Akvaario

Maanantaina pääjäässä.com

Tämä päivä on sitten alkanut ”mukavasti”, tai ei tässä enää mitään hätiä ole kun on douppaukset kunnossa. Nimittäin, ajoin eilen vähän nurtsia tuolla Aatun pihalla niin niksautin siinä selkäni. Olin hädin tuskin ottanut muutaman askeleen masinan kanssa, kun ristiselästä kuului paks. Minä kuitenkin kivusta välittämättä hoidin homman loppuun saakka… suomalaista sisua varmaan perkele! 😀 Nyt sitten tänäaamuna oli terveyskeskukseen asiaa kun ei meinannut sängystä päästä pois. Pari piikkiä persuksiin ja avot – ei tunnu enää missään, paitsi jos on vähän väärässä asennossa välillä… eikä nyt ihan kaikkea voi kylläkään tehdä kun liikerata on rajoitettuna. Esimerkiksi, tänään olisi ollut oikein ihana päivä käydä valokuvailemassa kaikkialla, mutta kun ei pääse kameran kanssa kyykkyyn (jos tarve vaatii), tai autolla ajaminen on kanssa aika hankalaa. Ollaan nyt sitte koneen ääressä kotona kirjoittelemassa blogeja. Minulla onkin taas noita pikkukaloja tuolla toisessa tankissa.

Anteeksi, jos nämä kirjoitelmat ovat hieman sekavia. Toivottavasti jotain saa selvää 😀
Niin, minulle kuoriutui seeprakalan poikasia yksi parvi taas ja epäilen, että niitä on noin 50 yksilöä (vaikea laskea). Suurin osa oli kuoriutunut jo torstaina, ja uimaan ne lähtivät perjantaina ja lauantaina. Lauantaina siirsin ne kakkosakvaarioon. Nyt ne siellä uiskentelevat ympäriinsä. Tankissa on myös kolme uutta kuparimonnista, jotka kävin ostamassa imunuoliaiasen kaveriksi sinne perjantaina. Pysyy sitten pohja vähän puhtaampana, eikä monniset pistele uivia poikasia poskeensa.

Tässä vähän kuvatusta siitä akvaariosta.

Jos oikein tarkkaan katsot niin tuossa vasemmassa reunassa on suodatin, joka ei ole päällä tällä hetkellä. Suodattimen oikealla puolella näkyy tuollaisia pieniä viivoja, niin siinä on niitä seeprakalan poikasia. Ne ovat todellakin vain muutaman millin mittaisia eikä niistä saa oikein minkäänlaista kuvaa tavallisilla kameroilla. Voin toki yrittää, mutta veikkaan ettei siitä tule mitään. Vaikeaksi tämän tankin kuvaamisessa tekee myös sen takaseinässä oleva peili, jota ei saa mitenkään pois. Tarkoituksena on jossakin välissä tehdä siihen sellainen 3D-tausta, mutta kunhan kerkeän 🙂

Kakkosakvaarion totaalinen siivous

Niin se ilta sitten vierähti kun siivosin toista akvaariota. Tein saman setin kuin ensimmäiseenkin, eli fisut pois ja hiekan vaihto sekä tankin huuhtelu ja harjaus. Koska toisesta tankista jäi niin paljon mustaa hiekkaa jäljelle, päätin käyttää ne pikkuakvaarioon. On mielestäni kyllä melko tyylikästä tuo musta sora 🙂 Kasvit erottuvat erittäin hyvin, ja kaikki mahdolliset koristeet mitä sinne laittaa. Samoin kalat ovat ihan eri värisiä mustahiekkaisessa akvaariossa.

Poikastankki

Tankissa ei ole tällä hetkellä kuin yksi kala. Aiemmin siinä oli siis ne edelliset kasvaneet seeprakalan poikaset. Ne siirrettiin isoon tankkiin ja jäljelle jäi vain petokotilot ja imunuoliainen. Käyn hankkimassa sille kavereita pohjalle kunhan kerkeän. Ajattelin muutamaa monnista putsaamaan pohjaa. Tankkiin siis tulee muutaman päivän päästä pikkukaloja kunhan ne alkavat uimaan. Pikkukalat näyttävät tällä hetkellä tältä:

Poikasia on kuoriutunut vaikka kuinka paljon jo. Ne näkyvät tuossa kuvassa tollasina ”tikkuina”. Ovat kiinnittyneinä reunoihin ja pohjaan. Parin päivän päästä niiden pitäisi lähteä uimaan ruokaa etsimään. Siinä vaiheessa olisi hyvä, että olisin saanut tuon toisen akvaarion sellaiseen kuosiin, että poikaset voisi siirtää sinne kasvamaan. Tuossa näkyy murto-osa niistä poikasista kun niitä on ympäri astian pohjaa ja seinämiä. Äkkiseltään laskiskelin että 40-50. Toivottavasti ne kestää hengissä.

Otin äsken kuvan vielä tuosta isommasta tankista. Olen asentanut siihen tuollaisen ns kuuvalon, joka on sinisistä ledeistä. Akvaario näyttä ihan kivalta siinä valossa iltaisin. Ei sitä kande varmaan kesällä käyttää, mutta ei se sähköä vie kun on led-valoista tehty.

Noita led-valoja saa lahtelaisesta verkkokaupasta. Niitä on eri värisiä.

Jees, mutta nyt on lopeteltava tältä päivältä nämä rupattelut. Sen verran vielä, että tuon kakkostankin vesi varmaankin kirkastuu jossain vaiheessa kun se on aluksi tuollaista sameaa ennen kuin suodatin ehtii sitä putsata. Suodattimen muuten huuhtelin pois otetussa vedessä enkä kraanan alla niin bakteerit pysyvät siinä sitten 🙂 Mutta ei tässä muuta kuin hyvää yötä vaan ja taas seuraa uutisia kunhan kerkiän kirjoittamaan. Lauantaina olen pois kotoa kun olen lupautunut koiran (Foxin) vahdiksi ja sitten minulla on valokuvauskeikka. Palailen siis kun kerkiän 🙂 Mårås!

Kalajuttua

Nyt on käynyt niin, että minulla on ”edelleen” pienehkö määrä kalankutua valmistumassa pikkuastiassa. Teen suurinpiirtein samoin kuin viimeeksikin, miinus virheet 😀 Onnistuin kudettamaan seeprakalani vaihteeksi. Nyt on kyseessä leopardi-versio… toivottavasti onnistuu!

Jos jotain hyvääkin niin aina jotain pahaa myös sattuu. Nimittäin, jotakin kävi imunuoliaiselle joka oli poikasaltaassa. Se meni erittäin nopeasti huonoon kuntoon ja hetken näytti siltä, että sen silmä olisi ollut homeessa. Bakteeritulehdus ilmeisesti. Toinen kahdesta imunuoliasesta on edelleen ihan ok. Tältä se näytti hieman ennen kuin jouduin päästämään sen päiviltään…

Iso osa akvaariorehuista sai kenkää kun siivoskelin sitä maanantaina. Nyt se näyttää kutakuinkin tältä:

Toinen tankki odottelee vielä viritystään…

Tankin vasemmassa ylälaidassa on tuollainen valkoinen kehikko, joka on poikasallas varsinaisesti. Olin laittanut sinne väliaikaiseen säilytykseen pari naaraspuoleista seeprakalaa, koska tuolla tankissa oli useampi koiras (jotka on siirretty isoon tankkiin paitsi yksi) niin ne jahtasivat noita paria naarasta niin pahasti, että luulin niiden kuolevan siihen. No, ajatelkaas: kaksi naarasta ja viisitoista urosta! Siirsin kaikki muut koiraat siis tuonne toiseen tankkiin mutta jätin yhden. Jaa miksi? Noh, koska naaraat ovat mätiä täynnä niin antaa heidän kutea siellä rauhassa. Kun tämä on hoitunut loppuun saakka, voi koiraan siirtää myös isoon tankkiin ja jäljelle jää vain kaksi naarasta. Ne eivät tuota mätiä jos koirasta ei ole tankissa. Siispä, ne voidaan pitää erillään. Ajattelin siirtää isosta tankista myös naaraat samaan paikkaan, että niitä ei enää tarviaisi kudettaa missään (PERKELE).

Tässä projektikuvaa noista seeprakalojen kasvamisista. Olen hankkinut ihan tavallisen muoviastian, jota saa eläinkaupasta. Se on tarkoitettu kalojen tmv kuljetukseen soveltuvaksi. Astian vasemmalla puolella on ilmatin, jonka tarkoitus on pitää jonkunlainen veden virtaus koko ajan, niin kutu ei ns. homehdu. Veden olen ottanut poikastankista (edellisessä kuvassa), niin vesiarvot pysyisivät samoina… ihan vain siksi, koska pikkukalat siirretään sitten siihen altaaseen kun ovat siirrettävän kokoisia. Mitä vähemmän eroavaisuuksia, sitä paremmin ne säilyvät hengissä. Vaihdan vettä pieneen astiaan päivittäin litran verran, ja valonlähteenä on hehkulamppu loistamassa heti aamusta, että vesi pysyy lämpimänä ja kasvit tuottavat happea.

Tässä muutaman tunnin ikäistä kalan kutua… munia siis.
Danio rerio eggs
Ihmettelitte varmaan mikä tuo ruisku-letkuhökötys tuossa astian päällä on. Noh, se on se väline, millä siirsin kudun toisesta astiasta toiseen. Minulla on sellainen 30 litran lasiastia, jossa kudetin nämä seeprakalat. Kun kala oli laskenut mädin, kävin keräämässä sen sieltä tankista pois ja siirsin toiseen astiaan, jota on helpompi vahtia/valvoa. Tämä muoviastia on siinäkin mielessä hyvä, koska siinä on karhea epätasainen pohja, toisin kuin lasiastiassa. Kalan munat eivät siis jää siihen pohjaan kiinni ja homehdu, kunhan vettä muistaa vaihtaa pieniä määriä päivässä. Kävin äsken katsomassa (aika: 23.45) että osa munista on jo kuoriutuneet… tai aika iso osa itse asiassa! Tämä tietää huomiselle paljon akvaarioiden siivoilua jne kun pitää saada ne pikkufisut sitten uuteen kotiin kun lähtevät parin päivän päästä uimaan. Suraavassa linkki seeprakalan kehitykseen (pop-up):
http://www.cas.vanderbilt.edu/bioimages/animals/danrer/zfish-devel.htm

Kertoilen sitten myöhemmin lisää kokeilustani.

Tässä on hieman erikoinen havaintoni:

Tämä veijari sattui silmääni kun tarkkailin akvaariotani suursiivouksen jälkeen, onko kaikki kunnossa vesimaailmassani. Olen pitkään miettinyt, että mitä ihmeen valkoisia pilkkuja akvaarion reunamilla on. Yhdistin asian kuitenkin kotiloihin, mutta en petokotiloihin. Seurailin aikani tankkia ja sama kotilonryökäle kävi samassa laitamassa useaan kertaan. Ovatko nämä petokotilon munia? Pakko olla, koska se ei syö niitä kun sattuu kohdalleen ja niitä toisinaan häviää siitä laidasta poiskin. Niillä on ollut yllin kyllin nyt ruokaa tankissa, mikä on saanut ne lisääntymään, noh, sanoisinko että rutkasti 😀
Kohta niitä voi luovuttaa toisille… jos tarvitset petokotiloita, ota yhteyttä!

Yhden kuvan vielä laitan päivää piristämään, koska täällä Imatralla on ainakin ollut tänään todella rujo ilma. Vettä satanut koko päivän ja harmaata kaikki maisemat. Näinkin mukavasti välillä meni.. kuva on otettu 20.5. parvekkeeltani ja kuvassa makoilee Spede 🙂

Täältä taas tähän ja nyt mie meen nukkumaa!

Akvaarion totaalinen siivous

Siivosin akvaarion eilen maanantaina, kun alkoi toden totta ärsyttämään sen hankala huollettavuus. Otin kaikki kalat toiseen lasiastiaan pariksi tunniksi, ja tyhjensin tankin kaikkia hiekkoja myöten. Pesin hiekat ja huuhtelin altaan.

En muista, olenko aiemmin maininnut, mutta tuli laitettua silloin aluksi pikkasen liikaa hiekkaa tankkiin ja olen sitä epätoivoisesti yrittänyt sieltä vedenvaihtojen aikoihin poistaa. Mutta, eihän siitä mitään tule kun on kalat siellä vielä ja sitten siellä pohjalla on perustamisvaiheessa laittamani lannoitusmömmö joka sotkee heti veden jos siellä pohjalla jotakin möyhii. Nyt riitti kiitti!

Huuhtelin siivilän läpi hiekan ennen kuin laitoin sitä tankkiin takaisin. Huomasin, että sitä tosiaankin oli aivan liikaa alunperin. Nimittäin, jätin noin 10 litraa laittamatta takaisin ja sitä on ihan tarpeeksi tuolla tankissa vielä. Kalat saivat lisää tilaa uimiseen… about 10 litraa meni tietty lisää vettäkin! Samalla poistin sellaisia kasveja, jotka vaan levääntyvät tuolla kun ei nuo minun ”putsarit” niitä käy läpi. Kyse on hento- ja pienilehtisistä kasveista joita ostin viimeisimmäksi. Ei niitä kannata laittaa tuohon tankkiin alkuunkaan. Osa on tuolla poikastankissa vielä kuitenkin, koska poikaset tuntuvat niistä tykkäävän… liekö johtuisi siitä kun en ole sinne survonut sitä lannoitetta ollenkaan. Hyvin näyttävät kasvavan ja ovat paljon puhtaampiakin. Laittelen kuvaa kunhan saan otettua kamerasta.

Kaloja ja pikkukotiloita

Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että pitäisi tuo akvaario kunnolla putsata. Olen tunkenut sinne enstennäkin aivan liikaa hiekkaa, joista puolet joutaisi pois. Vie ihan turhaan vesitilaa kaloilta. Jotakin hyötyä siitä siivottomuudestakin on. Nimittäin, kun aikani tutkiskelin siivotonta akvaarion pohjaa, huomasin ensimmäiset pikkuruiset petokotilot. Kyllä ne näyttävät tuolla parittelevan silloin tällöin, mutta en ole koskaan nähnyt yhen yhtäkään poikasta. Nyt niitä näkyi kaksi 😀 Mahtavaa! Niistä saa kuitenkin maksaa vitosen kappaleelta kun käy ostamassa kaupasta.

Ilokseni olen myös huomannut, että kasvattamani seeprakalat ovat vielä hengissä. Siirsin niitä noin kahdeksan isompaan tankkiin, ja kolme niistä taisi kuolla liiallisesta stressistä. Loput viisi ovat olleet ihan ok tuolla. Ne kasvavat ihan normaalisti vaikka ovat vielä aikamoisen matkan päässä täysikasvuisista fisuista. Samoin tuolla pikkutankissa olevat seeprikset kasvavat. En tiedä, mutta minusta tuntuu että ne leikkivät siellä välillä. Ne vetävät nimittäin sellaista rallia siellä pohjaa pitkin ja pujoittelevat kasveissa. Siellä on sellaisia tuuheampia rehuja juuri noita poikasia varten.

(Toivottavasti ei tule sähkökatkosta kun ukkonen jyrisee ulkona)

Nyt tulee muuten vettä kuin esterin peestä. Pitänee käydä katsomassa ettei kastu ihan nuo pehmusteet partsilla…

Så där. Ei onneksi kauhean pahasti partsille sada kun on lasitus tuossa. Tosin seinustojen liitoskohdissa on rakosia joten vesi tulee niistä kyllä sisään jos sataa tietyssä kulmassa. Enivei, se siitä sateesta 😀

Pitänee taas laittaa seeprakaloille kutulaari valmiiksi kun näyttää siltä, että tuo naaras on taas täynnä mätiä. Jos saisi niitä leopardi-versioita tällä kertaa. Edelliset olivat raidallisia. Pitää yrittää ottaa niistä jossain vaiheessa kuvia jos se on kuinkaan mahdollinen. Ovat nimittäin aika liikkuvaista sorttia. Mutta tämä tällä kertaa kaloista.

Liian vähän aikaa akvaariolle…

Hitto soikoon. Käyn joka päivä kotona kaksi kertaa ruokkimassa kalat ja samalla tarkistan, että ne ovat kondiksessa. Noh, ylläri, että taas minulta on yksi seeprakala kadonnut. Nyt en löytänyt sitä edes pohjalta. Näinköhän se on loukannut itsensä ja joutunut partamonnien suihin…

Tää on taas tätä, että en tajua mikä niille voi tulla kun kerran joka paikassa sanotaan, että ovat helppohoitoisia kaloja. Minä en näemmä saa pysymään niitä mitenkään hengissä! ***KELE. Noh, ne pikkufisut on ihan ok, enkä minä sieltä ees huomais, jos joku heittäis henkensä.

Harvensin eräs päivä kasvustoa, kun oli alkanut hieman rehottaa. Jostain syystä siellä akvaariossa ne kasvavat aivan käsittämätöntä tahtia. Yhden rehun, minkä olin hankkinut heti alussa, jouduin liipasee hiiteen, kun sen pintalehdet peittivät kolmasosan akvaarion veden pinnan pinta-alasta. Eihän siinä mikää seeprakala kyllä ui, jos ei ole selkeitä kulkureittejä. Karsin kunnolla rehuja, en säästellyt mitään. Pitää lähipäivien aikana käydä imuroimassa se pohja ja vaihtaa vesi.

Yhden hauskan asian huomasin tänään, mitä en ole aiemmin nähnyt: mustatetrat kuhertelivat! Se oli jotenkin aivan ihanan näköistä 🙂 Minulla siis on siellä yksi uros ja kaksi naarasta. En ole niiden nähnyt tekevän siellä altaassa mitään muuta kuin syövän ja heittelevän jotakin äkkipikaisia kieppejä. ”Lapas-mafia” lisääntyy! Pitääkin käydä katsoos miten se oikein niiltä sujuu…

Hauvelin synnytystä ja akvaariota

Kulunut viikko on ollut harvinaisen täynnä kaikkea jännää. Tällä hetkellä tuossa vieressäni makoillee hauveli, jonka olisi tarkoitus synnyttää vauveli tässä lähituntien aikana. Kyseessähän on tietenkin lempparihauva, Foxi, joka on australiankarjakoira. Laitoin sille tuohon viereen tollaisen täkin jonka päällä se tykkää makoilla kun olen tässä koneella. Laitan siitä kuvan jos saan napattua.

Pikkasen jänskättää, että milloin tuo alottaa tuon synnytyksen. En ole koskaan koiran synnytyksessä mukana ollutkaan, ja tekis mieli vetää pullo konjakkia että vähän rauhottuis 😀 Se liene ei kuitenkaan järkevää, joten puretaan tämä vaikka tällein kirjoittamalla.

Kyseessä tosiaankin on yksi pentu, jollei ultra todella pahasti näytä väärin. Itse toivoisin paria, kolmea pentua hauvalle 🙂 Saattas tulla vähän kustannukset edullisemmiksi elikolla. Foxi nimittäin keinosiemennettiin, ja se ei ollut käsittääkseni halpaa hupaa. Foxi on kuitenkin sijoitusnarttu niin onneksi ei tarvitse itse maksella noita kuluja. HUH! Eli vinkki vaan joillekin jotka lukevat, ettei tolla menetelmällä tuu mitään. Ilmeisesti siinä on monta seikkaa matkassa mitkä voi mennä pieleen, niin varmasti menee. Ei mitään pipetillä ruiskintaa mihinkään! Tai silläkin on omat keinonsa, mutta tämä ei ainakaan tuottanut kovinkaan hyvää tulosta. Pentuja olis hyvä olla muutama kuites.

Minua oottaa tuolla muuten lämmin sauna 🙂

Ja mitäpä muuta kuuluu?
Noh, minun pikkufisut (seeprakalat) on kasvaneet jo sellaiseen pisteeseen, että niistä on erotettavissa selkeästi raitoja. Ne ovat sellaisia puolentoista sentin mittasia, lähes kaikki. Kävin ostamassa sinne poikastankkiin lähikaupasta pari imunuoliaista, jotka pitävät huolen ettei sinne tankkiin pääse kerääntymään liikaa levää, jota oli jo selkeästi huomattavissa. Tarkoitus oli ottaa sellaisia levänsyöjiä, jotka voi sitten tarpeen vaatiessa siirtää tuohon isompaan tankkiin, jos pienempi on pois käytöstä. Olen siis ottanut tuon käyttöön vain noita poikasia varten, jotka sitten jossakin vaiheessa luovutetaan, jos ovat hengissä siihen pisteeseen asti 😀

Seeprakalan poikaset kuoriutuneet

Alkaa jo hieman hirvittää, että mitähän tästä oikein tulee 😀
Seepriksen munat ovat kuoriutuneet! Tuolla on vielä tasan kaksi kuoriutumatonta poikasta. Katsoin tankkiin puolisen tuntia sitten, ja silloin kuoriutumattomia oli kolme, eli edistystä tiedossa.

Olin jo säikähtänyt pariin otteeseen, että kaikki kalat on menetetty, koska olin laittanut ne ”kypsymään” vääränlaisiin olosuhteisiin. Muutaman päivää ihmetellyt sitäkin, mitenkä nopeasti ne oikein kehittyvät ja mihin pisteeseen. Nyt on viides päivä menossa, ja eilisillan ja tämän puolipäivän välillä lähes kaikki on kuoriutunu. Voi olla että johtui tuosta vedenvaihdosta. Otin tuolta akvaariosta, minkä niille laitoin tekeytymään, vettä tohon poikasvaarioon. Pitää vielä tehdä sellaista, että vaihtelen tuota vettä tuolta puolen tunnin välein, että kohta se on samaa vettä kun tuolla toisessa tankissa johon nuo olis tarkoitus siirtää kasvamaan. Hurjaa kun oikein jännittää mitä noille käy 🙂

Tällä hetkellä ei näy juurikaan liikettä tuolla poikasvaariossa. Poikaset eivät vielää ui kuitenkaan, vaan ovat kiinnittyneinä seinämiin ja pohjaan ruskuaispussinsa varassa. Ilmeisesti huomenna olisi sitten se uintipäivä. Kyllä ne näyttävät vaihtelevan paikkaa tuolla toisinaan, mutta uimista en ole nähnyt vielää. Jos tää prokkis onnistuu, laitan jotkut ohjeet mitä olen tehnyt, että ymmärrän tehdä uudestaan oikeat asiat… tai jos joku muu tarviaa ohjeita. Siis vain siinä tapauksessa, että tämä onnistuu. Nyt pitää vaan odotella kärsivällisenä. ”Onneksi” on pikkunen flunssa päällä että ei tule kauheasti yritettyä touhuta kaikenlaista täällä kotosalla kun tietää ettei mitään älyttömiä jaksa. Ainoa haittapuoli flunssasta on että silmät vuotaa eikä meinaa nähdä noita pikkukaloja suurennuslasillakaan, ja tuossa tuolilla kun hetken yrittää niitä tuijotella, niin selkä kipeytyy aikalailla. Mutta, jos minä tästä menen tonne sohvalle katsoo töllöä niin kirjoittelen taas jotakin kun on aika… varmaankin tänään jo myöhemmin. On tarkoitus istuttaa joitakin siemeniä itämään minikasvimaahan 🙂

Akvaarion huolto

Tänään oli pakko huoltaa akvaario tossa päivällä. Ajattelinpa samalla perustaa tonne toisen. Kyseessä on sama tankki missä kudetin seeprikset. Jos noista uusista poikasista tulee mitään, niin siirrän ne sitten sinne kasvamaan.

Olen ollut tässä parisen päivää pienessä flunssassa, niin on ollut hieman pääjäässä.com-olotila, eikä voimatkaan ole oikein riittäneet kaikkeen mihin ois ollut tarvis. Hirveetä säätöä olen tosiaankin käynyt läpi, että olen saanut tuonne pikkuseen poikasvaarioon nyt jotakin tolkkua.

Tässä kuva siitä tällä hetkellä:
Poikasvaario väliaikainen

Tässä kuva siitä kudusta… tai nehän ovat jo tollasia ”larvoja”.

Löysin myös akvaarion huollon yhteydessä kadonneen kirsikkabarbinaaraan. En tiedä missä ihmeessä se on oikein ollut, mutta se on selkeästi loukannut itsensä kun oli ihan ruhjeilla. Kävi mielessä, josko se ois jääny jonnekin jumiin tonne ryteikköön ja sain sen sieltä siivouksen yhteydessä irti. Joka tapauksessa olen siihen tyytyväinen että se löytyi 🙂 Toivottavasti se paranee kuitenkin kun ei viitsi yhden kalan takia koko akvaariota lääkitä. Pidetään sille siis peukkuja.

Seeprisukko on hyvin selvinnyt siitä tiistaisesta sählingistä hengissä. Sain pitää niille kolmelle akalle hautajaiset, mutta näköjään tuo kaikista pienin sintti on sittenkin kaikista sinnikkäin. Tuolla se kirmailee uusien asukkien kanssa, joista muutekseen kaksi laitoin tonne uuteen akvaarioon testaukseen, ettkä kestääkö siellä mikään hengissä. Äsken olivat ainakin. Pakko testata noilla uusilla kun niihin ei ole vielää kehittynyt mitään ns tunnesidettä. Jos kuolevat, niin saan kaupasta uudet. Siinä tapauksessa ei muuta kuin aloitetaan akvaarion kasaus uudestaan. Olin myös suunnitellut tekeväni siihen toiseen akvaarioon sellaisen kiven näköisen taustan, joka laitetaan sisäpuolelle. Olen hankkinut siihen jo tarvikkeita. Odottelen kuitenkin asian kanssa, ja tutkin vielä vaihtoehtoja. Hankin saumauslaastia (märän tilan), ja tarkoitus on vielä hankkia jostakin akvaariohartsia tai akvaarioystävällistä lasikuitua, sekä maajauhetta, että saa niistä kivistä semmosen luonnollisen värisen. Saattaa olla, että tekasen vielä muutaman kivenkin noihin, tai jotakin muuta linnaketta jne. Noh, jos sitten vaan olis jossakin tilaa tehdä… pitää kai yrittää pyytää kaverilta että sais sen talolla askarella 🙂

Mutta lopetan täältä taas tällä kertaa kun kellokin on jo puoliyö… vaikka perjantai onkin, niin pysyttelen täällä kotona. Jos huomenna sitten jaksaisi mennä kuvailemaan kun porukat pelaavat tossupalloa tuolla kantiksessa. Elikkäs kuulemisiin 🙂

Murheen murtamat

Täytyy tässä sanoa, että jos jotakin iloa, niin myös surua… kun tulin eilen myöhään illalla kotiin, niin huomasin, että kaikki neljä seeprakalaa olivat todella huonossa kunnossa, siis ne jota kudetin. Olin siirtänyt ne yöksi toiseen akvaarioon siitä kutuvaariosta, että saan siivottua sitä vähän. Ei siinä auttanut muu kuin ottaa ne nopsaan sieltä pois ja siirtää tonne ”kotiin”. Aamulla kolme naarasta oli kuollut. Uros, pikku sintti, vielä on tuolla uiskentelemassa. Sekin oli melko raato eilen, mutta kuin ihmeen kaupalla selviytyi koetuksesta. Noh, nyt on sitten niistä kutunaaraista ”päästy”. Vaalin tota kutua nyt sitten oikein ahkeraan ja teen kaikkeni, että niistä kuoriutuu näiden kuolleiden poikasia 🙂 Kauniita fisuja olivat… R.I.P ;( Huomasin myös, että tosta normiakvaariosta on hävinnyt johonkin naaraspuoleinen kirsikkabarbi. Liekö sekin delannu kun jouduin jahtaamaan noita seeproja tuol yhden illan… pidän tässä hieman paussia nois jahtailuissa, mutta lähipäivinä on imuroitava pohja tuosta kyl.