Äidin pihan kukkasia

Kohta on niin paljon kuvia taas otettuna eikä niitä saa mihinkään laitettua ”esille”… noh, tehdään pikakatsaus äidin kukkapenkkiin. Kuvia on siunaantunut ihan riittämiin!

Kokonaiskuva on tällainen mukaanlukien Foxy-hauvelin uimapalju.

Keisarinkruunut kukkivat ihan täysillä! Olen satavarma, että tämä käy häiritsemään jossain vaiheessa, koska tässä kukkapenkissä ei ole yhtään oranssia. Kaikki on keltaista, pinkkiä, valkoista ja violettia. Pitää varmaan siirtää nämä pois tästä johonkin järkevämpään paikkaan, ettei tästä saa jatkossa migreeniä.

Ihanaa, että kulta-akileijakin oli selvinnyt ”muutosta” 🙂 Minun siemenistä kasvattama tämäkin.

Tulisalvia on nyt hyvännäköinen.

Jostain tuolta kukkapenkistä kurkkasi tällainenkin, joka on ihan itsekseen sinne jostain hiipinyt 🙂

Ah, nämä pionit… ei voi sanoin kuvata mitenkä ihania nämä ovat!

Kultahelokki tykkää olostaan kukkapenkissä. Sitä joutaa varmaan karsimaankin syksyllä.

Kamtsakan maksaruoho on myös siemenestä itse kasvatettu. Tykkään kovasti tästä kasvista ja siitä on tullut upea mätäs tuohon kukkapenkin reunaan. Se vetää todella paljon puoleensa kimalaisia.

Tätä punapäivänkakkaraa en ensin edes tajunnut… sillähän oli tuplanaama! Olin aivan äimänkäkenä, kun löysin useamman tuplakukkasen näistä omista mättäistä. En muista ollenkaan, olisinko viime kesänä nähnyt vastaavaa ollenkaan. Nämä kukkaset olivat siis kasvaneet yhteen.

Tässä on minun ”pride and joy”, jaloritarinkannus. Delphinium x cultorum – itsekasvatettu siemenestä.

Vietimme 13.7. myös isäni syntymäpäivää… isä oli leikkisällä tuulella, ja halusi, että otan hänestä synttärikuvan, kun hän lymyilee kukkapenkin ”seassa” 😀 Isä pitää kukkasista todella paljon, ja olenkin ilmeisesti perinyt nämä ”ominaisuuteni” häneltä… myös huonekasvien suhteen! Niitä on meillä ollut perheessä aina.

Lue artikkeli / kommentoi

Kuvia äidin kukkasista

Tässä on kesän aikana otettuja kuvia äidin pihalta…

Lue artikkeli / kommentoi

Äidin kukkapenkissä kasvaa vähän kaikkea

Uskomantonta, kuinka äidin kukkapenkkiin istutetut kasvit ovat lähteneet kasvamaan! Tässä hieman tilannekatsausta…

Tässä on lähtökohta. Postaus on 9.5.2015 kirjoitettu, ja siinä on selvitetty hieman taustoja. Alla olevasta linkistä voit katsoa suoraan kukkapenkistä kuvan, kun se oli lähtöruudussaan.
Koko artikkeli
KUVA KUKKAPENKISTÄ 9.5.2015

Nyt kukkapenkki näyttää tältä: (kuvan voi klikata suuremmaksi)

Tässä kasvaa ainakin ritarinkannus, ukonkelloja, idänunikkoa, neilikkaa, palavarakkautta, siperiankurjenmiekkaa ja tulikellukkaa… Tämä on kukkapenkin keskikohta.

Sain tädiltäni malvaa, jonka istutin kukkapenkin takalaitaan.

Ritarinkannus kesti siirtämisen! Tämä on jaloritarinkannnus ”Giant White With Black Bee”, jonka kasvatin itse vuosia sitten siemenestä. Ympärillä on ukonkelloja, sinisiä ja valkoisia.

Karpaattienkellot ovat myös siemenistä kasvatettu. Näiden eteen tulee mahdollisesti vielä kärhö kasvamaan heinäseipäisiin kiinni. Siirrän äidille oman kärhöni parvekkeelta jotta se pääsisi paremmin oikeuksiinsa ja tekemään kunnon juuret.

Lue artikkeli / kommentoi

Vieläkin kukkii!

En tiedä, mitä olen tehnyt oikein, mutta ritarinkannukset aloittivat kukinnan uudelleen, kun leikkasin niistä siementävät varret pois. Samoin oikealla puolella oleva orvokki-lobeliaruukku kukoistaa vieläkin, vaikka on jo syyskuun loppu. Veikkaan, että luotoäidillä oli osuutta asiaan kun antoi kukkasille niin paljon vettä puolestani, vaikka ruukkua jouduinkin itse kastelemaan 😉 (ei ole päässyt aurinko porottamaan kuivaksi)

Tässä kiiltomalva, Malva sylvestris mauritiana. Olen nähnyt erillaista tietoa tästä, että onko tämä perenna vai yksivuotinen kasvi. Useissa paikoissa sanottiin, että perenna.

Kukka on aivan ihanan värinen! Jos tämä on yksivuotinen kasvi, laitan näitä kasvamaan uudelleen ensi vuonnakin.

Päivänkakkaroista tuli hankittua jokin loistosekoituspussi. Kakkarat aloittavat vasta nyt kukinnan. Kukkasparat kun ovat koetuksella lähes päivittäin… ne joutuvat kantamaan vesipisaroita, ja välillä näyttää siltä, että voimat loppuvat kesken.

Päivänkakkara nupussaan vielä 22.9.2012

Viime vuonna saamani syyseimu kukkii tänä vuonna 🙂

Lue artikkeli / kommentoi

Kukkasia pihamaalta vol 1

Tässä on mielestäni ehkä yksi kauneimmista kukkasista… tämä on rohtosormustinkukka, Digitalis purpurea.
Sormustinkukka työnsi vartensa tarhaukonhattujen seasta. Onneksi en nyppinyt sitä rikkaruohona pois. Naapurin villitontilla on myös tällaisia… liekö sieltä karannut? Harmittavaa vain se, että tämä ”oman pihan” puolella oleva kasvi jäi huomattavasti matalammaksi. Sen näet pitäisi olla noin puolentoista metrin korkuinen. Oma kukkanen jäi alle metrin korkuiseksi.

Myskimalva, Malva moschata, on myös karannut naapurin villitontilta. Istutin näitä kyllä muutaman taimen tälle puolelle pihaa ihan itsekin, mutta näitä löytyi ihmeellisistä paikoista muualtakin, joihin en ole taatusti kajonnut. Yksi melko rehevä taimi kasvoi akileijapenkin takana sellaisessa paikassa, jossa ei ole edes multaa. Täytyy varmaan syksyllä yrittää siirtää taimi parempaan paikkaan, jos se vaikka lähtisi kasvamaan taasen ensi kesällä. Olen käsittänyt ettei myskimalva pidä siirtelystä, mutta ei kai sitä nyt tuohonkaan voi jättää, kun sille ei saa laitettua maahan edes tukikeppejä 😀 Maa on nimittäin kovaa kuin mikäkin… siinä on vain ohut kerros kivituhkaa, jota on levitetty viiran päälle. Jos joku ihmettelee mitä tai mikä viira on, niin se on jotain paperikoneissa käytettävää kangasta, jonka avulla paperia tehdään. Talon jokin entinen omistaja on ollut nimittäin Stora Ensolla töissä… kuulemma.

Sain muutaman ritarinkannuksen taimen kasvattaneeksi vuosi sitten keväällä, ja istutin pariin paikkaan pihamaalle. Siemenpussissa luki ihan jotain muuta kuin ritarinkannuksen latinalainen nimi, ja erehdyinkin yrittämään esikasvatusta ilmeisesti sen vuoksi tänä vuonna vähän väärin. Siemenpussissa oli näet nimi Alyssum saxatile (kilpiruoho) ja ritarinkannuksen kuva. Minulla ei ole koskaan ollut ritarinkannuksia, niin en ole varma onko tämä kuvassa oleva taimi hieman kärsinyt, vai kasvaako niistä ajastaan vuosien saatossa sellaisia puolentoista metrin korkuisia? Tässä kuitenkin uutukaistaimeni, Ritarinkannus Delphinium x cultorum ”Pacific Ocean hybrids”

Tarha-alpi, Lysimachia punctata, on saatu naapurin tontilta myös, ja se on mielestäni oikein upea kasvi! Olen tainnut istuttaa kukkapenkkiin jonkun vaaleanpunaisen rikkaruohonkin, jonka aion kaivaa syksymmällä pois ensi kesää ajatellen. Tarha-alpien vieressä kasvaa näet nyt uusi ihana myskimalva 🙂 Tästä kukkapenkistä saa myös häädön vuorikaunokki… pitäisin mielelläni näitä kaunokaisia jollain tapaa puutarhassa, mutta kun ne keräävät niin hemmetisti niitä kotiloita. Puhuin naapurin perijättären kanssa näistä kotiloista ja hän lupasi mennä hankkimaan ferromolia jostakin. Voin avustaa heitä heidän tonttinsa kanssa, jotta niistä nilviäisistä päästäisiin eroon!

Palavarakkaus, Lychnis chalcedonica, on niin ikään tuontitavaraa naapurin villitontilta. Luoja miten kaunis tuo kukka on! Palavarakkautta on tarha-alpin ja myskimalvan kanssa samassa kukkapenkissä.

Lue artikkeli / kommentoi