Tag Archive: punapäivänkakkara

Juhannus on lusittu

Hei pitkästä aikaa! Juhannus meni itsellä ainakin todella rauhallisesti mutta aina on aikaa sen verran kuvailla ympäristöä että saa kuvia blogiin.
Tämän vuoden kevät on ollut niin lämmin, että ei ole oikein saanut mitään aikaseksi parvekkeellakaan, tai sitten minusta on tullut vain niin vaativa, että nykyinen kattaus ”ei ole mitään” 😀 Noh, käydään sitä nyt sitten hieman läpi…

Olen yhdet nurmikot jo Uunolle lattanut, ja ne on kyllä jo kompostissakin, mutta pitää nyt vielä laittaa näin parvekkeellekin ”vakioastiaan” lämpäre nurtsia kissaa varten 🙂 Siemenet on siis laitettu tänään vasta itämään.

Sohvanurkkaus on jotenkin masentavan näköinen tänä vuonna… en tiedä mikä mättää, mutta ruuvasin tuohon ns pöydän päälle tollaisen tasaisen valkoisen kannen, että siihen voi laittaa vaikka vesilasin (tai punkkulasin). Ompelen siihen kyllä pöytäliinan että se peittyy. Olen lisäksi vielä kahden vaiheilla kääntäisinkö tuon sohvan kuitenkin vielä pituussuuntaan ikkunan alle, niin kuin se on edellisenäkin vuotena ollut. Pöytä tulisi nurkkaankaiteen viereen sitten. Sohva pysyisi sateella kuivana nääs 🙂

Teki yksi päivä kovasti mieli valkosipuliperunoita, ja minulla piti olla kylmäkellarissa pahvilaatikollinen perunoita, rosamundaa ja timoa. Ajattelin siis hakea sieltä satsin ja kappas perkele, potut olivatkin itäneet oikein kunnolla 😀 Otin muutaman kotiin kuvattavaksi, ja pitäähän ne varmaan laittaa sitten parvekkeelle johonkin ämpäriin kasvamaan, ei niitä syödäkään enää voi! Ehtiiköhän tälle vuodelle tulla edes satoa… noh se menee testiin sitten lähiaikoina.

Lämpimän kevään myötä puutarha on aika komeassa loistossaan äitini pihalla. Tässä pari kuvaa kukkivista kasveista…

(punapäivänkakkara edessä ja salvia takana)


(kiinanpioni Sarah Bernhardt)

Kiinanpionissa on älyttömän kokoiset kukat tänä vuonna. Mietittiin mistä mahtaisi johtua, mutta sitten aavisteltiin, että vanhempieni kissa on jäljistä päätellen käynyt lannoittamassa lähistöä. Mahtaisiko johtua siis siitä 😀 Kissan paska on hyvää lannoitetta!

(Kiksu-neiti)

Takapihan kukkapenkki kukkii myös ja se on vieläpä suhteellisen rikkaruohovapaa. Oikealla on jokin pioni vielä, en muista lajiketta. Äiti on ostanut sen joskus muutama vuosi sitten, ja pelkäsin sen kärsivän, kun siirsin sen tähän nurkkaan uuden kukkapenkin myötä. Hyvin kasvaa kuitenkin 🙂 Kyllä pionin voi siirtää!

Tuli sitä juhannuksena tehtyä yksi pesällinen kokkoakin… ei kehdattu enempää polttaa kun oli aika tuulinen keli ja koko kevään juhannukseen asti on ollut todella kuivaa. Eli metsäpalovaroitus oli voimassa vissiin torstaihin asti. Perjantaina oli oikein myrsky!

Juhannuksen alla vuosi sitten menehtyi myös rakas kissani, Spede, sekä kummitätini. Heitä muisteltiin myös. Spedehän sieltä parvekkeelta nyt puuttuu, niin voi olla ettei sen takia minun silmää oikein miellytä :/ Parveke on yleensä viritelty kissojen ehdolla.

Taimia näkyvissä – hohoi!

Olen istuttanut lähes kaikki tälle kesälle tarkoitetut kylvökset jo, lukuunottamatta joitain yrttejä. Nyt sitten odotellaan kärsimättöminä, milloin kaikki kylvökset ”heräilevät”, ja alkaa tulla taimia näkyviin. Osassa niitä on jo!

10.3. oli taimitarhani tämän näköinen, eikä taimia ollut vielää ihan niin paljon näkyvissä.

Laitoin köynnöstävät kasvit omaan rasiaansa, mutta olisi pitänyt vielä katsoa hieman tarkemmin kuinka kauan niiden pitäisi itää. Nyt mustasilmäsusannan taimia ei ole näkyvillä, mutta päivänsinin ja elämänlangan taimia taasen on. Päivänsini ja elämänlanka itivät 4 vuorokautta. Tältä näyttää niiden pussukat:

Kylvin aikamoisen läjän punapäivänkakkaroita… pussissa oli värisekoitus, niin jos haluaa tietynvärisiä kakkaroita, niin pitää laittaa iso määrä kasvamaan ja antaa kukkia rauhassa vaan. Niistähän voi sitten valita ne tietyn väriset, mitä haluaa säilyttää. Näitä on tarkoitus viedä äidin pihalle, etupihan kukkalaatikkoon.

Punapäivänkakkaroiden kanssa samaan lootaan meni Kesäpäivänhattu, josta vielä hieman epäröin, lähteekö itämään vai ei. Siemenet ovat vuosien takaa… mutta jollen nyt ihan väärin näe, niin kyllä sieltä jotain kohtapuoleen pilkottaa. Tässä kuva pussukoista:

Chilitaimet siirsin jo kukkapöydälle totuttelemaan suoraan auringonvaloon. Alkavat olla kyllä sen kokoisia jo, että ne pitää koulia ja laittaa omiin ruukkuihinsa kasvamaan. Täytyy siis käydä alakerrassa varastossa tutkailemassa muoviruukkutilanne.

Istutin kissoillekin ruohot. Kissoille saa kätevästi kauniita juomakuppeja, kun hankkii koristeruukun. Sen saa hyvin naamioitua juoma-astiaksi.

Nyt jännään sitten seuraavia päiviä, mitenkä ritarinkannuksille käy. Olin näkvinäni, että nekin saattaisivat jopa itää. Tämä on todella mielenkiintoista seurattavaa. Olen nimittäin itse kerännyt aikoinani noista omista ritarinkannuksistani siemeniä talteen, ja en ollut kylmäkäsitellyt niitä. Nyt kun viime syksynä vielä kävin tyhjentämässä talolta tavaroita (tai siis keräämässä omani pois), niin nämä siemenet tupsahtivat vain jostain laatikosta minun eteeni. En tietenkään muistanut, että minulla olisi edes ollut näitä missään jemmassa. Noh, laitoin ne noin kuukaudeksi pakastimeen, ja sen jälkeen pariksi viikoksi jääkaappiin. Jaoin näitä siemeniä muillekin halukkaille Facebookin puutarha-ryhmässä. Aikomuksenani ei ollut laittaa näitä itselle yhtään kasvamaan, mutta arvatkaa maltoinko pitää näppini erossa niistä?!?
No, en tietenkään. Haluan tietää itävätkö nuo siemenet. Jos niin on, niin voin sitten vaikka myydä loput siemenet ensi syksynä tai tulevana keväänä pois. Tai sitten kasvatella taimia halukkaille. Nyt tosiaankin, niissä näyttäisi olevan jotain eloa! Niistä sitten lisää tulevaisuudessa, kunhan selviää ovatko ne siemenet vain homeessa, vai tuleeko niistä jotain muuta. Tämä asia selvinnee läpipäivien aikana!