Tomaatti – HYDRO osa 3

Noniin, pientä tilannekatsausta taasen siitä mitenkä vesiviljelyssä kasvava tomaatti jakselee. Edellinen artikkeli olikin jo päivämäärältä 5.11. niin siitä on jo aikaa.

Niin kuin mainitsin edellisessä artikkelissani, tomaatti lähti kasvamaan uskomattomalla vauhdilla, ja minulla onkin nyt tekemistä pitää sitä jotensakin kurissa. Tomaattiin on tullut useita oksia (latvoja/runkoja), joiden olen antanut kasvaa. Tulikin tässä todettua, että olen taas ollut ihan pihalla kaikesta ohjeistuksesta koko elämäni. Kuvittelin, että tomaatista pitää ottaa aina kaikki varkaat pois. Se ei pidä paikkaansa! Ei niitä ole pakko ottaa pois. Foorumeilla on myös kerrottu, ettei niihin varkaisiin tule tomaatteja. Kylläpähän tulee. Oma tomaattini on nyt elävä esimerkki siitä, että varkaisiin tulee tomaatteja. Ne eivät vain ehdi kasvaa lyhyessä Suomen kesässä ulkona. Mutta kun minun kasvini onkin sisällä ja tasaisessa lämpötilassa.

Kiriskkatomaatti vesiviljelyssä kotona
Kirsikkatomaatti ”Super Sweet” 16.11.2022 vesiviljelyssä

Tomaatti kasvaa, varkaat jää

Satuin törmäämään videoiden encyclopedia-arkistoissa sellaiseen tuubikanavaan kuin Epic Gardening. Kanavalla on video, joka kertoo tomaatinkasvatukseen liittyvistä myyteistä. Yksi myyteistä oli, että tomaatista pitää poistaa varkaat. Olen siis ollut tässä uskossa koko elämäni, ja nyt asia vasta minulle selvisi. Kyse ei siis ole mistään pakon sanelemasta säännöstä. Runkotomaateista poistetaan varkaat ja pensastomaateista ei poisteta – näin minua on ohjeistettu. Noh, katsotaan mitä nyt käy tälle nykyiselle runkotomaatille, joka on haaroittunut varkaiden kohdilta ties kuinka moneen oksaan.

Varkaasta (sivuversoista) kasvaa uusi tomaatti

Mietiskelin hetken kuulemaani ja tulin siihen tulokseen, että varkaiden poistaminen on varmaankin tarpeellista, jos ja kun kasvattaa tomaatteja Suomen olosuhteissa ulkosalla kesällä. Meillä kun tuppaa olemaan niin lyhyt kasvukausi, jollei nyt satu omistamaan lämmitettyä kasvihuonetta, ja kukapa omistaisi, tuskin monikaan… kuitenkin, tämä liittynee siihen asiaan, eikä niinkään pakon sanelemaan sääntöön. Aion kuitenkin poistaa varkaita omasta kasvistani että saisin satoni onnistumaan paremmin.

Kun tomaatista poistaa sivuversot, sato kypsyy aikaisemmin. Kun tomaatin antaa kasvaa ja tehdä sivuversoja, sadosta tulee runsaampi mutta se kypsyy myöhemmin.

Osa tomaattilajikkeista kasvaa niin pitkäksi kuin annat niiden kasvaa. Ne voivat tulla jopa muutaman metrin mittaiseksi. Onhan toki käytännöllisempää pätkäistä latva, koska tietenkin isompi kasvi vie enemmän voimia kuin pienempi… ei siis minulta, vaan kasvilta itseltään. Minulla on kyllä ollut joskus sellainen tomaattilajike kasvatettavana, jonka kasvu pysähtyy itsestään. Kasvu pysähtui noin 180cm:n kohdalle. Tämä lajike oli nimeltään Mato. (Vanha artikkeli vuodelta 2010 tomaatin kasvattamisesta parvekkeellani)

Huoltopäivä 16.11.2022

Karsin aika reilulla kädellä lehtiä, ja kaikki pienet varkaat. Olin poistanut samanlaisen määrän varkaita ja lehtiä edelliselläkin viikolla, mutta niitä kasvoi todella nopeasti takaisin. Halusin poistaa lehtiä, että tomaatin kasvusto hieman tuulettuisi. Osa lehdistä oli ihan nuhjautuneita. Minulla ei ole viriteltynä tälle minkäänlaista tuuletinta toistaiseksi. Pitää varmaan hankkia sille joku tuuletin jossain vaiheessa.

Kohta saan taas maistaa tuoreita tomaatteja omasta sadosta!

Tomaatti tekee satoa.

Pienet tomaatin palleroiset kasvavat ihan erillään muista tomaateista. Olen laittanut kasvupaikan ja ikkunan väliin verhon suojaamaan kasvia mahdoliselta vedolta. Huomasin myös, ettei se pitänyt siitäkään kun oksat osuivat kylmään ikkunaan. Verho estää toistaiseksi sitä myös osumasta ikkunaan. Tämä voi olla tärkää siinä vaiheessa kun on talvi. Ikkuna on silloin todella kylmä Tuossa takana on myös ikkunalauta ja sen alla lämmityspatteri. En halua, että sekään porottaa kuumaa ilmaa suoraan kasviin, vaikka en pidäkään sitä täysillä. Laitan kasvupaikan taakse jossain vaiheessa kasvihuonemuovin, kunhan kerkeän.

Tässä on yhdessä varressa kasvava tomaatin terttu. Kuten aikaisemmin totesin, en tiedä mikä latva tämä nyt on edes kyseessä… pitää varmaankin suunnitella ja tehdä jonkinlainen merkitsemistapa, että nämä tunnistaa toisistaan. Oksat ovat nyt sikin sokin kasvamassa ja olen yhdistellyt niitä samoilla tukinaruilla aina johonkin kiinni.

Nyt jos koskaan on hyvä aika ottaa emokasvista latvapistokkaita. Satuin katkasemaan yhden pidemmän varren vahingossa, kun poistin tomaatista lehtiä. Siihen oli kiinnittyneenä kaksi kukkaterttua, joista toisessa kasvoi jo tomaatin alut. Otti muuten kaaliin! Noh, poistin siitä alimmat lehdet ja tomaatinalut, ja iskin takaisin astiaan kasvamaan uuteen ruukkuun. Sidoin heti tämän uuden taimen, jotta voin ohjata sen kasvua vähän paremmin kuin mitä alkuperäistä. Toivotaan, että tämän kasvatus onnistuisi vähintään yhtä hyvin kuin ensimmäisenkin, ja vaikka vielä paremminkin.

Latvapistokkaasta kasvamaan laitettu kirsikkatomaatti (kokeilu).

Tein pienen videopätkän tomaatin pölytyksestä. Tein sen vain siksi, että kuinka usein näkee edes koko tomaatin pölyttymistä? Olin aivan ihmeissäni tästäkin, koska ulkona kasvatettavat tomaatit todellakin pölyttyvät milloin tahtojaan. Sisällä tämä täytyy tehdä itse, koska luultavimmin huoneistosta ei löydy pölyttäjiä tai siellä tuule yhtään. Muutenhan tomaatti on itsestään pölyttyvä. Kasvihuoneilla kuulemma on jokin täristin tai muu vastaava, mikä tuottaa sen verran värinää tomaatin kukkiin, että ne pölyttyvät. Sisällä kasvatettava tomaatti saattaisi pölyttyä myös, jos sille asennetaan tuuletin johonkin liikuttamaan lehtiä ja kukkia.

Mutta eiköhän tässä ole ihan tarpeeksi tälle kerralle höpinöitä, niin lopuksi vielä se video. Se on lyhyt, vain kaksi minuuttia. Katso kuinka tomaatin siitepöly lentää!

Edellisiä hydro-tomaattiin liittyviä julkaisuja

Lue artikkeli / kommentoi

Tomaatti – HYDRO osa 2

Tällä hetkellä vesiviljelyssä oleva kirsikkatomaatti on karannut aivan käsistä. Siirsin sen jokin aika sitten keittiön seinustalta olohuoneeseen suuren ikkunan ääreen. Tottakai sillä on myös lisävalo viriteltynä, se suurehkotehoinen LED-valaisin. Tomaatin runko on tällä hetkellä aivan täynnä kukkaterttuja. En tiedä tuleeko kaikista hedelmää, mutta ainakin niistä tulee, joista ”irtoaa” siitepölyä kun niitä vähän tapauttelee sormella.

Kuva: 30.10.2022

Saisin olla joka päivä ottamassa tuosta kuvaa kun se kasvaa kauhealla tahdilla. Tarvitsen kohta jonkun avuksi, että saan sen setvittyä. Olen yrittänyt ottaa siitä varkaat pois, koska niitä nyt ei mielestäni tarvitse tuottamaan enempää satoa. Tämä ”Supersweet” on lisäksi runkotomaatti, eli se kasvaa aika korkeaksi. Tarkoittaen tässä kohtaa sitä, että minun täytyy laitaa se jotenkin kasvamaan vaikka rullalle kun katto tulee muutoin nopeasti vastaan. Katon korkeus on 260cm, eli ei mikään älytön. Vaihtoehtona olisi katkaista latva, mutta en löydä sitä enää tuon kaiken lehtikasvuston keskeltä, jollei joku auta minua setvimisessä. Kuitenkin runko katkeaa omassa käsittelyssä.

Olen tehnyt tämän kanssa nyt niin paljon asioita, että niitä alkaa olla vaikeaa jo purkaa tänne, niin perustelen joitain juttuja sitten sieltä täältä kun asiat etenevät. Edellinen asiaan liittyvä artikkeli käsitteli hydrokokeilun aloittamista. Nämä kaikki kirjoittamani asiat täällä ovat siis kokeiluja. En ole ammattilainen missään tapauksessa mitä täällä esitetään asiaan liittyen. Olen vain tiedonjanoinen ja utelias! (Ja ehkä vähän kahelikin)

Tomaatin taimi

Yksi todella tärkeä asia vesiviljelyn kannalta on se, että taimi on esikasvatettu myös vesiviljelyssä. Mullassa kasvatettu taimi ei oikein lähde vesiviljelyssä kasvamaan, ja multaa ei saa juurien ympäriltä pois helposti rikkomatta hentoja juuria. Tämä pätee myös toisinpäin; vesiviljelyssä kasvatettu taimi ei lähde oikein kasvamaan kun sen taimen tökkää multaan (huom: huonekasvit). Joku minua viisaampi voi varmasti selventää että miksi. Otan toki ajastaan asiasta selvää ja kerron muillekin. Tämä artikkeli perustuu nyt havaintoihin joita olen tehnyt tämän kokeilun aikana.

Seuraavassa kuvassa olevat taimet eivät ole kasvatettu rakennustarpeiksi tarkoitetussa kivivillassa, vaikka se äkkiseltään näyttääkin siltä. Se ei kuulemma kastu kunnolla että imisi vettä. Siksi vesiviljelyssä käytetty kivivilla on erilaista. Sain nämä taimet tuttavaltani, jonka kasvihuoneessa kasvoi useita eri tomaattilajeja sekä paprikaa, chilejä, munakoisoa ja joitain yrttejä. En käynyt kesällä tutkailemassa hänen kasvihuonettaan sen tarkemmin, mutta melkoiset viljelmät siellä tosiaan Instagram-kuvien perusteella kasvoi.

Kasvualusta ja tarvikkeet

En hommannut mitään erikoisia kukkaruukkuja tätä kokeilua varten. Tomaattien viljelijät varmaankin käyttävät taimille jotain reiällisiä verkkoruukkuja, mistä vesi ja juuret pääsevät kauttaaltaan ”kulkemaan” läpi. Itse käytin ihan tavallisia neliskanttisia mustia taimiruukkuja. En halunnut törsätä rahaa sen enempää tässä vaiheessa, koska kyse oli kuitenkin kokeilusta. Pohjamateriaaliksi valitsin ihan tavallisen Biolanin kevytsoran.

En rakentanut heti mitään ihmeellistä vesiveljelylaatikkoa, vaan laitoin saamani taimet ihan tavalliseen teräskattilaan odottelemaan lopullista paikkaa. Minulla oli tallella akvaariokäyttöön tarkoitettu ilmastinlaite, jonka otin nyt sitten tässä myös käyttöön. Käyttämässäni vesiviljelymuodossa kasvien juuret tarvitsevat happea, ja ilmastinlaite hoitaa tämän erittäin hyvin. Se myös sekoittaa vettä, ja ravinteet sekoittuvat tasaisesti veteen. Käyttämäni vesiviljelysysteemi on siis DWC (Deep Water Culture).

Ainoa ongelma tässä oli, että taimet eivät tahtoneet oikein kestää tuolla vedessä ”paikoillaan”, vaan vesi liikutti ruukut kumoon. Siitä syystä virittelin Finnfoamista tehdyt palaset ruukun reunoihin ikään kuin kellukkeiksi. Muuten hujopit tomaatintaimet olisivat kaatuneet kumoon. Kevytsora lähti myös ruukusta vähän omille teilleen kun vesiraja tuli aika ylös tässä väliaikaisessa viritelmässä ja ruukku oli todella kevyt. Tämä oli siis väliaikaiseksi tarkoitettu viritys ja tomaatti saisi myöhemmin paremman kasvuastian.

Kasvatusastia, johon lopulta laitoin tomaatit kasvamaan, oli myös mielestäni liian korkea. Paljon helpommalla pääsisi kun käyttäisi matalaa muovistiaa. Perusteluna tähän se, että kasvien juuret olisivat todennäköisimmin vedessä kuin ilmassa.

Vesiastiana tuunattu muovilaatikko

Minulla ei ole kuvia tomaatin juurista tällä hetkellä mutta tulevaisuudessa sitten on. Kasvi saa joka tapauksessa helpommin vettä matalammassa astiassa kun juurilla ei ole ”niin pitkä matka veteen”. Siksi hommasinkin uuden vesiastian tomaattia varten. Se pitää vielä viritellä kuntoon ennen käyttöönottoa.

Kirsikkatomaatti

Tomaatti on tehnyt kaikesta huolimatta vähän satoa, ja tarkoitan tällä lauseella, että erittäin vähän satoa – ihan muutaman tomaatin. Tällä hetkellä siinä on enemmän raakileita yhtäaikaa kuin aikaisemmin on ollut, kun se oli tuolla keittiössä seinustalla. En tiedä tarkalleen mikä asiaan vaikuttaa, mutta varmasti myös se luonnonvalokin. Nämä kuvassa olevat tomaatit on syöty jo ajat sitten!

Vesiviljelyssä kasvanut Kirsikkatomaatti
Kuva: 12.08.2022

Nyt pitäisi ottaa selvää tai saada selville, että mikä ne kasvattaa suuremmiksi. Olisikohan se kalkki kuitenkin? Nyt viisaammilta ohjeita kehiin kiitos! Tomaatissa on vaikka kuinka paljon raakileita, mutta ne eivät kasva suuriksi. Toki lajike ei ole suuri mutta kuitenkin. Haluaisin sen kokoisia tomaatteja kuin niiden kuuluu olla. Edelliseen kuvaan viitaten, ne jäivät sormenpään kokoisiksi, vaikka olivatkin sitä maukkaampia. Niiden pitäisi olla paljon suurempia. Missä vika? (varmaan ravinteissa)

Vesiviljelyssä kasvanut raaka kirsikkatomaatti

Sain alkuunsa sellaisen käsityksen, että hyötykasveja (tomaatti, paprika, yrtit, chilit jne) voidaan lannoittaa ”pinkillä” Kesäkukkaravinteella. Näin olen tehnyt – kerran viikossa 2tl/10 litra. Pitää kokeilla se kalkitseminen vielä tämänkin lisäksi. Minulla ei myöskään ole pH-mittaria, mitä tarvittaisiin tässä harrastuksessa. Veden pH pitää olla tietty, jotta kasvien juuret voivat ottaa ravinteita vastaan. Tämä on tuttua akvaarioharrastuksestakin. Tätä jauhetta oikeasti laitetaan veteen kaksi teelusikallista per viikko.. se ei lopu koskaan! Lannoite on erittäin riittoisaa.

Annostelu vesiviljelyssä 2tl/10 litraa

Kävin lukemassa annosteluohjeen chiliyhdistyksen sivuilta. Uskon, että he tietävät mitä tekevät. En ole välttämättä orjallisesti seuranut ohjetta, kun jossakin vaiheessa annoin vain asian olla. Noh, katsotaan mitä käy. Lopettelen tämän tällä kertaa tähän ja jatkan taas joskus myöhemmin.

Lue artikkeli / kommentoi

Parvekeviljely päätökseen vuodelta 2022

Syksy tuli aivan käsittämättömän nopeasti ja pitikin saada parvekeviljely päätökseen. Asia ei olisi vielä niin ”tähdellinen”, jos minulla sattuisi olemaan parvekelasit. Niiden avulla kasvukautta saisi pidennettyä jopa parilla kuukaudella. Mutta, sitähän voi sitten tehdä tulevaisuudessa jotain viritelmiä asian suhteen. Minulla on suunnitteilla vaikka mitä seuraavalle kesälle!

Kerron suunnitelmistani tosin vasta joskus myöhemmin, kunhan saan ajateltua asiat hieman tarkemmin. Sitä paitsi, en tiedä edes asunko tässä kämpässä enää vuoden päästä. Asiat saattavat muuttua todella paljon tulevan talven aikana. Toivottavasti ei tarvitse muuttaa mihikään ja maailmalla tilanteet paranevat.

Mutta siihen parvekeviljelyyn… Mielestäni onnistuin tänä kesänä suhteellisen hyvin. Paremminkin olisi voinut mennä, niin kuin aina, mutta sain ainakin tomaatit kasvamaan ihan hyvin. Satokausi jäi tosin vajaaksi juurikin viilentyneen ilman takia. Olen myös kartuttanut tietämystäni tänä vuonna tomaattien suhteen, ja toivonkin muistavani ensi kesänä nämä asiat:

  1. Tomaatti tarvitsee kanankakkalevä-lannoitetta 3dl/taimi (10L ämpäri), kourallinen ei riitä.
  2. Turpeessa ei ole ravinteita niin kuin puutarhamullassa on. Lisää myös kalkkia!
  3. Tomaatteja on kasteltava tasaisesti.
  4. Tomaatit on suojattava miltei kokoaikaisesti; kukinto häiriintyy jos ilman lämpötila ylittää +32C (huom: parveke + auringonpaiste!)

Tuossa nyt muutama vinkki tulevaa varten. Kyllä YouTube on ihmeellinen paikka mistä löytää vaikka mitä ohjeita mihinkin! Tässä on linkki yhteen tomaatinkasvatusvideoon, josta voisi tulevaisuutta varten oppia. Kanava ei keskity parvekeviljelyyn, mutta siitä voi ammentaa vähän yhtä sun toista muuta mikä liittyy juurikin hyötykasvien viljelyyn.

Ja ainahan tässä täytyy muistuttaa itseään, ettei olla mitään ammattiviljelijöitä. Tämä on harrastus siinä missä jokin muukin, vaikkapa ratsastus. Tosin ei maksa ihan niin paljon. Riippuu tietty pitkälti mitä oikein tekee. Jos tekee niin kuin tuttavani teki ja viritteli upean kasvihuoneen pystyyn kaikkine vesiviljelyhärpäkkeineen, niin se voi maksaakin jo jonkunlaista rahaa! Omassa parvekeviljelyssä ei ole käytössä teknillisiä laitteita, ainakaan toistaiseksi. Olen muutenkin miettinyt parvekeasioita, että tomaattienkin tarkoitus on ollut suojata parvekettani pahimmalta auringonpaahteelta. Ne siis toimivat suojakasveina ja toimittavat viherkasvien virkaa.

Sato ei tosiaankaan ollut päätä huimaava, ja senkin takia on ihan hyvä olla sitä mieltä, että tämä on harrastus. Elämä ei saa olla tästä kiinni! Aika pitkälle syksyyn tomaatit kuitenkin kypsyivät. Olen kuvannut tämän 10.9. jolloin osa tomaateista jatkoi vielä kypsymistään. Tämä oli minulle pienoinen yllätys, sillä kuvittelin kerääväni parvekkeelta tässä vaiheessa pelkästään vihreitä tomaatteja jos edes niitäkään. Osa tomaateista kuitenkin jatkoi kypsymistä keleistä huolimatta.

Tomaatti parvekeviljelyssä

Poimin edellisen kuvan tomaatit keittiön pöydälle kypsymään 10.9 ja ne kypsyivät noin kolmessa päivässä täysin punaisiksi. Raakileita jäi puskiin vielä muutamaksi päiväksi. Päätin ottaa kaikki alas 14.9. kun kelitkin olivat vielä muuttumassa todella sateisiksi.

Kauhea sotkuhan tuonne jäi! Noh, kunhan kelit paranevat, käyn hakemassa puutarhakorin lainaan vanhemmiltani ja vien kaikki rippeet pois. Sen jälkeen järjestelen parvekkeen uudelleen.

Yksi juttu vielä täytyy mainita parvekeviljelyyn liittyen, että paprikat eivät oikein tänä vuonna kasvaneet parvekkeella. Ne täytyy vain kerta kaikkiaan laittaa kasvamaan hyvissä ajoin että tekevät satoa. Paprikat ja chili kukkivat juurikin vielä nyt, eikä pölyttäjiä näy missään. En vain halua tuoda niitä sisälle kasvamaan, koska niiden mukana tulee todennäköisesti ötököitä. En halua ötököitä sisälle. Saatan vielä viritellä niille jotain juttuja, jotta saisin edes yhden suuren paprikan tuotettua. Pitää jättää paprikat ja chili ensi vuonna suoraan vesiviljelyyn. Siinä pärjäisivät varmasti paremmin.

Hmmm… pitäisiköhän minun kokeilla tuolta yksi paprikoista tuoda kuitenkin sisälle vesiviljelyyn, jos ne ottaisi ruukuista pois ja huuhtoisi juuret. Tjaa, asiaa täytyykin harkita. Pelkään niitä ötököitä vaan. Tai, sana ”pelko” on hieman liioiteltua. Tarkoitan, että en halua ötököiden leviävän muihin kasveihin, niin kuin yksi vuosi kävi. Toin timjamin keittiöön kasvamaan, ja se olikin sitten aivan täynnä ripsiäisiä! Ei paljon naurattanut. Nyt en meinaa saada niitä huonekasveistani enää pois, ja jostain niitä tulee aina vaan lisää.

Mutta, parvekeviljely on tältä vuodelta saatu päätökseen ja loputkin kasvit poistan tällä viikolla, kunhan sadekeli loppuu. Tulen toki touhuamaan partsilla muutakin vielä, jollei lumi ja pakkaset yllätä. Niistä sitten myöhemmin lisää.

Tulikin vielä muuten mieleen, että lipstikka on edelleen parvekkeella. Täytyy muistaa kerätä siitä lehdet pakkaseen talvea varten. Lipstikka sopi erittäin hyvin parvekeviljelyyn ja aion jättää sen myös parvekkeelle talvehtimaan. Mutta, ei tässä tällä kertaa muuta.

Lue artikkeli / kommentoi

Hydroviljely kokeilu 1 – DIY rakentelua

Taisin aikaisemmin jo mainita, että halusin kokeilla hydroviljelyä hyötykasveilla, ja nyt minulla on siitä jo vähän dokumenttiakin. Lähden liikkeelle siitä, kuinka rakentelin viljelyyn liittyvät tarvikkeet ja mitä kasveja siihen halusin kokeiluun.

Koska olen sellaista DIY-tyyppiä, halusin tietysti rakennella hydroviljelyyn tarkoitetut jalustat ja telineet itse jo valmiiksi kotoa löytyvistä elementeistä. Ensinnäkin, tason piti olla sen verran vahvaa tekoa, että se kannattelisi vesiastian painoa. Tajusin myöhemmin, että sen paino ei mikään järjetön olekaan, mutta parisenkymmentä kiloa kuitenkin. Purin yhden pöydän, jotta saisin sen päälle asetettua aikoinaan akvaariolle tarkoitetun aluslevvyn. Se ainakin kestäisi ihan hyvin painoa. Levy oli tehty filmivanerista ja liimapuulevystä. Olen käsitellyt liimapuuosan aikoinaan mustalla Supi Saunavahalla ja liimannut sen filmivanerilevyn kanssa yhteen. Tulos on todella jämäkkä!

Valaisimelle piti myös saada kunnollinen teline, koska en halunnut pultata sitä kattoon kiinni. Ja kas kas, minulla sattui myös olemaan valaisin valmiina akvaarioharrastuksen jäljiltä. Valaisintahan käytetään akvaarioharrastuksessakin kasveja varten, ei niinkään kaloja varten. Päätin kokeilla samaa valaisinta hydroviljelyyn. Valaisin painaa niin paljon, etten aikoinaan uskaltanut ripustaa sitä kattoon kiinni edes akvaarion yläpuolelle. Silloinkin rakensin sille 2″2 puupalikoista telineen jonka kiinnitin osittain seinään.

Päädyin värkkäämään tällä kertaa valaisimelle telineen heinäseipäistä ja harjateräsverkosta. Jostain syystä alunperin suunnitelluista puurimoista toinen oli ajastaan vääntynyt, ja eikä siinä mitään. Tajusin myöhemmin, että ne olisivat olleet muutenkin aivan liian lyhyet. Harjateräsverkko toimi kasveille myös köynnöstukena, tavallaan. Lisäksi pidän sen ulkonäöstä. Saa olla vähän ruosteinenkin, aina vain parempi! Verkko on sen verran symmetrinen, että se tuki myös heinäseipäitä paikoilleen, kun ne kiinnitti verkkoon nippusiteillä ja parilla naulalla.

Heinäseipäät ovat tarpeeksi korkeat, ja valaisimen saa miltei kattoon asti kiinni. Hydroviljelyyn tarkoitetut tomaatit ja kurkku nimittäin kasvavat ainakin parimetrisiksi. Löysinpäs muuten lehtiartikkelin näistä kyseisistä kasvivaloista, mitä minullakin on se yksi kappale. Ne ovat nimenomaan kehitettyjä kasvien kasvattamiseen eikä valonlähteeksi. (Lue artikkeli tästä). Kyseessähän on siis 120W LED Finland -valaisin.

Jos nyt jollakin tapaa pitäisi perustella, että miksi tämänkaltainen valo on tarpeen, niin sanoisinpa ihan vaan lyhyesti, että se on LED-valaisimeksi hyvin edullinen, tarpeeksi tehokas, ei kuumene, hiljainen ja värikanavat ovat säädettävissä. En pysty mittaamaan värispektriä, mutta akvaariokasveillekin tämä soveltui todella hyvin. Tehon huomasi siitä, mitenkä hyvin valo läpäisi vettä. En pystynyt pitämään valaisimen tehoja edes täysillä, koska se poltti joidenkin kasvien latvat liiallisesta valon määrästä. Kokeilin kerran laittaa valotehot täysille, niin ei siinä tarvinnut kalojakaan enää katsella. Kalat lähtivät nimittäin kuin hauki rannasta piiloon eivätkä uskaltaneet tulla niin kirkkaan valon alle uiskentelemaan. Valaisin todellakin siis sopii tehoiltaan hydroviljelyyn.

Akvaario on muutoinkin ihan eri asia kuin hyötykasvit. Hyötykasvit tarvitsevat eri värisävyistä valoa, kun taas akvaariossa pyritään päivänvalomaiseen tunnelmaan. Silloinhan kalat ovat juuri sen näköisiä kuin ovat. Kasvien viljelyssä lampun tarkoitus on ”maksimoida” tiettyjen ominaisuuksien kasvua, esimerkiksi kukintaa tai hedelmän kasvua. Näin minä olen sen käsittänyt. Ottaisin tästä mielelläni joltain alan ammattilaiselta lisää tietoa, koska käytössäni todellakin on näin upea valaisin. Ei mene sitten laite niin sanotusti hukkaan.

Mutta valoista kasveihin. Mitä sitten ajattelin viljellä tässä viritelmässäni? En alkuunsa edes tajunnut mitä kaikkea hydroviljelyyn voi laittaa kasvamaan. Pelkäsin todella paljon esimerkiksi juuri tomaatin, paprikan ja kurkun viljelemistä. Ja kappas vaan, päädyin laittamaan kippoon tomaattia ja paprikaa. Kuulin, että kurkku tarvitsisi vähän erilaista vettä jatkuvasti, varsinkin siinä vaiheessa kun kurkkuja alkaa ilmaantua. En uskaltanut sen takia sitten läträtä mitään ylimääräistä sen kanssa, vaan kokeilin sellaisia hyötykasveja, mitkä voi laittaa samaan astiaan.

Minulla meni todella kauan kun sain päättettyä millaisen astian näille laitan. En halunnut valmisastiaa. Piti vaan olla kärsivällinen ja laittaa ideariihi käyntiin. Päädyin lopulta käyttämään vihreää muovilaatikkoa, johon sain aseteltua orpona olleen kannen. Ei siis ollut tarvetta ostaa uutta! Ainoa asia mikä tähän täytyi tehdä oli valon eristäminen. Tarkoitan sitä, että astiasta ei saanut ”paistaa valo läpi”. Kun veteen lisätään ravinteita ja ylipäätään astiaan lisätään vettä, on vaarana, että veteen tulee levää. Se ei ole hyvä asia. Siksi hydroviljelyssä veteen ei saa päästää valoa, koska levät tykkäävät siitä.

Valon estämiseksi jesseteippasin kannen sekä virittelin vielä säiliön osaan valoa läpäisemätöntä muovia suojaksi. Kanteen tulee kaksi reikää; toisesta pitää mahtua suppilo veden lisäämistä varten, ja toisesta pikkureiästä ruisku ravinteiden lisäystä varten. Kantta ei saa pultata kiinni koska sitä pitää tarvittaessa pystyä nostamaan ylös juurien tarkastelua varten. Kannen välistä kulkee myös ilmastimen letku. En käyttänyt vesipumppua tällä kertaa, vaan virittelin akvaarioharrastuksesta jääneen ilmapumpun ilmastinkivineen viljelylaatikkoon.

Hydroviljelyyn DIY laatikko

Mutta tällainen hydroviljely viritys siitä sitten tuli tällä kertaa. Palaan asiaan myöhemmin kertomaan kuinka tässä ämmän on oikein käynyt! Sen verran vielä edelliseen kuvaan viitaten, että jouduin vaihtamaan jalustan koska se piti saada matalammaksi. Ensiksi tehty oli liian korkea.

Lue artikkeli / kommentoi

Parveke ja hyötykasvit 26.8.

Kesä ei ole ihan vielä ohi, mutta alan silti suunnittelemaan, miltä parveke voisi näyttää ensi kesänä. Siihen on vielä aikaa, mutta jospa muistaisin käydä täältä omasta blogista sitten lunttaamassa mitä olin ajatellut, tai mitä ei enää kannata tehdä.

Avomaankurkku parvekekasvina

Alkuunsa ei tuntunut yhtään hassummalta idealta laittaa avomaankurkkua parvekkeelle kasvamaan. Olen kokeillut sitä aikaisemminkin, mutta tuloksena oli muutama vaivainen kurkku, ja painoitan sanaa vaivainen. Sato oli siis olematon, eikä kasvua juurikaan ollut. Kurkut olivat kuivia ja pieniä eikä niihin tullut juuri lehtiäkään. Olen saanut nyt selville vähän yhtä sun toista asiaa, joista minulla ei aiemmin ollut käsitystä. Kurkkusato on ollut tällä kertaa huomattavasti runsaampi.

Aikaisemmin ihmettelin myös, että miksi kurkku näyttä välillä niin ”rasittuneelta”. Nyt minulle selvisi, että kurkulla on tapana ”nuivahtaa” päivällä, jos keli menee paahteiseksi. Löysin tällaisen väittämän katsoessani tilaamaani tuubikanavaa (linkki videoon). Tosin siinä taisi olla kyse kesäkurpitsasta, mutta saman heimon kasvejahan ne ovat. Eli jos nyt tarkkoja ollaan, niin avomaankurkku on oikein hyvä kasvi Suomen olosuhteisiin, kunhan ei tule hallaa. Silloin se pitää peittää. Avomaankurkkua on laitettava kasvamaan myös ensi kesänä!

Avomaankurkku on hyvä parvekekasvi
Avomaankurkku kasvaa parvekekaiteen vieressä.

Tällä hetkellä avomaankurkun kasvukausi alkaa olla ihan lopullaan ja se alkaa kellastuttaa lehtiään. Löysinpähän vielä kurkusta yhden luteen… se sai kyytiä hyvin nopeasti. Kait se löytää tuolta pihaltakin jotain syötävää. Täytyy käydä korjaamassa kaikki suurehkot kurkut vielä pois. Jatkan kastelua toki niin pitkään kunnes näistä ei ole mihinkään. Lisäsin ruukkuun vielä puutarhakalkkia. Jostain sain vinkkiä, että kurkkua pitää kalkita siinä kohtaa kun se alkaa tehdä hedelmää. Taitaa kuitenkin tulla vielä kauppareissu avomaankurkkujen takia…

Kesäkurpitsa ei ole oikein hyvä parvekekasvi! Se täytyy nyt vain uskoa vihdoinkin. Tai ainakin se tarvitsee paremman kasvupaikan. Pitää vähän tutkailla, jos tekisi jotain muunlaisia viritelmiä ensi kesää varten, missä saisi kätevämmin kasvattaa kaikkea. Kivaahan toi on! Jospa vielä yhden kerran kokeilisi kesäkurpitsaa… isompi kasvuastia vain. Nyt taisi olla liian pieni ja aurinkoa olisi pitänyt saada enemmän. Ensimmäinen hedelmä nuivahti kasaan hyvinkin nopeasti, mutta tämä toinen on jo kasvanut sellaiseen mittaan, että poimin sen kohta syötäväksi. Lisäsin myös ruukkuun hieman puutarhakalkkia ja kastelin pinkillä kesäkukkalannoitteella.

Kävin jo miettimään miten teksisin ensi kerralla tuon kurkkuasian eri tavoin kuin tänä vuonna. Ainakin se pitää ottaa tuosta parvekekaiteen vierestä sen verran kauemmaksi että sitä voi vaikka käännellä. Termoruukku on todella hyvä idea. Keskelle voisi laittaa tolpan ja siihen metalliverkon, mihin kurkku ottaisi kiinni. Termoruukkuun on olemassa pyörillä varustettu alusta. Samalla voisi ajatella tekevänsä pyörillä liikuteltavat jalustat tomaateillekin…

Tomaatti parvekekasvina

Tomaatti on todellakin erittäin hyvä parvekekasvi kunhan vaan sille on tarjolla tarpeeksi aurinkoa ja itse tykkää kasvien hoitamisesta. Vettä niille pitää antaa joka päivä. Minut todellakin pelasti jotensakin automatisoitu kastelu, mistä vettä tihkuu ruukkuun juurille hyvin pieni määrä kerrallaan. Tomaatit tarvitsevat myös lannoitusta aika paljon. Löysin ohjeen jostakin, missä sanottiin, että tomaatti tarvitsee esimerkiksi, kanankakkalannoitetta kolme desilitraa per kasvi. Multa-astia on kymmenen litraa, eli minulla ämpäri. En laittanut tuota määrää lannoitetta tomaateilleni, ja asian selvittyä, lisäsin tomaaeille myös kalkkia ja aloin kastella kesäkukkalannoitteella. Tomaatit alkoivat punertaa!

Tomaatti parvekekasvina

Taas kun ajattelen jälkikäteen asioita, niin näille olisi pitänyt laittaa paljon enemmän kesän aikana lannoitetta. Jos ei suoraan istutusvaiheessa mullan sekaan, niin ainakin tökkiä mullan sekaan reikiä, mihin ujuttaa lisää lannoiterakeita. Nämä todellakin alkoivat punertaa heti kun kastelin pinkillä jauhevedellä ja lisäsin kalkkia. Noh, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Koristekasvit parvekkeella

En oikein tiedä mitä mieltä mistäkin olen, mutta en halua noita kusisia daalioita tuonne enää tunkea! Saattaa olla, että kasvattelin niitäkin väärin – ihan sama. Kukka oli aika pieni ja mitäänsanomaton. Olen tottunut sellaisiin daalioihin joiden kukka on nyrkin kokoinen. Näiden kukat oli hädin tuskin pingispallon kokoisia, ja ne surkastuivat hyvin nopeasti. Kävin tarkkailemassa rehuja hetki sitten, ja huomasin niissä vielä jotain verkkomaista höttöä. Niihin on tainnut iskeä vielä jokin kehrääjäpunkki. Vihannespunkki se ei ole koska nämä verkoissa olevat pienet ”pallukat” ovat vaaleita. Kunhan ei olisi jotain muita öttiäisiä kuten ripsiäisiä! Noh, daaliat menee pätkittäviksi ASAP. En halua, että hoidokkikissojen turkin mukana kulkee mitään ötököitä asuntooni. En ihmettelisi yhtään, että samoja ötököitä olisi kurkuissanikin kun niiden lehdet alkoi yht’äkkiä kellastumaan.

Olen jo aika monta kertaa kokeillut kasvattaa päivänsiniä parvekkeella. Siinä on kanssa yksi rehu mikä ei vain tykkää olla minulla. On törkeän upea kasvi, kunhan vain kasvaisi. Joku mättää! Haluan kuitenkin kokeilla kasvattaa sitä vielä uudelleen ja tehdä asioita taas eri tavalla. Sitäkin täytyy lannoittaa varmasti paljon enemmän. Se kasvoi daalian juurella tänä vuonna ja teki muutaman kukan. Käyn poimimassa jossain vaiheessa siemenet talteen, ei niitä montaa koppaa ole.

Saatoin kyllä hölmöillä muullakin tavoin päivänsinit kun en saanut aikaiseksi istuttaa niitä ajoissa omiin kasvupaikkoihin. Tämäkin kasvoi tovin paprikoiden juurella pienessä taimiruukussa. Oli ehtinyt kasvattaa jo ruukun läpi juuret paprikan multa-astiaan.

Saniaiset ovat todella hyviä parvekekasveja! Minun lemppareita. Ne täytyy tosin sijoittaa vähän järkevämmin tulevaisuudessa. Se mitä tarkoittaa järkevämmin, niin niitä ei voi laittaa ihan niin aurinkoiseen kohtaan kaiteen ylälaitaan, mitä ne minulla tänä vuonna oli. Ne näyttivät alkuunsa todella hyviltä, mutta kun meillä oli aika kuivaa täällä Imatralla kolmisen viikkoa, saniaiset eivät kestäneet sitä. Yritin kastella niitä joka päivä, ja kastelinkin aina samalla kun annoin hyötykasveille vettä. Siitä huolimatta sain leikellä niitä pari päivää sitten pois.

Kotkansiipisaniainen toimii parvekekasvina

Uusi kokeilu tämän kesän kohdalla on ollut suikeroalpin laittaminen ruukkuun. On minulla sitä aikaisemminkin ollut vesiaiheen ympärillä, ja siihen minä nytkin halusin sitä laittaa. Vesiaihe tosin on vielä keskeneräisenä tuolla. Jospa saisin sen joskus tehtyä, tai sitten siitä tulee oikein ihana kasvimaa Sekin antaisi oikeutta Foxy-hauvelin muistolle. Asiaa täytyy tarkastella jossain vaiheessa vielä uuudelleen. Suikeroalpi sopii myös saniaisten sekaan ja laitoin sitä amppeliin.

Summa summarum

Auringolta täytyy tehdä suojaus jollain muulla tavoin kuin kasvattamalla kasveja kaiteen edessä suojaverkkoon kiinni, esimerkiksi virittelemällä pavilijongin seinän. Minulle on varattuna hieman kärsinyt pavilijonki tuolla kaverin autotallissa. Täytyy hakea se pois. Se on vanhemmiltani. Pavilijonkisuojan voisi tehdä myös syksyä varten. Saisi sitten istuskella parvekkeella syksyiltoina. Muutama kynttilä lämmittämään ilmaa! Paljun voisi siirtää keskelle parveketta. Olisi sitten keskipiste. Jään nyt miettimään näitä asioita ja palailen niiden pariin myöhemmin. Nyt pitää lähteä muihin töihin, niin ei muuta kuin hyvää viikonloppua ja nautitaan vielä viimeisistä tulevista helteistä!

Lue artikkeli / kommentoi