Mitähän sitten tekis?

Vuodet sen kun vaan kuluvat… välillä ei edes tiedä mihin. En ole oikein vieläkään sisäistänyt, että nyt minulla ei ole esteitä aloittaa joitain uusiakin projekteja, koska minulla ei ole lemmikkejä huollettavana, paitsi akvaario, mutta se on eri asia. Voi olla, että tämä vuosi menee vielä ”harakoille” kunnes löytyy se oma tie – jos koskaan edes löytyy…

Eteen päin sano mummo lumessa… sain mahdollisuuden lisätä akvaarioon asukkeja, ja mietin pitkään, josko sittenkin haluaisin ottaa lehtikaloja, kun ne ovat niin upeita. Tähän sitten tarjoutuikin tilaisuus ihan yllättäen, kun tuttavani oli hakemassa omaan altaaseen joltain harrastelijalta lehtikaloja. Sain siitä kuormasta itselleni kaksi 🙂

Minullahan oli tädiltäni saatu kaksi lehtikalaa, jotka olivat aika vanhojakin kun tulivat minulle joitain vuosia sitten. Ne kuitenkin kuolivat – toinen reilu vuosi sitten ja toinen syksyllä.

Sukupuolta en osaa vielää näistä kertoa, se selvinnee kunhan he hieman kasvavat.

Täytyy ruveta pitää akvaarion lasit vähän puhtaampina josko saisi vähän parempia kuvia otettua tulevaisuudessa. Nämä kuvat ovat otettu kännykällä (iPhone SE) joten laatu ei päätä huimaa. Samoiten olen huomannut, että jos akvaariota kuvataan, niin silloin pitää sulkea vedenkierto hetkeksi. Vesi liikuttaa kaikenlaista ilmakuplaa ja partikkeleja niin kuvat tulevat herkästi ”suttuisen” näköisiksi.

Tällä on mielestäni suurempi selkäevä kuin toisella, ja tummempi myös.

Lisäksi aktivoiduin taimien kasvattamisessa… tai ihan vielää en ole tehnyt asialle mitään muuta kuin viritellyt ruukuille laatikon ja lampun. Setvin myös siemenet kaapista kun niissä oli vanhoja todella paljon. Tuoreitakin löytyi, joita voi varmasti tänä vuonnakin käyttää. Yritin etsiä chilin siemeniä kaupasta, mutta niitä ei jostain syystä löytynyt. Ostin sitten tuoreita chilejä Lidlistä ja otan niistä siemenet, samoin paprikoista. Tomaatin siemeniä löytyi kolmea eri laatua: Money Maker, Kirsikkatomaatti ja Pihvitomaatti. Lupasin kasvattaa taimet myös tuttavilleni.

Tähän vielä muovi alle niin ei mene kasteluvedet läpi.

Viime vuoden kevät meni lähinnä siihen, kun yritin epätoivoisesti pitää sairaan koirani hengissä – ei paljon taimien kasvatus tullut mieleenkään. En laittanut parvekkeelle yhtään kukkasta. Toin sinne tosin muutaman kotkansiipisaniaisen, mutta kukkivia kasveja en tuonut. Muutaman orvokin ostin keväällä jotka jäivät laittamatta ruukkuihin ja heitin ne lopulta kompostiin. Ei ollut mitään mielenkiintoa tehdä yhtään mitään. Odotin vain koirani kuolemaa. Ihan kauheeta! Mutta, jos nyt tänä vuonna saisin jotain kivaa aikaiseksi. Muutos on varmasti suuri koska nyt ei tarvitse huomioida lemmikkejä parvekkeen sisustamisessa lainkaan. Tietysti se hankaloittaa, että parvekkeella ei ole laseja. Teen siitä silti löhöilypaikan, kun kerran viime kesänä aloitin. En myöskään jaksanut siivota parveketta syksyn tullen, niin kaikki tavarat ovat siellä vielä ihan hujan hajan. Noh, ne lähtee sieltä lattiasta vielä irti kun vähän väliä sataa vettä 😀 Ei meinaa talvi tulla lainkaan…

Kuva: 4.1.2020

Tänään on sentään pakkasta pari astetta ettei ihan vesi lennä niin kuin edellisinä päivinä. Aurinkokin paistoi koko päivän, se hieman piristi. Virittelin valoverhot peikonlehdelle ikkunan eteen, että voin sumutella sitä talven aikana eikä se suutu kylmästä ikkunasta, jonka edessä se kasvaa. Peikonlehti ei näet pidä että sen lehdet ovat kylmää ikkunaa vasten. Pitäisi vielä viritellä sille roikkumaan valo ja lähettyville ilmankostutin. Ja lupaan aktivoitua blogini parissa huomattavasti enemmän mitä olen viime vuosien aikana tehnyt – tämä on kuitenkin minulle tärkeää!

Kiitos kun luit – kirjoituksiani saa myös kommentoida 🙂

Lue artikkeli

I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Lue artikkeli

Talvea ja pipoa

Meillä on täällä Imatralla nyt todella ihana talvi! Ei mitään hirveitä pakkasia mutta kuitenkin koko ajan vähän. Foxy-hauveli tykkää asiasta erittäin paljon, ja lenkkeilyn jälkeen ei meinaa tulla mitään sisälle menosta, kun pitäisi aina vaan heitellä hänelle lunta tuolla pihalla. Melkoinen tapaus 😀 Tässä on sukellettu hangessa jo vaikka kuinka monta kertaa… lumi on todella kevyttä niin miksipä siinä ei voisi ”uida”!

Foxy osaa myös näyttää halutessaan todella surkealle. Minua tietysti tämä hieman hymyilyttää, vaikka äkkiseltään mietittynä, se ei ole varmaankaan koiran tarkoitus… tässä katsotaan anovasti, että otettaisiin kaulapanta ulkoilun jälkeen pois kaulasta ja niinku heti.

Kävin eräs päivä autoajelulla ja akvaarioliikkeessä, ja oli ihan pakko pysähtyä takaisin tullessa Vuokselle ottamaan parit fotot. Tosin nämä ovat kännykkäkuvia kun järkkäri ei ollut ”yllättäen” mukana. Siellä uiskenteli joutsenia! Osa oli varmaankin tämän vuoden poikasia kun olivat harmaita. Keväällä Vuoksella näkee joutsenia joka vuosi ennen kuin muuttavat kesäksi pohjoisempaan. Laittelin vielä tästä tilanteesta live-kuvaa Facebookkiin. Tällä kertaa video oli oikeinpäin!

Oli minulla yksi ikuisuusprojektikin, nimittäin tuttavani pyysi minua ajat sitten tekemään hänelle hatun, mikä ”olisi hänen näköinen”.. noh, ei tämä kirjaimellisesti hänen näköinen onneksi ole, mutta kun henkilön sukunimi on Varis, niin sain idiksen tehdä variksen näköisen hatun. Lisäksi tämä Varis ei myöskään ole mikään hiljainen näkymätön hissukka – suht räväkkä persoona, niin ei tullut mieleenkään tehdä hänelle mitään ns peruspipoa 😀 Rokkenrollia piti löytyä! Tämä siis on toinen versio kyseisestä hatusta…

… ensimmäinen oli tämän näköinen. Ei tässä muuten mitään, mutta siitä tuli liian pieni, joten eiku purkamaan vaan 😀 Vinkkejä kävin tietysti vakoilemassa YouTubesta.

Tässä löhötuolilla istuessani katselen mielelläni lätkää… siis tämä kiekkokala on Lätkä. Hälle tulee altaaseen huomenna uusia kasveja. Olen kadottanut alunan johonkin, niin oli pakko laittaa ostetut kasvit tuonne altaaseen ilman ”pesua”. Toivottavasti Lätkä kestää sen ja kasvien mukana ei tule niitä ei toivottuja roskakotiloita. Että jos joku kysyy miksi sillä alunalla pitää kasvit aina huuhdella ennen kuin laittaa altaaseen… se desinfioi ne ja tappaa roskakotilot. Lähinnä ihteää haittaisi ne roskakotilot, koska haluaisin tähän akvaarioon kierteisiä. Nyt jos kasvien mukana tulee jotain ei toivottuja kotiloita, joudun laittamaan tähänkin altaaseen petokotiloita (Assasin snail). Tarkoittaen sitä, että ne syövät kierteiset ajastaan. Jaa miksi haluan pitää kierteisiä tuolla… noh, kas kun ne möyhivät tuota hiekkapohjaa niin sinne ei jää niin helposti sitten jumiin anaerobisia bakteereja tai myrkyllisiä kaasuja. Pohja ei niin sanotusti ”mene tukkoon”. Mutta joo, ei tästä sen enempää. Kukin voi käydä lukemassa akvaarioasioita niille erikoistuneilta sivustoilta – minä olen vain harrastaja, enkä käy ketään kouluttamaan asian suhteen 🙂

Sain eräältä tuttavaltani jättipeikonlehden taimia kaksi ja olen pyöritellyt (en kirjaimellisesti) nitä milloin missäkin paikassa. Ajattelin, että ne saattaisi myös kasvaa akavaariossa, ainakin jonkun aikaa. Näin jollain toisella harrastelijalla peikon akvaariossa. Olkoon tossa kunnes keksin sille paremman paikan. Siinä se saa myös valoa ja vettä, kun asetin reunasuodattimen ulostulon kohdilleen.

Kävin eräs päivä paikallisessa S-Marketissa, ja tällainen toivotti minut heti kättelyssä tervetulleeksi kauppaan! En ole koskaan nähnyt moista komistusta, niin pakkohan siitä oli kuva ottaa. Kyseessähän on Romanesco kukkakaali. On kyllä erittäin mielenkiitoisen näköinen vihannes!

Tällaisissa tunnelmissa käyn joka ilta nukkumaan. Rakkaat lemmikkini, tai pikemminkin ystäväni, Uuno ja Foxy. Ajattelen jatkuvasti myös Spedeä. Spede oli niin ”lähellä” koko elämänsä, että sitä on vaikea käsittää, että on poissa 🙁  Olen alkanut työstämään Speden muistolle myös kuvakollaasia ja videopätkiä. Nämä vaativat todella paljon kapasiteettiä minulta henkisesti, että en pysty mitenkään päin edes arvioimaan kauanko siinäkin projektissa menee. Mutta se on aloitettu! Toivottavasti saan tehtyä siinä samalla surutyöni Spedeä kohtaan. Minun pikku-Spede <3

Lue artikkeli

Akvaariokuulumisia 15.1.2018

Huh, aika taas rientää… olen monta kertaa aloittanut kirjoittamisen, mutta se on keskeytynyt käsikipujen takia. Nytkin kirjoitan yksikätisesti, että aikaa tämä vie. Muutaman päivän katko tietokoneelta tekee oikein gutaa! Projekteja tulee vaan aina lisää ja kaikki kasautuu…

Kerroin aiemmin, että tädiltäni tuli minulle toinen akvaario. Se on tuossa nyt porskuttelemassa ihan hyvin, mutta pitäisi saada siihen lämmitys kohilleen. Akvaarioon nimittäin muutti yksinäinen kiekkokala viime lauantaina. Sille pitää tarjota hieman lämpimämpää vettä, mitä tuossa nyt on. En vain osaa kalibroida lämmitintä, niin täytyy viedä se paikalliseen akvaarioliikkeeseen ”hoidettavaksi”.

Minulla ei ole koskaan ollut kiekkokaloja, ja tiedän, että niillä on tiettyjä vaatimuksia. Otin tämän kuitenkin itselleni hoidettavaksi, koska se oli ollut muutenkin jo yksinään edellisessä paikassa, eikä edellinen omistaja löytänyt sille uutta kotia tarpeeksi ajoissa. Fisu joutui muuttamaan akvaarion alasajon myötä. Tarvitsee vielä miettiä, josko sille hankkisi kaverin. Katsotaan nyt miten hän viihtyy tuossa. Jos ei viihdy, laitetaan sitten eteen päin. Kun tietäisi kumpaa sukupuolta edes on, niin sekin auttaisi 🙂
Kiekko oli aluksi melkoisen ”kalpea”, kun laitoin sen ataaseen. Minulla ei varsinaisesti ollut hajuakaan, minkä värinen kala sieltä oikein saapuu!

Pikku hiljaa kiekkoon alkoi tulla väriä… tämän värinen se oli pari tuntia sen jälkeen kun oli päässyt altaaseen. Ilmeisesti vielä väritys muuttuu, ja se kuulemma vaihtlee kiekon mielialan mukaan. Hassua 🙂 Upea kala on, täytyy myöntää! Lopullinen väritys tulee vasta sitten, kun vesi on kohdallaan.

Kiekon mukana tuli myös yksi helmimonninen. Leväbarbi lähti heti tutustumaan uuteen asukkiin. Nyt ne uiskentelevat rinnakkain tuolla altaassa. Tulikohan heistä heti kaverukset?

Sain kalojen mukana muovikassillisen akvaariokasveja, huhhuh! Tässä pari kuvaa jostain melalehdistä (epäilen niiksi). Tarkemmat tiedot sitten kunhan ne on ensiksi tunnistettu. Isokokoista kasvia oli ja nivaskasta riitti molempiin altaisiin suhteelisen runsaat setit.

Tässä toinen melalehti, joka oli paljon kookkaampi kuin muut. Epäilen, että tämä voisi olla mahdollisesti Cryptocoryne Pontederiifolia.

Tässä parivaljakko, joka tuli tätini akvaarion mukana. Heidät on laitettu polskuttelemaan 240-litraiseen altaaseen. Hyvin ovat kotiutuneet ja tulevat heti lasiin kiinni kuikuilemaan kun joku tulee siihen lähettyville 🙂 Tästä akvasta myöhemmin lisää. Kasveja on karsittu isolla kädellä ja kohta puoleen saattaisi olla sopiva paikka ottaa tästä vaikkapa kuvia!

Lähden nyt sinne putiikkiin viemään lämmittien kalibroitavaksi niin saadaan kiekko lämpimämpään veteen… ei ressukka sitten palele tuolla monta päivää 🙂

Lue artikkeli

Syksy saapuu 2017!

Hei pitkästä aikaa! Koneelle on kasaantunut taas läjäpäin kuvia, ja vain murto-osan voi laittaa tänne… syksykin on meneillään jo hyvää vauhtia, mutta en ole juurikaan ehtinyt ottamaan kuvia väriloistosta, jos sellaista edes onkaan :/

Kun sateet loppuivat, niin onneksi sain yhtenä aamupäivänä napattua kuvan keittiön ikkunasta! (2.10.) Tämä oli todellakin hetkellistä iloa, koska meni varmaan puoli tuntia, niin sininen taivas oli tiessään, ja taas satoi vettä 🙁

En ole montaa vaahteraa nähnyt täällä suunnalla, jossa olisi kunnollinen ruska. Meillä on kuitenkin tässä kävelyreitin varrella ollut yksi, joissa on todella upeat värit 🙂 (21.9.)

Foxy on toisinaan eri mieltä, että pitääkö näitä vaahteranlehtiä aina jäädä kuvaamaan… minun mielestäni sopivat hyvin turkin väriin! (21.9.)

(25.9.)

Tällä hetkellä pääkopassani pyörii niin monta asiaa, jotka ”pitäisi vaan tehdä”. Tein itselleni todo-lappuja, johon kirjoitin kunkin tekemättömän homman. Siitä sitten vaan ottamaan lappu. Muutaman lapun sain totetutettua, loput lojuu olkkarin kirstun päällä kun päätin lahjoittaa peltirasian sitä tarvitsevalle.

Akvaario on jäänyt sisustamatta loppuun. Luovuin kaikista ”tupsukasveista”, mitä tuossa näkyy. Se ei jotenkaan sopinut akvaariooni. Tämän suhteen en aio luovuttaa, teen heti homman loppuun kun siihen tulee kunnolla aikaa 🙂

Huonekasvit kasvavat kovaa vauhtia. Kuvassa oleva kiinanruusu tiputtaa tosin kaikki nuput. Ikävä homma, kun sain sen niin hienosti kukkimaan keväällä. Tosin nyt syksy jne… huomasin muuten, että kasveihini oli ilmestynyt jotain öttiäisiä, joita olen tänään yrittänyt hävittää mäntysuopaliuossumutteella. Osan kasveista olen liipassu mäkeen. En tiedä tarkalleen mistä tulivat, mutta epäilen parveketta. Toin nimittäin sieltä nokkoset sisälle. Olen muutoinkin rajoittanut huonekasvieni määrää kun pitäisi se aika niiden hoitamiseenkin jostain löytyä. Joskus nämä hommat vaan vähän karkaavat lapasista 😀

Koiraa ulkoilutettaessa tulee nähtyä sitten niitä muitakin syksyisiä asioita, kuten näitä mahtavan värikkäitä kärpässieniä! Nämä suorastaan paistavat tien laidoilta. Pidän näistä todella paljon 🙂 (15.9.)

Oli lehtokotilokin sienen päällä… mitä lie sitten tekemässä kun tuskin tuota haluaa itsekään syödä… sattui kait kulkureitille! (15.9.)

Tämän takia piti kurvata autolla ympäri, kun näin tien laidassa kauppaan mentäessä… oikein hurmaava kärpässieniperhe 🙂  (17.9.)

Tällaisia löytyy pitkin kadunvartta kun kävelemme koiran kanssa vanhemmilleni… siinä on ns koivujoho, joiden juuristojen läheisyydessä nämä kasvavat. Koivujen lähellä kasvaa kärpässieniä aika monessakin paikkaa. (19.9.)

Mutta jos tämä tästä tällä kertaa… mukavaa syksyn alkua kaikille!

Lue artikkeli