Äidin pihan kukat

Äidin pihalla kukat ovat alkaneet pikkuhiljaa avaamaan nuppuja! Olen siis yrittänyt tehdä kukkapenkeistä sellaisia, että niistä olisi jotain iloa koko kesäksi. Rikkaruohojen määrää en vain ole pystynyt vähentämään nykyisestään, eli on suoranainen ihme, että kukkapenkit näyttävät edes näin hyvältä. Muutamat vuohenputket on nyhdetty irti… mutta paljon on vielä tekemistä.

Kävin ajamassa nurmikkoa ennen viikonloppua, ja ehdin nappaamaan pari kuvaa belliksistä, joita kasvaa nurmikolla. Ajan näiden yli joka kerta, mutta ne kasvavat aina takaisin. Bellis, eli kaunokainen, on ihana! Belliksen kukat ovat kuin minipäivänkakkaroita.

Nurmikolla kasvaa valkokeltaisia belliksiä.

Lupasin sukulaiselle, että annan hänelle vaaleanpunaisten akileijojen juurakoita. Otin parista eri kukasta kuvan, ennen kuin kaivan juurakot ylös. Vien ne sitten hänelle juhannuksena. Tässä on tavallinen lehtoakileija vaaleanpunaisena.

Kaikki akileijat, joita pihalta löytyy, olen alkujaan itse kasvattanut siemenistä, ja sen jälkeen ne ovat levinneet itsekseen. Tämän matalalajikkeisen akileijan olen siirtänyt toisesta puutarhasta tänne, kun lopetin siellä harrastamisen. Lajike on Biedermeier, ja se kasvaa noin 30cm korkeaksi.

Kukkapenkissä kukkii tällä hetkellä muitakin ihanuuksia. Esimerkiksi vuorikaunokki on avannut runsaasti nuppuja. Vuorikaunokki on erittäin kaunis perinneperenna. Tämäkin on siirretty toisesta puutarhaasta. Oikeastaan äidin kukat ovat miltei kaikki siirrännäisiä edellisestä paikasta, missä harrastin puutarhaa.

Olen antanut Vuorikaunokin levitä myös hieman itsekseen. Se onkin löytänyt lähettyviltä kukkapenkin kulmauksesta, siperiankurjenmiekkojen katveesta, sopivan paikan.

Siperiankurjenmiekat alkavat myös availemaan nuppujaan. Tämä on mielestäni todella kaunis kukka! Olen kuvannut sitä paljon järkkärillä. Voit käydä katsomassa joitain kuvia kuvagalleriastani. Pyrin kuvaamaan kaikki pihalta löytyvät kukat.

Viimeisenä, mutta ei missään tapauksessa vähäisempänä, on avannut nuppunsa Idänunikko. Tämä on niin kaunis kukka että hohhoijaa! Sain kuin sainkin sen itämään äidin kukkapenkissä monen vuoden yrittämisen jälkeen. Olen tosiaankin siirtänyt tämän, vaikka unikoista toisinaan sanotaan, että niitä ei voi siirtää. Yleensä ne leviää siemenistä kasvupaikan läheisyyteen. Pitänee levitellä siemeniä pariin muuhunkin paikkaan.

Äidin Idänunikon kukat ovat punaisia ja keskeltä mustia.

Sydäntäni jotenkin lämmitti, kun isäni tokaisi minulle, että hänen äidillään oli näitä Idänunikkoja heidän pihallaan joskus, kun isä oli pieni. Niin kuin sanottu, perinneperenna. Ilmeisesti isänikin pitää näistä erittäin paljon. Ja mikä Idänunikossa on, niin se on todella helppohoitoinen.

Kukat ovat keskeltä mustia.
Idänunikon kauniit kukat
Äidin idänunikoissa on punaiset kukat.

Idänunikon kukat eivät kestä kovinkaan pitkään hyvännäköisinä, niin on erittäin tärkeää saada kuvattua ne heti, kun nuput avautuvat. En tiedä, auttaisiko lannoittaminen mitään. Ainakin tänä vuonna nämä ovat saaneet rutkasti vettä. Nuppuja on toki vielä paljon avautumatta. Pitääkin käydä katsomassa mitä niille kuuluu. Kuvasta näkyy myös oikeassa laidassa pionit, jotka ovat nupullaan. Ne aukeavat varmasti juuri sopivasti juhannukseksi. Etupihalla on myös kiinanpioni, Sarah Bernhartdt, joka on täynnä nuppuja.

Harmituksekseni huomasin, että jotkut kukat ovat jääneet toisten jalkoihin tänä vuonna. Esimerkiksi toisesta kukkapenkistä on kadonnut johonkin kaunopunahattu, jonka halusin kukkapenkkiin keräämään perhosia. Jaa miksi juuri perhosia… noh, jos harrastuksena on valokuvaus, niin mitenkäs muuten niitä perhosia saisi vähän helpommin kuvattua, niin kuin tätä seuraavassa kuvassa olevaa keisarinviittaa. Kuva löytyy suuremmassa koossa kuvagalleriastani. Perhonen on kuvattu vuonna 2010 vanhempieni naapurin upeasta kukkapenkistä.

Lupasin myös väriminttua tuttavalleni. Se lähti ihan hyvin kasvamaan keväällä, mutta on sittemmin jäänyt muiden jalkoihin. Pitää etsiä se vielä tuolta rikkaruohojen seasta, jos saisin pelastettua sen. Siirrän sen sitten toiseen kohtaan, jossa se voisi viihtyä paremmin. Samoin on käynyt hopeatäpläpeipille. Mitähän muuta tuonne rikkakasvien uumeniin on oikein kadonnut?

Taidankin tästä syödä päiväaterian ja lähteä tonkimaan kukkapenkkiä. Keli olisi siihen tarkoitukseen tällä hetkellä oikein loistava. Ei nimittäin tällä kelillä hiki päätä pakota! Kalsa keli kesäksi. Vain +14C, aurinko ei paista, joten nahkakaan tuskin kärvähtää.

Eli hyvää alkavaa viikkoa!

Lue artikkeli / kommentoi

Omenapuu kukkii

Vanhempieni pihalla kukkii omenapuu! Päätin kokeilla ottaa muutaman foton kukista. Kukat ovat hieman vaaleanpunaisia ja näyttivät kauniilta sinistä taivasta vasten. Kukista on toisenlaiset versiot kuvagelleriassani (LINKKI).

Omenapuussa oli todella paljon kukkia. Tämä tietää hyvää satoa!

Tietysti satoon vaikuttaa pölyttäjien määrä. Katselin aikani puuta ja sehän olikin aivan täynnä kaikenlaisia pölyttäjiä. Sato on siis taattu, jollei jotain katastrofaalista satu käymään.

Kimalainen käy läpi omenapuun kukkia. (Kimalainen: hyönteismaailma)

Mehiläisetkin olivat löytäneet omenapuun! Pörriäisillä oli hirvittävä määrä siitepölyä mukana jaloissaan.

Tulin tietysti ohessa häirinneeksi omenapuuhun muuttaneen asukkien elämää. Olin vuosia sitten kiinnittänyt puuhun lintupöntön, johon tänä vuonna muutti talitiainen. Pönttöön yritti jossain vaiheessa kevättä tunkeutua myös kirjosieppo, mutta se oli kuulemma saanut ”kunnolliset lähdöt” talitiaiselta. Tintti sai pitää pönttönsä. (Talitiainen Wikipedia)

Lintupöntössä oli poikasia, sen verran kova säksätys sieltä kuului. Molemmat talitiaiset, naaras ja koiras, ruokkivat poikasia. Melkoinen trafiikki kävi, kun tintit lentelivät taukoamatta omenapuun ja ruoanhakupaikan väliä.

Omenapuu oli todellakin täynnä elämää. Taidan lähteä tänään katsastamaan sen uudelleen josko siinä vielä olisi jotain kuvattavaa.

Hieman haastavaahan näitä tirppoja oli kuvata kun talitintit olivat todella nopealiikkeisiä. Niille piti myös antaa rauha viedä ruokaa poikasille. Olin muutaman metrin päässä pöntöstä, mutta kauempanakin olisi voinut olla. Välillä vaikutti siltä, että lintu ei uskaltanut mennä pönttöön. Päätin lopettaa omenapuun lähettyvillä hengailun.

talitiainen omenapuussa
Lisää kuvia linnuista löytyy kuvagalleriastani (LINKKI)

Oli minulle järkätty muutakin tekemistä pihalla… minun piti ajaa nurmikko. Sitä ennen ehdin vielä nappasta kuvan voikukista, ennen kuin ne jäivät ruohonleikkurin alle. Valkoinen ”hahmo” voikukkien takana on nimeltään bellis, eli kaunokainen. Niitä löytyy ainakin valkoisina ja vaaleanpunaisina. Vanhempieni pihalla on ainoastaan valkoisia belliksiä.

Lähdenpä siis takaisin ulkoilemaan. Sääkin alkaa juuri lämmetä täällä Kaakkois-Suomessa. Meillä oli muutama aika viileä päivä ja vettäkin on satanut ihan kunnolla. Tervetuloa kesäkuu!

Seuraavassa vielä linkki kuvagalleriaani:

Lue artikkeli / kommentoi

Kuolaamassa kesäkukkia

Kävin jo perjantaina 5.5. kuolaamassa paikallisessa Hankkijassa kesäkukkavalikoimaa, tai olihan minulla ihan tarvekin käydä siellä visiitillä. Piti nimittäin hommata turvemultaa ja kesäkukkamultaa. Kasvattamani taimet näet tarvitsevat jo suurempia ruukkuja, ja osa koulintaa. Minulla oli tänä vuonna vain muutama juttu kasvamassa, mutta niistä sitten myöhemmin.

Ihania ruusuja oli tarjolla! Eikä olleet mitään järjettömän kalliitakaan. Pitäisiköhän ostaa tällaiset partsille pelargonien tilalle? Lisäksi tarjolla oli uutuus-kukkasia, jotain ruukkuihin tarkoitettuja neilikoita. Ne voisivat olla myös kivoja parvekkeella.

Jotain jättiorvokkeja tuossa noi keltaiset. Ruusut olivat terassiruusuja nimeltään.

Tuossa tuoksui todella hyvälle! Oikealla puolella oli terassiruusuja. Niillä oli hintaa 34,90€. Aika kallis rehu tapettavaksi!

Tämä on se mitä tulin hakemaan 😉 Eli kun survoin äidin kukkapenkkiin sellaisen pavilijongin reunan, niin siihen on parina vuotena laitettu milloin mitäkin kasvamaan. Vuosi sitten olin menossa ostamaan tätä köynnösruusua, niin yllätys yllätys, näitä ei löytynyt enää mistään. Nyt olin ajoissa liikenteessä! Sympathie lienee helpoimmasta päästä köynnösruusuja. Sellanen siis meille pihaan 🙂 (tai tarkemmin isälle ja äidille)

Tuohon se ruusu tulee taaempaan kulmaukseen… siitä pitää kaivaa jotain pois, en vaan muista mitä siinä kasvoi. Jotain siinä jo kasvaa, niin aika paljon muistutti tulikellukkaa. Se pitää siirtää johonki muualle sitten.

Käsittelin kukkapenkin myös viime viikolla ja taimia on näkyvissä!

Tämäkin puoli käsitelty. Perennat alkavat puskea jo esiin 🙂 Kultahelokki oli levinnyt oikein kunnolla. Saas nähdä millasen kasvuston tekee tänä vuonna.

Idänunikko saisi mielestäni tänä vuonna kukkia. Viime kesänä ei kukkinut ja se jäi ikävästi muun kasvuston alle, eikä kasvanut laisinkaan. Toivottavasti nyt lähtisi kasvuun!

Lue artikkeli / kommentoi

Savolaisen puutarhalla

Kävin tänään ensimmäistä kertaa Savolaisen Puutarhalla, Imatralla. Se on tässä aika lähellä missä asun. Ei voinut muuta kuin ihmetellä mikä kukkaloisto siellä oli! Mukavia ihmisiä töissä, varmaankin omistaja oli paikalla. Pitää mennä joku päivä takaisin ottamaan kyseisestä paikasta lisää kuvia, kun alkushokki on niin suuri, ettei oikein ymmärtänyt kuvata kaikkea, mitä jälkeenpäin kävi mielessä.. tässä on pieni kuvagalleria paikasta.

Ostin äidin pihalle vaulan ja valkoisen kelloköynnöksen, jotka eivät nyt ole näissä kuvissa. Ne on istutettu patoihin ja ovat viriteltyinä kasvupaikoilleen köynnöskehikkoon. Kunhan on poutasää, niin kuvaan niitä sitten. Omalle kerrostalopihalle tuli hankittua pari mustasilmäsusannaa, joista niin ikään kuvia kunhan on saatu paikoilleen. Mustasilmille on jemmassa heinäseipäitä, joista niille saadaan teline.

Lue artikkeli / kommentoi

Talon kulmaus-projekti

Juhannus tuli vietettyä ilmeisesti rauhallisemmin kuin oli tarkoituskaan, mutta ei se haittaa. Eipähän ollut tänään krapulaa, ja pääsin pihahommia tekemään. Harkinnassa on ollut pidemmän aikaa talon kulmaus, jossa on aikanaan taloa ostettaessa ollut komposti. Noh, se ei tietenkään ollut kovinkaan hyvä idea, ja siirsimme kompostin toiseen paikkaan. Kompostista oli tullut multaa, ja multa käytettiin muihin pihan alueiden kunnostamisiin. Kulmaus on mullan lapioimisen ja kärräämisen jäljiltä aivan muhkurainen, eikä siitä päässyt ruohonleikkurilla talon taakse. En ole koskenut kulmaukseen varmastikaan pariin vuoteen, ja nyt päätin tehdä asialle jotain, koska naapurin talo on saanut uudet venäläiset omistajat, ja he raivasivat ensimmäiseksi tontin reunan siistimmäksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, etteivät kotilot viihdy naapurin trimmatulla maalla! Ne kylläkin viihtyisivät talon kulmauksen kaltaisessa rikkaruohotaivaassa, joten päätin, että se saa lähteä.

Lähtökohta oli tämä:


Seinusta on etelään päin. Onneksi ei ollut lämmintä kuin jotain +25°C. Ei muuta kuin kumihanskat kouraan ja käsin kitkemään. Ai miksi käsin? Noh, en halunnut jättää kaikkia rikkaruohon juuria maahan. Kitkemällä ne lähtevät suurimmalti osin juurineen 😉

Kottikärryt alkoivat täyttyä vuohenputkesta… hyttyset ja paarmat söi! Ilmeisesti hyttysiä nousi kosteasta maasta kun nyhdin siitä rikkaruohoja irti… viime yönä satoi nimittäin vettä.

Korkein kohta… ryteikön alta paljastui muuten karviaispensaan taimi 🙂 Taidan sijoittaa sen uuteen, parempaan paikkaan.

Talon kulmauksen takana näytti tältä. Sain kuin sainkin kitkettyä kaikki näkyvimmät vuohenputket pois, kunnes viimeisimmässä kohdassa osuin kusiaispesään. Annan tämän puolen siis olla hetken, kunnes saan häädetyä muurahaiset pois.

Tämä on sellainen puoli talosta, että tähän paistaa aamuaurinko. Ajattelin, että jos laittaisin talon seinustalle kasvamaan erillaisia akileijoja, kun niitä ei voi aina tuonne kukkapenkkiin tunkea. Ne tuntuvat olevan aika kiitollisia kasveja kasvualustoistaan huolimatta. Tontin reunaan on myös viime kesänä pystytetty koiraa varten verkkoaita, jonka tässä kuvassa peittää orapihlajat. Orapihlajat on nostettava naruilla aitaa vasten, tai muuten kasvavat maata myöten. Talon taakse on tarkoitus tehdä nurmikoa. ”Käytävän” päässä on koira-aitaus.

Talon sivussa, aidan vieressä kasvaa jokin saniainen ja Lumimarja. Molemmat saavat jäädä paikoilleen. Lumimarja on alunperin ollut naapurin puolella, mutta karannut sieltä omalle puolelle. Uudet naapurit vetivät pensaan ”alas”, mutta onneksi siitä jäi taimia 🙂

Tähän kohtaan lopetin sitten projektin tältä päivää. Maata on tasoiteltu, ja reunamia lapioitu. Vielä sen verran painelen pihalle takaisin, että käyn tasoittamassa tuota maata hetken kumisaappaat jalassa. Saan paineltua maan kunnolla… krokseilla oli hieman hankalaa kun meni mullat rei’istä sisään. Se ei ollut kovinkaan mukavaa. Jossain vaiheessa kun pääsen suihkuun asti, niin ttäytynee etsiä juuriharja, että saan varpaani puhtaiksi 😀

Tästä projektista todennäköisesti tulee jatko-osaa, kunhan pääsen nurmikon istuttamiseen asti.

Lue artikkeli / kommentoi