Talvea ja pipoa

Meillä on täällä Imatralla nyt todella ihana talvi! Ei mitään hirveitä pakkasia mutta kuitenkin koko ajan vähän. Foxy-hauveli tykkää asiasta erittäin paljon, ja lenkkeilyn jälkeen ei meinaa tulla mitään sisälle menosta, kun pitäisi aina vaan heitellä hänelle lunta tuolla pihalla. Melkoinen tapaus 😀 Tässä on sukellettu hangessa jo vaikka kuinka monta kertaa… lumi on todella kevyttä niin miksipä siinä ei voisi ”uida”!

Foxy osaa myös näyttää halutessaan todella surkealle. Minua tietysti tämä hieman hymyilyttää, vaikka äkkiseltään mietittynä, se ei ole varmaankaan koiran tarkoitus… tässä katsotaan anovasti, että otettaisiin kaulapanta ulkoilun jälkeen pois kaulasta ja niinku heti.

Kävin eräs päivä autoajelulla ja akvaarioliikkeessä, ja oli ihan pakko pysähtyä takaisin tullessa Vuokselle ottamaan parit fotot. Tosin nämä ovat kännykkäkuvia kun järkkäri ei ollut ”yllättäen” mukana. Siellä uiskenteli joutsenia! Osa oli varmaankin tämän vuoden poikasia kun olivat harmaita. Keväällä Vuoksella näkee joutsenia joka vuosi ennen kuin muuttavat kesäksi pohjoisempaan. Laittelin vielä tästä tilanteesta live-kuvaa Facebookkiin. Tällä kertaa video oli oikeinpäin!

Oli minulla yksi ikuisuusprojektikin, nimittäin tuttavani pyysi minua ajat sitten tekemään hänelle hatun, mikä ”olisi hänen näköinen”.. noh, ei tämä kirjaimellisesti hänen näköinen onneksi ole, mutta kun henkilön sukunimi on Varis, niin sain idiksen tehdä variksen näköisen hatun. Lisäksi tämä Varis ei myöskään ole mikään hiljainen näkymätön hissukka – suht räväkkä persoona, niin ei tullut mieleenkään tehdä hänelle mitään ns peruspipoa 😀 Rokkenrollia piti löytyä! Tämä siis on toinen versio kyseisestä hatusta…

… ensimmäinen oli tämän näköinen. Ei tässä muuten mitään, mutta siitä tuli liian pieni, joten eiku purkamaan vaan 😀 Vinkkejä kävin tietysti vakoilemassa YouTubesta.

Tässä löhötuolilla istuessani katselen mielelläni lätkää… siis tämä kiekkokala on Lätkä. Hälle tulee altaaseen huomenna uusia kasveja. Olen kadottanut alunan johonkin, niin oli pakko laittaa ostetut kasvit tuonne altaaseen ilman ”pesua”. Toivottavasti Lätkä kestää sen ja kasvien mukana ei tule niitä ei toivottuja roskakotiloita. Että jos joku kysyy miksi sillä alunalla pitää kasvit aina huuhdella ennen kuin laittaa altaaseen… se desinfioi ne ja tappaa roskakotilot. Lähinnä ihteää haittaisi ne roskakotilot, koska haluaisin tähän akvaarioon kierteisiä. Nyt jos kasvien mukana tulee jotain ei toivottuja kotiloita, joudun laittamaan tähänkin altaaseen petokotiloita (Assasin snail). Tarkoittaen sitä, että ne syövät kierteiset ajastaan. Jaa miksi haluan pitää kierteisiä tuolla… noh, kas kun ne möyhivät tuota hiekkapohjaa niin sinne ei jää niin helposti sitten jumiin anaerobisia bakteereja tai myrkyllisiä kaasuja. Pohja ei niin sanotusti ”mene tukkoon”. Mutta joo, ei tästä sen enempää. Kukin voi käydä lukemassa akvaarioasioita niille erikoistuneilta sivustoilta – minä olen vain harrastaja, enkä käy ketään kouluttamaan asian suhteen 🙂

Sain eräältä tuttavaltani jättipeikonlehden taimia kaksi ja olen pyöritellyt (en kirjaimellisesti) nitä milloin missäkin paikassa. Ajattelin, että ne saattaisi myös kasvaa akavaariossa, ainakin jonkun aikaa. Näin jollain toisella harrastelijalla peikon akvaariossa. Olkoon tossa kunnes keksin sille paremman paikan. Siinä se saa myös valoa ja vettä, kun asetin reunasuodattimen ulostulon kohdilleen.

Kävin eräs päivä paikallisessa S-Marketissa, ja tällainen toivotti minut heti kättelyssä tervetulleeksi kauppaan! En ole koskaan nähnyt moista komistusta, niin pakkohan siitä oli kuva ottaa. Kyseessähän on Romanesco kukkakaali. On kyllä erittäin mielenkiitoisen näköinen vihannes!

Tällaisissa tunnelmissa käyn joka ilta nukkumaan. Rakkaat lemmikkini, tai pikemminkin ystäväni, Uuno ja Foxy. Ajattelen jatkuvasti myös Spedeä. Spede oli niin ”lähellä” koko elämänsä, että sitä on vaikea käsittää, että on poissa 🙁  Olen alkanut työstämään Speden muistolle myös kuvakollaasia ja videopätkiä. Nämä vaativat todella paljon kapasiteettiä minulta henkisesti, että en pysty mitenkään päin edes arvioimaan kauanko siinäkin projektissa menee. Mutta se on aloitettu! Toivottavasti saan tehtyä siinä samalla surutyöni Spedeä kohtaan. Minun pikku-Spede <3

Lue artikkeli

Alkuvuotta 2018

Pitäiskö puhua säästä vai päästä? Noh, niin sanottuun varastoon on taas kerääntynyt kuvia roppakaupalla, että jos jotain saisi edes tännekin laitettua. Kuvia on muun muassa paljon eri säätiloista 😀 Se on kuin päiväkirja jota täytyy pitää… se kuvien ottaminen nääs. Mutta kun tai jos ottaa jokaisesta sadasta eri tilanteesta päivittäin, tai edes viikottain kuvia, niin pitäisi sillä perusteella kirjoittaa sata eriaiheista blogiakin? APUA! Aika tuo myös rajoituksia kirjoitteluun – monesti päätyy tekemään ihan jotain muuta mitä oli alunperin suunnitellut, ja aikaa ei riitä sitten näihin ”sielunasioihin”. Kuvia on kertynyt liikaa, eikä oikein tiedä mistä alottaisi… mutta aloitetaan tällä kertaa tästä.

Edelliset kuulumiset olivat Akvaariokuulumisia 15.1.2018, niin tässä tulee joitain kuvia tämän vuoden alusta.

Vietimme ystäväni Tiinan kanssa uudenvuodenaattoa kotonani. Molemmilla oli asiaankuuluvat juomat, sekä kävimme hankkimassa jotain purtavaa. Pyrimme osin terveellisyyteen. Tehtiin pizzaa (voi sekin olla terveellistä), ja pilkoin dipattavia kasviksia ja vihanneksia astiaan, jotka saivat kylkeen kermaviilidippiä. Molemmilla on aika lailla sama maku, niin dipattavien kasvisten valinnassa ei ollut mitään vaikeuksia. Jos et ole vielää maistanut lehtiselleriä, niin suosittelen! Siitä voi ”paloitella” dipattavia tikkuja, kuten porkkanoistakin. Lehtiselleriä käytetään useassa paikassa Jenkkilässä, jos ravintolassa tilataan esim jokin ”hot wings”-annos (hornetit). Myö käytettiin dippikastikkeena Ranchia ja Tacoa. Wingsien kanssa tulee yleensä aina Bleu Cheese-kastike, jota saa kyllä Taffelinkin valikoimasta jauheena.

Sen verran kovat täpinät aiheutti uusi alkoholilakiuudistus, että oli aivan pakko lompsia ruokakauppaan 1.1.2018 ostamaan maailman ensimmäinen Gini Lonkero ja IPA! Ja hitot tipattomasta siis. Tämä oli pakko tehdä ettei olisi jäänyt harmittamaan… sentään historiassa ensimmäinen päivä kun ginipitoista juomaa saa Suomessa ruokakaupasta. Oikeaan suuntaan siis ollaan menossa. En ole sen koommin näitä juomia sitten kaupasta hakenutkaan…

Meillä oli täysi talvivarustus luonnon puolesta uudenvuodenpäivänä.

Tietysti alennusmyynnit alkoivat vuoden alussa, ja minä sekosin sukkalankoihin… Tässä nyt pari kerää mitä tuli hankittua (perkele). Molemmista on jo tällä hetkellä tehty joitain projekteja… kun ovat valmiita, laitan kuvat 🙂

Vuodentakainen projekti sai myös jatkoa… nyt on varret tehty molempiin sukkiin. Jos ottais yhtään ittestään mitään oppia, niin olisi kirjoittanut tuonne sukanvarteen jonkun pikkulappusen, kuinka tuon sukkavarren kavennukset ehkä ois pitäneet mennä. En ole aikaisemmin neulonut pitkävartisia sukkia siis. Kuviot pysyivät aika samoina, mutta kavennukset nilkkaa kohden ei. Seuraavalla kerralla siis ohje mukaan!

Minulla oli usein myös kutoessa pieni karvainen apulainen, joka osittain hankaloittaa projektien edistymistä 🙂 Uuno <3

Uuno vaatii välillä niin paljon huomiota, ettei siinä oikein muuta tohdikaan tehdä kuin paijailla häntä. Jos huomio on jossain muualla, Uuno muistuttaa asiasta mukamas hellävaroen, ”tapauttamalla” tassulla naamaan 😀

Kävimme ystäväni Aatun kanssa loppiaisena yllätysvisiitillä sukulaisteni luona  ”landella”, ja saunaillan päätteeksi saatiin paistella makkaraa ihan tuvan takassa 🙂 Tää oli muuten siistii! Ei ihan joka päivä pääse tällasta tekemäänkään.

Sain aiemmin syksyllä tuttavaperheeltä  pari muovikassillista perunaa, ja toinen kassi oli täynnä Rosamundaa… NAM! Kävin sitten funtsimaan, että mitä niistä voisi tehdä, ja laitoin testiin ranskikset. Viipaloidut potut olivat Timoa, ja tarkoitettu päiväruoaksi, mutta niitä nyt tuli paistettua moneen tarkotukseen yhdellä kertaa.

Kermaviilidippiä vielä  mukaan ni avot! Täytyy sanoa, että oli kyllä niin herkullista, että jos minulle tulee vieraita esim yökylään, niin aion tarjota heille jotain tällaista. Varmasti maistuu joka sorkalle 😀

Tässä kuulumiset tältä kertaa. Eikun kevään odottelua! Oletko muuten aloittanut huonekasvien lannoituksen ja multienvaihdon? Itse en ole vielää aloittanut, mutta tarkotus olisi istuttaa kultaköynnös uuteen isoon ruukkuun altakastelumultineen. Kiinanruusun pätkimistä pitää vielä miettiä mitenkä sen tekee, kun haluaisin siitä tietynlaisen ”puun”. Niistä sitten lisää tuonnempana.
Kuulemisiin 🙂

Lue artikkeli

Akvaariokuulumisia 15.1.2018

Huh, aika taas rientää… olen monta kertaa aloittanut kirjoittamisen, mutta se on keskeytynyt käsikipujen takia. Nytkin kirjoitan yksikätisesti, että aikaa tämä vie. Muutaman päivän katko tietokoneelta tekee oikein gutaa! Projekteja tulee vaan aina lisää ja kaikki kasautuu…

Kerroin aiemmin, että tädiltäni tuli minulle toinen akvaario. Se on tuossa nyt porskuttelemassa ihan hyvin, mutta pitäisi saada siihen lämmitys kohilleen. Akvaarioon nimittäin muutti yksinäinen kiekkokala viime lauantaina. Sille pitää tarjota hieman lämpimämpää vettä, mitä tuossa nyt on. En vain osaa kalibroida lämmitintä, niin täytyy viedä se paikalliseen akvaarioliikkeeseen ”hoidettavaksi”.

Minulla ei ole koskaan ollut kiekkokaloja, ja tiedän, että niillä on tiettyjä vaatimuksia. Otin tämän kuitenkin itselleni hoidettavaksi, koska se oli ollut muutenkin jo yksinään edellisessä paikassa, eikä edellinen omistaja löytänyt sille uutta kotia tarpeeksi ajoissa. Fisu joutui muuttamaan akvaarion alasajon myötä. Tarvitsee vielä miettiä, josko sille hankkisi kaverin. Katsotaan nyt miten hän viihtyy tuossa. Jos ei viihdy, laitetaan sitten eteen päin. Kun tietäisi kumpaa sukupuolta edes on, niin sekin auttaisi 🙂
Kiekko oli aluksi melkoisen ”kalpea”, kun laitoin sen ataaseen. Minulla ei varsinaisesti ollut hajuakaan, minkä värinen kala sieltä oikein saapuu!

Pikku hiljaa kiekkoon alkoi tulla väriä… tämän värinen se oli pari tuntia sen jälkeen kun oli päässyt altaaseen. Ilmeisesti vielä väritys muuttuu, ja se kuulemma vaihtlee kiekon mielialan mukaan. Hassua 🙂 Upea kala on, täytyy myöntää! Lopullinen väritys tulee vasta sitten, kun vesi on kohdallaan.

Kiekon mukana tuli myös yksi helmimonninen. Leväbarbi lähti heti tutustumaan uuteen asukkiin. Nyt ne uiskentelevat rinnakkain tuolla altaassa. Tulikohan heistä heti kaverukset?

Sain kalojen mukana muovikassillisen akvaariokasveja, huhhuh! Tässä pari kuvaa jostain melalehdistä (epäilen niiksi). Tarkemmat tiedot sitten kunhan ne on ensiksi tunnistettu. Isokokoista kasvia oli ja nivaskasta riitti molempiin altaisiin suhteelisen runsaat setit.

Tässä toinen melalehti, joka oli paljon kookkaampi kuin muut. Epäilen, että tämä voisi olla mahdollisesti Cryptocoryne Pontederiifolia.

Tässä parivaljakko, joka tuli tätini akvaarion mukana. Heidät on laitettu polskuttelemaan 240-litraiseen altaaseen. Hyvin ovat kotiutuneet ja tulevat heti lasiin kiinni kuikuilemaan kun joku tulee siihen lähettyville 🙂 Tästä akvasta myöhemmin lisää. Kasveja on karsittu isolla kädellä ja kohta puoleen saattaisi olla sopiva paikka ottaa tästä vaikkapa kuvia!

Lähden nyt sinne putiikkiin viemään lämmittien kalibroitavaksi niin saadaan kiekko lämpimämpään veteen… ei ressukka sitten palele tuolla monta päivää 🙂

Lue artikkeli

Talvi tuli Imatralle

Aika rientää, ei voi mitään! Jotenkin tuntuu siltä, että tänä vuonna aika on rientänyt nopeammin kuin mitä on itse tehnyt havaintoja asiasta… varsinkin kesän jälkeen rakkaan kummitätini ja kissani poismenon jälkeen :/ Olisikohan pitänyt tehdä jotain toisin? Asiat mietityttävät minua vieläkin, mutta ei onneksi ihan jokainen hetki. Ehkäpä tästä selvitään!

Syksy oli pitkä ja sateinen, ja itse henkilökohtaisesti odotin lunta maahan. Kun sitä vihdoinkin alkoi sataa, oli riemu katossa! Olisi mukava saada lumipeite maahan Suomen itsenäisyyspäiväksi. Satoi lunta ja suli pois, mutta itsenäisyyspäivänä satoi uudet lumet sen verran, että maa oli valkoinen.

(kuva 4.12.2017)

Paikallisen kukkakaupan ikkunaa… tuollainen valkoinen joulutähti olisi todella hieno, haluaisin 🙂 Onnea 100-vuotiaalle Suomelle!

8.12.2017 satoi sitten taas lunta….

Lunta tulikin ihan kivasti… sai ihan urakalla pyyhkiä auton pintoja.

Arvatkaa vaan kuka oli lumentulosta aivan täpinöissään? 🙂 Nyt sitten tällä hetkellä voivotellaan etutassua, joka aina vähän ”kärsii” lumentulosta… täällä oli todella liukasta monta päivää, ja tietenkin tämä hökeltäjä aina näiden kelien aikaan venäyttää (tai jotain) tassunsa. Nyt sitten linkutellaan yhtä tassua, ja varsinkin silloin kun asiasta mainitaan.

Satoi lunta, satoi vettä, lumi suli, ja taas satoi lunta! (12.12.2017)

Autoa sai kaivaa hangesta useampana päivänä…

Sitten vielä tämä. Edellisen postauksen välissä on ehtinyt tapahtumaan vaikka mitä. Ensinnäkin serkkuni oli kylässä lähes viikon, ja sain häneltä avustusta huonekalujen siiretelyyn olohuoneessa. Kun kalusteet oli siirretty, tuli tieto, että tätini ”landelta” haluaisi luopua akvaariostaan. Rahkeet eivät enää riittäneet hoitamiseen. Noh, kun sattumoisin olin viikkoa aiemmin laittanut jo yhden altaan pystyyn, niin ei kun sen sitten purin, ja toin tätini akvaarion olkkariin. Sille löytyikin nyt paikka, koska olimme serkun kanssa juuri järjestelleet olkkarin uudelleen! Jo vain 😀 Mutta joo, tämä sitten taas oma postauksensa jossain vaiheessa. Ei taida pystyä tähän väliin kuromaan kuukautta kiinni mitä kaikkea on tapahtunut tai tehnyt. Tietokoneelta pois ollut aika on käytetty näet kämpän laittamiseen, mikä on hyvä asia, ja sittenhän sitä on taas jotain kirjoitettavaa tännekin 🙂

Juwel Rio 180L

Sain tänään myös päivän päätteeksi huonojakin uutisia: tuttava on hävinnyt taistelun syöpää vastaan. Ei pysty oikein käsittämään asiaa vieläkään. Nuori, pikkasta reilu kolmekymppinen nainen. Elämä ei ole reilua kaikkia kohtaan 🙁 Sytytin kynttilän hänen muistolleen.

Samalla muistelen lämmöllä rakasta kissaani ja tätiäni, jotka menetin kesällä juhannuksen alla. En haluaisi käydä mitenkään sentimentaaliseksi, mutta minulla on ollut ilo ja onni, että on niinkin hyviä ystäviä ja kavereita, joita on. Yhdenkin menettäminen olisi ihan kauhea katastrofi! Pitäkäämme kaikki omistamme huolta ja muistakaa kertoa kuinka välitätte heistä. Sitä ei koskaan tiedä milloin se viimeinen päivä koittaa…

Lue artikkeli

Pientä kodin laittoa (2017)

Niinhän se on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta sitten kun on suunniteltu kaikki valmiiksi, pitäisi laittaa hihat heilumaan! Se ei olekaan aina niin yksinkertaista. Noh, jotain pientä viritystä olen taas saanut aikaiseksi, joten voin olla ihan tyytyväinen itteeni 🙂

Olen päättäänyt vaihtaa kämpässä verhoja ja muita tekstiilejä vuodenaikojen vaihtuessa. Ostin muutama vuosi sitten ihanat ruusuverhot, ja ne olivat makuuhuoneessa jonkin aikaa, kesät ja talvet. Nyt kun tapetoin harmaasävyisen kaupunginkuvan isoon seinään, nämä ruusuverhot eivät enää sopineetkaan makkariin, enkä halunnut niistä luopua. En myöskään halunnut tehdä niistä mitään pussilakanoita tms. Ajattelin laittaa ne olkkariin.

Olkkariin ne sopivat aivan loistavasti noin niin kun muuten tunnelmansa puolesta. Minulla oli ostettuna jostain kirpparilta pinkit valoverhot, jotka laitoin myös ikkunalle. Tästä lukunurkkauksesta tuli aivan erinäköinen mitä se oli aiemmin.

Hieman vielä tavaroita siirrelty tässä kohtaa… joku ei nyt natsaa omaa silmään – oisko toi basarirummusta tehty kukkalaari, joka vaatis seuraavaksi huomiota?

Ja olihan noi taulutkin ihan väärässä kohtaa kun ne on laitettu seinälle edellisen sohvan aikana…  niiden paikkoja pitää siis vielä muuttaa.

Minulla oli jemmassa myös ”puolikas” jalkalamppu, josta päätin viritellä kukkasille talveksi valon. Meni tovi kun keksin kuinka saada se pysymään pystyssä, mutta onneksi kävi älynväläys, ja sain toteutettua aika helponkin viritelmän. Minulla oli viiden litran Riihimäen lasiastia, ja mustaa koristesepeliä. Ja eikun puupalikka pohjalle ja siihen reikä, mihin lampun sai ”istutettua”, ja sepelit perään. Siinähän se nyt jököttää suorassa eikä pelkoo, että kaatuisi 🙂

Eteisessä oli niinku -k.a.a.o.s-
En ole edelleenkään tähän tyytyväinen, mutta olen menossa oikeaan suuntaan!
Siirsin komeron Elfa-korit tähän, koska tässäkin mielestäni tarvitsi olla jotain säilytystilaa… kaapit ovat täynnä! Halusin pitää kevyttä takkivaatetusta vaatetangossa, huppareita jne, ja olin aikaisemmin hankkinut ulkotakeille jalkanaulakon. En tiedä, olikohan virhe. Se näyttää aina niin samperin sotkuiselta. Kuitenkin, tähän kohtaan virittelin verhon.

Niin kuin jokaiselta DIY-ihmiseltä varmasti löytyy, niin löytyi minultakin sopivan kokoinen pätkä verhokiskoa jemmasta. Koska en halunnut ruuvailla mitään hirmuviritelmiä naulakon kaappeihin, päätin ratkaista asian hakkaamalla parit pikkunaulat reunoihin, että verhokisko kestää kiinni.

Sit eiku ompelemaan oikeankokoinen verho. Tätäkin kangaspalaa olen pyöritellyt parisen vuotta milloin missäkin, kun en ole saanut sitä sopimaan mihinkään. Kangas on todella kivaa, harmi että tuli hankittua vain kahden metrin pala. Minua häiritsee vielä nuo väärän väriset kaapit… DC-fixillä vaaleiksi?

Verhosta jäi kangasta kuitenkin sen verran jäljelle, että sain vihdoinkin päällystettyä penkille pehmusteen. Tämäkin ollut viritteillä varmasti jo yli vuoden… vaahtomuovipatjasta tuo on tehty.

Tässä on mielenkiintoinen ratkaisu: pistorasia katonrajassa! Noh, sille on kuitenkin käyttöä, kun halusin viritellä akvaariovalaisimen tähän kiinni. Ei kun hankkimaan jatkoroikka ja kiinnikkeillä seinäään ylös kiinni.

Siitä sitten johto alas sinne missä sitä tarvitaan. Tämä alue tässä tulee kyllä vielä siistiytymään. Tarkoitus on vaihtaa tuohon verkotanko, joka sain tuttavaltani.

Makkarin seinä sai uuden suojalistan. Oli ihme, ettei tapetti lähtenyt repsottamaan kun kävelin siitä ohitse, ja lähse aina olkapää tai kyynärvarsi osui tuohon reunaan. Nyt se ei enää haittaa 🙂

Välillä pitää hemmotella ja halailla lemmikkejäkin 🙂 Foxy nauttii sylissä olemisesta!

Mutta lisää sitten taas seuraavalla kerralla… kuvia on taas otettu! Nämä kuvat ovat ajalta 22.10-24.10.2017.

Lue artikkeli