Akvaario

Nanoakvaario kuntoon

Olen vielä ihan vaiheessa koko nanoakvaarioni kanssa, ja en ole oikein keksinyt siihen mitään ihmeellistä ideaa. Joten, päätin, että sisustan sen uudelleen. Valmispaketeissa tulee yleensä mukana suodatin ja lämmitin, niin kuin tuli tässä omassakin Zolux-nanossa. Mutta en ollut tyytyväinen suodattimeen, ja lämmittimenkin otin pois päältä, koska vesi lämpeni siinä 28-asteiseksi, ja se on vähän liikaa, varsinkin jos siellä asustelee otto. Ajattelin siirtää pikkufisun sieltä tuohon isompaan altaaseen asustelemaan, niin saapi vähän enemmän tilaa.

Sammaleet, jotka liimasin koristeisiin kiinni ovat todella kärsineen näköisiä ja aika kaukana koristeellisuudesta. Pitänee miettiä niiden tilalle jotain muuta. Ajattelinkin siirtää toisesta akvaariosta pari vähäistä valoa tarvitsevaa rehua nanoon kasvamaan. Lisäksi otto on syönyt osan kasveista ihan rei’ille, vaikka olen sille antanut kasviruokaa tuonne altaaseen. Jotkut tarkkaavaiset huomaavat, että puhun yhdestä ototsta, ja kyllä, se toinen on vain kadonnut johonkin sieltä altaasta. Saattaa olla, että se teki itsarin kun kävin käpälöimässä altaassa olevia kiviä yksi kerta… pitää tietysti muistaa, että kun kyse on noin pienestä altaasta kun 30 litraa, niin sinne kun työntää kätensä kyynärvartta myöten, niin vesi tulee laitojen yli. Liekö fisu on saanut hepulin, ja hypännyt laidan yli. Vaikea sanoa, minulla kun sattuu olemaan täällä kotona ”THL:n hyväksymä rikkaimuri” jonka suuhun menee kaikki pienimmätkin leivänmuruset yms. Voi hyvinkin olla, että kalakin on kelvannut.

Huomasin myös, että nanoon on alkanut ilmestyä sinilevää. Tämän vuoksi aloin etsiä uutta ulkoista suodatinta, ja päädyin ostamaan Zooplussalta Eheim Libertyn, sen halvimman ja pienimmälle akvalle tarkoitetun suodattimen.

Suodatin saapui tänään kotiovelleni kannettuna ja on paikoillaan!

Hmm… pitänee vielä keksiä tuonne taakse taustakuva, ettei keittiökaakelit näy taustalla…

Joulusammaleen istuttaminen

Saatoin jo aikaisemmissa postauksissa mainita, että hankin eBaystä sammaleita nanoaltaaseen. Tarkemmin ottaen hankin tällaista lajiketta kuin Vesicularia dubyana. Jossain väitetään, että se olisi jaavansammal, mutta ota noista nyt sitten selvää. Se on kuitenkin erinäköinen kuin tuo jaavansammal (Taxiphyllum barbieri), jota minulla entuudesta jo oli. Tätä kutsutaan englanniksi X-mas moss, eli joulusammal. Tropican kasviluettelossa tämän numero on 003A. On kuulemma vielä vaativampi kuin tämä perinteinen jaavansammal… että saas nähdä miten äijän käy 😀

Noh, sammaleet tulivat minulle talviaikaan, enkä odottanut niiden olevan edes hengissä. Laitoin sammaleet alunan kautta omiin pakasterasioihinsa elpymään, kunnes päätin istuttaa ne. Yksi sammal on ”weeping moss”, joka on jo tuolla altaassa kuminauhavirityksellä kivessä kiinni. Itse asiassa laitoin kyllä tuon joulusammaleenkin sinne kiveen kiinni kuminauhalla, mutta se näytti siltä, että kuolee pian. Oli pakko keksiä jotain. Otin sammaleen ylös kun altaaseen muutti kaksi herkkää asukkia, ottoa, ja kävin vähän kaupoilla tänään. Olin katsellut videoita, joissa näytetään kuinka tehdään akvaariosisustuksia, ja huomasin, että he liimaavat kasveja jollain koristeisiin kiinni. Kysyin akvatuttavaltani, että mitäs tämä tämmöinen liima oikein on, ja sain vastauksenkin – se on syanoakrylaattiliimaa. Noh, menin kysymään Wurthiltä tuota liimaa, koska tuttavani sanoi, että hän oli ostanut sitä sieltä. Meidän paikallisessa ei ollut sopivan kokoista purteloa, joten painelin seuraavaan kauppaan. Samaa merkkiä en löytänyt, mutta päätin sitten kokeilla Loctite-merkkistä. Sitten ei muuta kuin liimailemaan!

Tässähän siis täytyy varoa, ettei liimaa sormiaan kiinni, niin käytin apuvälineinä pitkiä pinsettejä ja puista grillivarrastikkua. Onnistuin olla liimaamatta mitään muuta kuin mitä oli tarkoitettu!
Loctite-liimalla kasvi kiinni

Sitten liimailin sammalta vielä kiviin…

Olin hakenut Saimaasta kiviä kesällä 2014, joihin nyt muutamaan liimasin sammalta kiinni. Nämä ovat tarkoitettu isompaan akvaariooni, 240-litraiseen, johon laitan myös tuota joulusammalta kasvamaan.

Laitoin sammaleet pakasterasiaan ”tekeytymään”. Toivottavasti ne selviävät. Rasiassa on tietenkin vettä ja joudun kastelemaan näitä aika-ajoin. Puupala menee nanoon.

Sitten ei muuta kun akvaarion päälle valoa saamaan!

Nanossa on myös jokin muu sammal josta en tiedä mikä se on, mutta liimaan sen taatusti samalla tavalla johonkin kiinni, kun se vaikuttaa olevan todella hidaskasvuinen, ja sen istutusalusta on todella ruma ja siitä irtoilee jotain palasia.

Kerron sitten myöhemmin tästä lisää.

Nano nano

Olen saanut viriteltyä nanoakvaarioni siihen pisteeseen, että siihen voi ottaa asukkeja (ja kehtaa julkaista kuvan). Koska akvaario on todella pieni, ei siihen voi ottaa mitään isompia asukkeja, joten päädyin kahteen ”ottoon” (Otocinclus affinis). Nämä ovat siis nuolimonneja, jotka jäävät pieniksi. Nanoakvaarion hoito on hieman tarkempaa kuin mitä isomman akvaarion hoito. Halusin siis altaaseen jotain levänsyöjää, joka helpottaisi hoitamista. Ehkä sitten joskus myöhemmässä vaiheessa sukarapuja, kunhan saan päättäneeksi mitä lajia haluaisin. Pelottaa jo alkuunsa, kuinka nuo otot tuolla viihtyvät, kun ne ovat todella tarkkoja vesiarvoista yms. Nanoon suositellaan vaihdettavaksi vettä 50% viikossa, joten minun on varmaankin kehiteltävä jokin suunnitelma, että vaihdan vaikka muutaman päivän välein viisi litraa jne. Otot saattaisivat viihtyä paremmin eikä kuolla kupsahtaa heti kättelyssä. Liian suuret vesiarvojen vaihtelut kun nääs ovat niille haitaksi.

Tässä on nyt tänään, 29.1.2015, otettu kuva tuosta altaasta.

Olin hankkinut tätä allasta varten sammaleita, joista nyt yksi on tuossa heti etualalla ritilässä kasvamassa. Tarkoituksenani on ottaa tuo ritilä siitä pois, ja ”istuttaa” sammal toiseen paikkaan kasvamaan. Teen asiasta vielä toisen postauksen, koska istutin tänään liiman avulla joulunsammaleeni, jonka hankin eBayn kautta jokin aika sitten. Mutta palailen siihen sitten tuonnempana…

Mietiskelin tuossa, kun kuvailin näitä ottoja, että onkohan tuossa toinen tyttö ja toinen poika. Hyvällä säkällä saattaisin saada niillä kutua aikaiseksi… sehän olisi mahtavaa!


Tässä viimeisimmässä kuvassa näkyy oikealla taka-alalla tuollainen taimi, niin se ilmestyi sammalten seasta. Alkuja oli itse asiassa useampia, ja yritin istuttaa ne tuonne pohjalle, jos niistä vaikka kasvaisi joskus jotakin. Mielenkiinnolla jään odottelemaan.

Akvaariotausta ja kasvit

Nyt alkaa olla jo niin paljon kasveja tuolla akvaariossani, että oli pakko miettiä vähän taustakuvaa uusiksi. Nimittäin, taustana oli juurakko kasveineen, joka omalta osaltaan loi sellaisen tunnelman, että akvaariossa olisi enemmän kasveja kuin mitä onkaan. Päädyin siis vihdoinkin laittamaan yksivärisen taustan, jonka olin hankkinut akvaarioon jo yli vuosi sitten. Kasvit erottuvat paljon paremmin yksivärisestä taustasta, varsinkin jos niiden lehdissä on jotain struktuuria, sahalaitaa tai muuta sellaista.

Tuoksuvedensuosikki (Limnophila aromatica)

Akvaariota on joskus kiva katsella ylhäältäkin käsin… pintaan pyrkii punertavalatvainen isorasvalehti, Bacopa caroliana.

Vesiraja on näköjään hieman alhaalla kun olisi jo vedenvaihdon aika. Mutta tästä näkyy hyvin taustakuvan väri mikä se oikeastaan on, tuollainen sininen. En tiedä miksi se menee ihan eriväriseksi kun sen laittaa altaan reunoihin kiinni kauttaaltaan…

Nyt kun on vaihdettu altaalle tumma taustakuva, niin ”taas vaihteeksi” pitää järjestellä kasvit uudelleen, tai ainakin osittain. Laitankin jossain vaiheessa sitten ennen ja jälkeen-kuvaa, mitä olen saanut aikaiseksi. Minulla on tuossa vedensuosikki potissa odottelemassa istuttamista.

Kunhan saan altaan esittelykelpoiseksi, niin laitten sitten lisää kuvia, ja otan ne kuvat järkkärillä… ei näitä tällaisia digipokkarikuvia, joissa laatu ei nyt ihan ole kohdillaan. Suunnittelin myös kasvilistan tekemistä jos saan otettua näistä rehuista tarpeeksi hyviä kuvia. Mutta siitä sitten tuonnempana.

Jaavansaniaisen ja jaavansammaleen outo kato

Olen tässä yrittänyt säädellä valaistusta kohdilleen uuden valaisimen myötä, ja se on osoittautunut melkoisen hankalaksi. Ai mistä päättelen niin? Noh, sen näkee usein tuosta akvaarion etulasista, joka on toisinaan täynnä viherlevää 😀 Olen myös ollut hieman laiska vedenvaihtojen ja ravinteiden kanssa. Sekin vaikuttaa kyllä leviin, mutta entäs sellaisiin kasveihin, jotka eivät juurikaan mitään ihmeitä tarvitse, kuten jaavansaniainen ja jaavansammal?

Juttelin asiasta harrastelijatuttavani kanssa, ja kävi ilmi, että hälle on käynyt samoin kun minullekin, sammal on ikään kuin ränsistynyt pois. Mietin, että näinköhän se saa liikaa valoa, tai valossa on ollut liian radikaali muutos, että se melkein ruskistui silmissä pois tuolta. Nyt näyttää elonmerkkejä. Jaavansammalta on kasvamassa omenapuunoksassa ja siirsin sen keskelle akvaariota… ehkä valoisin paikka koko altaassa. Hienoa huomata, että tupsulevä, joka oli juurtunut oksaan, on vihdoinkin saanut lähdöt tuolta altaastani, ja varmasti uuden valon takia.

Jaavansaniaisille kävi myös ränsistyminen, enkä tiedä miksi. En ole siirtänyt niitä edes keskelle akvaa valoisiin paikkoihin. Mini-versiosta oli jäljellä lähes pelkkä jurrakkoranka ennen kuin tajusin tarkastella sitä lähemmin. Nyt siihen on tulossa jo pieniä alkuja 🙂

Nanoakvaario joululahjaksi

Nyt kävi sillä tavalla, että hankin itselleni nanoakvaarion joululahjaksi. En ole vielää ihan miettinyt, millaisen sisustuksen siihen laittaisin, mutta olen jo laittanut sen käyntiin, ja tuolla se möllöttää keittiössä työtasolla auringon ulottumattomissa 🙂
Purkin merkki on Nanolife 30, ja kävin hankkimassa sen paikallisesta Norppis-putiikista.

Kävin myös katselemassa josko tähän nanoakvaarioon löytyisi ulkosuodatinta. Mielestäni tuo sisäsuodatin, joka tuli mukana, on hieman ruma, enkä tiedä kuinka sen saisi paremmin piiloon. Akvaariossa kun on vähän niukasti tilaa. Löysin Zooplussalta sopivan ulkosuodattimen, mutta en raaski ihan vielää ostaa sitä. Hinta oli siinä kuudenkympin tienoilla. Kunhan pääsen vähän pidemmälle tuohon uuteen harrastukseen, niin katsellaan sitten mitä uskaltaa hankkia ja minkä voi suosiolla unohtaa.

Kävin myös vähän eBay-shoppailemassa, ja tilasin sitä kautta muutamaa sammalta tähän nanoakvaarioon. Jos ne vaikka tulisi näin talvella hengissä postitse. Tilaukseen lähti Star moss, Xmas moss ja pallopartalevä. Kävi myös mielessä, että laittaisin tuohon pikkupurkkiin sukarapuja, joita minulla oli aikanaan tuossa isommassa altaassa. Siinä kävi sitten niin, että mustatetrat pistelivät niitä poskiinsa, ja minulle tuli kiire viedä kaikki sukaravut turvaan. Vein ne Norppikseen. Nyt tarkoitus olisi tilata heidän kauttaan jotain muuta sukarapulajia, kuin mitä aikaisemmin oli. Jokin muu harrastelija paikkakunnalta on ottanut kasvattaakseen niitä alunperin minulta saatuja sukarapuja, niin olisi hyvä saada jokin toinenkin laji saatavaksi.

Akvaariokuulumisia 24.11.2014

Olen hommannut edellisestä kasvilistausksesta uusiakin kasveja, joista en ole missään kirjoittanut. Jotenka tiedon lisääminen lienee paikallaan, ennen kuin hävitän pottien mukana tulleet merkit, enkä muista mitkä niiden kasvien nimet olivat 😀
Muutenkin, on ihan ok seurata mitä niille rehuille oikein käy, kun olen yrittänyt säätää tuon LED-valaisimen kanavat kohdilleen. Siinä on kerta kaikkiaan niin paljon tehoa, että jos laitan sen täysille, allas on parissa päivässä täynnä viherleviä. Nyt viherlevien kasvu on selkeästi vähentynyt, mutta kyllä ne yrittävät sieltä silti puskea, vaikka olen hankkinut altaaseen kaksi leväbarbia ja neljä ottoa lisää. Kaikille juurilla ravinteita ottaville kasveille on laitettu Biolanin merilevälannoitepuikko, ettei ravinteita olisi leville tarjolla vedessä. Valitettavasti tästä kyllä sitten kärsivät esim jaavansaniaiset. En kyllä ole varma kärsivätkö jaavansaniaiset juuri ravinteiden puutteesta vai liikavalosta, vai oliko niiden lehdillä levää, jotka käytiin popsimassa pois, ja jäljelle jäivät vain reiät… Noh, niille on suunnitteilla uudet paikat, joista sitten joskus myöhemmin lisää. Kaikille pitkävartisille kasveillekin kävi niin, että alimmat lehdet putosivat pois. Niissä oli todella paljon levää, ja uskon tämmän olevan osittain syy lehtikatoon (+ valonvähyys). Ne tekevät kyllä latvaan uusia levättömiä lehtiä. Pitää kohta lisätä kasvit latvapistokkaista jotta ne lähtevät kasvamaan ”paremmilla varsilla”.

Tässä yksitellen lueteltuina kasvit, ja miten ne ovat lähteneet kasvamaan akvaariossani.

Siaminvesitähdikki, Hygrophila siamensis
Tätä kasvia minulla ei ole ennen ollut, enkä kyllä ole nähnyt sitä paikallisessa akvaliikkeessäkään (Norppis). Hygrophilat ovat nopeakasvuisia, paitsi juuri tämä ei meinaa millään lähteä kasvamaan. Kun akvassani on valojensäätö vielä kesken, tähän kasviin tulee herkästi piilevää. Levänsyöjäkalatkaan eivät ehdi tätä puhdistaa, tai sitten niille ei juuri tuo levä kelpaa. Kavun merkkejä kuitenkin on näkyvissä kuten kasvin latvasta voi huomata.

Tuoksuvedensuosikki, Limnophila aromatica
Wikipedia tuntee tämän kasvin nimellä Tuoksukidusruoho. Tarvitsee voimakkaan valon, ja vaativuustaso on keskinkertainen, ainakin aquaticplantcentral.com-sivuston mukaan. Tämä kasvi oli kuolla käsittelyssäni levään, mutta onneksi sain sen pelastettua! Alimmat lehdet kärsivät todella pahasti. Kasvi on kuitenkin alkanut toipumaan, ja tekee alhaalta asti uusia oksia.

Poimupatsuli, Pogpstemon helferi
Etualan kasviksi olen valinnut Poimupatsulin. Se lähti hyvin kasvamaan. Laitoin samaan aikaan muitakin kasveja etualalle, joista esim kääpiöhelmiruohosta, Hemianthus callitrichoides ”Cuba”, ei ole kuin rippeet jäljellä. Minulla on hiekkapohja, enkä usko, että se pystyy kiinnittymään siihen kunnolla. Pitäisi olla jotain karheampaa ja suurempirakeista… tästä taas sitten tuonnempana muissa jutuissa.
Poimupatsulin istutin ”kunhan johonkin tökkäsin”. En nimittäin uskonut, että sekään olisi juurtunut tuonne altaaseen. Vaan toisin kävi! Ainakin tämä kuvassa oleva pätkä on kasvanut ihan hyvinkin.

Amerikanvestitähdikki, Hygrophila guianensis
Tuli taas otettua altaaseen tämä nopeakasvuinen rehu. Vein aikanaan oksan tätini altaaseen, jossa tämä kasvi ei viihtynyt laisinkaan. Toin sen siis takaisin. Tämän vaativuustaso on ”helppo”, ja kasvuvauhti nopea. Tosin tässä omassa altaassa tämä nyt taas levien myötä sai vähän siipeensä, mutta on näyttänyt elpymisen merkkejä. Lisäksi Otot tykkäävät tästä puskasta. Ne makoilevat pitkillä lehdillä.

Bolivianvesimiekka, Echinodorus bolivianus
Tämä kasvi oli myös kuolla. Vesimiekat eivät ole viihtyneet altaassani oikein koskaan. Otin tämän altaaseen sen arvostelun perusteella, ja tämäkin kasvi on luokiteltu helppohoitoiseksi. Lisäksi se ei ole vaativa valon suhteen. Siksi olen sijoittanut sen puukarahkan lähettyville vähän reunaan. Emokasvi on tuossa kivien vieressä, punaisista kaloista katsottuna heti oikealla. Elpyyhän tämänkin viimenään! Tuossa näkyy ihan kirkas vihreä uusi kasvinalku. Tämä on ihan hauskan näköinen kasvi sinällään, kun tekee noita rönsyjä. Se joko juurtuu niistä pohjaan, tai sitten nostaa sen rönsyn ylöspäin. Mielenkiinnolla odotan, kun ottaa oikein kunnolla (toivottavasti) kasvua alleen.

Kääpiöruoho, Lilaeopsis novae-zelandia
Kääpiöruohosta saa sitten kuvan kunhan olen saanut sen joten kuten kasvamaan 😀 Taitaa olla niin, että tämäkin tarvitsee hieman pikkukiviä tukemaan pohjassa pysymistä. Pitää siis käydä K-raudassa tms, ostamassa jokisoraa, joita voi laittaa mm. kukkaruukkuihin. Siitä löytyy sellaista pienirakeista versiota, joka sopisi tähän vallan mainiosti. Siitä sitten taas jossain muussa postauksessa.

Akvaariokuulumisia 2.11.2014

Huh, kylläpä aika rientää! Ei se mitään. Onneksi on välillä aikaa projekteihinkin…
Sain vihdoinkin hankkineeksi akvaariolleni LED-valaisimen. Tein hankintani LedFinland Oy-nimisestä puljusta, ja heillä oli oikein nopeaa ja hyvää palvelua. Ainoastaan jäin kaipaamaan tilauksen mukaan valaisimelleni jotain käyttöohjeita. On meinaan niin hieno härpäke että! Sain manuskan kuitenkin sähköpostiini PDF-tiedostona, kun tajusin sen erikseen pyytää. Siinä mielessä aika erikoista, koska olen käsittänyt, että Suomen laki määrää jo yrityksiä toimittamaan suomenkielisen käyttöohjeen laitteille. Tämä saamani opas ei ollut suomen-, vaan englanninkielinen. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Seuraavasta kuvasta näkyy, miltä valo näyttää LEDien puolelta ja vieressä kuva päällispuolelesta, jossa on tuulettimet. Päältä voi myös säätää valokanavien kirkkautta… siinä onkin hommaa!

”Ajastin”

Siinä se on paikoillaan viriteltynä… eikä tietenkään mennyt ihan keskelle. Pitää kai siirtää vielä vähäsen.

Valon kanavissa tosiaan oli säätämistä, enkä ole varma ovatko ne vieläkään kohdillaan. Jouduin tulemaan hetken aikaa toimeen hyvin hämärällä valaistuksella, että kun iskin tuon hohtolampun paikoilleen, viherlevät päättivät tulla sankoin joukoin pitämään allasbileitä. Sitä hommaa tässä vielä sitten ”korjaillaan”. Säädin valokanavia myös vähän pienemmälle, ettei nyt ihan 120W tule suoraan sinne täydellä teholla… edelliset Watit taisivat olla siinä 96 hujakoilla. Mutta lisää muista asioista sitten toisessa postauksessa 🙂

Uusia kasveja akvoihin

Hankin ”pitkästä aikaa” akvaan uuden kasvin, joka on minulla ollut aiemminkin kasvatettavana. Kasvi on Anubias var Nana. Edellisestä kokeilusta on enää rippeet jäljellä pienemmässä akvassa ja toivottavasti olen nyt astetta viisaampi kasvin suhteen, ja saan sen pysymään hengissä. Tiedetään – oma vika se oli ettei alunperinkään kasvanut mihinkään ja se lopulta mätäni. Olen nyt tehnyt asian toisin…

Minulla oli hieman hukkaostoksena akvaan hankittu ylisuuri mangrovepuun pala, jonka päätin pätkiä pieniin osiin. Näin sain isolle osaa uusista kasveista kasvualustan. Uusia kasveja on muitakin, kuin kääpiökeihäslehti (Anubias). Vinkkinä on iät ajat käytetty siimalla sidontaa, jos halutaan jonkun kasvin tarrautuvan ajastaan johonkin pintaan kiinni. Eli siimaa vaan ympärille niin kasvi on vaikkapa puupalassa sen avulla aluksi kiinni. Yhden vinkin haluaisin vielä lisätä tuohon siiman kanssa kiinnittämiseen: hanki joku toinen pitämään siitä kasvista ja puupalasta kiinni! Minulla meni varmaan tunti kun sain muutaman keihäslehden tuohon puupalikkaan sidottua kun se siima on niin pirun liukasta vaikka kuivaisi kädetkin. Kasvi pysyy myös halutussa kohdassa hieman paremmin kun toinen pitää siitä kiinni… tai ainakin siitä puupalikasta. Hermot meinas mennä, mutta sain kuin sainkin ne paikoilleen. Niitä on yhdessä pitkähkössä puupalassa nyt kiinnitettynä neljä.
Tässä kuva akvasta 22.1.2011

Kääpiökeihäslehtiä on hurja määrä yhdessä ruukussa ostettaessa. Kasvi maksoi noin 9 euroa, mutta siitä sai viisi erillistä kasvia, ja olisi saanut varmaan enemmänkin jos olisin pilkkonut sitä pienempiin osiin. Seuraavassa kuvassa pitkulainen puupala, johon kiinnitin neljä anubiasta.
nubias var. Nana eli Kääpiökeihäslehti

Jätin sen pusikon suuremmaksi jossa oli jo kukintoja. Tässä lähemmin kuva siitä Anubiaksesta joka kukki ihan täysiään. Melkoisen mielenkiintoisen näköinen. En tiedä kuinka paljon suuremmaksi tuo edes kasvaa, mutta epäilen, ettei järin korkeaksi ainakaan. Tämä suurin kasvi niistä pätkityistä on erillisessä puupalassa kiinni, ja on siten liikuteltavissa eri puolelle akvaa, jos tarve vaatii. Nuo muut neljä ovat tuollaisessa pitkulaisessa kiinni ja se on hieman haasteellisempi sitten sijoittaa… tai parastahan kaikille olisi että se pysyisi siinä paikallaan 🙂
Anubias var. Nana eli Kääpiökeihäslehti

Ihastuin täysiään yhteen toiselta akvaharrastelijalta saatuun Tiikerilumpeeseen! Se juurtui todella hyvin, ja nopeasti. Nyt siihen tulee jo ainakin yksi lehti/viikko lisää, jopa parikin lehteä. Voi olla että sen kanssa tulee vielä ongelmia kun on niin suurikin. Jossakin ohjeistettiin leikkaamaan sellaiset pintavarret pois, jos niitä ilmaantuu. Omaan kasviini ei vielää sellaista ole tullut, mutta se onkin ollut istutettuna vasta pari-kolme viikkoa. Tämä minun versioni kasvista on ilmeisesti vihreä, vaikka siinä vähän punaista onkin.
Nymphaea lotus eli Tiikerilumme

Tiikerilumpeen takana kasvaa pistokkaista lisätyt Rasvalehdet (4 kpl), joista ostettujen versioiden emokasvit ovat sijoitettuina keskelle akvan takaseinustaa. Saattaa olla, että keksin niille jossain vaiheessa paremman paikan, kun alkaa vaikuttaa siltä, että ne menevät koko ajan sekaisin vasemmassa laidassa olevien Amerikantähdikkien kanssa. Molemmat kasvavat kauheaa kyytiä! Amerikantähdikkiä olen jo siirtänyt tuonne pienempään akvaan (70-litranen) yhden taimen, jotta sinne saataisiin lisää kasvillisuutta. Edelliset eivät oikein viihtyneet siellä. Nyt istutin sinne sellaisen tähdikin, jossa on juurakko mukana. Jos vaikka ei mätänisi juuret tällä kertaa, ainakaan niin nopeasti. Tähdikkejä on karsittava tuosta määrästä kohta taas kuitenkin… Hyvä kasvi, jos tarvitsee nopeakasvuisia kasveja, mutta rujon näköinen alarungosta, jos ei saa kauttaaltaan valoa! Pitää siis vähän väliä nyppiä latvustoa lyhyemmäksi.

Tässä on myös yksi uusi tulokas, Anubias heterophylla eli Kongonkeihäslehti. Taas sellainen lajike, joka on istutettava hiekan yläpuolelle etteivät juuret mätäne. Sitä varten minulla oli yksi magrovepuun palanen varattuna johon saan tuon suuren kasvin laitettua.
Anubiasheterophylla eli Kongonkeihäslehti
Näyttäisi tämäkin kasvi viihtyvän hyvin akvassani 🙂 Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen viime kesän jälkeen! Tosin, kun olen näköjään onnistunut pitämään veden hyvänä, niin tuossa Kongonkeihäslehdellä loikoileva Ottokin on viihtynyt akvassani, ja nehän ovat oikein loistavia levänputsareita. Pitävät siis hyvin tuollaiset hitaasti kasvavat kasvit puhtaina. Onhan tuossa toki pieni määrä ”karvaa” mutta ei se nyt maata kaada. Pitänee rapsutella se jossain vaiheessa pois siitä kun käy tuota sen takana olevaa Tähdikkipusikkoa karsimaan. Siitä sitten tuonnempana….

Pikkukalojen kato + puutarhan siivousta

Jotenkin arvasin tämän, että kun ei ole pariin päivään kunnolla vahtimassa pikkukaloja niin niitä häviää sitten tuolta poikasvaariosta… noh, niitä on hävinnyt varmaankin 3/4! Tekisi mieli kirota ihan kunnolla, mutta voi olla, että saisin porttikiellon omaan blogiini. En taida enää edes viitsiä niitä loppuja yrittää pitää hengissä… tai jos kuolevat niin sitten kuolevat! (***kele).

Noh, taas on jing ja jang näyttänyt voimansa – sain vihdoinkin poltettua eilen puutarhasta katkotut orapihlajan oksat pois ja pääsen kitkemään niiden alle kasvaneet rikkaruohot pois. Sain myös viikonloppuna 5kg ferromolia kotiloiden tuhoamiseen. Pahoittelen niiden tappamista mutta sitä pihaa ei pysty muulla keinoin pitämään tasapainossa, koska vieressä on villiintynyt tontti jossa niitä kotiloita on silmänkantamattomiin. En niitä aio sieltä puolelta käydä karsimaan, omalta puolelta vaan.

En ole vielää saanut istutettua kaikkia kesäkukkia, joita olen kasvatellut siemenistä kevään aikana. Osan olen vienyt jo äidilleni, mutta niitäkään en ole penkkiin laittanut. Viikonloppuna oli nääs luvattu hallaa tänne suuntaan. Yritän laittaa kasvit alkuviikosta paikoilleen, mahdollisesti jo tänään. Hirveä tuuli sotki myös kyseisiä suunnitelmia. Osa taimista meni suoraan sanoen poikki kun niitä yritti maahan laittaa. Laitoin niille kylläkin tukikeppejä (grillitikkuja), mutta eihän niihin oikein mitään kiinni saa sellaisiin 20cm korkuisiin varsiin. Noh, jos se tuuli nyt tyyntyisi sen verran että ne kasvit saa maahan lähipäivien aikana.

Kun tästä lähden puutarhan suuntaan, on luvassa seuraavat projektit:
1. Terassin vierusaita -> koira talloo siperiankurjenmiekat
2. Kukkapenkin (koira-aitauksen vierus) saneeraus -> kangas pohjalle ettei kasvit karkaa
3. Asterien + kehäkukkien istutus liljojen kaveriksi
4. Daalia + tuoksuherneet suureen kukkalaatikkoon
5. Päivänsinit laatikkoon -> tarvitsee köynnöskehikon