Ajanviettoa lemmikkien kanssa (2017)

Ollaan vietetty lemmikkien kanssa eläintenviikkoa… tosin se on tainnut jo loppua tässä vaiheessa kun kirjottelen tänne. Vedän itseni välillä niin piippuun projektieni tai töideni kautta, että pieni pysähdystauko on useammin kuin onkaan, paikallaan. Käytän sen kaikista mieluiten lemmikkieni hellimiseen!

Toinen kun lähtee sylistä niin toinen tulee tilalle 🙂

Minul on telkkari makkarissa, niin sitä katsoessa Foxy tulee joskus helliteltäväksi…

Josta tulikin mieleen, että kun siirsin sängyn kokonaan seinustaa vasten, se oli todella hankala pedata. Se näytti aina kauhean sotkuiselta, enkä saanut päiväpeittoa mitenkään asettumaan. Kuvassa joku muu on kyllä pedannut pedin, oiskohan Foxy ollut asialla!

Käänsin siis sängyn samoiten päin, mitä se oli alunperinkin. Sängyn kaventamisen myötä tilaa tuli reunoille vähän enemmän. Ja nyt Foxystakin on kiva köllötellä tässä vierellä… koiran peti on tossa vieressä ja sen takana seinää vasten on kissan peti. Siinä ne ovat joka yö vieressäni 🙂

Välillä kun plärään Facebookkia tai katselen videoita Tuubista, Uuno tulee makoilemaan rennosti viereen.

Tein muuten Uunolle uuden makuualustan, joka on samaa kangasta kuin päiväpeittokin. Nyt se sopii hyvin sisustukseenkin! Kuvassa on vielä projekti, joka on seuraavana listalla. Olin aikanaan hankkinut pohjustusmaalia K-Raudasta sitä varten, että nuo hyllynpalaset voi maalata valkoisiksi. Seuraavana siis nämä valkoisiksi, niin kevenee vähän tumma tunnelma makkarissa!

Sain yllätyskirjeen, jonka sisällä oli tällaiset ihanat käsienlämmittimet. Ihan loistavat, kun kirjoitan esimerkiksi tätä blogia! Ei tule kolotuksia niin paljon. Kiitos Minkelille kun teki nämä minulle 🙂 Minkeli tekee myös villasukkia, jos jollain on tarvetta… toki korvausta vastaan.

Timjami…toin siis tämän sisälle kämppään parvekkeelta – VIRHE!!! Sen mukana tuli jotain hirveitä öttiäisiä. Timjamista ei ollut sen suurempaa iloa, vaan se päätyi surutta biojätteisiin.

Joka ikisessä huonekasvissanikin oli jotain öttiäisiä, jotka lopulta tunnistin ripsiäisiksi. Kävin hakemassa torjuntapuikot ja käsittelin kaikki kukkaset mitä minulta löytyi, lukuunottamatta keittiössä olevaa orkideaa. Otan siitä ”mullat” pois, ja hölvään ensiksi pyeretriinillä ja sitten se saa lannoitetta. Uudet lastut tietenkin pitää vaihtaa ja käytän ne uunin kautta niin kuolee kaikki öttiäiset, jos sattuu olemaan.

Kotipihan asfaltilla oli hauskan näköinen kuvio.

Käytiiin koiran kanssa lauantaina 14.10. landella. Siellä on koko vaahteran lehdet maassa! Tuossa tuli kahlattua…

Niin taisi Foxykin kahlata jossain rapakuopassa! Oli muuten suht mutainen koira. Ei naurattanut periaatteessa kyllä yhtään, vaikka vähän naurattikin! Mut saunaanhan me oltiinkin menossa, niin tuli sitten samalla pestyä tämä rapaturkkikin. Oli meinaan ihan kauttaaltaan mudan peitossa 😀

Näihin tunnelmiin siis täältä tänään… nyt kello on niin paljon että pitää käydä nukkumaan 🙂 Kuulemisiin!

Lue artikkeli

Syksy saapuu 2017!

Hei pitkästä aikaa! Koneelle on kasaantunut taas läjäpäin kuvia, ja vain murto-osan voi laittaa tänne… syksykin on meneillään jo hyvää vauhtia, mutta en ole juurikaan ehtinyt ottamaan kuvia väriloistosta, jos sellaista edes onkaan :/

Kun sateet loppuivat, niin onneksi sain yhtenä aamupäivänä napattua kuvan keittiön ikkunasta! (2.10.) Tämä oli todellakin hetkellistä iloa, koska meni varmaan puoli tuntia, niin sininen taivas oli tiessään, ja taas satoi vettä 🙁

En ole montaa vaahteraa nähnyt täällä suunnalla, jossa olisi kunnollinen ruska. Meillä on kuitenkin tässä kävelyreitin varrella ollut yksi, joissa on todella upeat värit 🙂 (21.9.)

Foxy on toisinaan eri mieltä, että pitääkö näitä vaahteranlehtiä aina jäädä kuvaamaan… minun mielestäni sopivat hyvin turkin väriin! (21.9.)

(25.9.)

Tällä hetkellä pääkopassani pyörii niin monta asiaa, jotka ”pitäisi vaan tehdä”. Tein itselleni todo-lappuja, johon kirjoitin kunkin tekemättömän homman. Siitä sitten vaan ottamaan lappu. Muutaman lapun sain totetutettua, loput lojuu olkkarin kirstun päällä kun päätin lahjoittaa peltirasian sitä tarvitsevalle.

Akvaario on jäänyt sisustamatta loppuun. Luovuin kaikista ”tupsukasveista”, mitä tuossa näkyy. Se ei jotenkaan sopinut akvaariooni. Tämän suhteen en aio luovuttaa, teen heti homman loppuun kun siihen tulee kunnolla aikaa 🙂

Huonekasvit kasvavat kovaa vauhtia. Kuvassa oleva kiinanruusu tiputtaa tosin kaikki nuput. Ikävä homma, kun sain sen niin hienosti kukkimaan keväällä. Tosin nyt syksy jne… huomasin muuten, että kasveihini oli ilmestynyt jotain öttiäisiä, joita olen tänään yrittänyt hävittää mäntysuopaliuossumutteella. Osan kasveista olen liipassu mäkeen. En tiedä tarkalleen mistä tulivat, mutta epäilen parveketta. Toin nimittäin sieltä nokkoset sisälle. Olen muutoinkin rajoittanut huonekasvieni määrää kun pitäisi se aika niiden hoitamiseenkin jostain löytyä. Joskus nämä hommat vaan vähän karkaavat lapasista 😀

Koiraa ulkoilutettaessa tulee nähtyä sitten niitä muitakin syksyisiä asioita, kuten näitä mahtavan värikkäitä kärpässieniä! Nämä suorastaan paistavat tien laidoilta. Pidän näistä todella paljon 🙂 (15.9.)

Oli lehtokotilokin sienen päällä… mitä lie sitten tekemässä kun tuskin tuota haluaa itsekään syödä… sattui kait kulkureitille! (15.9.)

Tämän takia piti kurvata autolla ympäri, kun näin tien laidassa kauppaan mentäessä… oikein hurmaava kärpässieniperhe 🙂  (17.9.)

Tällaisia löytyy pitkin kadunvartta kun kävelemme koiran kanssa vanhemmilleni… siinä on ns koivujoho, joiden juuristojen läheisyydessä nämä kasvavat. Koivujen lähellä kasvaa kärpässieniä aika monessakin paikkaa. (19.9.)

Mutta jos tämä tästä tällä kertaa… mukavaa syksyn alkua kaikille!

Lue artikkeli

Vesiaihe parvekkeelle – 2017

Taas on jäänyt tekemättä yksi blogi alkukesästä, mutta tehdään se nyt!

Taustatietona, että minulla on ollut muutamana kesänä parvekkeella vesiaihe, ja tänä vuonna päätin tehdä sellaisen myös. Nyt se piti sijoittaa toiseen kohtaan, koska parvekkeella vaihtui järjestys ja edellisvuonna vesiahetta ei pystynyt käyttämään, koska se oli niin totaalisesti kotkansiipisaniaisten peitossa, että vedet olisivat valuneet siitä lattialle. Virittelin siis tänän vuonna vesiaiheen saniaisten ”ulkopuolelle” 🙂

Alkujaan olin hankkinut tällaisen emalivadin, mutta se osottautui niin hankalan kokoiseksi, että siitä piti luopua. Parvekkeella kun on sitä tilaa rajoitetusti. Tuttava oli poraillut valmiiksi letkua varten reiän keskimmäiseen metalliastiaan ja pariin muuhunkin kohtaan, jotenka minun tarvitsi vaan kasata koko hökötys.

Tarvikkeitahan minulla oli entuudestaan: kolme sisäkkäin menevää metallista kukkaruukun suojusta (metallipurkkisarja), letkua, pieni akvaariopumppu, mustaa koristesepeliä, pizzeriasta saatu isohko säilykepurkki ja koristekiviä.

Koska veden pitää kiertää säiliössä kunnolla ja pumppu piti eristää sepelistä, tein vesiletkusta tällaiset tassut, millä nostaa sisintä purkkia korkeammalle. Purkkia piti nostaa myös sen takia, kun ulkoreunoille laitettavien sepelien piti pysyä paikoillaan. Niiden päälle asetetaan ylemmät kerrokset.

Sisälle tuli siis säilykepurkki.

Korotetaan letkutassuilla jotta vesi pääsee alta paremmin kiertoon ja samalla sepelin saa korkeammalle reunoille.

 

Sitten paikoilleen…

Varmasti riittää vedenkiertoon tämä 🙂

Sitten sitä sepeliä purkin ympärille. Laitoin pohjalle vähän suurempia kiviä, ettei sepeli ”valu” tuon purkkihässäkän sisäpuolelle. Pumppu paikoilleen. Pumppu on viritelty reunaan kiinni metallipannalla, ettei se liiku päällä ollessaan. Kuvasta puuttuu letkunpalanen, joka laitetaan myös tässä vaiheessa paikoilleen, ja letku ujutetaan seuraavista kerroksista läpi ylimpään astiaan.

Johto jää nätisti paikoilleen eikä  törrötä, kun metalliastiaan on sahattu kolonen.

Sitten keskimmäinen astia paikoilleen ja sepeli myös. Jaa miksi laitoin sepeliä tuohon alimpaan astiaan? Noh, myös senkin takia, että siitä tulisi vähän painavampi. Se ei nimittäin liikahda paikoiltaan jos kissa sitä vähän tönäisee 😉

Taaskaan kuvasta ei näy, mutta letkun pää on melkein ylhäällä asti. Tein letkun sivun, lähes ylös, pienet reiät, joista vesi pääsee pois, ja tukin letkun pään korkilla. Piti jotenkin varmistaa, ettei vesi suihkua tuolta ympäriinsä ja että se valuisi nätisti tuosta ylimmästä astiasta alaspäin ”sopivalla voimalla”. Päällimmäiseksi kiveksi valitsin kokoelmastani spektroliittipalasen, joka näyttää kauniilta märkänä ja kun valo osuu siihen tietyllä tapaa.

(tästä on poistettu videoklippi, jossa näkyy, kuinka vesi valuu. Yritän tehdä sen tuubiin jossain vaiheessa)

Lue artikkeli

Parikkalan patsaspuistossa 30.7.2017

Kävimme ystäväni kanssa sunnuntaina 30.7.2017 Parikkalan patsaspuistossa. Kyseessä on edesenneen ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen uskomaton patsaskokoelma, jota on haluttu suojella hänen kuolemansa jälkeen. Ei siitä sen enempää, seuraavassa linkki patsaspuiston sivustolle: www.patsaspuisto.net

Otin itse muutamia kuvia puistosta ja kuvagalleriastani löytyy sitten lisää… Tässä on sisäänpääsy. Kuulin eilen illalla, että tässä rahalippaalla oli käynyt varkaita 30.7-31.7. välisenä yönä. En voinut uskoa korviani, ja totta se kuulemma oli! Ei voi ymmärtää moista. Toivottavasti saalis oli laiha ja tekijät tavoitetaan!

Puistoon astuttaessa näky oli kyllä päräyttävä… tässä niitä joogapatsaita!

Patsaat olivat ”ajan patinoimia”.

Patsaita on kuulemma 255 kappaletta… huhhuh!

Muut patsaat olivat hieman, sanoisinko, häiriintyneen näköisiä… taiteilija oli saanut lahjoituksena ihmisten tekohampaita, ja niitä oli sitten käytetty ihan siihen tarkoitukseensa 😀 Ihan sairaan näköistä mutta hyvinkin sopivaa! Mitä maailma onkaan menettänyt ennen kuin joku keksi laittaa kaikki mummojen ja pappojen tekarit patsaisiin 😀

Puistossa oli samalla puutarha. Kuvassa on herukkapensas taka-alalla. Pihasta löytyi pljon perinneperennoja ja hyötykasveja. Patsaissa oli kukkaistutuksiakin.

Tämä lienee Väinämöinen…

Lue artikkeli

Kukkapenkissä kukkii

Käytiin koiran kanssa tänään autoajelulla, ja matkan varrelle sattui aivan älyttömän näköisiä junavaunuja. Ei muuta ku U-käännös ja takasin ottamaan kännykällä kuvia!

Olin niin täpinöissäni junasta, että päätin lähteä vielä järkkäriä ulkoiluttamaan. Vein koiran kotiin ja heitin uuden reissun. Valitettavasti junavaunut eivät enää olleet paikoillaan, niin otin sitten videokuvaa autosta suoraan. Sain viriteltyä viereiselle penkille kameratelineen ja avot! Siitä kuitenkin sitten jossain muussa vaiheessa lisää… Valokuvauskohteet siirtyivät äitini pihalle ja kukkapenkkiin.

Joskus muinoin kasvatin siemenistä näitä Kamtsakan maksaruohoja. Kohta ne avaa nuput!

Pionien kukinta on myöhässä… kohta nämäkin aukeaa, toivottavasti.

Kasvattelin siemenistä myös näitä punapäivänkakkaroita. Nämä ovat todella pirteän värisiä.

Ihanan hento Vuorikaunokki (Centaurea montana)

Siperiankurjenmiekka kukkii myös tällä hetkellä kukkapenkin laidassa…

Lue artikkeli