Parveke kesäkuntoon jo ehkä tällä viikolla

Vuosi sitten en oikein jaksanut tehdä parvekkeelle mitään, mutta tänä vuonna päätin, että parveke täytyy laittaa kuntoon! Haluan viettää siellä aikaa ja lukea vaikka kirjoja. Olen kaksi kertaa käynyt tänä vuonna parvekkeella. Sinne ei ollut mitään asiaa koska tavarat olivat siellä ihan sikin sokin.

Parveke 6.5.2021

Meillä on tänään vuoden tähän mennessä lämpimin päivä. Puhelimen sää-appi näyttää +23C, eli parvekkeella tarkenee ihan T-paidassa. Päätin siivota parveketta jos vaikka pääsisin istuskelemaan sinne jo huomenna.

Minulta jäi hirvittävä läjä multaa sisältäviä muoviämpäreitä siivoamatta viime kesän jäljiltä, koska tarkoituksena oli käyttää samoja multia istutuksissa tänäkin vuonna. En kuitenkaan laittanut mitään taimia kasvamaan, ja mullat ovat nyt vielä suurimmalti osin ”muovirukuissa”. Otin syksyllä vanhemmiltani mukaan sellaisen kasaan laiteltavan puutarhajäteastian, johon on helppo kipata kaikki mullat. Ei se kaunis ole mutta se on kätevä! Saan vietyä sillä useamman multaämpärillisen pois yhdellä kertaa. Käyn kippaamassa mullat kasvimaalle vanhempieni pihalle. Hyvää multaa se kuitenkin on.

En varsinaisesti heittänyt vielä mitään tavaraa pois, vaan järjestelin niitä vähän paremmin. Tietysti ruukkujen tyhjentämisen ansiosta joitain tavaroita sai päällekkäin ja parveke näyttää heti siistimmältä. Teen itselleni loikoilupaikan parvekkeen takaosaan, jossa olen yleensäkin aina pitänyt jonkunlaista istuin- tai makuupaikkaa. Ajattelin myös laittaa jonkun kasvin kiipeilemään parvekkeen kaiteeseen kiinnitettyyn ritilään näkösuojaksi. Kasvi estäisi parhaimmillaan myös veden satamisen parvekkeelle oleskelupaikkaani.

Yritän saada kaiken mahdollisen pois tältä ikkunan seinustalta. Siihen ei ole tulossa hirvittävää määrää koristeita tai kasveja. Jätän ainoastaan bambu-tason ikkunan eteen ja sen päälle voi toki laittaa jotakin kivaa. Saatan ostaa parvekkeelle tekokasveja niin minun ei tarvitse miettiä sitten niiden kastelua. Esimerkiksi muratti on oikein hieno.

Parvekekasvit heränneet

Istutin muistaakseni pari kesää sitten serkulta saamaani termoruukkuun virpiangervoa, joka on nyt avannut jo lehtiä vaikka kuinka paljon. Miksiköhän ihmeessä en ole kirjoittanut tästä asiasta aiemmin blogiini? Tämähän on ihan loistava idea laittaa pensas parvekkeelle, eikä tätä saa tapettua varmasti mitenkään. Se on talvehtinut tuossa ruukussa ainakin pari talvea. Ruukku on ollut parvekekaiteen vieressä ihan, että siihen sataa tarvittaessa vettä ja myös lunta. Jos ruukku käy liian pieneksi pensaalle, pensaan voi käydä istuttamassa pihalle johonkin ja käyn sitten hakemassa uuden vanhempieni pihalta, josta tämäkin on alkujaan otettu.

Kasasin vuosi sitten uuden puulaatikon kotkansiipisaniaisia varten, ja taas kerran nämä ihanat vaikeasti tapettavat kasvit ovat osoittaneet sinnikkyytensä! Jokaisesta laatikosta kasvaa tänäkin vuonna kotkansiipisaniaisia. Tämä laatikko on toistaiseksi vielä väärässä paikassa siltä osin, että haluan laskea sitä hieman matalammelle mitä se nyt on, ettei saniaiset kärvenny auringonpaahteessa. Ne eivät nimittäin älyttömästi pidä paahteesta.

Siivosin parvekkeen takanurkkauksen ja sain aseteltua pitkän saniaislaatikon paikoilleen. Olipas se painava! Minullahan saattaisi muutekseen olla tuohon lattialle matto häkkivarastossa, joka kestäisi säätä. Pitääkin tarkistaa asia.

Saniaiset kasvavat parvekkeella jo hyvää vauhtia.

Tässä olisikin sitten se seuraava projekti jossa tulee taatusti vuodatettua hikeä ja kyyneleitä. Nimittäin edesmenneen koirani, Foxyn, uimapalju on parvekkeellani. Äitini ei halunnut siitä pihalleen vesiaihetta, niin toin sen parvekkeelleni. Aion tehdä siitä siis vesiaiheen. Minulla on jo sitä varten haettuna pino käytettyjä tiiliä, joilla aion peittää paljun reunat. Teen varmasti step by step-kuvasarjan kuinka tämä vesiaihe muodostuu. En ole ihan sitä vielä suunnitellut loppuun. Alkaisi olla jo aika suunnitella, mutta ensin siivoan parvekkeelta kaiken ylimääräisen pois tilaa viemästä.

Laitan paljun parvekkeen etuosaan jotta voin katsella sitä sitten istumapaikaltani. Sen halkaisija on kuitenkin niin suuri, että en voi sijoittaa sitä oikein mihinkään muualle, kuin tuohon kulmaukseen. Saan kuitenkin vielä avattua ovea tarpeeksi, vaikka palju on juuri sen kohdalla. Paljusta sitten lisää myöhemmin, nyt on aika mennä nauttimaan kesäisestä säästä!

Lue artikkeli

Huhtikuu vaihtui toukokuuksi

Tästä onkin tovi aikaa kun viimeeksi kirjoittelin tänne ja huhtikuu on ehtinytkin jo vaihtua toukokuuksi. Pieniä muistoja vielä huhtikuulta…

Lintubongailu hieman jäi huhtikuun lopulla kun suurin osa linnuista lähti Immalanjärveltä jäiden sulamisen myötä kauemmas keskelle järveä. Viimeisimmän kerran kun kävin lintutornilla, tirpoista ei ollut tietoakaan, tai ne todellakin olivat niin kaukana ettei niistä pystynyt ottamaan omalla kalustolla kuvia. Onneksi satuin katsomaan lintutornin vieressä olevaan vesiryteikköön. Kun ihmiset hävisivät paikan päältä hääräilemästä, esiin tuli uskomaton määrä sammakoita!

Alkoi kuulua kurnutusta ja yht’äkkiä silmät tarkentuivat useisiin sammakoihin jotka kävivät siinä tekemässä temppujaan. Kun vielä enemmän siristi silmiä ja yritti tarkentaa näköään niin vedestä alkoi erottua myös sammakonkutua. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, ja sainkin kulutettua aikaani tämän luonnontapahtuman äärellä ainakin tunnin! Nämä ovat kuulemma niitä ”tavallisia sammakoita”, eräs mies kertoi minulle. Kyseessä siis on ruskosammakko.

Lisää sammakkokuvia voi käydä katosmassa kuvagalleriastani.

Ajelin paikalliseen eläinkauppaan hakemaan akvaariofisuilleni ruokaa ja oli ihan pakko pysähtyä matkan varrella nappasemaan kännykällä yksi foto. Nämä leskenlehdet näkyivät monen kymmenen metrin päähän autotielle! Uskomaton kukkameri. Tuli heti todella keväinen fiilis 🙂 En ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota milloinka leskenlehtiä alkaa ilmestymään. Noh, niitä ilmestyy huhtikuun lopussa tai jopa huhtikuun puolessa välissä, ainakin täällä meillä Kaakkois-Suomessa.

Kevättä oli sen verran rinnassa että oli lähdettävä sähköpotkulaudalla käymään paikallisessa ja pysähdyin matkan varrella ottamaan pari valokuvaa kännykällä mielestäni aika huiman näköisistä pilvirykelmistä. Laitoin kuvat veljelleni, joka tietää säätiloista aika paljon, ja hän suorastaan riemastui nähdessään nämä! Oli kuulemma arvokasta dataa meteorologian kannalta koska Itä-Suomessa oli ollut juuri kyseisenä päivänä ukkonen. Olin siis tietämättäni kuvannut myrskyn reunuspilviä meidän suunnalta. Hyvä kun kuvasin! Kannattaa joskus luottaa vaistoihinsa.

Hyllypilvi 23.4.2021

Ei ilmeisesti ole kovinkaan yleistä että huhtikuussa ukkostaa. Tulipahan tämäkin siis todistettua, vaikka täällä omalla paikkakunnalla ei ukkostanutkaan.

Sitten sainkin monta päivää kulutettua käsityöprojektiin. Halusin tehdä tuttavalleni 50-vuotislahjaksi virkatut tohvelit. Etsin sopivaa ohjetta mitä ei meinannut mitenkään löytyä. Virkkasin, purin, virkkasin, purin… Päädyin soveltamaan erästä ohjetta minkä löysin Tuubista ja Ristiin rastiin -blogista. Sovelsin siis näitäkin, mutta idean sain juurikin tuosta kyseisestä blogista. Koska en ole niin älyttömän taitava näissä virkkailu- tai neulomisprojekteissa, minulle pitää antaa selkeät ohjeet kuinka asiat tehdään. Tässä blogissa niitä ei ollut, enkä osannut ”lukea” kuvista ”kaavaa”, joten minun piti soveltaa. Kivat tossut tuli kuitenkin ja tuttavani oli oikein tyytyväinen!

Sain kuin sainkin tehtyä hippitohvelit valmiiksi hänelle syntymäpäiväksi ja seuraavaksi olikin tiedossa kukkakimpun hankkiminen. Menin tietysti paikalliseen kukkakauppaan — KukkaSaimaa. Kävin edellisenä päivänä tiedustelemassa josko voisin tuoda kimppuun mukaan omasta peikonlehdestä leikatun lehden, ja sehän kävi heille oikein hyvin. Odottelin kun floristi teki kimpun ja samalla nappasin pari fotoa kännykällä. Tämä on siis se paikka jossa voisi istua päivät pitkät mieleisessä ympäristössä!

Kukkakimpusta tuli mielestäni oikein ihana. Siinä on siis auringonkukka, leinikkejä, jotain pallo-ohdakeita, peikonlehden lehti ja jokin rikkaruoho. En muista tuon rikkaruohon nimeä, mutta sitä löytyy pihoiltakin esimerkiksi kasvimaalta. Se sopii todella hyvin tällaiseen tarkoitukseen. Taitaa siinä olla myös hopeapajua ja joku muu oksanpätkä. Kimppu pääsi ”paraatipaikalle” tuttavani asunnossa. Hän voisi katsella sitä heti aamusta kun syö aampupalaa. Olen erittäin otettu hänen kommentistaan!

Tuttavani on erittäin taitava laittamaan ruokaa ja leipomaan kaikkea herkullista. Tällä kertaa hän oli tehnyt kinkkupiirakan, lohipiirakan, Pätkis-kakun ja Fazerina-kakun. Pyydän ohjeen jossain vaiheessa näille erittäin herkullisille tarjoiltaville ja teen ne myös itse. Saatte sitten ohjeen!

Oma suosikkini näistä kahdesta makeasta kakusta oli Pätkis-kakku. Se oli kertakaikkiaan niin herkullista että melkein ällötti! Ehdottomasti jatkoon ja nopeasti… ehkäpä jo äidille sellaisen tekisi? Vähän pienempi versio vain kun on vain kolme syöjää. Hmmm….

Ilta vaihtui yöksi ja oli pian aika lähteä kotiin nukkumaan. Olimmehan istuneet iltaa jo tovin. Tuttavani ei pitänyt mitään ihmeellisen suuria juhlia. Olimme illan kahdestaan. Tilanne olisi ollut varmasti toinen jos meitä ei vaivaisi tämä inhottava COVID-19 -virus! Perhana sentään. Tilanne on todella masentava ja epäreilu. Pitää vain yrittää olla jotenkin ”sinut” asian kanssa. Siksi ehkäpä kirjoittelen näitä blogejakin kun se hieman helpottaa olotilaa toisinaan. Kaikki kirjoitukset kun eivät suinkaan ole syntyneet silkasta ilosta — aina.

Tuttavan parvekkeelta oli hieno näkymä kaakkoon ja tottakai 28.4.2021 oli vieläpä täysikuu!

Parin päivän päästä olikin vappu, jota en yleensä sen kummemmin juhli. Olen kuitenkin luvannut äidilleni ”käyttää joka vappuna lakkia ajelulla” ja siispä suuntasin lakkini kanssa paikalliseen oluelle. Tähän on hyvä päättää huhtikuun kuulumiset ja aloittaa kevään odotus ehkäpä jo kesän odotus? Sääennusteet näyttävät siltä, että äitienpäivän jälkeen lämpenisi kelit. Lämpimiä kelejä odotelessa. Cheers!

Lue artikkeli

Tervetuloa kevät!

Viikko sitten kelit olivat vielä pakkasen puolella, mutta nyt on ollut muutaman päivän plussaa. Kevät on siis saapunut, tervetuloa! Ennuste näyttää muutamaksi seuraavaksi päiväksi miltei +10, hyvä juttu. Olen nimittäin kaivanut sähköpotkulautani esiin ja käynyt ajamassa sillä jo pari kertaa. Ihan mukavasti joutuu kyllä laittamaan päälle, että tarkenee. Toppavaatteet siis pysyvät vielä hetken naulakossa.

Jouduin sijoittamaan uusiin silmälaseihin tässä kevään aikana kun edelliset olivat vuodelta 2016. Samalla tulin tilanneeksi itselleni aurinkolasit vahvuuksilla. Ilmoitus lasien noutamiseen tuli juuri sopivasti kun aurinko vielä pienen hetken kurkisti pilvien raosta. Ihan ”reiskat” tuli hankittua. Olisi tietysti ollut ”kivaa” jos olisi halvemmallakin päässyt, mutta nämä vain sopivat minulle parhaiten.

Tsemppipipo päähän kun ulkona liikutaan.

Olen päässyt sisustusprojekteissani hieman eteenpäin. Kaikista asioista ei ole kuvia. Saan ideat hieman liian myöhäisessä ajankohdassa ja valo ei vain riitä kännykällä kuvaamiseen. Manailin edellisessä artikkelissani kun en osannut tehdä yhteen virkattuun koriin oikeanlaista pohjaa. Nyt onnistuin siinä!

Tästä tuli siis huonekasvien muoviruukuille koristekori. Tein sen valmiiksi ja laitoin paikoilleen sulkaköynnösvehkalleni. Enpäs tajunnut katsoa kuinka kauan tällaisen väkertämiseen kuluu aikaa. Ei mitään kevyintä hommaa kuitenkaan. Ranteiden ja kyynärien hermot ovat aika kipeät. Minulla on muitakin koreja tekeillä asiaan liittyen.

Virittelin peikonlehdelle valaisimen. Purin niin sanotun kouluvalaisimen osiin ja rakensin siitä uuden lyhyemmän version, jonka ruuvasin olohuoneen verhopaneliin kiinni peikonlehden kohdalle. Valon saa ohjattua nyt niin, ettei se paista silmiin. Kunpa saisin nyt kämpän laitettua niin voisi aloittaa kasvien kylvettämisen! Aikomus oli myös siirtää osa kasveista uusiin ruukkuihin ja se on vielä tekemättä osittain. Peikonlehden ruukusta pitänee kaivaa ”kituvat” taimet pois omiin ruukkuihinsa tai antaa pois.

Ihana peikonlehti teki jättilehden.

Sain kuin sainkin siirrettyä palmuvehkan (zamian) uuteen ruukkuun, joka on varmaankin tilavuudeltaan puolet edellisestä. Mielestäni se oli aivan liian suuri tarkoitukseen. Zamian juuret olivat aika surkean pienet. En myöskään jätä zamiaa lattialle vaikka kuvassa on niin. Sille on tulossa uusi pöytä.

Kaikessa tohinassa tuli hajotettua imurista letku. En edes tajua mitenkä tämä on oikein päässyt tällä tavalla menemään rikki. Onneksi kaapista löytyi ilmastointiteippiä millä sain korjattua imurin. Letku vain lyheni kymmenellä sentillä.

Kevät on minulle sellaista aikaa, että innostun herkästi kaiken maailman sisustusprojekteista. Joskus kannattaa vain malttaa juttujensa kanssa. Manasin nimittäin sitä, että kuinka ihmeessä saisin televisioni seinälle makkariin tekemättä seinään lisää reikiä. Aikani pyörittelin puupalikoita ja romuja ympäriinsä ja hoksasin käyttää telineenä tekemiäni heinäseivästikkaita. Jostain ihmeellisestä syystä tikkaat olivat juuri niin leveät, että sain seinässä olevia vanhoja reikiä käytettyä. Pulttasin tikapuut niihin kiinni, ja sain töllöttimen seinälle oikeaan kohtaan tikapuihin kiinnitettynä. Problem solved!

Yritin siivota kuvasta ylimääräiset sotkut pois. Kulmauksessa on muuten se edellisessä postauksessani mainitsema hylly, jonka täytin kirjoilla. Otin pienestä arkkupöydästä kirjat pois ja kiikutin tuonne. Samoin kirjat työhuoneestani pääsivät hyllykköön. Kyllä tää tästä pikkuhiljaa! Jos tämä kevät saisi minussa aikaan sen, että saisin tehtyä kaikki nämä siivousjutut, niin olisi sitten kivompaa esitellä asuntoakin.

Vuosi sitten kevät oli täynnä taimia… tänä keväänä ei vielä yhtään! (Viime vuoden taimistoa voi käydä kurkkaamassa TÄÄLTÄ)

Kuva vuoden takaa 8.4.2020

Laitoin tarkoituksella päivänsinistä ruukkukuvan artikkeliin, koska päivänsini tulee olemaan ainoa kasvi jota laitan kasvamaan. En tietenkään ”lupaa” mitään, mutta yritetään ainakin olla laittamatta mitään muuta 😀 Timjamia on tosin pakko laittaa kun sitä ei saa puutarhalta valmiina taimena. Yritän tänä keväänä keskittyä enemmän huonekasveihini ja asunnon laittamiseen. Ei jäisi niin paljon asioita kesken. Sitä paitsi tällainen kasvivouhotus voi tulla aika kalliiksikin, jos ei hillitse itteään millään tavoin. Olen seurannut uutisointia ja lukenut erilaisista Facebook-ryhmistä, että ihmisillä on lähtenyt nämä kasviasiat hieman lapasista. Tämä on tiettävästi ainoa kevät kun minulla ei ole lähtenyt kasviasiat lapasista! Pidetään siitä kiinni ja ollaan erilaisia 😀

Sen verran pitää vielä mainita tässä artikkelissa, että maistelin yksi ilta paikallisen yrityksen sushi-tarjontaa. Tosin sushit olivat valmiiksi pakattuina annosrasioihin, että niitä ei saanut itse valita. Pitänee varmaankin mennä katsastamaan paikka jossain vaiheessa ja valita sieltä ne mieluisimmat vaihtoehdot mukaan. Olen joskus syönyt sushia japanilaisessa ravintolassa ja ne olivat todella hyviä. Nämä eivät niinkään olleet, tai aika pliisuja olivat. Josko sitten itse valikoituina saisi parempaa settiä. Haluan antaa mahdollisuuden näille!

Outoa oli myös se, ettei tämän mukana tullut mitään soijakastikedippiä. Pitäisikö se jotenkin itse osata tehdä? Joku ihmeellinen smetanakin tuossa yhden rullan päällä oli. Otin sen pois. Yritin arvuutella mitä tähän oli käärittynä. Olisikohan se ollut jotain rapua tai mustekalaa. En tiedä. Ei ollut hyvää!

Joka tapauksessa tervetuloa kevät ja hyvästi talvi! Jatketaan juttua sitten tuonnempana. Pysykää terveinä hyvät ihmiset

Lue artikkeli

Huonekasvit heränneet talviunilta – pikainen päivitys

Se tunne kun ajattelet, että nyt olisi hyvää aika kirjoitella pitkästä aikaa blogia, etkä löydä yhtään kuvaa tietokoneeltasi… näin taisi käydä nyt minulle, mutta tässä kuitenkin pikainen päivitys asioihin. Huonekasvit ovat nimittäin heränneet talviunilta ja kuvia alkoi löytyä kun tarpeeksi kauan kaivelin varastoja!

Sain taannoin Facebook-ryhmän kautta muratin, joka oli todella ränsistynyt. Tein sellaisen toimenpiteen, että pätkin sen kaikki oksat lyhyemmiksi, ja laitoin pistokkaat lasiin. Sehän lähti juurtumaan!

En ollut uskoa silmiäni tästä… olen yrittänyt murattien juurruttamista aikaisemminkin enkä ole oikein saanut mitään tulosta. Olen ilmeisesti tehnyt pätkimisen väärässä kohtaa vuotta tai mikä lie syynä tähän. Joka tapauksessa nyt muratin pistokkaissa on oikein hyvät juuret aluillaan. Pätkimisen jälkeen kului noin kaksi viikkoa, ja emokasvin katkaisukohtiin alkoi muodostua silmuja.

Pari viikkoa myöhemmin, silmut olivat kasvaneet jo huomattavasti suuremmiksi. Ehkä saan sittenkin oikein ihanan muratin itselleni!

Halusin siirtää kiinanruusuni kesäksi samaan paikkaan jossa se on aikaisempinakin vuosina ollut, eli parvekkeen oven eteen. Se on ollut usein talvella siinä, mutta tänä talvena kämppäni oli niin sekaisin, että oven edessä oli aivan jotain muuta kuin kiinanruusulle sopiva ”jalusta”. Otin itseäni niskasta kiinni ja siirtelin huonekalut paikoilleen. Olipas homma! Mutta sain kuitenkin kiinanruusulle paikan takaisin. Se on nyt sohvan vieressä lipaston päällä. Kasvi tarvitsi kuitenkin valon, ja sitä varten piti tehdä joitain virityksiä.

En halunnut porata seinään reikiä valaisinta varten, jos jostain syystä en olekaan tyytyväinen kiinanruusun paikkaan. Valaisimen suhteen piti luovia: ruuvasin vintage-laudanpätkän lipaston sivuun kiinni, ja laitoin jalkalampun siihen kiinni. Nyt kiinanruusulla oli lisävalo. Pitää vielä viritellä valolle ajastin kun en tahdo millään muistaa laittaa valoa iltapäivän kuluessa päälle. Nyt on ollut niin valoisaa jo päivisin, ja muita valoja ei ole sinällään tarvinnut.

Siirtelin lisää tavaroita paikoilleen sunnuntaina 7.3. Laitoin pari lipastoa päällekkäin ja sain olohuoneen pitkälle ikkunalle lisää tilaa huonekasveille. Lipaston päälle istahti peikonlehti, jolle jossain vaiheessa virittelen lisävalon kohdilleen. Se pärjää siinä nyt toistaiseksi ihan noinkin koska valoa alkaa tulla ikkunasta huomattavasti enemmän kuin talvella.

Ajattelin pitää pienen tauon sen jälkeen kun olin saanut lipastot paikoilleen. Televisiosta oli juuri alkamassa miesten 50 kilometrin MM-hiihto. Ei kun jalat vaan pöydälle ja… ja voi perkele! Olin siirtänyt kaikki tavarat television eteen siksi aikaa kunnes saisin lipastot siirrettyä nurkkaan. Ei siinä auttanut muu kuin siirtää huonekasvit takaisin ikkunan eteen, jotta telkkarista näkee ylipäätään yhtään mitään.

Suomalaisten hiihdot menivät aivan persiilleen, ja Iivokin paiskasi sukset maahan maaliin tultuaan. Uskon, että vähän vitutti! Itse sen sijaan yritin keskittyä iloisempiin asioihin, sillä kotiin raahaamani palmuvehka (zamia) oli alkanut tehdä uusia versoja. Tämä ilostutti minua todella paljon. Palmuvehka oli vielä toistaiseksi makuuhuoneeni ikkunan ääressä. Se on niin suuri, että en ole vielä ehtinyt laittaa sitä mihinkään muuhun paikkaan. Tulen laittamaan sen todennäköisesti sitten sellaiseen paikkaan, jossa se saa hajavaloa.

Vedän pimennysverhon joka aamu ikkunan edestä pois, ja meillä on nyt ollut aika aurinkoisia päiviä. Palmuvehka ei kuitenkaan lukemani ohjeiden perusteella pidä juurikaan suorasta auringonvalosta. Tästä syystä joudun siirtämään kasvin toiseen paikkaan, kunhan keksin ensiksi että mihin. Lisäksi haluan erotella neljä suurta juurakkoa toisistaan omiin ruukkuihinsa.

En ole laittanut mitään kesää varten vielä kasvamaan, pitääkö olla huolissaan? Sen verran tuossa katsastelin siemenvalikoimaani, että tulen laittamaan yrttejä (persilija, basilika, timjami), jollen sitten hanki niitä paikallisesta puutarhasta. Nyt pitää vaan saada kämppä järjestykseen eikä ottaa mitään ylimääräistä! Lemmikkieni kuolema vaikutti niin pahasti elämääni, että olin miltei kaksi vuotta pois pelistä. En kyennyt tekemään oikein mitään. Se on ihan kauheaa kun lemmikki sairastuu. Foxy, koirani, oli myös paras kaverini, ja tein paljon asioita hänen kanssaan. Hän oli aina mukana touhuissani, myös näissä kasvijutuissa.

Foxyn viimeinen syksy 2018

Mietin todella pitkään mistä enää kirjoittaisin, kun tuntui todella pitkään vain siltä, että elämässä ei ollut mitään muuta kuin surua. Aloitin monta asiaa ja tarinaa – mitään en saanut loppuun. Yritin kasvatella tomaatteja ja yrttejä viime kesänä parvekkeella, mutta siitä ei oikein tahtonut tulla mitään. Sairastuin myös itse keväällä koronan ilmestyttyä. Tosin siitä ei ole tietoa sairastuinko koronan takia, mutta se veti kuntoni niin loppuun, että on suoranainen ihme, että olen jaloillani. Toivon, että tämä sairaus ei toistu! Kyseessä siis oli vestibulaarineuroniitti, jonka takia olin sairaalahoidossa viikon. Se aiheutti kaiken maailman muitakin juttuja, ja toipumiseen meni miltei puoli vuotta. Minulle oli usein aivan sama selviydynkö siitä. En oikein löytänyt mitään syytä parantua.

Kaiken tämän lisäksi menetin yhteyden minulle tärkeään henkilöön, jonka kanssa olin ollut viimeisen muutaman vuoden aikana miltei päivittäin yhteydessä… ystävän siis! En tiedä mitä tapahtui, mutta hän lakkasi pitämästä minuun yhteyttä ”tosta vaan”, eikä ole sen kummemmin ottanut yhteyttä minuun. Olemme pari sanaa sieltä täältä vaihdelleet, mutta siinä kaikki. Ei siis riittänyt, että meni koira ja kissa samana vuonna, kun meni vielä ystäväkin heti perään. Olen jotenkin yrittänyt käsitellä asiaa, mutta se on hirvittävän vaikeaa ja olen usein surullinen tämänkin asian takia. Laitoin häntä ajatellen esimerkiksi valkosipulia kasvamaan vanhempieni pihalle ja chilejä parvekkeelle. Annoin chilit pois ja valkosipulit saivat siementää kasvupaikalleen.

Olen pohtinut paljon asioita ja tullut siihen tulokseen, että älyttömät parvekeviljelyt sun muut saavat luvan jäädä tältä kesältä ja keskityn niiden sijaan vaikka huonekasveihin ja akvaarioon. Parveke muistuttaa minua ihan liikaa menneistä vuosista rakkaiden lemmikkieni kanssa, enkä pääse koskaan heistä ”yli”, jos joka vuosi aktivoin itseni näiden asioiden pariin. Vietin niin paljon lemmikkieni kanssa aikaa parvekkeella. Haluan toki istua parvekkeella edelleenkin hyvällä säällä, mutta en halua, että se on minulle niin työläs. Kesästä voi tulla todella yksinäinen kaikkien näiden rajoitusten takia mitä korona aiheuttaa, että ei muukaan auta kun yrittää viihtyä omassa ympäristössään. Tällaista parveketta ei tulla siis ehkäpä koskaan enää näkemään:

Parvekefiilistelyä vuodelta 2017

Mutta ei tällä kertaa enempää näistä asioista… hirvittää tuo korona, ei voi mitään! Pysykää terveinä hyvät ihmiset

Lue artikkeli

Uusi akvaario osa 1

Nyt en muista, että olenko maininnut asiasta, mutta minun piti hankkia uusi akvaario edellisen tilalle. Tämä siis johtui siitä, että edelliseen oli jostain ilmaantunut sellaisia naarmuja etulasiin, että en ollut varma kestääkö se kuinka pitkään veden painetta.

Apu löytyi onneksi ihan läheltä. Tuttavani oli ottanut omansa pois käytöstä ja minäpä sitten ostin sen häneltä pois. Akvaario on samaa sarjaa kuin se edellinenkin, Juwel Rio. Tällä kertaa akvaarion koko hieman pieneni… vanha oli 240 litraa ja tämä uusi on 180 litraa. Jaan akvaarion kasausprojektin kolmeen osaan joista tässä on osa 1, jossa kerron esivalmistelun vaiheista.

Akvaarion paikka

Akvaarion paikka oli helppo miettiä; edellisen viereen. Muita vaihtoehtoja asunnossani ei edes ollut. Raivasin nurkkauksen tyhjäksi tavaroista ja asettelin suunnitellun ”jalustan” paikoilleen.

Projektin aloittamiseen kului tovi aikaa koska asiat piti suunnitella todella tarkasti. Minulla oli käynnissä toinen akvaario koko ajan tuossa uuden vieressä. Kalat oli tarkoitus siirtää ”lennossa” toisesta toiseen. Mutta ensin alkuvalmisteluihin… Ja ennen kuin joku pahoittaa mielensä, en suinkaan heitä kaloja suoraan toisesta toiseen vaan kotoutan ne uuden veden kanssa, niin kuin kaloille pitääkin tehdä jos niitä siirrellään 🙂

Aluslevyn käsittely

Koska kyseessä on vesielementti, niin altaan alle tuleva aluslevy piti käsitellä vettä hylkivällä aineella, ettei se pääse lahoamaan jos siihen jostain syystä roiskuu vettä. Käsittelin vanerista leikatun aluslevyn Supi Saunavahalla, jota voi käyttää hyvin sisätiloissa ilman että siitä on kämpässä asuville haittaa. Olen käyttänyt Supi Saunavahaa muissakin projekteissa aiemmin, esimerkiksi puisten laatikkojen pintakäsittelyssä.

Saunavahaa saa K-Raudasta. Käsittelyä varten hansikkaat sekä levittämistä varten vaahtomuovipatjan palanen.

Siitä tuli mielestäni oikein hieno ja hyvän värinen! Ei muuta kun seuraavaan vaiheeseen.

Putsaus

Akvaario piti putsata. Vein sen vessaan huuhtelua varten. Sen verran desinfioin, että sumuttelin sen kauttaaltaan etikalla ja pyyhin kevyesti lasit pehmeällä rätillä ja huuhtelin kunnolla. Etikkaa voi käyttää desinfioivana nesteenä, koska se myös haihtuu pois. Etikka on luonnontuote. Saippuaahan tässä ei tule käyttää missään tapauksessa, jos akvaario on tulossa kalojen käyttöön!

Taustakuva

Mietin pitkään millä toteuttaisin taustan ja näin jossain idean, että siihenhän voisi asetella sellaisen ikkunakalvon. Jotkut ovat jopa maalanneet taustalasin. Itse en sille asialle oikein lämmennyt, niin päätin hankkia ikkunateippiä (-tarraa) taustaksi. Se oli helppo asentaa: kastelin puhtaan takalasin kunnolla, ja asettelin valmiiksi oikean kokoiseksi leikatun tarran lasin päälle kohdilleen. Ja ei muuta kuin ilmakuplat ja ylimääräinen vesi lasin ja teipin välistä pois lastalla. Tarra kuivuu lasiin kiinni noin vuorokaudessa.

Punainen lasta akvan päällä on tarkoitettu ikkunatarrojen tai DC-Fixin asennukseen että ilmakuplat saadaan pois.

Siitä tuli mielestäni todella siisti! Tämä on siis samaa tarraa jota käytetään myymälöiden ja liikkeiden ikkunoissa. Ikkunatarraa saa tilata kauttani, jos jostain syystä haluat sitä omaan akvaarioosi. Värejäkin on erilaisia. Itse käytin mustaa.

Sitten vain tankki paikoilleen ja muita asioita miettimään!

Tabula Rasa.

Siinä se on 31.10.2021 tyhjillään kuin tyhjä canvas. Olin minä tietysti suunnitelman tehnyt mitekä sen sisustan. Oma tyylini on hieman Walstad-henkinen, mutta pidän myös siitä, että akvaario näyttää siltä kuin se olisi jostakin luonnosta otettu ”näkymä” (Nature Aquascaping style). Kaikki tuollainen vaatii aina rahaa. Käytän niitä elementtejä, jota minulla oli jo valmiiksi.

LED-valaisin

Paria viikkoa myöhemmin virittelin valaisimen paikoilleen. Se piti ottaa toisesta akvaariosta ja vaati hieman suunnitelmallisuutta. Valaisin oli osana 240-litraisen akvaarion jalustan ympärille puusta rakennettua kabinettia, ja se piti purkaa varovasti. Vaarana oli, että hajotan edellisen altaan, jossa uiskenteli vielä kaloja!

Minulla ei ole hankittuna mitään erikoisvehkeitä akvaariota varten, vaan tarkoituksenani on käyttää toisesta akvaariosta otettuja tarvikkeita. Kunhan olen viritellyt kaikki paikoilleen, laitan sitten speksit mitä altaasta löytyy.

Tuijottelin tyhjää allastani vielä hetken tämän vaiheen jälkeen, jotta saisin selkeämmän kokonaiskuvan, mitä aion sen kanssa oikein tehdä. Projektiin kuului vielä altaan sisustaminen, ja sen jälkeen ympäristön virittely. Huomaathan seinustalla nuo harjateräsverkot? Niillekin on tuloillaan ihan oma suunnitelmansa – se on puoliksi tehty! Eli seuraavalla kerralla sitten lisää.

Luehan muitakin blogejani, joihin kirjoitan…

Lue artikkeli