Kohon Foxy Girl 2018 part 2 – Foxy paljuilee

Videoiden koostetta vuodelta 2018 rakkaasta koirastani, josta jouduin luopumaan juhannuksen jälkeen 2019.

Videoita on sinänsä mukava katsella, ja kyllähän näistä tulee ihan hyvälle tuulellekin, vaikka ikävä vain kasvaa. Kuuluu varmasti asiaan! Julkaisen videoita tiheämmässä tahdissa YouTubessa ja laitan tänne ilmoituksen myöhemmin, ettei käy niin, että tulee monta videoklipin julkaisua peräkkäisinä päivinä. Pidemmittä puheitta tässä seuraava video.

Lue artikkeli / kommentoi

Loikoilua ja potemista

Tässä kun on ollut vuoteen oma useita päiviä niin on ollut aikaa ottaa muutama kännykkäkuva mm. lemmikeistä… he ovat olleet oikein hyviä hoitajia 🙂 Aurinkokin paistoi monta päivää ja pakkasta oli yli 10 astetta. Tietty, sitten kun aurinko paistaa, niin näkyy vähän ”laiskottelu” pinnoilla… hieman kaksisuuntainen fiilis: iloinen/kettuuntunut… viimeeksi mainittu tulee noista pölykasoista, jotka tulivat näkyviin kun auringonsäteet osuivat niihin, eikä niitä jaksa kipeänä siivota!

Noh, on minulla tässä aikaa siivoskella kunhan vain tervehdyn ensin. Loppusuoralla ollaan menossa jo – ei enää kuumetta ja vatsanväänteitä!

Olen monesti miettinyt, mistä tämä minun koirani on oppinut aivan tolkuttoman surkeita ilmeitä. Ihmiset, jotka eivät tunne koiraa, miettivät varmaankin, että mitä kamalaa tolle koiralle oikein kuuluu kun näyttää aina niin surkealta… noh, ei se aina näytä niin surkealta, voin sanoa 🙂 Minä kun räpsin siitä silloin kuvia kun se pummaa jotain, niin pitäähän sen pistää ”maailman surkein koira”-ilme päälle! Tässäkin on pieni piparinpalanen, mikä pitää ehdottomasti saada.

Tässä hää pötköttelee tyytyväisenä vieressä melkein koko ajan… juu, ja koira saa olla minun kanssa sängyssä 😉 Onnellinen koira se on… kuorsaa ja jopa kehrää välillä rapsutettaessa. Ilmeisesti ottanut mallia kissoilta.

Kipeenä ollessa on tullut hankittua härpäkkeitä, mm. nenäkannu. Jos joku ei tiedä mikä se on, niin se on semmonen vekotin, mihinkä laitetaan suolavettä sisälle, ja sillä huuhdellaan poskiontelot. Samalla hankin pitkän harkinnan jälkeen ilmankostuttimen. Meillä kun on täällä kerrostalossa koneellinen ilmanvaihto, niin täällä on älyttömän kuiva ilma talvisin. Elukoilta saa pyyhkiä rähmää silmistä joka päivä ja itsellä on nenä aivan tukossa jatkuvasti. Siihen ei auta edes allergialääke. Onhan minulla avonainen akvaario, mutta ei siitä haihdu vettä niin paljoa mitä pitäisi, että ilmankosteus olisi sopiva. Vesi on niin viileää ettei se haihdu huoneenlämmössä. Joten ei muuta kun ostoksille. Löysin sopivan kostuttimen Verkkokauppa.comista.

Kylläpäs on tuunattavaa näköjään tuossakin kuvassa… kissojen raapima säilytysrahi ja nuo kauheat kukkaruukut tuolla kissan makuupömpelin päällä! Tarvikkeet ja ideat löytyy kunhan löytyisi motivaatiotakin ja aikaa.

Ei nyt ole kauhean idyllisen näköistä, kun kaikki kamat ovat sekaisin, mutta on siinä ihana kissa kuitenkin kuvassa… ja koira 🙂 Spede-kissa on alkanut vaatimaan huomiota viime aikoina. Tietysti itse olen ollut vuoteessa niin monta päivää, että hänen kanssaan sitten pitää ihan erikseen käydä istuksimassa olohuoneessa. Jaa miksi vaan vuoteessa? Noh, uskon, että on helpompi siivota yksi paikka kunnolla kuin monta. En tiedä mikä pöpö minua riivaa, ja jos tämä on noro, niin kaikki pinnat pitää huolella pestä, mitä olen koskettanut. Ei siis ole järkeä mennä kuolaamaan myös tuonne sohvalle!

Spede on niin raihnainen kissa jo, niin hän ei välitä tulla tänne sänkyyn, ja taitaa olla liian korkeallakin, ettei pääse hyppäämään tänne. Kunhan tervehdyn, teen sille kävelyliuskan sänkyyn. Se lienee sitten viimeinen rakennelma mitä tälle kissalle teen! Sohvalla hän tulee viereen ja syliin makoilemaan 🙂

Lue artikkeli / kommentoi

Speden Bistro 2016

Tiedän, että olen sen tyyppinen ihminen, että aiheutan joka paikassa hilpeyttä kaikilla tekemilläni asioilla… noh, tässä nyt sitten yksi DIY-prokkis, joka on aiheuttanut hilpeyttä, mutta mikä ei tosin vielää ole täysin valmis… siis tällä päivämäärällä! Aloitettu tosin syksyllä hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Siispä tässä siihen liittyviä kuvia.

Tässä on koko homman alku ja juuri…

Syypää koko projektiin on tuossa edellisessä kuvassa siis – koira! Noh, selvitetääns vähän taustoja: kissani on jo yli 15-vuotias, ja sillä on mennyt liikuntakyky joiltain osin (niverikko kaikissa raajoissa). Aikaisemmin ruokakupit ovat olleet tuon ”portaikon päädyssä” tiskipöydällä. Kissalle ilmaantui nivelongelmia, ja ne alkoivat muuttua sen verran pahoiksi, että oli toteutettava viimeinen suunnitelma, mikä hänen varalleen teen. Rujosti sanottu, mutta näin se vaan menee 🙁
Mutta siitä sitten myöhemmin, eli nyt asiaan. Kissalle piti järjestää ruokailupaikka, johon koira ei pääse (syö sapuskat).

Sukulaisen avustuksella aloimme suunnitella kissalle ruokailukoppia, joka olisi samalla sisustuksellinen. Halusin, että se näyttäisi pieneltä omakotitalolta.

Itseltäni löytyi mm. laminaattia, josta sai kätevästi seinätarpeet pömpelille. Etuseinä tehtiin seinäpaneelista, takaseinä oli vaneria. Takaseinä olisi seinää vasten joten se ei näkyisi mihinkään.

Laminaatit ovat muutekseen todella käteviä materiaaleja kaiken maailman askarteluihin! Voi tehdä kevytrakenteisia laatikoita ja vaikkapa pöydänpäällisiä. Nyt näistä tuli seinät, koska Bistron piti olla sen verran kevytrakenteinen, että pystyn sitä tarpeen vaatiessa liikuttelemaan ilman että saan siitä tyrän. Jos sen olisi rakentanut kokonaan puusta, en olisi välttämättä pystynyt edes kantamaan koko hökkeliä yksin kotiin! Puu nimittäin painaa jonkun verran ja tämä on 80cm korkea…

Sitten tönö kotiin ja eiku maalaamaan!
Katon maalasin ruskeaksi ja etupaneeli sai lisäkuorrutuksen valkoisesta maalista. Maalariteipillä suojasin laminaatin ja maalasin kulmalistat myös valkoisiksi.

Edessä on luukku, josta voi laittaa safkat sisään. (sinertävä kuva johtuu siitä kun tuossa on akvaario lähettyvillä).
Luukkuun on lisätty saranat ja kahva.

Jotta elukka näkis kissana siellä myös yölläkin (plus että minä näen millo se siellä on ruokailemassa), asensin bistron sisäkattoon LED-valonauhan.

Nyt Spede näkee ruokailla ja minä näen milloin Spede on ruokailemassa 🙂

Foxykin näkee milloin ruoat ovat siellä sisällä ja se on varsin mielenkiintoista…

Speden Bistro on avoinna yötä päivää!

Tästä sitten varmaan kuvia lisää kunhan saan hifisteltyä pömpelin, jos se tapahtuu siis milloinkaan. Tarkoitus on tehdä listat noihin aukkoihin, vieressä odottelee vihreä terssimatto, joka on tarkoitettu ”nurmikoksi” pömpelin alle, sekä teen vielä terassin tuohon eteen, ettei Speden tarvitse kömpiä tuosta sivuluukusta sisään. Se tuntuu olevan sille vaikeaa, koska pömpelin lattia on myös laminaattia, ja siten liukas. Noh, vielä tolle voi jotain tehdä! Niistä sitten joku toinen kerta 🙂 Hyvää viikon jatkoa!

Lue artikkeli / kommentoi

Pakollinen talvikuvapäivitys

Ei ole mitenkään normaalia, että tänne meidän suuntaan Kaakkoon tulee talvi näin aikaisin… mutta ei se mitään 🙂 Mukavampaahan se on  tuolla lumessa talsia kuin vesisateessa, niin kuin ollaan aiempina vuosina talsittu.

Otin tässä kännykällä muutaman räpsyn, ja tässä niitä on muutaman päivän sisään otettuna:

Foxy on hyvä mallityttö jokaisessa tilanteessa 🙂

Keskiviikko aamuna pääsin heti lumitöihin, että sain kaivettua autoni lumesta esiin… onneksi naapurit olivat jo vähän kolanneet lunta autoni ympäriltä, niin ei ollut ihan niin paljon tekemistä 🙂 Lumi oli lisäksi kevyttä, niin ei tuolle kauheasti tarvinnut harjaa näyttää, niin lumet lähtivät auton päältä helposti pois… kuin henkäys vaan! Kun naapurit olivat tehneet niin hyvää mieltä minulle parkkipaikan suhteen, niin päätinpä sitten kolata parin muun naapurin parkkipaikkoja. Molemmat heistä osittain liikuntaesteisiä, niin ei olisi toisella ollut mitään saumaa päästä autonsa luo, jos sille tulisi tarvetta.

Koiran kanssa varttitunnin ulkoilu torstaina iltapäivän päätteeksi… reppana oli ihan luminen kun oltiin menossa takaisin sisälle 😀

Imatralla satoi monta tuntia ihan tuiskuttamalla lunta…

Tänään tiedossa ainakin osan päivää todella kaunista talvisäätä! Pikkupakkasta… -4,5C näytti äsken mittari 🙂

Ei muuta tällä kertaa kun hyvää viikonlopun alkua! Saattaahan tuo olla, että tulee tässä päivitettyä taas jotain hyvinkin pian, koska käyn tänään postista noutamassa ”lähetyksen”, joka osittain sitten avittaa myös näissä blogeissa… mut siitä sitten enemmän myöhemmin 🙂

Lue artikkeli / kommentoi