Tag Archive: ACD

Kuvia ja taas kuvia… ei kohta enää kerkee!

Olen taas ollut erittäin ahkera kuvien ottamisessa, mutta sitten laiska kirjoittamisessa. Ajatus katkeilee jatkuvasti kun jotain edes aloittaa. Mutta kokeillaas nyt sitten vähän paremmalla menestyksellä!

Edellinen postaus on sitten tehty näköjään 18.5, että aikaa on kulunut. Tämähän sitten onneksi tarkoittaa sitä, että olen saanut istutettua kaikki parvekerehut ja vähän muutakin. On tehty äidille kukkapenkki yms. Mutta pysytään nyt tässä omassa parvekkeessa tällä kertaa, äidin pihasta myöhemmin.

Toukokuu oli ihanan lämmin ja sain puuhastella paljon parvekkeella, ja ehdin jopa pari iltaa istuakin tuolla ”puistikossa” Foxi-koiran kanssa. Kuvassa vasemmalle on vielä tulossa pöytä, johon laitan joitain kasveja, mm. daaliat laitetaan siihen. (kuva: 2.6.2016)

Yksi ostamani tuija ei oikein ole viihtynyt tuolla, ja saattaa olla, että kaivan sen ylös ja vien tuonne pihalle saunan eteen kasvamaan, jos saan siihen luvan. Loput kaksi tuijaa ovat ihan hyvissä voimissa.

En kyllä tajua miten, mutta onneksi hoksasin käyttää näitä kotkansiipisaniaisia parvekkeella! Nämä ovat kerta kaikkiaan niin mahtavia parvekekasveja että huh! Suosittelen siis muillekin. Ja omat saniaisethan ovat vanhempieni pihalta haettu ihan luvan kanssa. Metsästä siellä kasvavia saniaisia ei pitäisi käydä hakemassa, että kyselkäähän tuttavilta kuka haluaa noista kotkansiivistä eroon. Ne tuppaavat leviämään pihoilla niin tolkuttomasti, että varmasti löytyy jakotaimia antaa tai myydä.

Tuijien juurille istutetut saniaiset kasvavat myös. Äh, tässähän on vielä yksi kasvi, jota en ole istuttanut; muraatti. Täytyneepä korjata asia lähipäivien aikana.

Laatikossa olevat parvekekukat ovat lähteneet todella hyvin kasvamaan. Lobeliat ostin, ja pätkin saksilla osiin, mutta samettikukat ovat omaa tuotantoa 🙂 (huomaa noi hullut saniaiset tossa kukkalaatikon alla!!!)
Ripottelin tuonne kukkalaatikkoon vielä orvokin siemeniä. Toivottavasti ne lähtevät myös kasvamaan.

Itse siemenistä kasvattamani aitoelämänlanka on ilmeisesti juurtunut hyvin, koska se tekee jatkuvasti kukkaa.

Nautimme varmasti hauvelin kanssa tulevasta kesästä parvekkeella! Tuunasin vielä tuon sukulaiseni tekemän penkin sillä tavoin, että pätkäsin toiselta puolelta käsinojan pois, ja tein toiseen laitaan selkänojan. Nyt voimme röhnöttää siellä sitten kaikki elukat 🙂 Penkki on sijoitettu tällä kertaa toisin päin (aiemmin päätyseinää vasten), että siihen ei myöskään sada vettä koskaan. Voin siis istua tuolla sateellakin. Tästä täytyy oikeasti pitää!

Parvekkeestani on tulossa tänä vuonna huomattavasti hillitympi. Ei siis älytöntä kukkaloistoa, vaan seesteisyyttä saniaisten avulla ja joitain väripilkkuja siellä täällä. Hyötykasvit pitää löytyä, en voisi elää ilman niitä. Eli tomaattia on yksi Blagovest F1, yrtit tietysti ja kirsikkatomaatteja kaksi. Että näillä mennään!

Tuija Brabant parvekkeelle

Olen nuukaillut taimivalikoiman kanssa tänä vuonna, ja mietinkin, että mitä ihmettä laittaisin parvekkeelleni, ja sen pitäisi olla näyttävää ja helppohoitoista. Helatorstaina aamukahvia juodessani huomasin paikallislehden mukana tulleet mainokset, joissa K-Rauta mainosti tuijia 3,95€:a/kpl. Ei mennyt varmaankaan kun silmänräpäys, kun päätin lähteä ostamaan tuijia parvekkeelleni! Piti tosin odotella pari tuntia, että putiikki aukeaa…

Kolme tuijaa, Thuja Brabant (pylvästuija)

Yhden tuijan ajattelin laittaa vesiaiheen viereen. Olen joskus kasannut kasvulaatikon laudasta, ja aion laittaa pienimmmän tuijan tähän kasvamaan. Enhän ole lainkaan varma saanko näitä edes talvetettua. Hyvä on jos saan!

Näin se vaan on taas ajateltava näitä karvakavereita, joita taloudessa on… Spede-herra on edelleen hengissä sairaudestaan (diabetes) huolimatta, ja nauttii parvekkeella olostaan täysin!
Suuri penkki tulee olemaan tuossa nurkkauksessa juuri noin päin kuin se näissä laittamissani kuvissa on. En siis käännä sitä päätyseinää vasten, kuten se on ollut kahtena edellisenä kesänä.

Ostin tuijan istutuslaatikkoa varten kaksi Leca-harkkoa, jotta saan laatikon korkeammalle. Silloin siitä saa enemmän näkösuojaa. Toinen istutuslaatikko tulee tämän toisen eteen (tästä perspektiivistä katsottuna), kunhan sukulaiseni on sen värkännyt. Aion maalata sen harmaaksi. Tämä yksi kuvassa näkyvä laatikko on myös hänen rakentamansa, mutta se on ollut minulla jo monta vuotta. Ihana harmaa, ajan patinoima lautapinta tuossa 🙂 Leca-harkkojen reunoihin jäi pienet ”tilat”, joita aion käyttää hyödyksi. Niistä tulee jalat sivupöydälle, joka toimii myös rappusena kissavanhukselle 🙂

Foxi on myös mielellään mukana kaikessa, mitä parvekkeella tai puutarhassa satun tekemään.
I love my dog <3

Karjisvideo tehty!

Minua on puraissut videokärpänen, ja olenkin nyt kasannut eräästä Facebook-ryhmästä karjiskuvista videon. Siis, tämä oma koiranihan on karjis, eli australiankarjakoira, Foxi nimeltään. Videossa on myös taustamusiikki, jossa Foxi esiintyy. On se mukavaa edes näin vanhalla iällä aloittaa kaikenmaailman musaharrastukset… tai uudelleenhan tämä tulee aloitettua, eikä ihan nyt niin ammattimaisesti tai tosissaan kuitenkaan… kunhan jotain säätää ajan kuluksi 😀

Mutta pidemmittä puheitta videoon:

Herätys talvihorroksesta

Joskus tulee sellainen tunne, että nyt on kirjoitettava jotain blogiin… sen vaan tietää! Esimerkiksi, itselleni kävi näin tänä aamuna. Katsoin tapani mukaan keittiön ikkunasta ulos, kun kävin tarkistamassa lämpötilan, niin puut olivat niin kauniisti huurussa, että oli kaivettava kamera esiin. Toki koira piti käyttää ensin ulkona. Piti vain toivoa, ettei huuruille ehtisi käydä sillä välin mitään. Tämän ”huurun” pystyi myös tuntemaan kasvoilla, kun käveli tuolla puiden seassa kävelytiellä. Kuin olisi saanut kevyen lumipesun 🙂

puut huurussa

Koirakin pääsi kymppikerhoon viikko sitten! Peuhattiin sen kunniaksi vähän lumihangessa tossa pihalla. Foxi on aivan innoissaan paljosta lumesta – muuta tekisikään kun peuhaisi hangessa. Täytynee viedä vanha rouva leikkimään tuonne maaseudulle synnyinpaikkaansa, vaikka Foxin velipoika, Felix, ei siellä enää olekaan leikkikaverina.
Foxy 23.2.2016

Talvella on jotenkin helpompi olla vaan sisällä… siispä yleensä kaikki DIY-projektini yms näkyvät täällä omassa kämpässä, ei niinkään vielää parvekkeella. Kyllä minulla on sinnekin suunnitelmia jo kytemässä (apua!).

Sain jossain vaiheessa alkuvuodesta kipinän aloittaa taas huonekasvien kasvattamisen. Toki asunnostani on aina löytynyt jotain huonekasveja, mutta nyt olen oikein hamstrannut niitä. Ainakin tässä kämpässä niille on tilaa ja valoa! Valo ei tosin ole ikkunan edessä, vaan olen kyhäillyt yhteen nurkkaukseen viherpaikkani, jossa voin myös loikoilla, kutoa villasukkia, lukea tai kuunnella musiikkia! DIY:tä tässä on kukkateline, hyllyköiden alusta pyörineen ja ylhäälle viritetyt kukkavalot.

Toisesta perspektiivistä… nanoakvaariokin on tässä nyt valaistuna. Kuvasta näkee myös miten isompi akvaario on sijoitettuna keittiön puolelle. Akvaario oli aiemmin tämän vihernurkkauksen paikalla, mutta piti siirtää, koska talvella siihen paistoi aina jostain aurinko (aiheuttaa levänkasvua).

Akvaarionurkkaus näyttääkin sitten tältä. Muoviastiassa on täplämonnisten, Corydoras paleatus, poikasia. Niistä myöhemmin lisää.

Olen saanut aikaiseksi laittaa asuntoani talven aikana… nyt on taulujakin seinällä! Nuo kolme taulua tuossa keskellä ovat kiinnitettyinä puurimoihin. Nyt ne muodostavat selkeämmän kokonaisuuden… tämäkin on tavallaan DIY.

Lisää huonekasveja. Nämä ovat ikkunan ääressä. Olen ottanut myös pistokkaita kultaköynnöksestä, kissuksesta ja juoruista.

Lisää huonekasveja… ikkunasta näkee maisemat ja on muute komiat! (lukuun ottamattta parvekkeelle jätettyjä romuja)

Kissat kävivät tänään ensimmäistä kertaa tänä talvena parvekkeella!

Äidille ruusuja

Sain eräältä puutarhaihmiseltä ruusun juurakoita, ja ne oli tarkoitettu äidille etupihalle tekemäni kukkalaatikon tilalle. Vanhempani esittivät toiveen, että laatikko purettaisiin. Olin samaa mieltä. Laatikon laudat eivät nimittäin olleet kestopuuta tmv, niin ne olivat jo ihan läpimätiä. Ja koska kyse on etelänpuoleisesta, suht paahteisesta paikasta, halusin siirtää siitä perennat pois ja laittaa tilalle jotain vähän vähemmän huoltoa kaipaavaa, esimerkiksi ruusuja. Juurakot olivat neilikkaruusuja. Samoin keltainen pensasruusu penkereeltä siirtyi laitimmaiseksi uuteen istutuspaikkaan.

Kuvaa ennen…

Laudat lähtivät helposti irti, ja murenivat suurimmalti osin. Puretusta kukkakaukalosta tuli kottikärryllinen multaa. Loput jäivät ruusuja varten. Perennat laitoin väliaikaiseen säilytykseen muoviastiaan. Ne siirretään takapihalle kukkapenkkiin. Reunustin istutusalueen sanomalehdillä.
Mukana oli myös pihan pikkuapulainen, Foxi. Se on tottunut olemaan seuranani kun touhuan pihalla istutusten parissa.

Lopputulos näyttää sitten kutakuinkin tältä:
(Kuva on otettu ennen reunimmaisen ruusun leikkaamista)

Sitten ei muuta kun seuraavaksi takapihan kimppuun uutta istutusaluetta laittamaan!

Parvekkeelta kuvia elokuun alussa

Oli ihan pakko tarkistaa, niin olenpahan kirjoitellut näitä blogeja jo yli viisi vuotta! Se on muuten aika pitkä aika 🙂
On tämä jäänyt vähän vähemmälle nyt kun ei ole enää niin sanotusti pihahommia, tai ainakaan siinä samassa määrin, että olisi aiheita enempään kirjoitteluun. Tosin, minulta on jäänyt ”läjä” kuvia tämänkin kesän varrelta tietokoneelle odottelemaan julkaisemista… lähinnä kännykällä otettuja kuvia, ei järkkärillä.

Pari ystävääni kävivät luonani visiitillä elokuun alussa, ja otin silloin parvekkeestani pari kuvaa. Muistin kyllä julkaista ne Facebookissa, mutta jostain syystä ne jäivät julkaisematta täällä blogissani. Tässsä niitä kuvia nyt sitten on.

Nautin 10.8. aamupalan Spede-kissan seurassa parvekkeellani.

Loikoilupaikka parvekkeella…

Uskollinen kaverini, joka on kaikessa mukana 🙂

Olen saanut joka vuosi lobelian kukkimaan milloin missäkin paikassa. Tämä on mielestäni kaunis kukka!

Päiväkuvaa parvekkeelta…

Vielä yksi kuva päivältä…

Yökuva parvekkeelta (järkkärillä otettu, tulee myöhemmin kuvagalleriaan)

Hauvapäiväkirja

Teen tänne nyt päiväkirjaa, mitä tuo pikkuruinen Nyytti oikein ”pitää sisällään”.

Kaikkihan lähti siitä, että pikkuinen hauveliini sektioitiin Foxista poijes. Nyytti painoi syntyessään 290g (kuulemma normaalin painoinen). En rupea tänne mitään painotaulukkoa tekemään, ne on kirjoitettuina tonne paperille. Kerron vain tapahtumia, mitä olen sattunut huomaamaan pikkuisessa. Paino kuitenkin nousee päivittäin…

14.4. Pikkuiselta on hävinnyt napanuora. Foxi pesee pienokaista aika tehokkaasti, vaikka ei oikein taida tajuta vielää mikä hänellä oikein on hoidettavanaan.

16.4. Tänään on ensimmäinen kynsien leikkuu. Nyytti ei vielää kestä selällään minun sylissä, niin siinä olikin hieman tekemistä, että sai leikatuksi kaikki.

20.4. Nyytiltä avautui silmät ja se seisoo välillä jo aika terhakkaasti – heiluttaa seisoessaan päätä sivuille kuin Stevie Wonder!

21.4. Nyytti otti ensimmäistä kertaa useita askelia peräkkäin, ja meno on aika huteraa, mutta vauhdikasta. Kynnet leikattiin taas. Eivät olleet kasvaneet niin paljoa, mutta sen verran, että oli pakko leikata. Tassusta saa jo kiinni, ja kynnet oli sillä tavoin helppo leikata, kun Nyytti nukahti selälleen syliini 🙂

22.4. Silmät ovat avautuneet entuudestaan ja jaloillakin pysytään ihan kunnolla. Punnituksesta ei meinaa tulla mitään. Foxilta poistettiin tikit leikkuuhaavasta tänään. Haava oli hyvin parantunut. Foxi on malttanut olla pennun luona paremmin, kun tikit eivät kutita ja nipistele. Pentu saa syödä rauhassa.

23.4. Nyytti sai tänään ekaa kertaa jauhelihaa. Semmoinen pikkuruinen palanen meni aika helpolla kitaan ja se saatiin huuhdeltua kurkusta alas äidinmaidolla. Pitää etsiä joku suurempi laatikko, missä Nyytin voi punnita, kun ei se kestä tuossa edellisessä alkuunkaan – tulee laitoijen yli! Kaveri osaa jo sen verran jaloillaan liikkua. Kova se on kiipeilemään Foxin ja minun päällä kun käyn tuolla kopperossa sen laittamassa syömään.

26.4. Hauveli istuu tänään ekaa kertaa ja ottaa jo useita askelia putkeen.

Nyytti-tietoa 18.4.

Voi että kun tuo pikkukaveri on niiiiin suloinen 🙂 Kirjoitin aikaisemmin päiväkirjaani pienestä Nyytistä, joka syntyi reilu viikko sitten Foxi-hauvelille. Tässä on hetki sitten otettuja kuvia pikkukaverista.
(katso seuraavalta sivulta)

Kylläinen pikku-Nyytti

Äipän vieressä

Nyytti nukkuu välillä tuollaisessa hupussa, joka on irroitettu Foxin talviulkoiluasusta.

Pikkuinen Nyytti

Pääsin vihdoinkin omien harrastusten pariin tänään hetkeksi. Nimittäin tämä kirjoittelukin on yksi niistä 🙂

Perjantaina 9.4. syntyi tuollainen pikkunen Nyytti tuolle Foxi-hauvelille. Pikkuruinen hauveli tuli maailmaan keisarinleikkauksella ja se painoi syntyessään 290g. Seuravassa muutamia kuvia hauvavauvasta…

Nukkumassa emoa vasten.

Sillä on samanlainen maski kuin Foxilla 🙂

Muutaman tunnin ikäinen Nyytti.

Nukkumassa emon kainalossa.

Kirjoitellaan sitten tuosta pikkuruisesta veijarista tuonnempana lisää. Minulla nimittäin on luultavasti aikaa koska olen sitä tässä kaverini luona vahtimassa parisen viikkoa, jollen kauemminkin. Nyt kasvien pariin!