Tag Archive: parvekepuutarha

Juhannus on lusittu

Hei pitkästä aikaa! Juhannus meni itsellä ainakin todella rauhallisesti mutta aina on aikaa sen verran kuvailla ympäristöä että saa kuvia blogiin.
Tämän vuoden kevät on ollut niin lämmin, että ei ole oikein saanut mitään aikaseksi parvekkeellakaan, tai sitten minusta on tullut vain niin vaativa, että nykyinen kattaus ”ei ole mitään” 😀 Noh, käydään sitä nyt sitten hieman läpi…

Olen yhdet nurmikot jo Uunolle lattanut, ja ne on kyllä jo kompostissakin, mutta pitää nyt vielä laittaa näin parvekkeellekin ”vakioastiaan” lämpäre nurtsia kissaa varten 🙂 Siemenet on siis laitettu tänään vasta itämään.

Sohvanurkkaus on jotenkin masentavan näköinen tänä vuonna… en tiedä mikä mättää, mutta ruuvasin tuohon ns pöydän päälle tollaisen tasaisen valkoisen kannen, että siihen voi laittaa vaikka vesilasin (tai punkkulasin). Ompelen siihen kyllä pöytäliinan että se peittyy. Olen lisäksi vielä kahden vaiheilla kääntäisinkö tuon sohvan kuitenkin vielä pituussuuntaan ikkunan alle, niin kuin se on edellisenäkin vuotena ollut. Pöytä tulisi nurkkaankaiteen viereen sitten. Sohva pysyisi sateella kuivana nääs 🙂

Teki yksi päivä kovasti mieli valkosipuliperunoita, ja minulla piti olla kylmäkellarissa pahvilaatikollinen perunoita, rosamundaa ja timoa. Ajattelin siis hakea sieltä satsin ja kappas perkele, potut olivatkin itäneet oikein kunnolla 😀 Otin muutaman kotiin kuvattavaksi, ja pitäähän ne varmaan laittaa sitten parvekkeelle johonkin ämpäriin kasvamaan, ei niitä syödäkään enää voi! Ehtiiköhän tälle vuodelle tulla edes satoa… noh se menee testiin sitten lähiaikoina.

Lämpimän kevään myötä puutarha on aika komeassa loistossaan äitini pihalla. Tässä pari kuvaa kukkivista kasveista…

(punapäivänkakkara edessä ja salvia takana)


(kiinanpioni Sarah Bernhardt)

Kiinanpionissa on älyttömän kokoiset kukat tänä vuonna. Mietittiin mistä mahtaisi johtua, mutta sitten aavisteltiin, että vanhempieni kissa on jäljistä päätellen käynyt lannoittamassa lähistöä. Mahtaisiko johtua siis siitä 😀 Kissan paska on hyvää lannoitetta!

(Kiksu-neiti)

Takapihan kukkapenkki kukkii myös ja se on vieläpä suhteellisen rikkaruohovapaa. Oikealla on jokin pioni vielä, en muista lajiketta. Äiti on ostanut sen joskus muutama vuosi sitten, ja pelkäsin sen kärsivän, kun siirsin sen tähän nurkkaan uuden kukkapenkin myötä. Hyvin kasvaa kuitenkin 🙂 Kyllä pionin voi siirtää!

Tuli sitä juhannuksena tehtyä yksi pesällinen kokkoakin… ei kehdattu enempää polttaa kun oli aika tuulinen keli ja koko kevään juhannukseen asti on ollut todella kuivaa. Eli metsäpalovaroitus oli voimassa vissiin torstaihin asti. Perjantaina oli oikein myrsky!

Juhannuksen alla vuosi sitten menehtyi myös rakas kissani, Spede, sekä kummitätini. Heitä muisteltiin myös. Spedehän sieltä parvekkeelta nyt puuttuu, niin voi olla ettei sen takia minun silmää oikein miellytä :/ Parveke on yleensä viritelty kissojen ehdolla.

I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Parveketta 2.8.2016

On muuten todettava, että vaikka parvekkeeni on mielestäni todella viihtyisä juuri tällä kattauksella mitä siellä on, niin se on valokuvauksellisesti hieman tylsä. Ainoat väriläiskät ovat amppeleissa roikkuvat pelargoniat ja parvekelaatikko kaiteella! Päivänsini kukkii toki, mutta minun pitäisi mennä parvekkeen ulkopuolelle ottamaan siitä kuvia, ja se ei varmaan onnistu ihan tosta vaan. Taidan siirtää tuosta ikkunalta yhden aitoelämänlangan tuohon parvekkeen reunalle, josko se vaikka kiipeisi köynnösritilään, joka on jäänyt ihan paljaaksi. Kukkaset ovat tällä hetkellä katonrajassa, niin mitä iloa niistä siellä on? Ei mitään.

Tästä näkymästä en haluaisi luopua, mutta kirsikkatomaatti on varmasti tuotava jossain vaiheessa sisälle kasvamaan, että ehtii kypsyttämään tomaatit. Daaliat eivät myöskään ole tehneet edes nuppuja. Mikä lie niitäkin vaivaa. Oiskohan laitettu liian pieniin ruukkuihin? Pihalla oleva daalia (samaa settiä) kukkii tällä hetkellä.

Vesiaihe ei ole ollut tänä kesänä toiminnassa, koska en nähnyt mitään järkeä laittaa sitä päälle. Sen ympärillä kasvavat kotkansiipisaniaiset peittävät koko hökötyksen, niin pelottaa, että vedet valuvat sieltä pois lehtiä pitkin muualle kuin mitä tarkoitettu. Minulla on autossa odottelelmassa emaliastia, josta voisi tehdä vesiaiheen ensi vuonna… sikälis jos maltan odottaa ensi vuoteen!

Vesiaiheen taakse, laatikon reunalle, olin laittanut kasvamaan aitoelämänlankaa. Se ei viihdy pienessä muovisessa parvekelaatikossa lainkaan. Eli siinä sitten taas seuraavaa vuotta ajatellen, olisi syytä askarrella/rakentaa tulevia köynnöksiä varten hieman suurempi puulaatikko. Koskee myös päivänsiniä, joka on fillarin korissa, parvekkeen reunalla kasvamassa.

Männynkeppi on edelleen seinustalla, vaikka oli tarkoitus viskata se mäkeen. Noh, se sopii kyllä tuohon ihan hyvin, ja toistaiseksi se ei ole mitenkään ihmeemmin lahonnut tai mädäntynyt, kuten oletin. Minulla olisi tuolle seinustalle pari sinkkiämpäriä, jotka voisin ripustaa seinälle. Ne ovat puoliämpärin muotoisia. Jos vaikka laittaisi niihin jotain roikkuvaa ensi vuonna?

Penkillä kun istuu, niin voi katsella toiseen suuntaan…

Parvekkeellani on ollut koko kesän paljon vierailijoita… jotkut vähän miellyttävämpiä kuin toiset. Kukkakärpäset ovat aina tervetulleita! Toisella pelargonialla kävi sellainen vieras, joka oli laskenut jälkikasvunsa lehdille pitämään fiestaa. En ollut pariin päivään tarkkaillut kasvejani, niin onneksi huomasin, että iso osa lehdistä oli syöty. Irrottelin pinseteillä vihreitä pullukoita toukkia kasvista sellaisella haipakalla ja viskasin partsin laidan yli, etten ehtinyt tajuta edes kuvia niistä ottaa myöhempää tunnistusta varten. Samanlainen toukka oli rällästänyt vieressä olevan tomaatin juurella kasvavissa samettikukissa, jotka jäivät sen jäljiltä ihan paljaiksi.

Tällainen epeli oli alkukesästä ikkunassa… mitä lie suunnitteli minun päänmenoksi!

Parvekepäivitystä 22.7.2016

Kuvia on otettu taas tänä aamuna, ja samalla itteä niskasta kiinni, että saap kuvat tänne myös näkyville!
Eli, tässä ois tämän aamun saldoa… ja samalla hieman pohdintaa.

Harvemmin partsilla tarvitsee olla yksin… yleensä koko lemmikkirepertuaari on mukana! Foxi-koiraa kiinnostaa niin kovasti kissojen leikit ja niitä pitää seurata joka kerta kun mahdollista. Tässä Uuno temusi taka-alalla parvekepenkin kanssa 🙂

Kissat nauttivat oloistaan!

Tuuli on pöllytellyt viime päivinä hirvittävän kasan koivunsiemeniä parvekkeelle. Tässä vain murto-osa kasoista sekä ”roskienkerääjän lakaisuväline” 😉

En tiedä mitä ihmettä tänä vuonna näissä kaikissa samettikukissa oikein on? Kaikkiin on tullut tuollaisia ”polkuja”. Varmaan joku toukka käynyt näitä popsimassa. Osa sammareista on jo menetetty ja ne ovat myös basilikan kimpussa :/

Onneksi pelargoniat jaksavat kukkia… tästä lähtee pistokas kohta juurrutukseen!

Mustasilmäsusanna on tehnyt yllättävän paljon lehtiä. Enemmän kuin minään muuna vuotena.

Tämä aitoelämänlanka lähti todella hyvin kasvamaan…

… toinen on ihan kitukasvuinen! Tämä pitää varmasti leikata alas ja siirtää toiseen astiaan kasvamaan.

Hoi hoi, tomaatinalkuja näkyvissä! (Blagovest F1)

Tässä kohtaa parveketta, tässä näkymässä, oma silmäni lepää eniten! Juuri sitä puistomaista tunnelmaa, jota olen tähän hakenut.

Siinä vielä kokonaisnäkymää parvekkeelle.

Käykäähän osallistumassa Satun Kukkaiselämää-blogin arvontaan! Satulla on upea piha laitettuna, uskomattomalla kukkaloistolla, josta hän kirjoittaa myös blogia 🙂

Kuvia ja taas kuvia… ei kohta enää kerkee!

Olen taas ollut erittäin ahkera kuvien ottamisessa, mutta sitten laiska kirjoittamisessa. Ajatus katkeilee jatkuvasti kun jotain edes aloittaa. Mutta kokeillaas nyt sitten vähän paremmalla menestyksellä!

Edellinen postaus on sitten tehty näköjään 18.5, että aikaa on kulunut. Tämähän sitten onneksi tarkoittaa sitä, että olen saanut istutettua kaikki parvekerehut ja vähän muutakin. On tehty äidille kukkapenkki yms. Mutta pysytään nyt tässä omassa parvekkeessa tällä kertaa, äidin pihasta myöhemmin.

Toukokuu oli ihanan lämmin ja sain puuhastella paljon parvekkeella, ja ehdin jopa pari iltaa istuakin tuolla ”puistikossa” Foxi-koiran kanssa. Kuvassa vasemmalle on vielä tulossa pöytä, johon laitan joitain kasveja, mm. daaliat laitetaan siihen. (kuva: 2.6.2016)

Yksi ostamani tuija ei oikein ole viihtynyt tuolla, ja saattaa olla, että kaivan sen ylös ja vien tuonne pihalle saunan eteen kasvamaan, jos saan siihen luvan. Loput kaksi tuijaa ovat ihan hyvissä voimissa.

En kyllä tajua miten, mutta onneksi hoksasin käyttää näitä kotkansiipisaniaisia parvekkeella! Nämä ovat kerta kaikkiaan niin mahtavia parvekekasveja että huh! Suosittelen siis muillekin. Ja omat saniaisethan ovat vanhempieni pihalta haettu ihan luvan kanssa. Metsästä siellä kasvavia saniaisia ei pitäisi käydä hakemassa, että kyselkäähän tuttavilta kuka haluaa noista kotkansiivistä eroon. Ne tuppaavat leviämään pihoilla niin tolkuttomasti, että varmasti löytyy jakotaimia antaa tai myydä.

Tuijien juurille istutetut saniaiset kasvavat myös. Äh, tässähän on vielä yksi kasvi, jota en ole istuttanut; muraatti. Täytyneepä korjata asia lähipäivien aikana.

Laatikossa olevat parvekekukat ovat lähteneet todella hyvin kasvamaan. Lobeliat ostin, ja pätkin saksilla osiin, mutta samettikukat ovat omaa tuotantoa 🙂 (huomaa noi hullut saniaiset tossa kukkalaatikon alla!!!)
Ripottelin tuonne kukkalaatikkoon vielä orvokin siemeniä. Toivottavasti ne lähtevät myös kasvamaan.

Itse siemenistä kasvattamani aitoelämänlanka on ilmeisesti juurtunut hyvin, koska se tekee jatkuvasti kukkaa.

Nautimme varmasti hauvelin kanssa tulevasta kesästä parvekkeella! Tuunasin vielä tuon sukulaiseni tekemän penkin sillä tavoin, että pätkäsin toiselta puolelta käsinojan pois, ja tein toiseen laitaan selkänojan. Nyt voimme röhnöttää siellä sitten kaikki elukat 🙂 Penkki on sijoitettu tällä kertaa toisin päin (aiemmin päätyseinää vasten), että siihen ei myöskään sada vettä koskaan. Voin siis istua tuolla sateellakin. Tästä täytyy oikeasti pitää!

Parvekkeestani on tulossa tänä vuonna huomattavasti hillitympi. Ei siis älytöntä kukkaloistoa, vaan seesteisyyttä saniaisten avulla ja joitain väripilkkuja siellä täällä. Hyötykasvit pitää löytyä, en voisi elää ilman niitä. Eli tomaattia on yksi Blagovest F1, yrtit tietysti ja kirsikkatomaatteja kaksi. Että näillä mennään!

Pitäisiköhän nämä jo istuttaa?

Olen monesti miettinyt, mahtaakohan ihmiset siivota aina etukäteen kaikki paikat ennen kuin he ottavat kuvia blogeihinsa… ei varmaan tekisi pahaa itsellekään! Kauheeta mikä sotku jäi lähes kaikkiin kuviin taustalle, mutta eihän tällainen taimien kasvattaminen ole kovinkaan siistiä puuhaa. Pääasia kunhan lopputulos on sitten hyvä 🙂

Iso osa taimista on jo sellaisia, että ne taitavat kaivata suurempiin kasvuastioihin… esimerkiksi tomaatit. Tässä epätoivoinen näkymä ”taimitarhaan”. Taimet ottivat lainaan olohuoneen kahvipöydän, jota odotan innolla takaisin.

Unohdin vahingossa daaliat parvekkeelle parina yönä, jolloin oli todella kylmää… pelotti, että tapan ne, mutta kyllä ne vaan sieltä vartta puskevat jokaisesta ruukusta!

Timjami on myös vihdoinkin laitettu kasvamaan. Viime vuonna ne oli laitettu suoraan peltiastiaan, mutta tänä vuonna laitoin astian sisään muoviruukun, jotta salaojitus onnistuisi paremmin.

Parvekkeella on uusia kasveja myös! Mukaan on liittynyt yksi muraatti K-Raudasta…

… ja Ihana verenpunainen pelargonia Uosukaisen puutarhalta (FB-sivulle).

Tulipahan vielä hankittua yksi kukkalaatikko, johon laitoin lisää kotkansiipisaniaisia kasvamaan. Yritän saada tähän peitteeksi sammalta ja muutakin, että kosteus säilyisi paremmin. Muutoin parvekkeellani näyttäisi olevan vielä täysi kaaos!

Jospa nyt lähipäivinä istuttelisin rehut paikoilleen, niin saisi sitten siivottua paikatkin… ja ennen kaikkea, pääsisin nauttimaan aikaansaannoksista 🙂

Vesiaihe parvekkeelle – taas

Kasasin toisen kerran vesiaiheen parvekkeelleni. Sain idean viime kesänä, ja tykästyin asiaan niin kovasti, että tänä vuonna piti tehdä sama homma uudelleen. Tosin, eihän siitä täysin samanlaista voi tulla jokainen kerta kun sen kasaa 🙂 Yllätyksen toivat myös kotkansiipisaniaiset, jotka talvehtivat upotetun ämpärin ympärillä mullassa.

Vesiaiheen ”maja” oli säilynyt talven yli ihan hienosti, vaikka se onkin jotain keraamista materiaalia. Ämpäri oli tyhjillään, ja ihmeen kaupalla sekin säilynyt talvesta rikkoutumatta.

Lisäsin vettä ämpäriin ja asettelin pienen vesipumpun paikoilleen.

Ämpärissä on kansi, jonka päälle asetellaan kiviä sitten jossain vaiheessa.

Minulla oli jäänyt kasvihuoneen rakentamisesta aikanaan muovia jäljelle. Muovi on paksua, joten se kestää kivet ja muunkin rasituksen, joita vesiaiheesta koituu. Leikkasin muovista ympyrän muotoisen palan ja tein keskelle reiän. Sitten ei muuta kun asetellaan muovi ja kivet paikoilleen.

Tuija Brabant parvekkeelle

Olen nuukaillut taimivalikoiman kanssa tänä vuonna, ja mietinkin, että mitä ihmettä laittaisin parvekkeelleni, ja sen pitäisi olla näyttävää ja helppohoitoista. Helatorstaina aamukahvia juodessani huomasin paikallislehden mukana tulleet mainokset, joissa K-Rauta mainosti tuijia 3,95€:a/kpl. Ei mennyt varmaankaan kun silmänräpäys, kun päätin lähteä ostamaan tuijia parvekkeelleni! Piti tosin odotella pari tuntia, että putiikki aukeaa…

Kolme tuijaa, Thuja Brabant (pylvästuija)

Yhden tuijan ajattelin laittaa vesiaiheen viereen. Olen joskus kasannut kasvulaatikon laudasta, ja aion laittaa pienimmmän tuijan tähän kasvamaan. Enhän ole lainkaan varma saanko näitä edes talvetettua. Hyvä on jos saan!

Näin se vaan on taas ajateltava näitä karvakavereita, joita taloudessa on… Spede-herra on edelleen hengissä sairaudestaan (diabetes) huolimatta, ja nauttii parvekkeella olostaan täysin!
Suuri penkki tulee olemaan tuossa nurkkauksessa juuri noin päin kuin se näissä laittamissani kuvissa on. En siis käännä sitä päätyseinää vasten, kuten se on ollut kahtena edellisenä kesänä.

Ostin tuijan istutuslaatikkoa varten kaksi Leca-harkkoa, jotta saan laatikon korkeammalle. Silloin siitä saa enemmän näkösuojaa. Toinen istutuslaatikko tulee tämän toisen eteen (tästä perspektiivistä katsottuna), kunhan sukulaiseni on sen värkännyt. Aion maalata sen harmaaksi. Tämä yksi kuvassa näkyvä laatikko on myös hänen rakentamansa, mutta se on ollut minulla jo monta vuotta. Ihana harmaa, ajan patinoima lautapinta tuossa 🙂 Leca-harkkojen reunoihin jäi pienet ”tilat”, joita aion käyttää hyödyksi. Niistä tulee jalat sivupöydälle, joka toimii myös rappusena kissavanhukselle 🙂

Foxi on myös mielellään mukana kaikessa, mitä parvekkeella tai puutarhassa satun tekemään.
I love my dog <3

Taimia ja huonekasveja

Jotenkin tuntuu siltä, että joka kerta kun aion mainita, että en laita enempää rehuja kasvamaan parvekkeelle, mieleeni tulee jotain sinne laitettavaa! Eli, vielä on yritit yms laittamatta ja niille tulee kohta kiire. Mutta, sammarit ja köynnökset ovat ihan hyvässä kasvussa jo. Kahdessa edessä olevassa mustassa suuremmassa astiassa on daalioita itämässä. Tuli sorruttua kun kävin Lidlissä… näitä minulla on ollut aikaisemminkin.


Köynnöskasvit ovat päivänsiniä ja aitoelämänlankaa. Tällä kertaa olen merkinnyt ne tarkemmin, eikä tarvitse käydä arpomaan missä ruukussa on mitäkin. Nämä on jo kertaalleen latvottu.

Ajattelin viedä keltaiset daaliat äidin pihalle.

Vaaleanpunainen daalia on tällaisessa purkissa. Olen laittanut tähän ruukkuun kaksi mukulaa.

Molemmista pusseista jäi yhdet mukulat jäljelle, ja vien ne tänään sukulaiselleni, jossa minua muutekseen odottaa perinteiset munkkikahvit ja sima! On muuten aika upeaa saada syödä aidon maalaistalon emännän tekemiä munkkeja jokainen vuosi… vappu ei olisi mitään ilman niitä!

Kerroin aiemmin, että minulle tulee banaanin pistokas postisssa ja tässä se on! Apua, mitä mie tälle teen 😀 Sille on jo valittu kasvupaikka tynnyrin päältä kunhan on sen kokoinen, että se näyttää siinä miltään. Eli saanen esitellä uusin huonekasvini Dwarf cavendish. En tiedä kumpaa sukupuolta tämä nyt sitten olisi, mutta pitäähän tälle nimi antaa, ni mielestäni Anskubansku sopii oikein loistavasti 🙂
Dwarf Cavendish banaani