt kiinanruusulla oli lisävalo. Pitää vielä viritellä valolle ajastin kun en tahdo millään muistaa laittaa valoa iltapäivän kuluessa päälle. Nyt on ollut niin valoisaa jo päivisin, ja muita valoja ei ole sinällään tarvinnut.

Siirtelin lisää tavaroita paikoilleen sunnuntaina 7.3. Laitoin pari lipastoa päällekkäin ja sain olohuoneen pitkälle ikkunalle lisää tilaa huonekasveille. Lipaston päälle istahti peikonlehti, jolle jossain vaiheessa virittelen lisävalon kohdilleen. Se pärjää siinä nyt toistaiseksi ihan noinkin koska valoa alkaa tulla ikkunasta huomattavasti enemmän kuin talvella.

Ajattelin pitää pienen tauon sen jälkeen kun olin saanut lipastot paikoilleen. Televisiosta oli juuri alkamassa miesten 50 kilometrin MM-hiihto. Ei kun jalat vaan pöydälle ja… ja voi perkele! Olin siirtänyt kaikki tavarat television eteen siksi aikaa kunnes saisin lipastot siirrettyä nurkkaan. Ei siinä auttanut muu kuin siirtää huonekasvit takaisin ikkunan eteen, jotta telkkarista näkee ylipäätään yhtään mitään.

Suomalaisten hiihdot menivät aivan persiilleen, ja Iivokin paiskasi sukset maahan maaliin tultuaan. Uskon, että vähän vitutti! Itse sen sijaan yritin keskittyä iloisempiin asioihin, sillä kotiin raahaamani palmuvehka (zamia) oli alkanut tehdä uusia versoja. Tämä ilostutti minua todella paljon. Palmuvehka oli vielä toistaiseksi makuuhuoneeni ikkunan ääressä. Se on niin suuri, että en ole vielä ehtinyt laittaa sitä mihinkään muuhun paikkaan. Tulen laittamaan sen todennäköisesti sitten sellaiseen paikkaan, jossa se saa hajavaloa.

Vedän pimennysverhon joka aamu ikkunan edestä pois, ja meillä on nyt ollut aika aurinkoisia päiviä. Palmuvehka ei kuitenkaan lukemani ohjeiden perusteella pidä juurikaan suorasta auringonvalosta. Tästä syystä joudun siirtämään kasvin toiseen paikkaan, kunhan keksin ensiksi että mihin. Lisäksi haluan erotella neljä suurta juurakkoa toisistaan omiin ruukkuihinsa.

En ole laittanut mitään kesää varten vielä kasvamaan, pitääkö olla huolissaan? Sen verran tuossa katsastelin siemenvalikoimaani, että tulen laittamaan yrttejä (persilija, basilika, timjami), jollen sitten hanki niitä paikallisesta puutarhasta. Nyt pitää vaan saada kämppä järjestykseen eikä ottaa mitään ylimääräistä! Lemmikkieni kuolema vaikutti niin pahasti elämääni, että olin miltei kaksi vuotta pois pelistä. En kyennyt tekemään oikein mitään. Se on ihan kauheaa kun lemmikki sairastuu. Foxy, koirani, oli myös paras kaverini, ja tein paljon asioita hänen kanssaan. Hän oli aina mukana touhuissani, myös näissä kasvijutuissa.

Foxyn viimeinen syksy 2018

Mietin todella pitkään mistä enää kirjoittaisin, kun tuntui todella pitkään vain siltä, että elämässä ei ollut mitään muuta kuin surua. Aloitin monta asiaa ja tarinaa – mitään en saanut loppuun. Yritin kasvatella tomaatteja ja yrttejä viime kesänä parvekkeella, mutta siitä ei oikein tahtonut tulla mitään. Sairastuin myös itse keväällä koronan ilmestyttyä. Tosin siitä ei ole tietoa sairastuinko koronan takia, mutta se veti kuntoni niin loppuun, että on suoranainen ihme, että olen jaloillani. Toivon, että tämä sairaus ei toistu! Kyseessä siis oli vestibulaarineuroniitti, jonka takia olin sairaalahoidossa viikon. Se aiheutti kaiken maailman muitakin juttuja, ja toipumiseen meni miltei puoli vuotta. Minulle oli usein aivan sama selviydynkö siitä. En oikein löytänyt mitään syytä parantua.

Kaiken tämän lisäksi menetin yhteyden minulle tärkeään henkilöön, jonka kanssa olin ollut viimeisen muutaman vuoden aikana miltei päivittäin yhteydessä… ystävän siis! En tiedä mitä tapahtui, mutta hän lakkasi pitämästä minuun yhteyttä ”tosta vaan”, eikä ole sen kummemmin ottanut yhteyttä minuun. Olemme pari sanaa sieltä täältä vaihdelleet, mutta siinä kaikki. Ei siis riittänyt, että meni koira ja kissa samana vuonna, kun meni vielä ystäväkin heti perään. Olen jotenkin yrittänyt käsitellä asiaa, mutta se on hirvittävän vaikeaa ja olen usein surullinen tämänkin asian takia. Laitoin häntä ajatellen esimerkiksi valkosipulia kasvamaan vanhempieni pihalle ja chilejä parvekkeelle. Annoin chilit pois ja valkosipulit saivat siementää kasvupaikalleen.

Olen pohtinut paljon asioita ja tullut siihen tulokseen, että älyttömät parvekeviljelyt sun muut saavat luvan jäädä tältä kesältä ja keskityn niiden sijaan vaikka huonekasveihin ja akvaarioon. Parveke muistuttaa minua ihan liikaa menneistä vuosista rakkaiden lemmikkieni kanssa, enkä pääse koskaan heistä ”yli”, jos joka vuosi aktivoin itseni näiden asioiden pariin. Vietin niin paljon lemmikkieni kanssa aikaa parvekkeella. Haluan toki istua parvekkeella edelleenkin hyvällä säällä, mutta en halua, että se on minulle niin työläs. Kesästä voi tulla todella yksinäinen kaikkien näiden rajoitusten takia mitä korona aiheuttaa, että ei muukaan auta kun yrittää viihtyä omassa ympäristössään. Tällaista parveketta ei tulla siis ehkäpä koskaan enää näkemään:

Parvekefiilistelyä vuodelta 2017

Mutta ei tällä kertaa enempää näistä asioista… hirvittää tuo korona, ei voi mitään! Pysykää terveinä hyvät ihmiset

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvit saa kohta riittää

Minulle on alkanut kerääntyä aika monta rehua viime aikoina, ja olenkin nyt tällä hetkellä sitä mieltä, että huonekasvit saa kohta riittää. Esimerkiksi viime viikolla Lidl mainosti huonekasveja, ja olinkin laittanut itselleni kalenteriin muistutuksen, että muistan käydä katsomassa josko sieltä löytyisi palmuvehkoja. Hankin vuosi sitten yhden samaisesta paikasta, ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen. Palmuvehka on erittäin helppohoitoinen huonekasvi. Kaupasta löytyi kaksi kappaletta – ostin molemmat.

Ongelmana meinasi olla autokyyti koska meillä on ollut todella kylmä viikko takana. Oman autoni akku sanoi edellisenä iltana sopimuksen irti ja olin niin huolissani mahdanko saada huonekasveja lainkaan. Onneksi tuttava sattui laittamaan minulle viestiä aamupäivällä kun oli kaupassa, että ”tällaisia löytyy”. Hän tuli hakemaan minut ja pääsin kauppaan! Isot kiitokset siitä hänelle 🙂

Palmuvehkat ja laakeri.

Kun olin seuraavana päivänä saanut autoni akun vaihdosta pois, ajattelin, että josko niitä palmuvehkoja olisi tullut myöhemmin sinne Lidlin hyllylle lisää vai oliko ne siinä kaikki? Ja olihan siellä seuraavana päivänä vielä yksi palmuvehka, jonka ostin pois. Kannatti mennä kärkkymään! Paketoin sen hyvin ja vein kotiin. Kun on kova pakkanen, trooppiset huonekasvit täytyy suojata hyvin kuljetuksen ajaksi!

Olin niin täpinöissäni että päätin vielä lähteä katsomaan lähikukkakaupasta (kukkaSaimaa), josko löytäisin sen neulavehkan, jota olen havitellut ties kuinka kauan, ja joulun alla en sitä raaskinut ostaa. Olisi vain pitänyt ostaa se silloin, kun nyt siellä ei ollut yhtään neulavehkaa! Oli siellä kyllä ihanan näköistä ja paljon ihania ruukkuja ja muita huonekasveja.

Ihania ruukkuja. En uskaltanut katsoa hintaa mutta joku päivä vielä!

Kukkakaupassa oli niin kaunista, että olisi tehnyt mieli viedä oma nojatuoli sinne vaan, ja istuskella siellä päivät pitkät. Oli siellä kyllä sohvakalusto, sellainen pienehkö. Mitähän he tuumaisivat jos menisi sinne tekemään vaikka etätöitä joka päivä 😀

KukkaSaimaasta löytyi hirvittävä läjä ilmakasveja.

Tillandsiat

Koska en saanut mukaani neulavehkaa, ostin yhden ilmakasvin lisää. Olin aikaisemmin ostanut tästä samasta liikkeestä ilmakasvin, jonka sain jollain ihmeellisellä säkällä pysymään hengissä. Nyt mukaan lähti tällainen vaaleanpunainen versio.

Ei mennyt kuin vuorokausi, niin tuttavani laittoi minulle viestiä ja pari valokuvaa, että haluaisinkohan mahdollisesti pari kasvia hänen vanhemmiltaan. No, kuinkas ollakaan. Sieltä sitten tuli mukaan iso palmuvehka ja toisena tuliaisena aarnipeikonlehti!

Siis nyt saa alkaa jo riittää näiden huonekasvien hamstraaminen! Olin nimittäin aikaisemmin hakenut jo saniaisia vinon pinon ja kaksi murattia. Nämä ovat toki menossa ”projektiin”, josta myöhemmin lisää. Tämäkin tapaus sattui ihan vaivihkaan. Olin menossa K-Rautaan ostamaan orkideamultaa (puulastuja), ja huomasin huonekasvitarjouksen. Tosin se oli plussakortilla, jota minulla ei tietenkään ollut. Plussakortilla olisi ollut kaksi viherkasvia viidellä eurolla.

Menin aivan sekaisin! Otin neljä saniaista ja kaksi murattia. Tietysti kuvittelin, että niitä saa vitosella kaksi, ja nämähän eivät siis maksa oikein mitään. Yritin saada kaikki kasvit käsissäni jotenkin kassalle, osa lipesi otteesta ja tippui jo maahan. Kassahenkilö oli kuolla nauruun. Ei se mitään, hyvät naurut minäki siitä sain. Oli tämä varmasti niin koomisen näköisä kun kömyän kuuden kukkaruukun kanssa kassalle samalla kysyen että ”onko nää todellakin kaksi kappaletta vaan viidellä eurolla” ja samalla kukat lentää käsistä. Hintaa tuli toki enemmän koska minulla ei ollut plussakorttia, mutta ostin kasvit kuitenkin, koska olin etsinyt niin pitkään saniaiaia että meinas hermot jo mennä!

Ei tämän enempää näistä tällä kertaa. Täytyy aloittaa viikonlopun vietto siivoamalla kämppää, jos vaikka kehtaisi joskus ottaa kuvia asunnosta! Sisustusprokkiksia nimittäin löytyy… Hyvää viikonloppua siis!

Lue artikkeli / kommentoi

Joulu meni vauhdilla

Näitäkin asioita voisi olla kivempi fiilistellä silloin kun ne ovat ajankohtaisia… noh, näillä mennään! Olin suhteellisen kiireinen joulun jälkeenkin, että ihme kun edes huvittaa kirjoitella naama tietokoneruudussa yhtään mitään.

Sain juuri ja juuri ripustaneeksi joulumaiset verhot olohuoneeseen ennen joulua. Jotain uutta kämppä selkeästi kaipasi, niin uusia verhoja tietenkin! Tein tilauksen Jotexilta. Joskus sattuu kohdalle aivan ihanaa matskua, ja tälläkin kertaa ostoskoriin valikoitui kuusiaiheiset verhot sekä tyynynpäälliset.

Verhoista oli todella vaikeaa saada kuvaa kun ne olivat ripustettuna ikkunalle, niin tämä lienee helpoin keino saada kaikki ”nätisti” vierekkäin. Rakastuin tähän kuusiteemaan – tämä on kuin talviversio kämppäni sisustuksesta. Samaa kuosia tuli myös keittiöön astiapyyhkeitä pari settiä.

Koivuverhot saavat myös kyytiä makuhuoneesta, vaikka joulukuun alussa meillä ei luntakaan ollut, niin kyllä ne tavallaan maisemoitui ihan hyvin ikkunalla. Saimme myös ihailla upeita auringonnousuja muutamaan otteeseen.

Sain kasvatukseen hieman ränsistyneen muratin. Olin huhuillut muratteja ja saniaisia paikallisella roskalavalla Facebook-ryhmässä. Nyt minua onnisti! Kunpa en tätä tappaisi.

Muratti on tuolla kylpyhuoneessa karanteenissa tovin kunnes keksin sille sellaisen paikan, missä se täällä asunnossani viihtyy. KukkaSaimaan ovensuussa nimittäin oli muratteja. En tajua kuinka ne siinä viihtyisivät kun vetoa varmasti käy ja kylmääkin lie. Mutta tämäkin on tehnyt paljon uusia lehtiä minulla ollessaan 🙂

Asparagus etsii vielä omaa paikkaansa… kaunis se on kuin mikä!

Joulun alla kauppoihin, tai tarkemmin ottaen Lidliin, ilmestyy sellaista sinihomejuustoa jota minun on vaikea vastustaa! Se on Stilton-juustoa. otin varaslähdön juuston suhteen, etten varmasti jää ilman. Joulu on muuten piloilla.

Sitten ei muuta kun nautiskelemaan hyvästä juustosta ja punkusta!

Orkideakin avasi pitkästä aikaa nuppuja. Se ei kukkinut edellisenä vuonna lainkaan. Pidin tämän kesän sitä parvekkeella ja otin syksyllä sisälle.

Teen joka vuosi laatikoita: lanttulaatikkoa ja porkkanalaatikkoa. Näihin löytyy muuten hyvä ohje sivultani. Klikkaa linkeistä laatikoiden kohdalta, niin pääset ohjeisiin. Monta kertaa todennut, että näitä pitäisi tehdä useamminkin kuin vain kerran vuodessa.

Lanttulaatikot tulleet juuri uunista.

Tänä jouluna en päässyt käymään haudoilla, paitsi yhdellä. Se oli Foxyn hauta

Tähän on hyvä päättää nämä höpinät ja jatkaa eteenpäin. Kohta on taas taimien istutusaika… tuolla nimittäin odottelee jo pussitolkulla chilien siemeniä. Niitä aion tänä vuonna laittaa, sekä paprikoita.

Lue artikkeli / kommentoi