Kohon Foxy Girl 2018 part 2 – Foxy paljuilee

Videoiden koostetta vuodelta 2018 rakkaasta koirastani, josta jouduin luopumaan juhannuksen jälkeen 2019.

Videoita on sinänsä mukava katsella, ja kyllähän näistä tulee ihan hyvälle tuulellekin, vaikka ikävä vain kasvaa. Kuuluu varmasti asiaan! Julkaisen videoita tiheämmässä tahdissa YouTubessa ja laitan tänne ilmoituksen myöhemmin, ettei käy niin, että tulee monta videoklipin julkaisua peräkkäisinä päivinä. Pidemmittä puheitta tässä seuraava video.

Lue artikkeli

Parvekkeen siivouspäivä

Se olisi sitten siivottava tuo parveke ennen kuin sen siivoaminen muuttuu todella hikiseksi hommaksi… seuraavien päivien säätiedot näyttävät sellaisilta, että parvekkeesta pääsisi jo nauttimaan. Kesä on siis tulossa, ja sitä on kyllä odoteltukin. Mutta hommaa vielä on, ennen kuin pääsee löhöilemään partsille kasvien kanssa, tai vaikkapa kirjoittamaan parvekkeelle blogia!

Parvekekalusteet ovat hakeneet pitkään jo paikkaansa ja nyt alkaa olla jo kaikki hanskassa, niin sanotusti. Päätin kuitenkin purkaa viime vuonna rakentamani aurinkotuolin, vaikka se olisi ollutkin todella hieno, niin se oli myös erittäin epäkäytännöllinen. Käytän sen materiaalit sitten johonkin muuhun projektiin. Tilalle tulee kirppikseltä ostettu baden baden. Ylimääräiset tavarat vielä pois tuolta, ja sitten kunnon letkupesu harjan kera ja avot!

Olen käyttänyt tällä viikolla taimiakin ulkoilemassa parvekkeella. Pientä tuulta on ollut, ja nyt pitääkin sitten toivoa ettei kurkut ole paleltuneet ihan totaalisesti. Jostain syystä iso osa kurkun taimista meni ihan piloille. Hetken pähkäiltyäni tajusin, että olen suurella todennäköisyydellä istuttanut ne liian tiiviiseen multaan. Sinällään erikoista, kun pussin kyljessä lukee istutusmulta. Kuvittelin, että se olisi suoraan kelvannut vihanneksille, mutta ei ole oikeanlaista. Kävin hankkimassa vielä säkin luomuturvetta jonka sekoitan istutusmullan kanssa. Sen pitäisi auttaa. Olen yleensä käyttänyt turvemultaa kasvien istuttamiseen.

Paprikat ulkoilemassa
Taimet ulkoilemassa.

Kävin rehkimässä vanhempieni omenapuussa eilen. Omenapuu olisi pitäinyt leikata jo vuosia sitten, mutta parempi edes nyt, ja osittain.

Omenapuussa on todella paljon vesiversoja.

Unohdin ottaa ”jälkeen”-kuvaa kun olin jo todella väsynyt kolmisen tunnin uurastamisen jälkeen… sain pätkittyä oksista varmaan kolmasosan ja yritin leikata ensi sijassa paksuimmat ylöspäin sojottavat oksat pois, mutta sinne jäi vielä jonkin verran leikeltävää. Loput sitten myöhemmin. Nimittäin, korjasin ja siistin omppupuussa olleen linnunpöntön, ja kun selkäni käänsin, sinne lensi jo varpunen huutelemaan ja tutkailemaan pönttöä. Omenapuun leikkuu saa siis jatkua myöhemmin. Ei saa häiritä tirpan pesintää 🙂

Takaisin parvekkeelle… pitkulaisen saniaislootan kasvit kuivuivat talven aikana kaikki, ja pitää hankkia uudet saniaiset. Niitä saan vanhempieni pihalta, kun kotkansiipisaniaiset karkaavat nurmikon puolelle saniaispenkistä. Keräsin niitä pienen laatikollisen.

Saniaislaatikko.

Tein ihanan roskalavalöydön, kun kävin noutamassa FB:n kautta varattuja kaakeleita. Tämä oli myös annettavien joukossa, mutta sitä ei oltu ilmoitettu missään. Tämä on aarre! Pitää putsata kunnolla ja laittaa pyörät alle… tekisiköhän tästä olohuoneeseen pöydän?

Vanha kaapelikela.

Meillä on Teboil tässä muutaman sadan metrin päässä, missä asun, ja sieltä sattuu löytymään tulevan kesän suosikkijäätelöni! En ole tällaista aiemmin maistanutkaan: pohjalla on mango-meloni ja päällä oleva on se suosikkini sitten; vadelma-lakritsi. Ai saakeli kun oli hyvää! NAM!!! Annoskin oli sen kokoinen että se olisi mennyt ateriasta.

Nyt ei muuta kun hyvää sunnuntain jatketta, ja toivottavasti seuraavissa kuvissa näkyisi jo siistitty parveke 🙂

Lue artikkeli

Kohon Foxy Girl 2018 part 1

Vuosi sitten elettiin ihan hirveää aikaa edesmenneen koirani suhteen… tajusin, että mitään ei ole enää tehtävissä ja joutuisin luopumaan rakkaastani pian. Se olisi vain ajan kysymys.

Olen tänään muistellut koiraani kahden vuoden takaa, milloin asiat olivat vielä ihan hyvin. Minulla on paljon videoklippejä Foxysta, kiitos digitaalisen aikakauden! Olen ollut varmasti jonkunlaisessa ”henkisessä jumissa” monta vuotta. Huomaan sen, kun käyn läpi vanhoja digijärkkärillä otettuja valokuvia ja kännykkävideoita, joista minulla ei ole hajuakaan, että olen ottanut ne. Aika kulkee liian nopeasti eikä sitä saa kiinni… Mutta mahtavaa, että tänä päivänä on mahdollisuus tallentaa ikimuistoisia asioita tällaisessa formaatissa, josta on iloa varmasti monelle. Tässä siis uusin Foxy-video jonka videoklipit ovat vuodelta 2018. Muitakin on tulossa…

Lue artikkeli

Huonekasveja kevät 2020

Minulle on auennut aivan uusi maailma kun olen seuraillut muutamaa tuubikanavaa, jotka kertovat huonekasveista. Olen toki aina ollut kiinnostunut niistä, mutta nyt löytyy sellaisia ohjeita kasveihin liittyen, että niihin on helppo samaistua, ja asiantuntemus on kasvanut aika roimasti. Meillä on kotona ollut aina huonekasveja, kuten peikonlehteä ja kiinanruusua. Ei siis ihme, että ne löytyvät myös minun kotoani. Isäni on suht ”nuuka” huonekasvien hoitaja, en tajua miten hän on joskus saanut peikonlehdenkin kukkimaan, mutta syy lienee innokkaissa lapsissa, jotka kävivät sumuttelemassa peikkoa miltei joka päivä… veljeni siis teki näin kun oli juuri oppinut kävelemään. Ymmärrän siis, että kasveista täytyy pitää edes jotain huolta, mutta jos haluaa, että ne ovat upeita, niistä täytyy oikeasti pitää huolta! Ei ne vaan ”itsestään kasva” tai pyhällä hengellä. Minulla on vielä pari projektia kesken asian suhteen, mutta tässä hieman joistain, jota olen kokeillut hiljattain.

Malakanlaikkuvehkani teki poikasen ruukun juureen viime vuoden lopulla, ja lähetin poikasen tuttavalleni. Tämän takia saatoin emokasvin todella huonoon happeen. Se kitui varmasti kolmisen kuukautta, kunnes tajusin ottaa sen mullasta pois ja pätkiä elävän näköiset osat vesilasiin. Siinähän sitten kävikin niin, että ne patukat juurtuivat ja silmujakin on jo havaittavissa!

Juuria näkyi.
Silmuja havaittavissa. Vasemmanpuoleisessa silmu jäi vähän kuvasta pois.

Eli, näin sitten lisätään laikkuvehkaa! Olin aivan turhaan vitkastellut asian kanssa. Istutin nämä patukat pieniin saviruukkuihin odottamaan juurien muodostumista. Ne pääsevät tästä lähtien joka viikko ottamaan altakastelun kautta vettä multaan.

Kiinanruusulle vaihdoin ruukun. Se oli alkujaan altakasteluruukussa, joka oli sille aivan liian pieni. Juuret tulivat pintaan. Toki siihen saattoi vaikuttaa hieman liian harva kastelukin ja huono multa. Multa oli nimittäin ihan koppuraa kun otin kasvin ylös ruukusta. Siitä katkeili juuriakin, ja ajattelin, että nyt tapan koko kasvin.

Kiinanruusu ja kirjovehka uusiin ruukkuihin.

Nyt viikko istutuksen jälkeen kiinanruusu on tehnyt paljon uusia lehtiä, ja uusia on tulossa koko ajan! Ihan uskomatonta. Nyt kun vielä alkaisi käyttämään tätä suihkussa niin lehdet pysyisivät puhtaina. Ajattelin alkaa käyttämään muitakin kasvejani suihkussa. Jos vaikka säästyisi tuholaisilta, suihkutus kuulemma auttaa siinä.

Uusia lehtiä kiinanruusuun.

Eräs viikko Lidlissä oli tarjolla jotain huonekasveja, ja olin aina haaveillut palmuvehkasta, eli zamiasta (Zamioculcas zamiifolia). Kasvi ei ollu järin kallis, olisikohan ollut noin 5 euroa. Päätin ilahduttaa itseäni ostamalla tuon kasvin. Sille oli paikka olohuoneessa akvaarion lähellä. Tiedän, että tätä kasvia ei saa kastella paljon. Yhdestä tuubivideosta bongasin ohjeen, että ”not more than you pay rent”. Aika sopivasti sanottu, jos kerran kuukaudessa kastellaan. Sillä ohjeella sitten menty tämä alkuvuosi, ja sieltähän alkaa puskea sitten uutta kasvustoa. Kasvi on sopivasti itsekseen nurkkauksessa tuholaisten varalta, joita ei ole toistaiseksi näkynyt.

Jos ei ole haastetta elämässä, niin päätin haluta itselleni muutaman saniaisen. Tarjontaa ei oikein ole ollut missään, tai sitten saniaiset ovat syksykasveja. Viime syksynä nimittäin ostin yhden saniaisen, jonka tapoin. Tosin jouduin olemaan poissa kotoa jonkun aikaa, jonka vuoksi saniainen kuivahti. Se ei kestänyt sitä, eikä toipunut siitä koskaan. Ei kun uusia saniaisia sitten kehiin. En tiedä tarkalleen, mikä saniainen tämä oikeanpuoleinen on, mutta sekin tuli hankittua Lidlistä pari kuukautta sitten. Vasemmanpuoleinen saniainen ja sen yläpuolella olevat ovat molemmat Isoraunioisia (Asplenium dimorphum). Huomasin, että ne tarvitsevat todella usein kastelua. Pidin niitä aluksi vessassa jossa suihkuttelin niitä melkein joka päivä. Silti niistä alkoi lehtivarsia lurpattamaan. Onneksi tajusin että kasvi ei suihkuttamalla saanut tarvitsemaansa vettä, vaan sitä piti kastella pikkuhiljaa multaan suoraan.

Seuraavat saniaiset kehiin! Lähikaupasta löytyi Pesäraunioisia (Asplenium nidus), joita ostin kaksin kappalein. Niistä toinen on hieman suihkuttelusta kärsinyt koska tajusin myöhemmin, ettei saniaisten lehtien keskelle ”ruusukkeeseen” saa kaataa vettä. Eli tätä kastellaan kasvin istutusruukun reunoilta. Kuvassa takana Malakanlaikkuvehkan poikanen joka istutettu huhtikuun puolessa välissä. Tämän emokasvi on toistaiseksi vielä hengissä, en tiedä kuinka kauan sitten – seuraillaan tilannetta 😀

Teurastin korkeaan tolppaan kiipeilevän kultaköynnökseni totaalisesti, ja otin siitä todella monta pistokasta. Laitoin nyt pienen erän pistokkaita kasvamaan ruukkuun. Samanlaisia settejä tulee vielä kaksi kappaletta, kunhan ehdin istuttaa ne. Niissä on jo juuret kaikissa.

Tämän seuraavan kasvin viihtymisestä olen todella onnellinen tällä hetkellä! Alkuvuodet olivat aika haasteellisia koska en löytänyt oikein ohjeita kasvin kasvattamiseen, mutta nyt tuubiin oli tullut hyviä ohjeita ja olen positiivisesti yllättynyt, että olen vihdoinkin saanut tämän ihanuuden kasvamaan. Tämä on siis sulkaköynnösvehka (Philodendron radiatum). En aio antaa tätä nyt hetkeen kenellekään. Tälle on tullut latvustakin, jonka aion pätkiä. Kasvi saa myös uuden ruukun tämän rumiluksen tilalle. Käyn hankkimassa oikein hienon ruukun hänelle jossain vaiheessa 🙂 Minulla on jo tämän poikanen kasvamassa toisessa kohtaa mutta se pitänee siirtää pikkasen valoisampaan paikkaan, ei kuitenkaan auringonvaloon.

Tässä huonekasvipäivitys tältä kertaa. Yritän rustailla vähän useammin kesän aikana huonekasveistakin 🙂 Kiitos kun luit tämän artikkelin!

Lue artikkeli

Taimitilanne 9.5.2020

Alkaa olla kroppa vähän kipeä kaiken maailman tavaroiden siirtelyistä ja seisoskelustakin… mutta loppusuoralla ollaan taimien kanssa. Parvekettakin on siistitty, siitä kuvia myöhemmin.

Päätin ”päästä helpolla” tänä vuonna ja laittaa kasveille niinsanotut kasteluautomaatit. Eli pohjan kautta ujutetaan kangaspalanen, jonka avulla kasvi sitten ottaa alapuolelta vettä. Kangas kannattaa olla tekokuitua ettei se maadu ruukkuun kesken kaiken. Tein näin jo ruukkuihin istutetuille chileille, ja testasinkin, että se toimii.

Chileille alusastiat, josta vesi nousee multaan.

Taimia alkaa olla jo vähän joka puolella. Pitäisi päästä ylimääräisistä eroon että saan istutettua taimia jo itselleni kasvatusta varten. Olen luvannut niitä tutuille. Saattaa olla, etten tulevaisuudessa enää kasvata taimia muille kuin itselleni. Juttelin erään tuttavani kanssa, ja hän oli ostanut paikalliselta puutarhalta yrttejä ja tomaatintaimia kolmen euron kappalehintaan. Ei taida olla mitään järkeä enää nähdä sitä vaivaa kasvatella muille kuin itselle niitä taimia! Eli, eiköhän tämä ollut viimeinen kerta kun kasvatan enemmän kuin omaan tarpeeseen.

Chilit ikkunalla.

Taimet alkoivat tosiaankin tulla jo ruukuistaan ulos niin otin asiakseni koulia ja laittaa isompiin ruukkuihin kaikki kurkuntaimet.

Itselle varatut kurkut: pyöreissä avomaankurkkua, neliöpurkeissa kasvihuonekurkkua ja pari paprikaa.
Avomaankurkkuja
Taimienhoitopöytä / keittiöpöytä.

Lupasin esikasvattaa äidille herneet kun ne kasvavat sillä tavoin vähän varmemmin. Mietittiin, josko oltaisi tänä vuonna laitettu herneet johonkin muualle kuin kasvimaalle, jota ei ole kukaan oikein jaksanut hoitaa. Kasvimaalla kasvaa aika komeasti kehäkukka, niin jospa niille pörriäisille jättäisi kukkakedon kesäksi sinne kuitenkin. Lisäksi olen ostanut ruiskaunokin siemeniä, jotka sopivat värinsäkin puolesta hienosti kehäkukkien sekaan. Kylven silpoydinherneet turveruukkuihin, niin ne on helppo istuttaa sitten ruukkuineen päivineen kasvupaikalle.

En muista mainitsinko, mutta jätän osan yrteissä nyt tällä kertaa sisälle. Sisälle jää yksi timjami ja persilija. En jaksa enää sitä ripsiäisrumbaa minkä sain edellisellä kerralla, kun toin syksyllä keittiöön sisälle timjamin! Saattaa olla, että otan vielä basilikan kasvatukseen sisälle ja sitruunamelissan. Oreganokin talvehtisi kasvimaalla, jos sinne saisi laitettua jotain. Edellisellä kerralla äitini oli kitkenyt kaikki kasvattamani yrtit pois kun ei tiennyt mitä ne on. Nyt se osa kasvimaasta taitaa olla mansikoiden peitossa. Tietty, yrit voisi istuttaa kukkapenkkiinkin. Tässä ne ovat kuitenkin ikkunallani vielä hetken. Yrteille on tulossa myös kastelujärjestelmä, josta mainitsin aiemmin tässä artikkelissa.

Käytän yrteille ”suojaruukkuina” peltipurkkeja, joiden sisäpohjaa on korotettu sen verran, että yrttiruukkujen reunat ovat peltipurkin reunojen kanssa suunnilleen samalla tasolla. Samalla pohjalle jää tilaa vedelle. Yritän muistaa tehdä tästä aiheesta kirjoituksen. Jos en muista, niin muistuttakaa 🙂

Ei tässä tällä kertaa muuta kun, että kiitos kun luit ja hyvää huomista äitienpäivää!

Lue artikkeli