Tag Archive: kevät

Immalanjärven kevät

Kävin pikavisiitillä Immalanjärven rannalla eilen, 2.5 ja vappuaattona. Tämä paikka on jäänyt ihan totaalisesti väliin jostain ihmeellisestä syystä, varmaankin myös siitä, että sinne ei saa viedä koiraa. Harmillista. Ottaisin mielelläni koirani mukaan tänne päiväpiknikille tai muuten vaan hengailemaan. Paikka on kesällä varmasti mahtava. Otin kännykällä muutaman foton…

Puissa ei ole vielä lehtiä mutta nämä terijoensalavat ovat veistoksellisia ihan näin lehdettöminäkin. Ne tekivät kivat varjot tielle auringon paistaessa.

Uimarantaa… En tiedä onko tälle hiekka-alueelle tarkoitus tulla jotain lisuketta tai hiekkaa ylipäätään. Se oli jotenkin epämiellyttävän oloinen, sikälis jos siihen pitäisi asettaa viltti, jotta pääsisi makoilemaan auringossa.

Lapsille oli rakennettu varjopaikkaan kiipeilyteline.

Jäät olivat lähteneet jo järvestä, ja rannat on täynnä tällaista jäähilettä, ”on the rocks”. Niistä kuului kiva ratina 🙂

Kurvasin vappuaattona lintutornille, ja keli oli aivan peilityyni… puolipilvistä… siispä veteen maalautui aivan uskomaton taivas! (suurempi kuva klikkaamalla)

Tässä kohtaa rantaa seisoskeli ihan mielellään! Alueella on todella paljon lintuja, ja taustalla kuuluikin jatkuva lintujen sirkutus. Musiikkia korville 🙂

Lintutornista otettu panoramakuva. (suurempi kuva klikkaamalla)

On se torni kyllä rakennettu ihan oikeaan kohtaan. Sieltä avautui koko Immalanjärvi kaikessa komeudessaan. Paikalla oli vielä pari lintubongaria. He löysivät ainakin tavin siinä minun paikalla ollessani. Itseäni hieman alkoi palelemaan mutta näitä lintubongareita ei paljon kolea sää haitannut… he olivat olleet eri paikoissa bongailemassa tirppoja jo viisi tuntia!

Löysin tällaisen sivuston kuin järviwiki… sieltä löytyi myös Immalanjärvi 🙂
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Immalanjärvi_(04.192.1.001)/Lietteen_uimaranta?setskin=meiko

Kevään merkkejä

Kävin vapppuna pyörähtämässä tätini luona Ruokolahdella, ja samalla tarkastamassa kangasvuokkojen tilanteen. Siellähän ne ovat samalla paikallaan mitä aikaisempinakin vuosina 🙂 Vain pari nuppua oli aukeamassa… ehkäpä pitää odotella joitain päiviä josko niitä nousisi lisää.

Kangasvuokkojen lähettyvillä oli tällaisia reikiä maassa vähän joka puolella. Onkohan ne muurahaisten tekosia, vai maa-ampiaisten? Selkeästi joku lössi oli kaivautunut hiekkamaasta ylös.

Viikonloppuna tuli käytyä vanhemmillani, ja tietysti tarkistettiin piha. Linnunpöntöt laitettiin paikoilleen, ja äitini putsasi kukkapenkit. Kasvimaalla mansikat olivat rehahtaneet kasvuun ja ne olivat tehneet paljon sivuversoja. Ne pitää pätkiä pois, jotta pääkasvi saa voimaa ja kasvattaisi mansikoita. Kasvimaan ”siivous” kuuluu sitten minulle lähiaikoina.

Siilikin oli herännyt!

Sammaleet ovat myös heräilleet 🙂

I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Taimia ja huonekasveja

Jotenkin tuntuu siltä, että joka kerta kun aion mainita, että en laita enempää rehuja kasvamaan parvekkeelle, mieleeni tulee jotain sinne laitettavaa! Eli, vielä on yritit yms laittamatta ja niille tulee kohta kiire. Mutta, sammarit ja köynnökset ovat ihan hyvässä kasvussa jo. Kahdessa edessä olevassa mustassa suuremmassa astiassa on daalioita itämässä. Tuli sorruttua kun kävin Lidlissä… näitä minulla on ollut aikaisemminkin.


Köynnöskasvit ovat päivänsiniä ja aitoelämänlankaa. Tällä kertaa olen merkinnyt ne tarkemmin, eikä tarvitse käydä arpomaan missä ruukussa on mitäkin. Nämä on jo kertaalleen latvottu.

Ajattelin viedä keltaiset daaliat äidin pihalle.

Vaaleanpunainen daalia on tällaisessa purkissa. Olen laittanut tähän ruukkuun kaksi mukulaa.

Molemmista pusseista jäi yhdet mukulat jäljelle, ja vien ne tänään sukulaiselleni, jossa minua muutekseen odottaa perinteiset munkkikahvit ja sima! On muuten aika upeaa saada syödä aidon maalaistalon emännän tekemiä munkkeja jokainen vuosi… vappu ei olisi mitään ilman niitä!

Kerroin aiemmin, että minulle tulee banaanin pistokas postisssa ja tässä se on! Apua, mitä mie tälle teen 😀 Sille on jo valittu kasvupaikka tynnyrin päältä kunhan on sen kokoinen, että se näyttää siinä miltään. Eli saanen esitellä uusin huonekasvini Dwarf cavendish. En tiedä kumpaa sukupuolta tämä nyt sitten olisi, mutta pitäähän tälle nimi antaa, ni mielestäni Anskubansku sopii oikein loistavasti 🙂
Dwarf Cavendish banaani

Vähäisetkin taimet on nyt koulittu!

Nyt on käynyt niin, että kaikki taimet on koulittu ja laitettu ruukkuihin, joissa saapi sitten kasvaa istuttamiseen asti! Noh, näitähän ei nyt tällä kertaa ollut mitään älytöntä arsenaalia, niin kuin on parina edellisenä kesänä vähän karannut lapasista koko touhu… laitoin nyt köynnöstäviä kasvamaan: päivänsiniä, aitoelämänlankaa ja mustasilmäsusannaa. Jos sais ne kasvamaan kahta kehikkoa pitkin, ja mustasilmäsusannaa seinustalle. Sitten laitoin samettikukkaa ja muutaman tarhasalkoruusun. Tarhasalkoruusu on tarkoitus laittaa vanhempien pihalle kasvamaan. Ja onhan minulla tomaatteja, ja lobeliat on vielä laittamatta! Olen kyllä vakavissani miettinyt, etten paljon muuta tuonne partsille laitakaan. Täytyy tosin varmistaa, että timjamit ja oreganot + mansikat vielä lähtevät alkuun. Olihan minulla tarkoituksena laittaa vesiviljelyyn mansikoita, koska pidän niistä. Suunnitelmat siis kesken vielä jonkin verran.

Pääsiäiseksi hankittu narsissi on ihan levällään… taitaa olla ”aika” ohitse! Anopinhampaat (oikealla) saivat myös uudet ruukut. Niistä puuttuu vielä koristeruukku.

Hankin hienot pinkit istutuspotit… ei ollut muuta tarjolla! Luulin vielä, että niitä olisi ollut paketissa 25, mutta niitä oliki 20 kappaletta. Onneksi ei ollut samettiruusun taimiakaan, keltaisia, oikeastaan tuon enempää koulittavana. Osa meni kompostiin kun olivat niin pieniä ja heiveröisiä.

Tässä näitä taimia on lisää… mustissa pikkupoteissa on samettiruusua myös, Tiger Eyes-lajiketta, jota oli viime kesänä vähän kasvamassa. Otin siemenet talteen ja nyt niitä tulee sitten lisää.

Jotta en menisi sekaisin taimissa (en tiennyt pinkeistä istutusastioista vielää tässä vaiheessa), niin laitoin Tiger Eyes-samettikukkien potteihin hammastikut, jotka merkitsin punaisella CD-tussilla.

Köynnöksiä todellakin on kasvamassa. Osa koulittu pari päivää sitten ja osa tänään. Laitettu tukikepit, ja pätkästy noin 20cm:n korkeudelta. Pitää toivoa, että lähtevät kasvamaan niin saan partsille kasviseinämää!
Köynnökset

Tulin autolta kotiin, ja satuin ohi mennen huomaamaan punaisen pisteen… kah, leppäkerttuhan se siinä. Otin hänet mukaan ja vein parvekkeelleni talvehtineiden kasvien sekaan. Pitää toivoa, että kaveri jaksaisi majailla parvekkeellani koko kesän 🙂
Leppäkerttu

Kohta pääsee kukkapenkin kimppuun!

Olen useamman päivän ajan käynyt vanhempieni pihalla laittamassa milloin mitäkin. Eilen käytin koko päivän ruusupenkin laittamiseen, koska se oli akuutein homma, ja kaikista yksinkertaisin. Sen sai tehtyä yhdellä kertaa valmiiksi muutamassa tunnissa. Ruusupenkki tuli etupihalle, ja sitten on takapihan vuoro.

Lähtötilanne oli tämä pienemmässä kukkapenkissä:

Kaamea ryteikkö vielä talven jäljiltä, eikä mitään oltu vielää leikattu pois. Rastilla merkattu kanto oli niin laho, että kun sitä vähän potkaisi, se mureni lähes palasiksi. Se sai siis lähteä. P-merkin kohdalla on pioni, joka säästetään. Se on istutettu siihen vasta pari vuotta sitten. Takana oleva rinkula ”K”, on kirsikkapuu, joka kuoli pystyyn. Osasi kyllä tehdä versoja pitkin pihaa ties mihin… esimerkiksi just kukkapenkkiin -> UUNIIN! Kirsikkapuun kaivaminen osottautui hieman työläämmäksi kuin olin kuvitellut. Pihalla on aika savista maata, ja voi vaan kuvitella kuinka tuollainen puu ottaa maahan kiinni siihen saveen… poistelin siis kirsikkapuuta useamman päivän ajan, kun en halunnut repiä selkääni. Ja homma oli tehtävä niillä työkaluilla joita oli tarjolla – lapiolla ja kirveellä.
Tänään vihdoinkin sain kaivaneeksi kirsikkapuun ylös! Siellä se nyt lepää köllöllään nurmikolla. Säästän kaikki perennat tästä kukkapenkistä. Tässähän kasvoi akileijoja, tarhaukonhattua, ukonkelloa, palavarakkautta, liljoja, vuorikaunokkia, kevätesikkoa ja pioni. Tähän on myös tarkoitus tehdä jonkinlainen pieni kivikkopuutarha, johon siirrän etupihalla pensaan katveessa olevat mehitähdet. Pääsen tämän kimppuun sitten ensi viikolla. Tarkoitus on reunustaa kukkapenkki lecaharkoilla. Siitä löytyy juuri sopivankokoinen kapea malli, joka ei ole edes järin kallis. Odotan myös, että Lecaharkkoihin kasvaisi sammalta. Siinä on ainakin tartuntapintaa.

Suurempi kukkapenkki saa myös muodonmuutoksen, mutta teen sen viimeisenä, koska siitä ei ole vielää nousseet kaikki perennat. En muista ihan tarkalleen mitä siihen viime kesänä istutin, mutta tässä on mm. minun ritarinkannukset. Ja näyttäisi siltä, että ne lähtevät tänäkin vuonna kasvamaan. Olin näkevinäni yhdessä pienet alut jo. Samoin liljajuurakot pitää pätkiä pienemmiksi sekä kevätesikot. Olen harkinnut kunnolla leviäville kasveille juurille jotain millä rajoittaa juurien kasvua liian pitkälle. Voisi sitten tulevaisuudessa helpottaa kukkapenkin hoitamista. Tästä kukkapenkistä lähtee myös kartiovalkokuusi. Äitini on sen siihen joskus istuttanut, mutta ei tiennyt millaiseksi tuokin voisi kasvaa…

Kartiovalkokuuselle on käynyt näin:

Eli siitä on toinen puoli täysin kuollut. Leikkasin taaimmaisena olevasta tuijasta alimmat oksat pois koska ne peittivät ison osan kukkapenkkiä. Sen myötä huomasin tämän kuusenkin surkastumisen. Yritän siirtää kartiovalkokuusen toiseen paikkaan, jos se alkaisi tekemään ns nurjallekin puolelle oksia kuolleiden tilalle.

Äidille ruusuja

Sain eräältä puutarhaihmiseltä ruusun juurakoita, ja ne oli tarkoitettu äidille etupihalle tekemäni kukkalaatikon tilalle. Vanhempani esittivät toiveen, että laatikko purettaisiin. Olin samaa mieltä. Laatikon laudat eivät nimittäin olleet kestopuuta tmv, niin ne olivat jo ihan läpimätiä. Ja koska kyse on etelänpuoleisesta, suht paahteisesta paikasta, halusin siirtää siitä perennat pois ja laittaa tilalle jotain vähän vähemmän huoltoa kaipaavaa, esimerkiksi ruusuja. Juurakot olivat neilikkaruusuja. Samoin keltainen pensasruusu penkereeltä siirtyi laitimmaiseksi uuteen istutuspaikkaan.

Kuvaa ennen…

Laudat lähtivät helposti irti, ja murenivat suurimmalti osin. Puretusta kukkakaukalosta tuli kottikärryllinen multaa. Loput jäivät ruusuja varten. Perennat laitoin väliaikaiseen säilytykseen muoviastiaan. Ne siirretään takapihalle kukkapenkkiin. Reunustin istutusalueen sanomalehdillä.
Mukana oli myös pihan pikkuapulainen, Foxi. Se on tottunut olemaan seuranani kun touhuan pihalla istutusten parissa.

Lopputulos näyttää sitten kutakuinkin tältä:
(Kuva on otettu ennen reunimmaisen ruusun leikkaamista)

Sitten ei muuta kun seuraavaksi takapihan kimppuun uutta istutusaluetta laittamaan!

Taimet koulittu

Nyt on päässyt käymään niin mukavasti, että olen koulinut kaikki tämän vuoden taimet! Kyllä. Uskomatonta, mutta totta… tosin asia saattaa vielä muuttua jos päätän laittaa lisää kasveja itämään. Nyt pitää jotenkin yrittää pysyä housuissa näiden taimijuttujen kanssa… Lobeliaa on vielä tulossa, mutta niitä ei tarvitse koulia.

Kävin hakemassa pajunoskia köynnöksille tukikepeiksi. Täällä Imatralla oksien katkomista ei kielletty, niin kuin naapurikaupungissa, Lappeenrannassa. En kyllä tajua miksi he sen kielsivät, kun paju ei juurikaan tuumaa siitä mitään, jos sen oksia katkotaan. Ihmiset ihmettelivät mm. pääsiäisenä, että mistä saavat virpomavitsoja, jos pajunoksia ei saa kerätä. Kuites, laitoin köynnöstuet päivänsinille, keisarinkierrolle ja mustasilmäsusannalle. Köynnöstaimien välissä valkoisessa astiassa on chilejä omissa ruukuissaan.

Tässä koulittuna punapäivänkakkaroita (vasemmanpuoleiset), ritarinkannuksia ja samettikukkia. Lahjoitin läjän punapäivänkakkaroiden koulimattomia taimia eräälle Facebook-ryhmäläiselle. Niitä olisi tullut aivan liikaa omiin tarpeisiini. Ai niin, ja onhan tuossa vielä valkoista kesämalvikkia neljän hontelon taimen verran.

Sain tällaisen ihanan chilin tuttavaltani lahjaksi pääsiäisenä. Se oli aivan täynnä ”hetelmiä”… oli kuulemma hankittu Ikeasta. En tiennyt, että sielläkin myydään chilejä. Noh, mitäpä sieltä ei saisi!

Harvestoin kaikki chilit siitä pusikosta pois, ja siitähän tuli melkoisesti satoa! Ne olivat tämän näköisiä… tai ainakin tämä yksi oli tämän näköinen. Lienee kyseessä jokin hybridi.

Taimia uusiin kasvuruukkuihin

Samettikukat pitää, tai pitäisi, kolmen viikon kuluttua taimien ilmestymisestä koulia. Itse olin hieman myöhässä tämän asian kanssa, joten päätin ryhtyä toimiin. Samoin istuttamani köynnöstävät kasvit, keisarinkierto ja päivänsini, kaipasivat omat ruukut. Chilit olivat tulla istutusastiastaan ulos… eli nekin oli laitettava omiin ruukkuihinsa. Olikin sopivasti harmaa päivä, joten ei haitannut yhtään istua sisällä sormet mullassa!

Ensin tietysti virittelemään tavaroita, joita tarvitsee… Näyttipäs pöytä vielä tässä vaiheessa tyhjältä…

Päivänsinit vas. etualalla, keisarinkierto keskellä ja mustasilmäsusanna oikeassa reunassa.

(Blogin kirjoittamiseni muuttui juuri yksikätisen hommaksi… nimittäin kissa tuli syliin. Noh, kokeillaan silti jatkaa…)
Mikä näihin köynnöstäviin kasvehin tulee, niin pitää yrittää muistaa jatkossa laittaa ne itämään yksittäisiin ruukkuihin. Niitä olisi sitten helpompi siirrellä tilanteen niin vaatiessa. Ja nyt, esimerkiksi mustasilmäsusanna (Thunbergia alata) iti ihan eri tahtiin kun muut. Ne oli siirrettävä hyvin pieninä taimina kasvuruukkuun aikaisemmin, mitä olisi ollut tarve. Toivottavaasti kestävät siirron. Jaa, miksi sitten siirsin ne tässä vaiheessa? Noh, kun idätysastia olisi jäänyt tyhjilleen suurimmalti osin. Käytin päivänsinin ja keisarinkierron taimimullat uudelleen kun istutin taimet uusiin ruukkuihin. Ja vaikka ne olisi jättänyt paikoilleen astiaan, olisi ollut aika turhaa yrittää pitää multaa kosteana (käyttökelpoisena) siihen asti kun susannnat saa astiasta pois. Tajusin myös, etten ollut muistanut hankkia köynnöskasveille tukikeppejä. Eli huomenna on heti lähdettävä kauppaan niitä ostamaan, jotta kasvaminen pääsee kunnolla vauhtiinsa.

Chilit olivat itäneet todella hyvin. Hybridistä itivät kaikki neljä laittamaani siementä, ja tavallisesta chilipaprikasta iti 7/8 siementä. Kaikki on nyt koulittu, ja laitettu omiin kasvuruukkuihinsa. En laittanut näille vielää lannoitetta, mutta kanankakka on tuossa odottelemassa valmiina ja oli tarkoitus tässä lähipäivien aikana alkaa sieltä täältä upottamaan rakeita multaan taimien juurille. Chilit tarvitsevat hieman enemmän kasvutilaa juurilleen, niin laitoin ne nyt tässä vaiheessa jo hieman suurempiin kasvuruukkuihin. Niitä mahtuu tuollaiseen karkkirasiaan sopivasti neljä kappaletta. Niissä on sitten helppo siirrellä chilit aina ikkunalta toiselle, missä auringonvaloa nyt sattuu milloinkin olemaan.

Samettikukkien taimet saivat ”pienmmät yksiöt”. Näille tulossa myös jokaiselle mitä pikimmiten oma kanankakkarae.

Tässä niitä nyt sitten on pöydän täydeltä… tai eihän tuo vielää ole edes täynnä! Vasemmalla etureunassa on kaksi rasiaa (6-päkkiä) ritarinkannuksia. Jotkut taimet olivat vielä niin pieniä, että jätän ne hetkeksi kasvamaan. Elikkäs, nämä ovat nyt niitä itsekerättyjä siemeniä, joita otin aikanaan talteen omista ritarinkannuksista, jotka sain ihmeen kaupalla kasvamaan kaverin pihalla. Ritarinkannuksien taimien ”yläpuolella” on tyhjillään kasa pieniä istutusruukkuja, jotka tulevat vielä käyttöön, eli pöytä on vasta ”puoliksi täynnä”.

Vielä jäi tekemistä… en koulinut yhtään punapäivänkakkaran taimea, ja niiden vuoro on tässä lähipäivien aikana… mahdollisesti jo tänään. Saanpahan sitten laitettua multahässäkät hetkeksi pois silmistäni ja aloittaa kämpän siivoamisen, nimittäin pääsiäisenä minulle tulee vieraita. Loput taimen alut saavat kasvaa vielä rauhassa kunnes ovat sen kokoisia, että kestävät siirtämisen.

Taimia näkyvissä – hohoi!

Olen istuttanut lähes kaikki tälle kesälle tarkoitetut kylvökset jo, lukuunottamatta joitain yrttejä. Nyt sitten odotellaan kärsimättöminä, milloin kaikki kylvökset ”heräilevät”, ja alkaa tulla taimia näkyviin. Osassa niitä on jo!

10.3. oli taimitarhani tämän näköinen, eikä taimia ollut vielää ihan niin paljon näkyvissä.

Laitoin köynnöstävät kasvit omaan rasiaansa, mutta olisi pitänyt vielä katsoa hieman tarkemmin kuinka kauan niiden pitäisi itää. Nyt mustasilmäsusannan taimia ei ole näkyvillä, mutta päivänsinin ja elämänlangan taimia taasen on. Päivänsini ja elämänlanka itivät 4 vuorokautta. Tältä näyttää niiden pussukat:

Kylvin aikamoisen läjän punapäivänkakkaroita… pussissa oli värisekoitus, niin jos haluaa tietynvärisiä kakkaroita, niin pitää laittaa iso määrä kasvamaan ja antaa kukkia rauhassa vaan. Niistähän voi sitten valita ne tietyn väriset, mitä haluaa säilyttää. Näitä on tarkoitus viedä äidin pihalle, etupihan kukkalaatikkoon.

Punapäivänkakkaroiden kanssa samaan lootaan meni Kesäpäivänhattu, josta vielä hieman epäröin, lähteekö itämään vai ei. Siemenet ovat vuosien takaa… mutta jollen nyt ihan väärin näe, niin kyllä sieltä jotain kohtapuoleen pilkottaa. Tässä kuva pussukoista:

Chilitaimet siirsin jo kukkapöydälle totuttelemaan suoraan auringonvaloon. Alkavat olla kyllä sen kokoisia jo, että ne pitää koulia ja laittaa omiin ruukkuihinsa kasvamaan. Täytyy siis käydä alakerrassa varastossa tutkailemassa muoviruukkutilanne.

Istutin kissoillekin ruohot. Kissoille saa kätevästi kauniita juomakuppeja, kun hankkii koristeruukun. Sen saa hyvin naamioitua juoma-astiaksi.

Nyt jännään sitten seuraavia päiviä, mitenkä ritarinkannuksille käy. Olin näkvinäni, että nekin saattaisivat jopa itää. Tämä on todella mielenkiintoista seurattavaa. Olen nimittäin itse kerännyt aikoinani noista omista ritarinkannuksistani siemeniä talteen, ja en ollut kylmäkäsitellyt niitä. Nyt kun viime syksynä vielä kävin tyhjentämässä talolta tavaroita (tai siis keräämässä omani pois), niin nämä siemenet tupsahtivat vain jostain laatikosta minun eteeni. En tietenkään muistanut, että minulla olisi edes ollut näitä missään jemmassa. Noh, laitoin ne noin kuukaudeksi pakastimeen, ja sen jälkeen pariksi viikoksi jääkaappiin. Jaoin näitä siemeniä muillekin halukkaille Facebookin puutarha-ryhmässä. Aikomuksenani ei ollut laittaa näitä itselle yhtään kasvamaan, mutta arvatkaa maltoinko pitää näppini erossa niistä?!?
No, en tietenkään. Haluan tietää itävätkö nuo siemenet. Jos niin on, niin voin sitten vaikka myydä loput siemenet ensi syksynä tai tulevana keväänä pois. Tai sitten kasvatella taimia halukkaille. Nyt tosiaankin, niissä näyttäisi olevan jotain eloa! Niistä sitten lisää tulevaisuudessa, kunhan selviää ovatko ne siemenet vain homeessa, vai tuleeko niistä jotain muuta. Tämä asia selvinnee läpipäivien aikana!