Parveke kuntoon ennen helteitä

Ja niinhän siinä taisi sitten käydä, että parveke ei ole kunnossa ennen helteitä. Mutta yritetään vielä saada asiaa korjattua parin päivän sisällä, jos siellä kärsii mitään tehdä. Tässä on ”syy”, miksi asia pitäisi nyt viimeinkin hoitaa, nimittäin meille on ennustettu erittäin lämmintä säätä viikon ajaksi.

sääennuste 18.6.2021 eteenpäin
Kuva: iPhone App Weather.com

Olen minä jotain saanut aikaiseksi, lähtökohtahan oli aivan järkyttävä (ks. parveke kesäkuntoon-artikkeli). Olin säästänyt viime kesältä kaikki istutusämpärit multineen, missä minulla kasvoi tomaatteja ja kurkkuja. Ei niitä tarvitse joka vuosi vaihtaa, jos ne saavat olla sään armoilla. Tänä vuonna ämpäreille ei kuitenkaan ollut käyttöä. Olisi ollut haaskausta heittää hyvät mullat pois, ja kasasinkin ne puutarhasäkkiin pois vientiä varten. Vein mullat vanhempieni kompostiin.

Kaikki mullat eivät suinkaan mahtuneet tuohon säkkiin, ja multaa on edelleen muutamassa ruukussa parvekkeella. Hoidan ne pois lähipäivien aikana – lupaan! Kuvasta on myös viety pois baden baden.

Äitini ei syystä tai toisesta pitänyt saamistaan polyrottinkituoleista, ja tuon ne sitten tänne omalle parvekkeelleni istuimiksi. Tuoleja on kaksi, mutta olen tilan puuteen vuoksi toistaiseksi tuonut niistä vain toisen tänne. Tuolit ovat edesmenneen kummitätini peruja.

polyrottinkituoli

Pähkäilin myös pitkän aikaa mitä tekisin kaapelikelalle, jonka sain paikallisesta roskalava-ryhmästä. Se on niin rouhea, että en millään raaskinut lahjoittaa sitä eteen päin! Sitten keksin, että siitähän tulee oikein loistava parvekepöytä. En kyllä aluksi meinannut raaskia viedä tätä aarretta parvekkeelle, mutta miksipä sitten ei. Se ei sovi tyylillisesti asuntooni oikein minnekään.

kelapöytä parvekkeelle

Vaikka kuinka vannoin, että tänä vuonna en laita mitään kasvamaan parvekkeelle, niin jokos sinne on tiensä löytänyt muutama kukkanen. Tätini soitti jokin aika sitten, että hän ei tarvitse muutamaa hankkimaansa kesäkukkasta, ja että on vähällä liipasta ne kompostiin. Minullehan tällainen ei sovi lainkaan. Kävin hakemassa kolme pegoniaa ja kolme lobeliaa kotiin. Niin, ja siis, kuvassahan on myös mustaviinimarjan taimi! Sellainenkin muutti tädiltä minulle.

mustaviinimarja ja pegonia

Rakastan lobelioita! Tästä saa oikein kauniin asetelman tehtyä. Taidan sittenkin vielä käydä hakemassa pari samettiruusua näiden kaveriksi. Sitten saa kukkaset riittää. Toki yrtit on vielä hankkimatta. Oli siis tarkoitus ostaa persilija ja timjami vielä. Saas nähdä mitä teen. Pitää ainakin tässä vaiheessa laittaa vähän jäitä hattuun ettei parveke ole taas pian täynnä kaiken maailman kasveja, kuten edellisinä vuosina.

lobeliat

Kävin jokin aika sitten hakemassa tuttavaltani keijunmekon. Pitäähän se vielä jokin köynnöstävä kasvi olla parvekeella. Tuttavallani oli muuten todella hieno puutarha ja pitääkin käydä siellä jossain vaiheessa vierailulla ihan kameran kanssa. Ei ole nimittäin ihan äkkiä sellaista tullut vastaan! Samaisesta paikasta tuli myös mukaan edellisessä postauksessani mainitsema Aarnipeikonlehti ja vielä jokin traakkipuu. Tässä kuvaa keijunmekosta.

keijunmekko
keijunmekko amppelissa parvekkeella

Ai niin, siitä tulikin mieleeni, että pitääkin muistaa viedä marraskaktus ja orkideat parvekkeelle kesäksi jotta saisin ne kukkimaan syksyllä. Kaikkea sitä muistuukin mieleen jonkin toisen asian johdosta!

Kotkansiipisaniaiset ovat jääneet jotenkin pieniksi tänä kesänä, en tiedä syytä miksi. Niitä täytyy kait lannoittaa ja saattaapi olla, että niitä pitää kastella enemmän.

Kotkansiipisaniainen kasvaa parvekkeella

Tämäkin projekti alkaa olla jo sellaisessa vaiheessa ettei paljoa enää puutu. Tähän tulee vielä liuskekiviä, jotka odottavat noutajaansa auton etupenkillä. Lupaan tehdä tämän valmiiksi viikonlopun aikana, koska 24.6. tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun jouduin luopumaan rakkaasta koirastani. Tämä on siis hänen uimapalju, josta teen vesiaiheen parvekkelle.

Vesiaihe parvekkeelle

Otin jokin päivä sitten parvekkeelta kuvan, ja vielä se on hieman sekaisin. Paljon on kuitenkin tehty.

Tänään on siirrelty kukkaruukkuja vielä paikoilleen ja lakaistu lattiaa. Kelapöytä pääsi paikoilleen. Laitan parveketuolin takaseinustalle, ja toisen tuolin sitten joskus kun saan sen haettua, kelapöydän toiselle puolelle. Nurkassa lojuvat puutavarat lähtevät myös toiseen tarkoitukseen. Samoin kaikki roikkuvat elementit laitan toisiin paikkoihin. En ole vielä päättänyt, että mihin. Joka tapauksessa tämä ei näytä enää yhtään niin pahalta kuin viikko sitten! Parveke on miltei käyttökelpoinen.

Parveke 18.6.2021

Jospa tässä alottelisin sitten viimeistelyä tuon parvekkeen kanssa. Yleisen habituksen saa siistittyä aika helpostikin kun siivoaa vain roskat pois. Kunpa nyt vain jaksaisin touhuta tämän loppuun. Ei olisi paljon jäljellä. Ei tässä sitten muuta kuin viikonloppuja!

Lue artikkeli

Huonekasvit saivat uuden hyllykön

Ensinnäkin on pakko laittaa kuva isäni kiinanruususta, kun se kukkii. Isäni on taatusti aikoinaan vaikuttanut omaankin huonekasviharrastukseeni. En tiedä mitä ihmettä hän oikein tekee, koska hänen kiinanruusunsa kukkii joka vuosi ja omani ei. Toki asumme erilaisissa asunnoissa: isäni asuu omakotitalossa ja minä kerrostalossa. Huoneiston kosteudella on väliä. Siirsin myös oman kiinanruusuni eteläiselle ikkunalle, josko se vaikuttaisi asiaan. Nyt ne ovat molemmilla siis ”samalla puolella”. Minun kiinanruusuni on siis pistokas tästä isäni kiinanruususta.

Ruokailutila käyttöön huonekasveja varten

Keittiöni on ollut tänä keväänä aivan totaalisen sekaisin, kun olen siirrellyt tavaroita ees taas. Minulla on näköjään näyttämättä täällä blogissani hirveä sekasotku, minkä aiheutin siirtelemällä huonekasvit olohuoneesta keittiöön ja keittiöstä ruokapöydän olohuoneeseen. Ruokailualueen ikkuna on etelään päin, ja sen äärelle olisi hyvä kasata kaikki huonekasvit mitä vain on mahdollista kasata. Eli, kaikki seuraavassa kuvassa näkyvät ainakin.

Huonekasvit sikin sokin keittiössä
Kuva: 21.5.2021 keittiön ruokailutilasta.

Huonekasveille hyllykkö

Sunnuntaina satoi vettä koko päivän, ja päätin tehdä keittiön sekasotkulle jotain. Ongelmaksi meinasi muodostua se, että en tahtonut löytää mistään sopivaa avohyllykköä mikä kestäisi tavaroiden painoa sekä kukkasten kastelua. Sen piti siis olla metallia ja hankittavissa heti (tottakai). Tori.fi:stä ei löytynyt sopivaa, Jyskistä ei löytynyt sopivaa, Facebookin kirppiksiltä ei löytynyt sopivaa… Mutta googlettamalla löytyi sitten Motonet! Siellä oli kuin olikin kevyt ja edullinen metallinen hyllykkö, jonka käväisin ostamassa. Ei siinä sitten muuta kuin kasaamaan vaan! Tällainen siitä tuli:

Motonetista ostettu metallihyllykkö

Olikin muuten aika ”pain in the ass” kasata tämä yksin! Pystyrimat olivat kahdessa osassa, eli nämä osat olisi voinut kasata myös vierekkäin. Ylä- ja alaosa ovat nyt yhdistettyinä keskimmäisen hyllyn kohdalla. Ajattelin, että näin sen kuuluu olla, koska ohjeitahan tuossa ei mukana tullut. Laitoin hyllykön vielä parilla ruuvilla kiinni takaseinään, niin nyt se kestää ihan hyvin paikoillaan. Sitten vaan huonekasvit hyllykköön!

Liian vähän huonekasveja?

huonekasvit hyllykössä

Mitenkä minusta näyttää nyt siltä, että tuolle hyllykölle jäi todella paljon ylimääräistä tilaa? Onko minulla liian vähän huonekasveja? Onhan tuo vielä aika ruman näköinenkin ennen kuin saan panostettua kaikkiin ruukkuihin. Voisin ottaa asiakseni käydä ostamassa vaikka yhden ruukun kuukaudessa tuosta lähikukkakaupasta (KukkaSaimaa) kun siellä oli niin hienoja ruukkuja kun kävin siellä. Hinnoista en tiedä mitään, mutta jos ne ovat kohtuuhintaisia, voisin ostaa jopa kaksi ruukkua kerralla. Metalliset suojaruukut ainakin kiinnostavat, vai meneekö siitä feng shui piloille? Niin… sekin vielä. Noh, joka tapaukessa ihania suojaruukkuja sieltä löytyi ja lähden niitä tutkailemaan lähipäivinä.

Olin todella lähellä ostaa punaisen metallihyllykön, koska minulla on olohuoneessa pari punaista metallikalustetta. Toinen on television alla oleva niin sanottu varastokaappi ja toinen on akvaarion vieressä oleva laatikosto. Tulin onneksi järkiini ja jätin punaisen hyllykön ostamatta. Se olisi voinut olla kamalan näköinen siinä kohdassa mihinkä olin sitä laittamassa! Lisäksi mikään huonekasvi ei olisi näyttänyt siinä hyvältä, saati sitten suojaruukut. Musta hyllykkö oli paras!

Huonekasvit hyllykössä
Näkymä istumapaikaltani olohuoneessa.

Muita huonekasviuutisia

Ostin joulun alla KukkaSaimaasta sellaisen saniaismaisen huonekasvin kuin Unelma. Otin riskin, ja jaoin sen keväällä muutamaan erilliseen taimiastiaan, jos siitä saisi vaikka useamman eri kasvin. Kasvit ovat olleet nyt ilmeisesti hieman huonohkolla hoidolla, koska niistä kellastui hirvittävä määrä ”neulasia”. En oikein tahdo löytää mistään tietoa, mahtaako nämä neulaset tippua ja sitten kasvaa uudet niiden tilalle, vai pitäisikö kuivahtaneet neulasvarret leikata pois. Tietoa löytyy kyllä siitä, miksi ne neulaset (eli lehdet) kellastuvat. Joko liikaa valoa tai liian vähän. Omalle on todennäköisesti käynyt se liika auringonvalo, koska Unelma oli talven suoraan kaakkoon suunnatun ikkunan edessä, jolloin siihen pääsi paistamaan suoraan aurinko.

Siirsin Unelmani keittiöön epäsuorempaan valoon. Pitäisikö tästä nyt vaan leikata kellastuneet osat pois? Melkoista parturointia saisi kyllä harjoittaa kun niitä pieniä osia on niin paljon. Taidan tehdä pienen tutkimuksen tälle ja jättää nuo kellastuneet lehdet paikoilleen. Sittenhän sen näkee kasvaako neulaset siihen tilalle vai ei.

Haastava huonekasvi, Unelma

Pätkin kirjovehkani keväällä, ja jäin mielenkiinnolla odottamaan mitä rungolle kävisi. Lisäksi olin istuttanut sen ihan vääränlaiseen ruukkuun. Olin jotenkin kuvitellut, että minulla on tapana hukuttaa huonekasvit liikakastelemalla, mutta sehän ei sitten pitänyt lainkaan paikkaansa. Eli terracottaruukkuun istutettu kirjovehka ei oikein toiminut. Lisäksi ruukku oli aivan liian suuri. Vaihdoin pienempään, ja ei aikaakaan kun vehkassa alkoi näkyä uutta elämää!

Helppohoitoinen huonekasvi, kirjovehka

Tämä oli niin iloinen yllätys, että olin vähällä pätkiä mielestäni liian pitkäksi jäänyttä vartta lisää. Kirjovehka teki aivan yläosaan uutta kasvustoa ja lisäksi sen juuresta alkoi kasvaa uusi verso. Nyt pitää vain malttaa olla pätkimättä tuota pari vuotta! Latvakin on vielä laittamatta ruukkuun. Se on ollut juurtumassa jo tovin. Saas nähdä mitä siitä tulee. Että kyllä näitä huonekasveja on lisää tulossa ikkunan ääreen!

kirjovehkan poikanen

Pieni kirjovehkan poikanen on kasvanut muutamassa päivässä jo aika paljon. Lannoittamisella saattoi olla osuutta asiaan. Laitoin tähän samaiseen kukkaruukkuun vielä muutaman malakanlaikkuvehkan pistokkaan, jota olen yrittänyt epätoivoisesti saada kasvamaan. Alkuunsa vehka oli ihan ok, mutta sittemmin se alko voida huonosti. Nämä vehkat eivät kestä suoraa auringonvaloa! Annetaan näille uusi mahdollisuus.

Uuden mahdollisuuden saavat myös saniaiset, joita hamstrasin talvella. Niihin pääsee vieläkin paistamaan auringonsäteitä, ja ne on pakko siirtää sellaiseen paikkaan, missä niiden herkät lehdet eivät paahdu. Keittiö on kuitenkin paikka näille, ja metallihyllykkö. On meinaan helpompaa kastella juoppoja huonekasveja, kun kraana on aivan vieressä.

vaativa huonekasvi, saniainen

Nämä huonekasvit (kultaimarre ja sulkaköynnösvehka) vaativat myös valoa, mutta ei suoraa auringonvaloa. Minulla on vielä yksi sulkaköynnösvehka aivan väärässä paikassa kasvamassa tuolla olohuoneen ikkunalla (kaakko). Se pitäisi myös vaihtaa toiseen ruukkuun. Otin ihan jäätävän riskin, ja pätkin sulkaköynnösvehkani useampaan osaan keväällä. Pelotti aivan hitokseen kestääkö se hengissä vai ei. Tästäkin on kellastunut jo monta lehteä. Yhdet pistokkaat juurrutin suoraan kukkaruukussa, ja kolmesta pistokkaasta vain yhteen jäi lehti pystyyn, muut kellastuivat. Mutta nyt mullan alta alkaa tulla esiin uutta elämää. Näistä myöhemmin lisää.

Huonekasvit kultaimarre ja sulkaköynnösvehka
Kultaimarre ja sulkaköynnösvehka

Huonekasvikokoelmaani tuli vielä yksi Aarnipeikonlehti lisää. Se on karanteenissa itäisellä ikkunalla, koska huomasin siinä ihan pieniä ötököitä. Katsotaan selviääkö tämä koettelemuksesta. En millään haluaisi, että pienet mustat öttiäiset leviäisivät muihin kasveihin, niin tälle oli kyllä laitettava ötökkäpuikko multaan.

aarnipeikonlehti, Monkey Mask

Ei tässä tällä kertaa muuta. Minä taidan painella kohta parvekkeelle istuttamaan muutaman kasvin ruukkuihin ja jatkamaan siivousprojektia. Lämmintä on tulossa ja parveke pitää saada oleskelukuntoon. Siitä lisää myöhemmin!

Lue artikkeli

Ihana Saintpaulia

Olen aivan täpinöissäni, kun tuttavaltani saatu saintpaulia alkoi kukkia ihan hiljattain! En ole kovinkaan montaa ”santtua” saanut pysymään hengissä, saati sitten kukkimaan. Isälläni on vanhan ajan saintpaulia, jonka kukat ovat vaaleanpunaiset. Ei kuulemma ole varma minkä väriset ne ovat olleet alkujaan. Noh, katsotaan mitä tästä omasta vielä kehkeytyy jos saan pidettyä hänet hengissä!

Kävin hakemassa saintpaulian muistaakseni tammikuussa. Se oli jo tuolloin ihan mukavan kokoinen. En ollut alkujaan lainkaan innostunut koko kasvista, koska olinhan tappanut kaikki edellisetkin santut männä vuosina. Pitänee jatkossa kait viedä kaikki santtujen taimet tuttavalleni istutettavaksi, koska nyt näyttäisi siltä, että tämä yksilö kestää hengissä.

Saintpaulia kukkii

Olen erityisen tyytyväinen kukan väriin. Jotenkin muistan, että tuttavani sanoi tämän olevan sininen, mutta tämä on parempi!

Saintpaulian kaunis purppura kukinto

Tältä saintpauliani näyttää ylhäältä päin katsottuna:

Saintpaulia matolla ylhäältä katsottuna

Toinen kuva vielä ylhäältä päin…

Saintpaulia ylhäältä katsottuna

Olen pitänyt santtuni etelänpuoleisella ikkunalla. En suoraan auringovalossa, vaan olen ”luonut” hajavalon ikkunalla olevien sälekaihtimien avulla ja laittanut vielä valoverhon ikkunan eteen suojaksi. Kävin jostain lukemassa, että santut tarvitsevat paljon valoa (ei suora auringonpaiste) ja kostean kasvualustan (ei märkä). Katsotaan mihinkä näillä ohjeilla pääsen!

Saintpaulia, kiinanruusu ja traakkipuu ikkunan äärellä

Pitää vielä kartoittaa valon määrää tässä kohtaa etten vahingossa paahda kasvejani. Tämä kun sattuu ilman suojakeinoja olemaan erittäin paahteinen paikka iltapäivästä alkuiltaan. Mutta ei tässä nyt tämän enempää näistä saintpaulioista, lisää muista huonekasveista sitten lisää tuonnempana.

Lue artikkeli

Omenapuu kukkii

Vanhempieni pihalla kukkii omenapuu! Päätin kokeilla ottaa muutaman foton kukista. Kukat ovat hieman vaaleanpunaisia ja näyttivät kauniilta sinistä taivasta vasten. Kukista on toisenlaiset versiot kuvagelleriassani (LINKKI).

Omenapuussa oli todella paljon kukkia. Tämä tietää hyvää satoa!

Tietysti satoon vaikuttaa pölyttäjien määrä. Katselin aikani puuta ja sehän olikin aivan täynnä kaikenlaisia pölyttäjiä. Sato on siis taattu, jollei jotain katastrofaalista satu käymään.

Kimalainen käy läpi omenapuun kukkia. (Kimalainen: hyönteismaailma)

Mehiläisetkin olivat löytäneet omenapuun! Pörriäisillä oli hirvittävä määrä siitepölyä mukana jaloissaan.

Tulin tietysti ohessa häirinneeksi omenapuuhun muuttaneen asukkien elämää. Olin vuosia sitten kiinnittänyt puuhun lintupöntön, johon tänä vuonna muutti talitiainen. Pönttöön yritti jossain vaiheessa kevättä tunkeutua myös kirjosieppo, mutta se oli kuulemma saanut ”kunnolliset lähdöt” talitiaiselta. Tintti sai pitää pönttönsä. (Talitiainen Wikipedia)

Lintupöntössä oli poikasia, sen verran kova säksätys sieltä kuului. Molemmat talitiaiset, naaras ja koiras, ruokkivat poikasia. Melkoinen trafiikki kävi, kun tintit lentelivät taukoamatta omenapuun ja ruoanhakupaikan väliä.

Omenapuu oli todellakin täynnä elämää. Taidan lähteä tänään katsastamaan sen uudelleen josko siinä vielä olisi jotain kuvattavaa.

Hieman haastavaahan näitä tirppoja oli kuvata kun talitintit olivat todella nopealiikkeisiä. Niille piti myös antaa rauha viedä ruokaa poikasille. Olin muutaman metrin päässä pöntöstä, mutta kauempanakin olisi voinut olla. Välillä vaikutti siltä, että lintu ei uskaltanut mennä pönttöön. Päätin lopettaa omenapuun lähettyvillä hengailun.

talitiainen omenapuussa
Lisää kuvia linnuista löytyy kuvagalleriastani (LINKKI)

Oli minulle järkätty muutakin tekemistä pihalla… minun piti ajaa nurmikko. Sitä ennen ehdin vielä nappasta kuvan voikukista, ennen kuin ne jäivät ruohonleikkurin alle. Valkoinen ”hahmo” voikukkien takana on nimeltään bellis, eli kaunokainen. Niitä löytyy ainakin valkoisina ja vaaleanpunaisina. Vanhempieni pihalla on ainoastaan valkoisia belliksiä.

Lähdenpä siis takaisin ulkoilemaan. Sääkin alkaa juuri lämmetä täällä Kaakkois-Suomessa. Meillä oli muutama aika viileä päivä ja vettäkin on satanut ihan kunnolla. Tervetuloa kesäkuu!

Seuraavassa vielä linkki kuvagalleriaani:

Lue artikkeli

Kattovalaisin olohuoneeseen kelottuneesta puusta

Olin pitkään miettinyt, millainen kattovalaisin sopisi olohuoneeseeni. Tietysti minun piti saada tehdä se itse, eihän sellaista minulle sopivaa voi löytyä valmiina mistään. Pinterest tarjosi aika mielenkiintoisia vaihtoehtoja, kaupat eivät. Tosin kaupoista yleensä saa sellaisen valaisimen, joka on jo ”valmis”, jopa Ikeasta! Oma DIY-projektini on nimittäin hieman kesken, enkä tiedä valmistuuko se varsinaisesti edes koskaan. Toivottavasti. Mutta ideasta saa kuitenkin kiinni.

Jostain syystä en ollut tajunnut ottaa minkäänlaista kuvaa alkuperäisestä kattovalaisimestani, mutta löysin kuvan josta sen jotenkin näkisi. Halusin nimittäin purkaa sen, ja käyttää siitä lamput uuteen viritelmään.

Kattovalaisin ennen purkamista.

Löysin ojanpientareelta hienon kelottunen männynoksan. Meillä oli talvella 2019 niin paljon lunta, että sen kuin pauke kävi kun oksia tuli puista alas! Tiedustelin, josko saisin ottaa tienvarrelta oksan, ja sain luvan. Ei kun raahaamaan se kotiin.

Olen aikojen saatossa kerännyt kaiken maailman kepakoita, yleensä akvaariota silmällä pitäen, koska kuorittuja männynoksia voi laittaa myös akvaarioon. Niitä löytyi tällainen setti, ja tuo suurin etualalla oleva on se kelottunut karahka tienvarrelta. Muut kepit on haettu sukulaiseni metsästä tai heidän pihaltaan. Valitsin kattovalaisimeen vielä yhden pitkän haaroittuneen oksan.

Käsittelin kelottumattoman oksan mustalla Supi-saunavahalla, jotta se näyttäisi kivemmalta kelottuneen oksan kanssa. Kattovalaisimen kepit olivat sitten valmita ripustettavaksi.

Kattovalaisimen ”runko” kelopuusta.

Irrottelin vanhasta kattovalaisimesta pallukat ja mietin kuinka ne saisi riippumaan oksasta ilman että niitä roikottaisi suoraan johdoista. Niinhän ei saa tehdä! Valopalloja oli viisi.

Yksittäinen lamppu.

Valot piti kuitenekin liittää yhteen sokeripaloilla. Ainoa mahdollisuus oli yrittää keksiä jotain minkä ”päällä” nuo pallukat lepäisivät.

Kattovalaisimen johdot liitettävä sokeripalalla.

Sitten sain jostain idean, josko kokeilisi polykarbonaattilevyä tarkoitukseen. Sehän on läpinäkyvää ja saattaisi olla oikein kivan näköinen, vähän kuin lasia. Marssin paikalliseen muovialan erikoisliikkeeseen (Beranger), ja pyysin heitä leikkaamaan palat suoraan oikean kokoisiksi. Lisäksi tuttavani rakennusliikkeestä (Mannerkoti) auttoi leikkelyhommissa poraamalla levyn keskelle sopivan kokoisen reiän, johon lamppu istuisi hyvin, mutta ei valahtaisi siitä reiästä läpi. Porasin levyn kulmiin reiät, joista levyn sai riippumaan ketjulla, jonka taas sai kiinnitettyä oksaan. Lamppu lepäsi levyn päällä eikä riippunut johdosta.

kattovalaisin
Hopean väriset ketjut eivät ole kauniit. Ne pitää vaihtaa.

Kattovalaisin ei ole vielä ihan täysin valmis ja sen ”siistimiseen” kuluu tovi aikaa… tässä kuitenkin mielikuva millainen siitä on tulossa. En ole myöskään liittänyt kaikkia lamppuja virtajohtoon. Pitäisi jostain käydä hakemassa A-tikkaat, että pääsisi tuonne katonrajaan vähän lähemmäksi. Ei oikein oma pituus riitä. Oksia ei voi ottaa alas kuitenkaan koska niitä ei ole keskenään liitetty tuolla mitenkäään. Jouduin myös asettelemaan kelokepakon tiettyyn asentoon tuonne kattoon. Jos otan sen alas, se ei ole samassa asennossa enää, enkä saa johtoja piiloon. Tämä on siis se viimeistely mikä tästä vielä puuttuu.

Muuten kattovalaisin näyttää ihan hauskalta härveliltä kun sitä katselee alhaalta päin! Lisäsin siihen muutaman hehkulampunkin, josko härpäke näyttäisi myös niiden takia enemmän valaisimelta. Hehkulamppuihin ei tule virtaa ja ne ovat palaneita. Jostain syystä olin säästänyt jonkun kappaleen. En laittanut enempää kuin kolme koska pelkäsin, että kattovalaisin muistutaisi jotenkin liikaa joulukuusta. En voinut joulunakaan laittaa siihen roikkumaan kuusenkoristeita… se olisi ollu ihan mauttoman näköinen!

kattovalaisin

Mutta sellainen kattovalaisin siitä tuli tällä kertaa ja loput teen myöhemmin! Minulle jäi nimittäin keppejä jäljelle projektista sen verran, että niistä saisi tehtyä toisenkin valaisimen vaikkapa makuuhuoneeseen. Toki joutuisin ottamaan tästä valaisimesta ne kaksi lamppua, jotka eivät ole liitettynä sähköön.

Lue artikkeli