I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Lue artikkeli

Vesiaihe parvekkeelle – 2017

Taas on jäänyt tekemättä yksi blogi alkukesästä, mutta tehdään se nyt!

Taustatietona, että minulla on ollut muutamana kesänä parvekkeella vesiaihe, ja tänä vuonna päätin tehdä sellaisen myös. Nyt se piti sijoittaa toiseen kohtaan, koska parvekkeella vaihtui järjestys ja edellisvuonna vesiahetta ei pystynyt käyttämään, koska se oli niin totaalisesti kotkansiipisaniaisten peitossa, että vedet olisivat valuneet siitä lattialle. Virittelin siis tänän vuonna vesiaiheen saniaisten ”ulkopuolelle” 🙂

Alkujaan olin hankkinut tällaisen emalivadin, mutta se osottautui niin hankalan kokoiseksi, että siitä piti luopua. Parvekkeella kun on sitä tilaa rajoitetusti. Tuttava oli poraillut valmiiksi letkua varten reiän keskimmäiseen metalliastiaan ja pariin muuhunkin kohtaan, jotenka minun tarvitsi vaan kasata koko hökötys.

Tarvikkeitahan minulla oli entuudestaan: kolme sisäkkäin menevää metallista kukkaruukun suojusta (metallipurkkisarja), letkua, pieni akvaariopumppu, mustaa koristesepeliä, pizzeriasta saatu isohko säilykepurkki ja koristekiviä.

Koska veden pitää kiertää säiliössä kunnolla ja pumppu piti eristää sepelistä, tein vesiletkusta tällaiset tassut, millä nostaa sisintä purkkia korkeammalle. Purkkia piti nostaa myös sen takia, kun ulkoreunoille laitettavien sepelien piti pysyä paikoillaan. Niiden päälle asetetaan ylemmät kerrokset.

Sisälle tuli siis säilykepurkki.

Korotetaan letkutassuilla jotta vesi pääsee alta paremmin kiertoon ja samalla sepelin saa korkeammalle reunoille.

Sitten paikoilleen…

Varmasti riittää vedenkiertoon tämä 🙂

Sitten sitä sepeliä purkin ympärille. Laitoin pohjalle vähän suurempia kiviä, ettei sepeli ”valu” tuon purkkihässäkän sisäpuolelle. Pumppu paikoilleen. Pumppu on viritelty reunaan kiinni metallipannalla, ettei se liiku päällä ollessaan. Kuvasta puuttuu letkunpalanen, joka laitetaan myös tässä vaiheessa paikoilleen, ja letku ujutetaan seuraavista kerroksista läpi ylimpään astiaan.

Johto jää nätisti paikoilleen eikä  törrötä, kun metalliastiaan on sahattu kolonen.

Sitten keskimmäinen astia paikoilleen ja sepeli myös. Jaa miksi laitoin sepeliä tuohon alimpaan astiaan? Noh, myös senkin takia, että siitä tulisi vähän painavampi. Se ei nimittäin liikahda paikoiltaan jos kissa sitä vähän tönäisee 😉

Taaskaan kuvasta ei näy, mutta letkun pää on melkein ylhäällä asti. Tein letkun sivun, lähes ylös, pienet reiät, joista vesi pääsee pois, ja tukin letkun pään korkilla. Piti jotenkin varmistaa, ettei vesi suihkua tuolta ympäriinsä ja että se valuisi nätisti tuosta ylimmästä astiasta alaspäin ”sopivalla voimalla”. Päällimmäiseksi kiveksi valitsin kokoelmastani spektroliittipalasen, joka näyttää kauniilta märkänä ja kun valo osuu siihen tietyllä tapaa.

(tästä on poistettu videoklippi, jossa näkyy, kuinka vesi valuu. Yritän tehdä sen tuubiin jossain vaiheessa)

Lue artikkeli

Kuvia ja taas kuvia… ei kohta enää kerkee!

Olen taas ollut erittäin ahkera kuvien ottamisessa, mutta sitten laiska kirjoittamisessa. Ajatus katkeilee jatkuvasti kun jotain edes aloittaa. Mutta kokeillaas nyt sitten vähän paremmalla menestyksellä!

Edellinen postaus on sitten tehty näköjään 18.5, että aikaa on kulunut. Tämähän sitten onneksi tarkoittaa sitä, että olen saanut istutettua kaikki parvekerehut ja vähän muutakin. On tehty äidille kukkapenkki yms. Mutta pysytään nyt tässä omassa parvekkeessa tällä kertaa, äidin pihasta myöhemmin.

Toukokuu oli ihanan lämmin ja sain puuhastella paljon parvekkeella, ja ehdin jopa pari iltaa istuakin tuolla ”puistikossa” Foxi-koiran kanssa. Kuvassa vasemmalle on vielä tulossa pöytä, johon laitan joitain kasveja, mm. daaliat laitetaan siihen. (kuva: 2.6.2016)

Yksi ostamani tuija ei oikein ole viihtynyt tuolla, ja saattaa olla, että kaivan sen ylös ja vien tuonne pihalle saunan eteen kasvamaan, jos saan siihen luvan. Loput kaksi tuijaa ovat ihan hyvissä voimissa.

En kyllä tajua miten, mutta onneksi hoksasin käyttää näitä kotkansiipisaniaisia parvekkeella! Nämä ovat kerta kaikkiaan niin mahtavia parvekekasveja että huh! Suosittelen siis muillekin. Ja omat saniaisethan ovat vanhempieni pihalta haettu ihan luvan kanssa. Metsästä siellä kasvavia saniaisia ei pitäisi käydä hakemassa, että kyselkäähän tuttavilta kuka haluaa noista kotkansiivistä eroon. Ne tuppaavat leviämään pihoilla niin tolkuttomasti, että varmasti löytyy jakotaimia antaa tai myydä.

Tuijien juurille istutetut saniaiset kasvavat myös. Äh, tässähän on vielä yksi kasvi, jota en ole istuttanut; muraatti. Täytyneepä korjata asia lähipäivien aikana.

Laatikossa olevat parvekekukat ovat lähteneet todella hyvin kasvamaan. Lobeliat ostin, ja pätkin saksilla osiin, mutta samettikukat ovat omaa tuotantoa 🙂 (huomaa noi hullut saniaiset tossa kukkalaatikon alla!!!)
Ripottelin tuonne kukkalaatikkoon vielä orvokin siemeniä. Toivottavasti ne lähtevät myös kasvamaan.

Itse siemenistä kasvattamani aitoelämänlanka on ilmeisesti juurtunut hyvin, koska se tekee jatkuvasti kukkaa.

Nautimme varmasti hauvelin kanssa tulevasta kesästä parvekkeella! Tuunasin vielä tuon sukulaiseni tekemän penkin sillä tavoin, että pätkäsin toiselta puolelta käsinojan pois, ja tein toiseen laitaan selkänojan. Nyt voimme röhnöttää siellä sitten kaikki elukat 🙂 Penkki on sijoitettu tällä kertaa toisin päin (aiemmin päätyseinää vasten), että siihen ei myöskään sada vettä koskaan. Voin siis istua tuolla sateellakin. Tästä täytyy oikeasti pitää!

Parvekkeestani on tulossa tänä vuonna huomattavasti hillitympi. Ei siis älytöntä kukkaloistoa, vaan seesteisyyttä saniaisten avulla ja joitain väripilkkuja siellä täällä. Hyötykasvit pitää löytyä, en voisi elää ilman niitä. Eli tomaattia on yksi Blagovest F1, yrtit tietysti ja kirsikkatomaatteja kaksi. Että näillä mennään!

Lue artikkeli

Pitäisiköhän nämä jo istuttaa?

Olen monesti miettinyt, mahtaakohan ihmiset siivota aina etukäteen kaikki paikat ennen kuin he ottavat kuvia blogeihinsa… ei varmaan tekisi pahaa itsellekään! Kauheeta mikä sotku jäi lähes kaikkiin kuviin taustalle, mutta eihän tällainen taimien kasvattaminen ole kovinkaan siistiä puuhaa. Pääasia kunhan lopputulos on sitten hyvä 🙂

Iso osa taimista on jo sellaisia, että ne taitavat kaivata suurempiin kasvuastioihin… esimerkiksi tomaatit. Tässä epätoivoinen näkymä ”taimitarhaan”. Taimet ottivat lainaan olohuoneen kahvipöydän, jota odotan innolla takaisin.

Unohdin vahingossa daaliat parvekkeelle parina yönä, jolloin oli todella kylmää… pelotti, että tapan ne, mutta kyllä ne vaan sieltä vartta puskevat jokaisesta ruukusta!

Timjami on myös vihdoinkin laitettu kasvamaan. Viime vuonna ne oli laitettu suoraan peltiastiaan, mutta tänä vuonna laitoin astian sisään muoviruukun, jotta salaojitus onnistuisi paremmin.

Parvekkeella on uusia kasveja myös! Mukaan on liittynyt yksi muraatti K-Raudasta…

… ja Ihana verenpunainen pelargonia Uosukaisen puutarhalta (FB-sivulle).

Tulipahan vielä hankittua yksi kukkalaatikko, johon laitoin lisää kotkansiipisaniaisia kasvamaan. Yritän saada tähän peitteeksi sammalta ja muutakin, että kosteus säilyisi paremmin. Muutoin parvekkeellani näyttäisi olevan vielä täysi kaaos!

Jospa nyt lähipäivinä istuttelisin rehut paikoilleen, niin saisi sitten siivottua paikatkin… ja ennen kaikkea, pääsisin nauttimaan aikaansaannoksista 🙂

Lue artikkeli