Uusia huonekasvijuttuja sisustukseen

Huonekasvi-intoilun myötä tulee aloitettua kaiken maailman projekteja jotta saisin huonekasvit, tai pikemminkin ruukut näyttämään kivoilta. Orthexin valkoiset muoviruukut eivät sisustusta järin kaunista, ja keksinkin toteuttamiskelpoisen idean ruukkujen tuunaamiseen. Tai niitä ei varsinaisesti tuunata vaan peitetään. Kävin ostamassa paikallisesta tavaraliikkeestä ontelokudetta, vai kutsutaanko sitä trikookuteeksi, noh kuitenkin. Sitten ei muuta kun virkkaamaan!

YouTubesta löytyi kiva ohje, jota en osannut pohjan osalta noudattaa, mutta sivut tulivat kivan näköisiksi. Tämän sisällä siis on Orthexin altakasteluruukku. Vieressä patsastelee ihana ”muistoesine” edesmenneestä koirastani, Foxysta, jonka on huovuttanut käsistään todella taitava M. Lintula (Qppas). Työhön on käytetty Foxyn karvaa.

Siinähän kävi sitten niin, että näitä koreja piti virkata enemmänkin. Tosin tämä seuraava kori on tehty vanhoista t-paidoistani leikatuista suikaleista. Suikaleista tuli lähes samanlaista jälkeä kuin mitä ostamastani ontelokuteestakin. Yöpöydälläni nimittäin lojui setti kauneudenhoitotuotteita, ja purkit lentelivät aina lattialle. Tein niille korin. Nyt purkit pysyvät siististi nipussa eikä minun tarvitse pelätä, että ne lentelevät lattialle.

Tuotteiden esittämisestä blogissani ei ole maksettu mitään. Tämä ei ole mainos.

Sain tuttavani avuksi hakemaan minulle uuden hyllykön, jonka sain paikallisen Facebookin roskalavan kautta. Siitä ei sen enempää tällä kertaa, mutta samalla reissulla pääsin eroon vanhasta akvaariostani, joka oli ollut tyhjillään muutaman kuukauden. Akvaarion jalusta lähti myös samalla. Sain kiikutettua akvaarion ja jalustan alakertaan nokkakärryillä. Sain nämä kärryt lainaksi tuttavaltani. Tämä tosin pisti miettimään, miksi minulla ei vielä ole tällaisia kärryjä. Ne ovat varsin kätevät kun ei jaksa suuria tavaroita kantaa itsekseen ees taas!

Kämppäni alkoi täyttyä kaiken maailman muustakin romusta, mitä en ole vielä saanut liikutettua mihinkään. Hajonneen astianpesukoneen tilalle tuli uusi käytetty kone, mutta vanha jäi vielä ”roikkumaan” keittiöön. Pitäisi saada se jotenkin kiikutettua paikalliselle hyötyjätepisteelle. Se toimii tällä hetkellä kukkapöytänä, että sinällään se ei ole tiellä, vaikka onkin. Makuuhuoneessa on seinustaa vasten joitain purettuja hyllynpalasia, joille en keksi mitään käyttöä. Ne voi kait viedä myös hyötyjätepisteelle.

Joka tapauksessa vanhan akvaarion pois saaminen asunnosta ja astiapesukoneen saapuminen piristi minua kummasti, ja olenkin aloittanut asunnon laittamisen uuteen kuosiin. Edellisessä artikkelissani olen jo tainnutkin mainita, että en ole laittanut tänä vuonna mitään taimia kasvamaan parvekkeelle tai muutenkaan, niin aikaa jää nyt siihen, mihin olisi pitänyt jäädä jo ajat sitten!

Pidän saniaisista oikein paljon, mutta ne ovat hieman hankalia pitää kerrostaloasunnossa hyvännäköisinä. Ostin alkuvuodesta joitain kappaleita, ja nyt ne alkavatkin jo karista ihan mukavasti. Katselin ruukkuja hieman tarkemmin, ja huomasin, että niistähän lähtee sellaisia rönsyjä.

Irrottelin jonkunlaisen setin rönsyjä ja ajattelin kokeilla, josko niistä kasvaisi uusi saniainen. Ne ovat vielä odottelemassa istuttamista märän paperipyyhkeen päällä.

Hankin alunperin sainiaiset akvaarioprojektia varten. En ole edistynyt ihan siinä mittakaavassa akvaarioprojektini kanssa kuin olin suunnitellut, mutta kaikki aikanaan. Toivottavasti saan innostukseni takaisin tehdä tämänkin nurkkauksen loppuun. Arvaarion päällä takaosassa on kuitenkin pari saniaista tällä hetkellä testissä. En tiedä sitten onko tuo valo liian voimakas saniaisille. Se selviää kokeilemalla. Jos en saa saniaiaia viihtymään, en hanki niitä sitten enää!

Sain tuttavaltani kultaimarre-saniaisen joulun jälkeen. Se oli ihan hirvittävän kuivahtanut, ja ajattelin, josko se lähtisi enää siitä virkoamaan. Sehän lähti! Nyt siihen ilmestyy jo uusia lehtiä. Kultaimarteen juurakko on ihan hauskan näköinen, sellainen pörröinen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee kunhan keksii sille hyvän kasvupaikan.

Makuuhuoneessa kasvupaikkaansa odottelee myös suuri palmuvehka. En ole vieläkään saanut sitä uuteen ruukkuun. Nyt sain sentään päätettyä, että mihinkä ruukkuun sen aion laittaa. Toivottavasti ei kärsi sitten siirrosta. Minulta löytyi suuri keraaminen ruukku palmuvehkalle, ja aion laittaa sen olohuoneeseen lattialle. Zamia alkoi tehdä heti uutta kasvustoa kun toin sen kotiin. Aiemmin ajattelin irrottaa juurakot toisistaan, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että istutan kuitenkin kaikki samaan ruukkuun. Todennäköisesti tämän ruukun mullat riittävät uudenkin ruukun täytteeksi, ja minun ei tarvitsisi ostaa uutta multaa palmuvehkaa varten. Kiire tässä kohta tulee näidenkin kanssa. Huonekasvit täytyy istuttaa uusiin ruukkuihin hyvissä ajoin kevättä ennen kuin se on liian myöhäistä!

Peikonlehteni avasi myös yhden suuren lehden! Tämä on aina jotenkin niin helvetin hienoa, kun peikonlehti tekee uuden lehden! Se on monien mielestä yksi maailman siisteimmistä asioista, tai ainakin on jos lukee Facebookin Huonekasvit- keskusteluryhmää (ja miksipä emme lukisi). Oma peikko näyttää puskevan uusia lehtiä lisääkin. Kivaa!

Tämä on tähän mennessä suurin lehti mitä peikkooni on ilmestynyt. Mietin, että kuinkahan kauan siihen menee kun lehdistä tulee liuskojen lisäksi vielä reikäisiä? Isälläni oli peikonlehti, kun olin nuori. Törmäsin asiaan kun katselin jotain vanhoja valokuvia 80-luvun lopulta. Kysyin isältä asiasta, ja hän sanoi, että hänen peikonlehtensä jopa kukki. Että mistäköhän lie tämä oma huonekasvi-intoilu on oikein lähtöisin? Omena ei kauas puusta putoa! Tätini soitti hetki sitten ja sanoi seonneensa taimien ostamisessa tänä vuonna. Korona-kevät, mikä ihana tekosyy täyttää huoneet ja pihamaat kasveilla. Huonekasvit ovat kyllä ihan loistavia asioita kodissa kunhan niitä ei ole liikaa. Mikä on liikaa huonekasveja? Mielestäni silloin on liikaa huonekasveja jos niitä ei pysty hoitaa. Kaikki muut määrät ovat sopivia!

Tekemistä vielä löytyy ennen kuin kaikki huonekasvit ovat paikoillaan. Myös parveke vaatii huomiota. En ole vielä tämän vuoden puolella avannut kertaakaan parvekkeen ovea, eikä minulla ole sinällään mitään käsitystä millainen kaaos siellä odottaa. Tiedän ainoastaan, että suurin osa muovisista ruukuista on parvekkeella, koska ne eivät ole sisälläkään. Orthexin ruukut saavat virkatut päälliset ja istutan ruukkuihin uusia huonekasveja mitä pikimmiten kunhan saan ne tuolta parvekkeelta ensin sisälle ja pesuun. Tänä vuonna keskityn siis huonekasveihin, en pihakasveihin.

Lue artikkeli

Projekteissa pieni tauko

Minun täytyi pitää projekteissa pieni tauko, koska olin saanut jonkin ”vatsataudin”, että siinä mielessä helmikuu lähti hieman nihkeästi käyntiin. Asia on kyllä jälkeenpäin selvinnyt, että kyse ei ollut varsinaisesta vatsataudista, vaan ruokamyrkytyksestä, jonka olin saanut paikallisesta ruoka-alan yrityksestä. Sen enempää en ala asiaa tässä avaamaan. Mutta tämä episodi veti kyllä voimat aivan piippuun ja olin pelistä pois yli viikon!

Eli paljon on suunniteltuja asioita vielä tekemättä, ja aika kuluu lähinnä sotkujen siivoamiseen. Esimerkiksi chilit on vielä idättämättä. Kohta tulee kiire, koska on jo helmikuun puoliväli. Olohuoneen feng shui on aivan piloilla kaiken maailman roinan takia. Akvaario-projektissakin on tauko. Purin aikaisemmalle akvaariolle viritellyn panelikabinetin, jonka rippeet lojuvat nyt lattialla – toistaiseksi.

Sain onneksi purettua kabinetin laudat pienempiin osiin. Niistä on tarkoitus rakentaa jonkunlainen pömpeli jätteiden lajitteluun, muoviroskalle ja pahviroskalle siis. Samalla tämä ”pömpeli” voisi toimia kukkapöytänä, tai jonain muuna järkevänä alustana jollekin. En ole vielä päättänyt mitä sillä aikoisin loppu peleissä tehdä. Yhden projektin kun purkaa niin siitä syntyy aina kaksi uutta…

Makuuhuoneen sisustamisessa olen päässyt jo siihen pisteeseen, että sain myytyä sängystäni metallikehikon. Tämä oli visuaalisesti aivan ihana! Pidän sellaisesta hieman maalaisromanttisesta meiningistä tiettyyn pisteeseen asti, ja tämä metallisänky oli mielestäni kaunis. Kuitenkin se oli minulle epäkäytännöllinen, enkä saanut tungettua sitä mihinkään asunnossani. Mietin jopa, että olisin laittanut sen kesällä parvekkeelle loikoilua varten, mutta ei se olisi sinnekään oikein mahtunut… tai sitten minä en olisi mahtunut kävelemään sen vierestä.

Makuuhuoneesta lisää sitten myöhemmin kunhan olen saanut sen laitettua kuosiin esittelyä varten (toivottavasti tapahtuu tämän kevään aikana). Sain kuitenkin viriteltyä sängyn ympärille matot. Toinen matto piti käyttää paikallisessa alan liikkeessä (Beranger), jossa yksi maton reunoista päärmättiin. Sille kävi aikoinaan niin, että edesmennyt koirani kun laski alleen, sattui tämä matto juuri tälle kohdalle. Olin siinä vaiheessa jo niin väsynyt siivoamaan koirani jälkiä, että leikkasin vain tästä matosta sen kohdan pois, mihin koiran pissa oli ulottunut. Maton päällä oli helvetin painava arkkupöytä (täynnä kirjoja), enkä voinut ottaa mattoa poiskaan, ”kun en vaan jaksanut”.

Asunnossani on muitakin asioita jotka ovat ”väärissä paikoissa”. Vaikkakin tämä löhöilytuoli oli mielestäni kesällä maailman parhaassa paikassa ikkunan edessä, talven tullen se ei enää ollutkaan niin loistavassa paikassa. Siirsin tuolin viime keväällä ikkunan eteen, kun ajattelin, että ikkunasta tulee sitten valoa jos haluan vaikkapa lukea kirjaa tai kuunnella linnunlaulua. Väärin! Ikkunan äärellä kävi jostain sellainen veto, että niskani olivat jatkuvasti tolkuttoman jumissa. Lisäksi läppärin ruutuun paistoi suoraan aurinko aamupäivällä, enkä nähnyt tehdä tuolilla istuessa töitäni. Siirsin tuolin vastapäiselle seinustalle, jossa se on siinä ollut syksystä lähtien.

Tuoli ei ollutkaan hyvä idea ikkunan edessä, ja se sai siirtyä.

Feng shuita tutkiessani tuli myös esiin sellainen seikka, mikä liittyy huonekasveihin. Että jos niitä haluaa pitää, niin niiden tulisi sijoittaa asunnossa kaakkoon. Noh, tämähän nyt olikin valmiiksi jo näin! Minulla kasvit todellakin olivat kaakossa jo valmiina, tai suurin osa ainakin. Nyt kun vielä saisi tämän olohuoneen raivattua sillä tavoin, että muutkin kalusteet olisivat paikoillaan ja kaikki ylimääräinen roipe pois.

Jotkut huonekasvini ovat alkaneet aktivoitua talven jäljiltä tekemällä uusia lehtiä. Tämä erikoinen sulkaköynnösvehka (Philodendron radiatum) on tehnyt muutaman tällaisen hauskan ”rullan” lehdestä ennen kuin se avaa ne. Tämäkin rulla on ollut tuossa jo parisen viikkoa. En millään malttaisi odottaa kun se aukeaa.

Meillä on meneillään tänä vuonna aivan upea talvi! Otin joku aika sitten kuvan keittiöni ikkunasta naapuritalon pihalle… siitä saa osviittaa kuinka paljon meillä on lunta. Olen aina myöskin kuvitellut, että ikkunani osoittaa etelään päin. Se ei ollutkaan niin. Se osoittaa lounaaseen.

Käyn aika ajoin ihailemassa kaupunkimme joen rannalla maisemia… tähän onkin hyvä päättää jutustelut tältä erää ja aloittaa vaikkapa olohuoneen siivoaminen!

Kuva Vuokselta, Imatra 10.2.2021

Kiitos kun luit!

Lue artikkeli

Uusi akvaario osa 1

Nyt en muista, että olenko maininnut asiasta, mutta minun piti hankkia uusi akvaario edellisen tilalle. Tämä siis johtui siitä, että edelliseen oli jostain ilmaantunut sellaisia naarmuja etulasiin, että en ollut varma kestääkö se kuinka pitkään veden painetta.

Apu löytyi onneksi ihan läheltä. Tuttavani oli ottanut omansa pois käytöstä ja minäpä sitten ostin sen häneltä pois. Akvaario on samaa sarjaa kuin se edellinenkin, Juwel Rio. Tällä kertaa akvaarion koko hieman pieneni… vanha oli 240 litraa ja tämä uusi on 180 litraa. Jaan akvaarion kasausprojektin kolmeen osaan joista tässä on osa 1, jossa kerron esivalmistelun vaiheista.

Akvaarion paikka

Akvaarion paikka oli helppo miettiä; edellisen viereen. Muita vaihtoehtoja asunnossani ei edes ollut. Raivasin nurkkauksen tyhjäksi tavaroista ja asettelin suunnitellun ”jalustan” paikoilleen.

Projektin aloittamiseen kului tovi aikaa koska asiat piti suunnitella todella tarkasti. Minulla oli käynnissä toinen akvaario koko ajan tuossa uuden vieressä. Kalat oli tarkoitus siirtää ”lennossa” toisesta toiseen. Mutta ensin alkuvalmisteluihin… Ja ennen kuin joku pahoittaa mielensä, en suinkaan heitä kaloja suoraan toisesta toiseen vaan kotoutan ne uuden veden kanssa, niin kuin kaloille pitääkin tehdä jos niitä siirrellään 🙂

Aluslevyn käsittely

Koska kyseessä on vesielementti, niin altaan alle tuleva aluslevy piti käsitellä vettä hylkivällä aineella, ettei se pääse lahoamaan jos siihen jostain syystä roiskuu vettä. Käsittelin vanerista leikatun aluslevyn Supi Saunavahalla, jota voi käyttää hyvin sisätiloissa ilman että siitä on kämpässä asuville haittaa. Olen käyttänyt Supi Saunavahaa muissakin projekteissa aiemmin, esimerkiksi puisten laatikkojen pintakäsittelyssä.

Saunavahaa saa K-Raudasta. Käsittelyä varten hansikkaat sekä levittämistä varten vaahtomuovipatjan palanen.

Siitä tuli mielestäni oikein hieno ja hyvän värinen! Ei muuta kun seuraavaan vaiheeseen.

Putsaus

Akvaario piti putsata. Vein sen vessaan huuhtelua varten. Sen verran desinfioin, että sumuttelin sen kauttaaltaan etikalla ja pyyhin kevyesti lasit pehmeällä rätillä ja huuhtelin kunnolla. Etikkaa voi käyttää desinfioivana nesteenä, koska se myös haihtuu pois. Etikka on luonnontuote. Saippuaahan tässä ei tule käyttää missään tapauksessa, jos akvaario on tulossa kalojen käyttöön!

Taustakuva

Mietin pitkään millä toteuttaisin taustan ja näin jossain idean, että siihenhän voisi asetella sellaisen ikkunakalvon. Jotkut ovat jopa maalanneet taustalasin. Itse en sille asialle oikein lämmennyt, niin päätin hankkia ikkunateippiä (-tarraa) taustaksi. Se oli helppo asentaa: kastelin puhtaan takalasin kunnolla, ja asettelin valmiiksi oikean kokoiseksi leikatun tarran lasin päälle kohdilleen. Ja ei muuta kuin ilmakuplat ja ylimääräinen vesi lasin ja teipin välistä pois lastalla. Tarra kuivuu lasiin kiinni noin vuorokaudessa.

Punainen lasta akvan päällä on tarkoitettu ikkunatarrojen tai DC-Fixin asennukseen että ilmakuplat saadaan pois.

Siitä tuli mielestäni todella siisti! Tämä on siis samaa tarraa jota käytetään myymälöiden ja liikkeiden ikkunoissa. Ikkunatarraa saa tilata kauttani, jos jostain syystä haluat sitä omaan akvaarioosi. Värejäkin on erilaisia. Itse käytin mustaa.

Sitten vain tankki paikoilleen ja muita asioita miettimään!

Tabula Rasa.

Siinä se on 31.10.2021 tyhjillään kuin tyhjä canvas. Olin minä tietysti suunnitelman tehnyt mitekä sen sisustan. Oma tyylini on hieman Walstad-henkinen, mutta pidän myös siitä, että akvaario näyttää siltä kuin se olisi jostakin luonnosta otettu ”näkymä” (Nature Aquascaping style). Kaikki tuollainen vaatii aina rahaa. Käytän niitä elementtejä, jota minulla oli jo valmiiksi.

LED-valaisin

Paria viikkoa myöhemmin virittelin valaisimen paikoilleen. Se piti ottaa toisesta akvaariosta ja vaati hieman suunnitelmallisuutta. Valaisin oli osana 240-litraisen akvaarion jalustan ympärille puusta rakennettua kabinettia, ja se piti purkaa varovasti. Vaarana oli, että hajotan edellisen altaan, jossa uiskenteli vielä kaloja!

Minulla ei ole hankittuna mitään erikoisvehkeitä akvaariota varten, vaan tarkoituksenani on käyttää toisesta akvaariosta otettuja tarvikkeita. Kunhan olen viritellyt kaikki paikoilleen, laitan sitten speksit mitä altaasta löytyy.

Tuijottelin tyhjää allastani vielä hetken tämän vaiheen jälkeen, jotta saisin selkeämmän kokonaiskuvan, mitä aion sen kanssa oikein tehdä. Projektiin kuului vielä altaan sisustaminen, ja sen jälkeen ympäristön virittely. Huomaathan seinustalla nuo harjateräsverkot? Niillekin on tuloillaan ihan oma suunnitelmansa – se on puoliksi tehty! Eli seuraavalla kerralla sitten lisää.

Luehan muitakin blogejani, joihin kirjoitan…

Lue artikkeli

Mitähän sitten tekis?

Vuodet sen kun vaan kuluvat… välillä ei edes tiedä mihin. En ole oikein vieläkään sisäistänyt, että nyt minulla ei ole esteitä aloittaa joitain uusiakin projekteja, koska minulla ei ole lemmikkejä huollettavana, paitsi akvaario, mutta se on eri asia. Voi olla, että tämä vuosi menee vielä ”harakoille” kunnes löytyy se oma tie – jos koskaan edes löytyy…

Eteen päin sano mummo lumessa… sain mahdollisuuden lisätä akvaarioon asukkeja, ja mietin pitkään, josko sittenkin haluaisin ottaa lehtikaloja, kun ne ovat niin upeita. Tähän sitten tarjoutuikin tilaisuus ihan yllättäen, kun tuttavani oli hakemassa omaan altaaseen joltain harrastelijalta lehtikaloja. Sain siitä kuormasta itselleni kaksi 🙂

Minullahan oli tädiltäni saatu kaksi lehtikalaa, jotka olivat aika vanhojakin kun tulivat minulle joitain vuosia sitten. Ne kuitenkin kuolivat – toinen reilu vuosi sitten ja toinen syksyllä.

Sukupuolta en osaa vielää näistä kertoa, se selvinnee kunhan he hieman kasvavat.

Täytyy ruveta pitää akvaarion lasit vähän puhtaampina josko saisi vähän parempia kuvia otettua tulevaisuudessa. Nämä kuvat ovat otettu kännykällä (iPhone SE) joten laatu ei päätä huimaa. Samoiten olen huomannut, että jos akvaariota kuvataan, niin silloin pitää sulkea vedenkierto hetkeksi. Vesi liikuttaa kaikenlaista ilmakuplaa ja partikkeleja niin kuvat tulevat herkästi ”suttuisen” näköisiksi.

Tällä on mielestäni suurempi selkäevä kuin toisella, ja tummempi myös.

Lisäksi aktivoiduin taimien kasvattamisessa… tai ihan vielää en ole tehnyt asialle mitään muuta kuin viritellyt ruukuille laatikon ja lampun. Setvin myös siemenet kaapista kun niissä oli vanhoja todella paljon. Tuoreitakin löytyi, joita voi varmasti tänä vuonnakin käyttää. Yritin etsiä chilin siemeniä kaupasta, mutta niitä ei jostain syystä löytynyt. Ostin sitten tuoreita chilejä Lidlistä ja otan niistä siemenet, samoin paprikoista. Tomaatin siemeniä löytyi kolmea eri laatua: Money Maker, Kirsikkatomaatti ja Pihvitomaatti. Lupasin kasvattaa taimet myös tuttavilleni.

Tähän vielä muovi alle niin ei mene kasteluvedet läpi.

Viime vuoden kevät meni lähinnä siihen, kun yritin epätoivoisesti pitää sairaan koirani hengissä – ei paljon taimien kasvatus tullut mieleenkään. En laittanut parvekkeelle yhtään kukkasta. Toin sinne tosin muutaman kotkansiipisaniaisen, mutta kukkivia kasveja en tuonut. Muutaman orvokin ostin keväällä jotka jäivät laittamatta ruukkuihin ja heitin ne lopulta kompostiin. Ei ollut mitään mielenkiintoa tehdä yhtään mitään. Odotin vain koirani kuolemaa. Ihan kauheeta! Mutta, jos nyt tänä vuonna saisin jotain kivaa aikaiseksi. Muutos on varmasti suuri koska nyt ei tarvitse huomioida lemmikkejä parvekkeen sisustamisessa lainkaan. Tietysti se hankaloittaa, että parvekkeella ei ole laseja. Teen siitä silti löhöilypaikan, kun kerran viime kesänä aloitin. En myöskään jaksanut siivota parveketta syksyn tullen, niin kaikki tavarat ovat siellä vielä ihan hujan hajan. Noh, ne lähtee sieltä lattiasta vielä irti kun vähän väliä sataa vettä 😀 Ei meinaa talvi tulla lainkaan…

Kuva: 4.1.2020

Tänään on sentään pakkasta pari astetta ettei ihan vesi lennä niin kuin edellisinä päivinä. Aurinkokin paistoi koko päivän, se hieman piristi. Virittelin valoverhot peikonlehdelle ikkunan eteen, että voin sumutella sitä talven aikana eikä se suutu kylmästä ikkunasta, jonka edessä se kasvaa. Peikonlehti ei näet pidä että sen lehdet ovat kylmää ikkunaa vasten. Pitäisi vielä viritellä sille roikkumaan valo ja lähettyville ilmankostutin. Ja lupaan aktivoitua blogini parissa huomattavasti enemmän mitä olen viime vuosien aikana tehnyt – tämä on kuitenkin minulle tärkeää!

Kiitos kun luit – kirjoituksiani saa myös kommentoida 🙂

Lue artikkeli

I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Lue artikkeli