Päiväkirjaa

Parvekekatsaus 14.7.2018

Tänä vuonna parvekkeella kasvaa lähinnä tomaatteja ja pari koristekasvia… olen ihastunut aitoelämänlankaan (Ipomea Purpurea), josta saattaisi saada aika näyttävänkin näköisen kasvin amppeliin tai seinustalle. Itselläni on sekä amppeli, että ritilä parvekkeen kaiteen edessä, johon toivon sen kasvavan.

Peitin ruman aluslautaseksi laitetun muovirasian kuivatulla sammaleella, ettei se näkyisi metallikorin lävitse… tähän paahtaa aurinko aika voimakkaasti useamman tunnin kaikista kuumimpaan aikaan, ja siitä syystä halusin suojata ruukkua myöskin hieman, ettei siitä haihtuisi niin paljon kosteutta pois.

Tässä yleiskatsausta parvekkeelta:

Foxy tuli heti mukaan kun menin parvekkeelle kuvaamaan… tänään on tulossa kuuma päivä, eikä tuonne parvekkeelle ole päivällä mitään asiaa. Eilen oli +28,5°C ja tälle päivälle (ja muutamalle seuraavallekin) on ennustettu samanlaista keliä. HUH!

Löhöilypenkiltä katsottuna:

Tämä värinokkonen on vasta istutettu tuohon ruukkuun ja toivottavasti se ehtii tänä vuonna kasvamaan kunnolla edes. Olisi oikein kiva väripilkku parvekkeelle 🙂 Oikealla puolella kasvaa pikkubasilika…

Kävin kaupasta hakemassa persilija-ruukun, jonka istutin saviruukkuun ja laitoin saniaisten katveeseen kasvamaan. Siinä se nyt viihtyy 🙂 Jostain systä en saa persilijaa kasvamaan sisätiloissa ollenkaan.

Ja mitähän se kesä olisikaan ilman timjamia? Ainakin tuoksuton, jossei muuta.

Laitoin tänä vuonna siemenistä myös oreganoa kasvamaan.

Juhannus on lusittu

Hei pitkästä aikaa! Juhannus meni itsellä ainakin todella rauhallisesti mutta aina on aikaa sen verran kuvailla ympäristöä että saa kuvia blogiin.
Tämän vuoden kevät on ollut niin lämmin, että ei ole oikein saanut mitään aikaseksi parvekkeellakaan, tai sitten minusta on tullut vain niin vaativa, että nykyinen kattaus ”ei ole mitään” 😀 Noh, käydään sitä nyt sitten hieman läpi…

Olen yhdet nurmikot jo Uunolle lattanut, ja ne on kyllä jo kompostissakin, mutta pitää nyt vielä laittaa näin parvekkeellekin ”vakioastiaan” lämpäre nurtsia kissaa varten 🙂 Siemenet on siis laitettu tänään vasta itämään.

Sohvanurkkaus on jotenkin masentavan näköinen tänä vuonna… en tiedä mikä mättää, mutta ruuvasin tuohon ns pöydän päälle tollaisen tasaisen valkoisen kannen, että siihen voi laittaa vaikka vesilasin (tai punkkulasin). Ompelen siihen kyllä pöytäliinan että se peittyy. Olen lisäksi vielä kahden vaiheilla kääntäisinkö tuon sohvan kuitenkin vielä pituussuuntaan ikkunan alle, niin kuin se on edellisenäkin vuotena ollut. Pöytä tulisi nurkkaankaiteen viereen sitten. Sohva pysyisi sateella kuivana nääs 🙂

Teki yksi päivä kovasti mieli valkosipuliperunoita, ja minulla piti olla kylmäkellarissa pahvilaatikollinen perunoita, rosamundaa ja timoa. Ajattelin siis hakea sieltä satsin ja kappas perkele, potut olivatkin itäneet oikein kunnolla 😀 Otin muutaman kotiin kuvattavaksi, ja pitäähän ne varmaan laittaa sitten parvekkeelle johonkin ämpäriin kasvamaan, ei niitä syödäkään enää voi! Ehtiiköhän tälle vuodelle tulla edes satoa… noh se menee testiin sitten lähiaikoina.

Lämpimän kevään myötä puutarha on aika komeassa loistossaan äitini pihalla. Tässä pari kuvaa kukkivista kasveista…

(punapäivänkakkara edessä ja salvia takana)


(kiinanpioni Sarah Bernhardt)

Kiinanpionissa on älyttömän kokoiset kukat tänä vuonna. Mietittiin mistä mahtaisi johtua, mutta sitten aavisteltiin, että vanhempieni kissa on jäljistä päätellen käynyt lannoittamassa lähistöä. Mahtaisiko johtua siis siitä 😀 Kissan paska on hyvää lannoitetta!

(Kiksu-neiti)

Takapihan kukkapenkki kukkii myös ja se on vieläpä suhteellisen rikkaruohovapaa. Oikealla on jokin pioni vielä, en muista lajiketta. Äiti on ostanut sen joskus muutama vuosi sitten, ja pelkäsin sen kärsivän, kun siirsin sen tähän nurkkaan uuden kukkapenkin myötä. Hyvin kasvaa kuitenkin 🙂 Kyllä pionin voi siirtää!

Tuli sitä juhannuksena tehtyä yksi pesällinen kokkoakin… ei kehdattu enempää polttaa kun oli aika tuulinen keli ja koko kevään juhannukseen asti on ollut todella kuivaa. Eli metsäpalovaroitus oli voimassa vissiin torstaihin asti. Perjantaina oli oikein myrsky!

Juhannuksen alla vuosi sitten menehtyi myös rakas kissani, Spede, sekä kummitätini. Heitä muisteltiin myös. Spedehän sieltä parvekkeelta nyt puuttuu, niin voi olla ettei sen takia minun silmää oikein miellytä :/ Parveke on yleensä viritelty kissojen ehdolla.

Kevään merkkejä

Kävin vapppuna pyörähtämässä tätini luona Ruokolahdella, ja samalla tarkastamassa kangasvuokkojen tilanteen. Siellähän ne ovat samalla paikallaan mitä aikaisempinakin vuosina 🙂 Vain pari nuppua oli aukeamassa… ehkäpä pitää odotella joitain päiviä josko niitä nousisi lisää.

Kangasvuokkojen lähettyvillä oli tällaisia reikiä maassa vähän joka puolella. Onkohan ne muurahaisten tekosia, vai maa-ampiaisten? Selkeästi joku lössi oli kaivautunut hiekkamaasta ylös.

Viikonloppuna tuli käytyä vanhemmillani, ja tietysti tarkistettiin piha. Linnunpöntöt laitettiin paikoilleen, ja äitini putsasi kukkapenkit. Kasvimaalla mansikat olivat rehahtaneet kasvuun ja ne olivat tehneet paljon sivuversoja. Ne pitää pätkiä pois, jotta pääkasvi saa voimaa ja kasvattaisi mansikoita. Kasvimaan ”siivous” kuuluu sitten minulle lähiaikoina.

Siilikin oli herännyt!

Sammaleet ovat myös heräilleet 🙂

I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

Menneen talven lumia

Hei taas pitkästä aikaa!
Olen siirtämässä blogi-projeltiani takaisin minnala.netin alle, kun tämä WordPress on vain niin kätevä 🙂
Eli bloggerista pois ja äkkiä!

Jatkan samoja projekteja mitä olen tähänkin mennessä tehnyt, mutta toivottavasti kehityn niissä lisää… kaikki tuntuu olevan niin älyttömän vaivan takana, kun on noita vapaa-ajan ongelmiakin. Ei oikein riitä aikaa tehdä asioita kunnolla, mutta aina silloin tällöin saan jotain pientä aikaiseksi, kuten nyt pitää saada tietokoneen kiintolevyä tyhjennettyä isoilta tiedostoilta, jotta saan sinne taas uusia isoja tiedostoja. Taitaa olla ikuisuusprojekti! Mutta, videotiedostoistahan siis on kyse kun ne tuppaavat viemään niin älytömästi tilaa. Varsinkin kun nämä nykyvehkeet ottavat jotain 4K-kuvaa. Yksi kymmenen minuutin videopätkä kännykässä voi olla jo gigatavun kokoinen. Sinne ei montaa videopätkää saa mahtumaan, ja siirtokin kestää jonkun kotvasen.

Mutta, tässä on nyt uusin pätkä, jonka sain juuri äsken valmiiksi. Ei mitenkään huolella tehty, mutta vähän edes nähty vaivaa (hyvä myyntipuhe)
Siispä menneen talven lumiin, talvisiin tunnelmiin, joka on kuvattu autosta 12.12.2017!

Linnuille pönttöjä

Nyt on kyllä hyvin mainostettua tuo miljoona pönttöä linnuille, kun jopa isäni oli sitä mieltä, että linnuille olisi kiva olla pönttöjä heidän omalla pihallaan. Onhan siellä aiemminkin ollut, mutta ne ovat ajastaan hajonneet, eivätkä vanhempni ole laittaneet uusia tilalle… paitsi nyt! Kävimme isän kanssa virittelemässä pöntöt puihin. Pöntöt ovat sen kokoisia, että niihin voisi muuuttaa talitinttejä tai mieluiten sinitiaisia.

Laitoimme toisen pöntön tontin kulmassa olevaan tuijaan. Siellä on sopivasti oksia pitämään tirpoille suojaa.
Linnunpönttö

Toinen pönttö on viritelty omenapuuhun. Toivomme tähän sinitiaista, joka voisi sitten putsata (syödä) omenapuusta elukoita.
Linnunpönttö

Pihalla käy myös sepelkyyhkypariskunta. Tässä ikkunan edessä on talvisin lintujenruokintapaikka. Eräskin päivä näin tässä tiklejä. Ne olivat aika pieniä, mutta niin kauniita. (kuva on otettu ikkunan takaa)
Sepelkyyhkyt

Täällä Imatralla kevät eteni todella nopeasti, kun vapun jälkeen mittarissa on ollut lähes joka päivä noin +20°C. Ulkona saa lenkkeillä siis T-paita päällä! Yöt ovat vielä viileitä, mutta päivät lämpimiä… pistää vähän vipinää viherpeukaloonkin! Parvekkeelle on tulossa jo juttuja… siitä myöhemmin sitten. (kuva 4.5.2016)
Koivut hiirenkorvilla

Vähäisetkin taimet on nyt koulittu!

Nyt on käynyt niin, että kaikki taimet on koulittu ja laitettu ruukkuihin, joissa saapi sitten kasvaa istuttamiseen asti! Noh, näitähän ei nyt tällä kertaa ollut mitään älytöntä arsenaalia, niin kuin on parina edellisenä kesänä vähän karannut lapasista koko touhu… laitoin nyt köynnöstäviä kasvamaan: päivänsiniä, aitoelämänlankaa ja mustasilmäsusannaa. Jos sais ne kasvamaan kahta kehikkoa pitkin, ja mustasilmäsusannaa seinustalle. Sitten laitoin samettikukkaa ja muutaman tarhasalkoruusun. Tarhasalkoruusu on tarkoitus laittaa vanhempien pihalle kasvamaan. Ja onhan minulla tomaatteja, ja lobeliat on vielä laittamatta! Olen kyllä vakavissani miettinyt, etten paljon muuta tuonne partsille laitakaan. Täytyy tosin varmistaa, että timjamit ja oreganot + mansikat vielä lähtevät alkuun. Olihan minulla tarkoituksena laittaa vesiviljelyyn mansikoita, koska pidän niistä. Suunnitelmat siis kesken vielä jonkin verran.

Pääsiäiseksi hankittu narsissi on ihan levällään… taitaa olla ”aika” ohitse! Anopinhampaat (oikealla) saivat myös uudet ruukut. Niistä puuttuu vielä koristeruukku.

Hankin hienot pinkit istutuspotit… ei ollut muuta tarjolla! Luulin vielä, että niitä olisi ollut paketissa 25, mutta niitä oliki 20 kappaletta. Onneksi ei ollut samettiruusun taimiakaan, keltaisia, oikeastaan tuon enempää koulittavana. Osa meni kompostiin kun olivat niin pieniä ja heiveröisiä.

Tässä näitä taimia on lisää… mustissa pikkupoteissa on samettiruusua myös, Tiger Eyes-lajiketta, jota oli viime kesänä vähän kasvamassa. Otin siemenet talteen ja nyt niitä tulee sitten lisää.

Jotta en menisi sekaisin taimissa (en tiennyt pinkeistä istutusastioista vielää tässä vaiheessa), niin laitoin Tiger Eyes-samettikukkien potteihin hammastikut, jotka merkitsin punaisella CD-tussilla.

Köynnöksiä todellakin on kasvamassa. Osa koulittu pari päivää sitten ja osa tänään. Laitettu tukikepit, ja pätkästy noin 20cm:n korkeudelta. Pitää toivoa, että lähtevät kasvamaan niin saan partsille kasviseinämää!
Köynnökset

Tulin autolta kotiin, ja satuin ohi mennen huomaamaan punaisen pisteen… kah, leppäkerttuhan se siinä. Otin hänet mukaan ja vein parvekkeelleni talvehtineiden kasvien sekaan. Pitää toivoa, että kaveri jaksaisi majailla parvekkeellani koko kesän 🙂
Leppäkerttu

Puretaan joulu ennen loppiaista

Aloitin joulukoristelun tänä jouluna hyvissä ajoin jo joulukuun alussa. Olin sitä mieltä, että saan sitten ihailla kuusta ja muitakin juttuja tarpeeksi kauan. Olihan tiedossa synkkä vuodenaika, ja joulun laitto hyvissä ajoin etukäteen toisi hieman ”valoa pimeään”. Emme näet saaneet lunta jouluksi tänne Imatralle laisinkaan.

Nyt kun vuosi on jo vaihtunut, olen edelleen sitä mieltä, että kannatti koristella hyvissä ajoin! Ei nimittäin harmita yhtään, että tavarat pitää purkaa ja viedä varastoon… tai eihän niitä pakko ole purkaa, mutta olen jo valmis siihen.

En halunnut mitään ihmeellistä roinaa ympäri kämppää, vaan suht hillittyä koristelua. Kuusi on ollut sama muoviraapuska jo monta vuotta, mutta ostin siihen tänä vuonna uudet valkoiset koristenauhat. Siitä tuli juuri sellainen kuin halusinkin – harvinaista.

Joulukuusi

Minullahan ei ollut aiempina vuosina mitään jouluverhoja. Sain kirppiksen kautta keittiöön yhden verhokapan, niin kylkiäisenä tuli myös pitkät punaiset satiiniverhot, joista tuli täydelliset jouluverhot sekä olohuoneeseen että yksi verho keittiöön.

Oli minulla tarkoitus tehdä joulukorttejakin, ja ottaa vaikka millaisia kuvia lemmikeistä ja niin edelleen, mutta aika ei vain tahtonut riittää… Päädyin kuvaamaan Foxia joulukuusen edessä. Facebook-kaverit saivat Foxi-kuvan kaltaiset joulutervehdykset!

Tein joulun alla paljon villasukkia, joista osa projekteista on vielä kesken. Toivottavasti muistan ottaa niistä kuvat ja laittaa Lankakeräilemässä-blogiini.

Muuten joulu 2015 oli mielenkiintoinen. Vettä satoi ja oli harmaata. Imatralla taisi olla +2C lämmintä. Mutta pääsihän se aurinko vähän pilvien raosta kurkistamaan 26.12.2015!
Musta joulu 2015

Ja mitäpä se joulu olisi ollutkaan, jossei olisi nähnyt kertaakaan joulupukkia. Kiitos Vuoksenniskan Minimanille!

Parvekekatsaus 31.7.2015

Olen ottanut kännykälläni kuvia parvekeesta enemmällä ja vähemmällä menestyksellä, ja kuvia on senkin tähden paljon, mutta sellaisia vähän, joita kehtaa tänne laittaa! Yritän parantaa tapani, ja käyttää välillä järkkäriäkin, tai jopa pokkaristakin olisi hyötyä.

Näistä täytyy ottaa iltakuva vielä järkkärillä… otin kännykällä iltakuvan, mutta se ei oikein pääse oikeuksiinsa. Päiväkuvat menettelevät vielä täällä blogissa…
Olen niin haltioissani kesämalvikeista, jotka laitoin keväällä siemenistä kasvamaan. Uskomattoman upeita kukkia! Nämä ovat istutettu peltipurkkiin, se ”ainoa kukkapenkki”, joka parvekkeeltani löytyy. Toivon mukaan muistan laittaa näitä ensi vuonnakin kasvamaan, ja huomattavasti enemmän.
Kesämalvikit

Tästä pitää ottaa myös se iltakuva, koska tuohon köynnösritilään on viritetty keväällä LED-valosarja (jouluvalot), jotka jätin siihen tarkoituksella koristamaan päivänsiniä. Näkymä olohuoneen puolelta… (kuva otettu 27.7.2015 n. klo 20)

Seinustaa… hieman on vielä päivänsini harva, että toivottavasti tuuheutuisi hieman. Tuskin maltan odottaa, miltä nuo valot sitten näyttävät siellä seassa! (kuva otettu 27.7.2015 n. klo 20)
Taidan muuten vaihtaa rehujen paikkaakin tuossa – taas. Kukkapenkki tuohon oikealle reunimmaiseksi ja chilit toiseen laitaan. Tämä onnistuu nyt, kun kasvattamani tomaatti katkesi tuulessa, ja se piti laittaa kompostiin. Tomaatin jäljiltä jäi siis tilaa – siksi onnistuu.

Mehikasvit ovat tehneet todella paljon poikasia. Ne ovat vielä kaikki kiinni toisissaan. Basilika on ollut tänä vuonna todella nihkeäkasvuinen. Se täytyy latvoa, ja toivottavasti ei heitä henkeään. Pitää viritellä sille varmaan joku suojaharso jotta pysyy lämpimänä.

Olen lähes päivittäin tässä heinäkuun puolen välin jälkeen saanut popsia mansikoita omalta parvekkeeltani. NAM! Ihmettelen vain, miksi toinen mansikka on tumma ja toinen vaalea. Tämä mansikoiden alla oleva nurmikkokin on ollut ainakin Foxi-koiran mielestä herkullista. Se järsii sitä jatkuvasti. Samoin kissat pitävät siitä. Nurmikolle paistaa hyvin vähän aikaa aurinko aamupäivällä, niin siitä syystä valitsin nurmikkolajikkeeksi sellaisen varjossa viihtyvän version. Näyttää toimivan.

Mitäpä se minun harrastukseni olisi ilman muitakin hyötykasveja? Joten on sitten laitettu puulaatikkoon myös persilijaa kasvamaan. Persilijan takana kaidetta vasten on nuivahtanut tilli, jonka revin siitä piakkoin ylös. Se ei ole oikein viihtynyt siinä. En tiedä miksi. On hankittu valmis ruukku kupasta ja istutettu tuohon, niin kuin persilijatkin. En tietenkään malttanut odottaa, että siemenistä itsekasvatetut persilijat lähtisivät kasvamaan, niin ostin sitten parit valmiit tupsut tuohon.

Oregano kukkii parhaillaan! Siinä käy paljon kimalaisia.

En ole ainoa, joka nauttii parvekkeestani… tässä ihana kissani, vanha 14-vuotias herra, Spede!

Kuvakollaasi

Luontodokkareita katsellessani on tullut mieleen, että voisin itsekin kokeilla tehdä niitä niin sanottuja ”time lapse”-videoita. Sitten vaan miettimään, että mikä voisi olla sellainen paikka, josta saaisi otettua kuvan useasti… päädyin kuvaamaan tienposkea, jossa käytän koirani ulkona, koska käynhän siinä samassa kohtaa joka päivä. Kimmokkeen sain uuden puhelimen hankinnasta, kun alkuun otin testikuvia sillä. Onhan minulla ihan kunnon laitekin time lapse-kuvausta varten, GoPro, mutta piti olla sellainen laite, joka olisi todennäköisimmin mukana, kun menen ulos, eli puhelin.

Kuvauspaikkana on Ratamokatu 17 autoparkin sisäänkäynti. Paikassa oli sinänsä haasteita, vaikka siihen oli helppo päästä. Tiellä on suhteellisen paljon liikennettä, sekä autotiellä että kevyenliikenteenväylällä. Olen ottanut kuvia eri aikoihin vuorokaudesta, mutta jätin suosiolla yöllä otetut kuvat tästä videopätkästä pois, koska ne eivät oikein onnistuneet. Jouduin myös usein odottelemaan, että ihmiset poistuvat kuvausalueelta. Pariin kuvaan on kyllä jäänyt joku henkilö, kun en ole voinut jäädä odottelemaan milloin henkilö on kävellyt kadun loppuun saakka ja olisi ollut siinä tapauksessa kuvaruudun ulottumattomissa.

Tässä nyt on sitten valokuvista tehty time lapse-video. Kaikissa kuvissa on käytetty samaa puhelinta, iPhone 4S.