Kukkapenkki vaatii ehostusta

Tänään minua odottelee vanhempieni kukkapenkki, joka vaatii melkoisesti kasvojenkohotusta. Tein siellä eilen pikaisen katselmuksen, että tiedän vähän mitä tuleman pitää. Kotimatkalla huomasin jotain mitä aikaisempina päivinä ei vielä ole näkynyt… koivu kukkii! Jotenkin ihan käsittämätöntä kuinka nopeasti koivu alkoi kukkimaan ja minun ei paljon tarvitse naamaani ulkosalla näyttää, kun olen aivan tukossa. ”Kivaa”.

Koivussa on paljon norkkoja 11.5.2021

Punapäivänkakkaran juurakot ovat näkyvillä. Näistä otan varmaankin kaksi pois. Niitä taitaa muistaakseni olla kukkapenkissä jopa viisi kappaletta, ja joka vuosi ”juurakkomätäs” aina kasvaa. Kukkapenkki ei ole järin suuri, ja sinne ei mahdu älyttömän leveästi kasvavia kukkasia. Punapäivänkakkaran kukkavarret sojottavat täysikasvuisina vähän minne sattuu ja kasvi vie aika paljonkin tilaa.

Kevätesikko kaipailisi myös jakamista useampaan osaan. Olen ”ripotellut” esikkoja ympäri pihaa eri paikkoihin kasvamaan. Ne lähtevät todella helposti leviämään. Voi olla, että otan tästäkin osan pois.

Tarha-alpi on vähän niin ja näin, että kannattaako sitä pitää kukkapenkissä. Aion kuitenkin jättää rehun tähän kasvamaan ja mahdollisesti asetella sille jonkinlaisen perennatuen. Pysyy sitten paremmin muodossaan jos tulee tuulinen keli.

Kevätpikkusydän kuuluu myös niihin puutarhan vaikeasti tapettaviin kasveihin. Se nousee joka vuosi maasta vaikka sitä kohtelisi kuinka kaltoin. Nyt saattaa kuitenkin olla, että järjestän sille uuden kasvupaikan vähän varjoisammasta kohdasta.

En tiedä miten ukonhattua tulisi hoitaa, että sitä ei vaivaisi joka vuosi kirvat! Jossain vaiheessa kesää huomaan, että ukonhattujen kukintoon on kasaantunut hillitön määrä mustia kirvoja. En tiedä mistä ne siihen tulevat, mutta niitä on paljon. Toki joskus kannattaa ”uhrata” jotain kasveja puutarhassa, jotka vetävät tuholaiset puoleensa, ettei niitä ei sitten ole muissa kukissa. Mutta en nyt millään haluaisi tätä kukkasta siihen hommaan pestata. Se on kuitenkin niin kaunis kukkiessaan.

Palavarakkaus on aivan ihana kukka! Kukkapenkin ehostus täytyy tehdä vähän myöskin sen takia, että nämä upeat perinneperennat pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Olen istuttanut kukkapenkkiin myös elokuunasteria, joka nyt valtaa alaa ihan liikaa. Minun täytyy kaivaa kaikki kukat pois ja istuttaa ne takaisin että saan asterin siitä hittoon.

Palavarakkaus. Etuvasemmalla näkyy elokuunasterin taimi.

Yksi lemppareistani on kaunis akileija. Siirsin Aatun pihalta aikoinaan aikamoisen valikoiman erilaisia akileijoja vanhempieni pihalle. Näiden juurakoista ei voi etukäteen tietää mitä niistä tulee. Ne pitäisi muistaa merkata jotenkin kun ne kukkivat. Kukkapenkki ei myöskään ole välttämättä niille sopivin kasvupaikka. Pitääkin miettiä mitä näille oikein tekisi. Kukkapenkissä on ainakin neljä eri mätästä akileijoja.

Täältä kurkistaa vuorikaunokki!

Voiko olla mitään niin ihanaa kasvia kuin idänunikko? Olen niin onnellinen, että sain tämän siirrettyä kukkapenkkiin. Sitä ei nimittäin ole kovinkaan helppo siirtää. Tulin huomanneeksi tämän aikoinaan kun niitä kasvoi Aatun pihalla. Kasvi siirtyy parhaiten kun kylvää siemenet. Vanhempieni idänunikko kukki ensimmäistä kertaa ikinä viime kesänä ja nyt mätäs näyttäisi vieläkin suuremmalta mitä se on ollut aiemmin. Ainoa pieni ”ongelma” tuossa on kun pioni kasvaa hieman liian liki. Pitänee yrittää kuitenkin siirtää unikko siitä vähän keskemmälle kukkapenkkiä.

Että sellainen ryteikkö tämä kukkapenkki tällä hetkellä on:

Kukkapenkkiä ei ole vielä siistitty.

Talon seinustalla kasvaa luonnon kauniita kukkasia, sinivuokkoja! Tämäkin mätäs kasvaa näköjään vuosi vuodelta aina suuremmaksi. Upea kukka!

Alan pikkuhiljaa valmistautumaan kukkapenkki-projektiin. Siihen tulee kulumaan aikaa ja energiaa. Eiköhän tässä ole nyt tärkeintä ensin saada siivottua kaikki roippeet talven jäljiltä pois ja sitten vasta miettiä kukkien siirtelyitä ja juurakkojen jakamisia ja sen semmoisia asioita.

Lue artikkeli

Kuvia äidin kukkasista

Tässä on kesän aikana otettuja kuvia äidin pihalta…

Lue artikkeli

Akileijojen uusi elämä ehkä voittaa?

Kerroin tuossa jokin aika sitten, että jokin vikkeläkinttuinen toukka pisteli yön aikana akileijani parempiin suihin… noh, olin sitten niin masiksissa tämän tapahtuneen johdosta, etten tehnyt näille perennoille tuolla parvekkeella vissiin viikkoon mitään. Tongin ne kyllä ylös sieltä perennalaatikosta, mutta laitoin ne ämpäriin.

Huomasin eilen akileijoissa pientä uutta kasvua, ja päätin, että nyt minä ne elvytän takaisin ilahduttamaan minua!

Leikkasin akileijoista kaikki kuivat lehdet ja kukkavarret pois, ja sieltähän ilmestyi yksi valkoinen akileijan kukkavarsi, joka toivon mukaan avaa nuppunsa ihan lähiaikoina 🙂

Nyt ne ovat kasvamassa paraatipaikalla lattialla 🙂 Laitoin vielä lisäksi ruukkuun koristekrassia, jos se ehtisi mukaan tälle vuodelle vielä.

Lue artikkeli

Perennalaatikko pois parvekkeelta

Menin tänä aamulla parvekkeelle kastelemaan kasveja, ja huomasin, että akileijani oli täysin syöty! Ja samoin oli syöty vuorikaunokkikin. Noh, ei tässä muu auta, kun purkaa tämä laatikko, jossa nämä perennat olivat ja viedä pihalle kasvamaan… jos se toukka vaikka menisi parempiin suihin siellä!

Kello on tällä hetkellä noin 11.40 ja tuohon parvekkeelle paistaa suoraan aurinko. En uskalla edes mitata kuinka kuuma siellä on! Muutoin mittari näyttää varjossa jo +26°C. Puolisen tuntia tässä istuskelen, kun olen mullat jo saanut osittain tuosta perennalaatikosta pois. Niin kova hiki tuli, että täytyi tulla välillä juomaan vettä ja vissyä. Näyttäisi siltä, että välillä aurinko menee pilveen, niin pystyy jatkamaan hommia. Siispä sinne nyt takaisin!

Lue artikkeli

Vähäluminen kesä

Tänään on kyllä sään puitteissa sellainen päivä, ettei haluaisi nenäänsä tuonne pihalle mennä jäädyttämään… Oli pakko tuplatarkistaa lämpötila soittamalla omille vanhemmille. Juu, ja tosiaankin, heidän mittarinsa näytti myös +6°C. Oli mielenkiintoista herätää aamulla siihen, että tuuletusikkunasta tuulee niin, että hiukset pöllähtää. Nukun kuitenkin toisella puolella makuuhuonetta. Tuulahdus ei ollut myös kovinkaan lämmin, että herätys oli taattu. Mutta en minä arvannut, että se nyt ihan näin kylmää olisi 😀 Ei tässä auta, kun ottaa basilikat ja chilit parvekkeelta sisälle lämmittelemään… alkoi juuri nimittäin satamaan, ja voi olla, että sade tulee osittain lumena, niin kuin oli Tampereella kuulemma tullut tänään aiemmin! Mielenkiintoinen kesä siis tiedossa.

Olihan meillä tosiaankin mahdollisuus nauttia helteistä aiemmin tässä kuussa, ja viimeiset pari viikkoa on ollut ihan ok kesäkeli… sellaiset 15-20°C. Siitäkin huolimatta olen ollut vähän laiska parvekkeeni suhteen, vaikka rehut on sinne istutettukin jo tämän kesän osalta… tai jotain pientä vielä puuttuu. En ole esimerkiksi muistanut laittaa tilliä kasvamaan tuonne papuastiaan, mutta sen voi kyllä sinne survaista vielä, ja hyvin ehtii kasvamaan.

Tässä on viime perjantaina otettua kuvaa partsilta… kuten kuvasta näkyy, vielä löytyy vähän ”hiottavaa”. Tuolla on aivan turhaa roinaa parveke täysi… tänään olisi hyvä päivä siivota kun niinsanotusti tarkenee!

Hetki sitten olohuoneen ikkunan läpi napsastu kuva… tuo sotku saa lähteä kyllä tuosta pois ja vähän äkkiä!

Spede nauttii parvekkeella… (kuva 13.6.2014) Pitää vissiin nosta tuo oikeanpuoleinen Clematis tuosta vähän ylemmäs jakkaralle, että pääsee valoon kiinni? Se ei ole oikeastaan kasvanut istuttamisen jälkeen. Toinen on sentään kivunnut valoon asti, ja tekee koko ajan uusia versoja. Joku ei nyt oiken natsaa :/

Perennalaatikossa kukkii Akileija Biedermeier ihan täysiään. Sen vieressä on valkoinen Biedermeier, ja sillä oli mielestäni melko lyhyt kukinta-aika. En tiedä sitten onko normaalia vai ei. Muut perennat ovat hieman kitukasvuisia.

Tämän kirjoituksen aikana täällä Imatrallakin alkoi satamaan räntää, että silleen 😀 Todellakin ÄKKIÄ basilikat sisälle ja chilit kans!

Lue artikkeli