unikko

Suhteellisen rankka viikko takana

Nyt on ollut suht rankka viikko takana ja aika purkaa hieman kuvasaldoa blogiin… nimittäin, olen menettänyt toisen kissani viime maanantaina 19.6. ja heti siinä seuraavana päivänä rakkaan kummitätini. Kummitäti oli myös täti, isäni vanhin sisko, myös minun sylikummini. Rauha hänen sielulleen! Spede-kissan menetys oli aavistettavissa kun sillä oli se diabeteskin. Spede alko myös väsymään ja aavistin kaikista ulkoisista merkeistä, että nyt ei kaikki ole herralla kunnossa. Lohdutukseksi pitää sanoa, että Spede oli lähes 16-vuotias. Spede menehtyi lääkärireissulla jo nukutusaineen vaikutuksesta. Sillä oli diabeteksen lisäksi myös suuri kasvain vatsan alueella, jota en ollut huomannut. Hyvää matkaa toivotin hänelle tassutaivaaseen ja parempia hiiriapajia

Tässä vielä ”veljekset” Uuno (vas.) ja Spede (oik.). Kuva otettu 7.2.2017

Tälle viikolle sattui myös äitini syntymäpäivä… eli myös iloa oli tällä viikolla eikä vaan surua! Vein äidille reilun kaupan ruusukimpun sekä pienen kuoharipullon!

Olikohan niin, että sain tämän Paavonnukkumatin viime vuonna (2016), niin nyt tämä on alkanut kukkimaan. En tiennyt, että tämä edes kukkii 😀 Ihmettelin vaan minkä piiskan se on tuohon kavattanut. Tämä on se ensimmäinen kukka, seuraavan se avasi hieman alemmaksi.

Tänä vuonna juhannusruusu kukkii sentään juhannuksena! Iso osa nupuista on vielä aukeamatta. (23.6.2017)

Vietimme ystävän kanssa juhannusaaton vanhempieni takapihalla notskin äärellä. Tässä hieman juomia… aika hillitysti tulee tämänikäisenä jo oltua. Ei jaksa enää rymytä niin kuin nuorempana 🙂

Pääsin myös kurkkaamaan vanhempieni naapurin viehättävää pihaa. Naapurin ”mummo” on jo lähes 80-vuotias, ja jaksaa vielä touhuta tällaisen kukkapenkin parissa. Pitää kuntoa yllä, kuulemma. Ja härre god mitenkä tuossa kukkii kaikki! Käyn joskus ottamassa lisää kuvia, kunhan bongaan hänet sieltä pihamaalta 🙂

Kukkapenkissä oli melkoinen määrä unikkoja.

Nyt näyttää siltä, että sää selkenee, niin täytynee mennä tekemään joitain hommia loppuun, mitä jäi viime viikolla sattuneista syistä tekemättä. Minua odottaa papujen, kesäkurpitsojen ja avomaankurkkujen istuttaminen parvekkeen alle. Sinne siis!

Suhteellisen rankka viikko takana Read More »

Silkkiunikko, Papaver somniferum

Tässä ihana kukkanen puutarhaan… silkkiunikko! Ostin siemensekoituksen paikallisesta myymälästä ja ihastuin täysin kukkasen kauneuteen. Harmi vain, että sen kukinta-aika on hirveän lyhyt. Joten, jos haluaa ottaa kuvia tästä kaunokaisesta, täytyy se tehdä kahden päivän sisällä siitä kun se nuppunsa avaa.

Kaikki silkkiunikot eivät olleet kerrottuja…

Tämä oli aivan upea kerrottu vaaleanpunainen kukkanen!

Yllätys, valkoinen kerrottu kukkanen oli niissä taimissa jotka istutin viimeisenä puulaatikkoon. Olin jo heittämässä näitä taimia pois, kun en meinannut keksiä niille enää paikkaa pihalta! Esikasvatin taimet ennen kuin istutin ruukkuihin ja laatikkoon.

Toinen kuvakulma valkoisesta silkkiunikosta.

Silkkiunikko, Papaver somniferum Read More »

Unikot 8.7.2011

Keväällä on aina mielenkiintoista katsoa mitä maasta lähtee oikein kasvamaan, kun edellisen kesän istutuksista ei ole juuri hajuakaan… joten saatoin tehdä siirrännäisen joistakin unikoista viime vuonna, tai sitten nämä ovat jollain tavoin itsestään kylväytyneet 😀

Onneksi tajusin ettei kyseessä ole rikkaruoho, kun näin tämän komistuksen lehdet ensimmäistä kertaa. Joku muistaakseni taisi sanoa, että siinä on unikon lehdet. Saattoipa vielä olla, että kyseessä on Idänunikko ( Papaver orientale). Jos joku tämän tunnistaa ja tietää, että kyseessä on jokin muu, niin saapi ilmoittaa niin korjaan virheen.

Unikko kasvatti ensin pitkät varret, joiden päähän ”kasvoi” hurjan kokoiset karvaiset mollukat. En ollut näitä aiemmin tällä pihalla nähnytkään, niin hyvä että malttoi odottaa, milloin nuo oikein aukeavat. Tämä kuva on otettu 11.6. ja mollukat olivat tuossa kukkavarren päässä jo jonkin aikaa olleet.

Sitten vihdoinkin! Kuva: 28.6.2011
Tuommoinen kun ilmestyy pihalle, ihan mihin vaan, niin kyllä nimittäin huomaa! Kukka oli upean näköinen. Harmi vaan kun kukinto oli melko lyhytaikainen, ja kohdalle sattui pari kunnon sade- ja raekuuroakin. Noh, jos vaikka ensi vuonna sitten uudelleen paremmalla säkällä. Toivottavasti muistan, mutta nuo varret kannattaa tukea jollakin, kun tuo kukka on melkoisen suuri moiselle varrelle. Lähimmät akileijat kannattaa myös siirtää toiseen paikkaan koska ne takertuvat noihin karvaisiin varsiin ja nuppuihin kiinni.

Jossakin vaiheessa huomasin, että nurmikon reunallakin kasvoi jokin unikko. Ilmeisesti tässä on kyse Siperianunikosta (Papaver croceum). Siirsin sen kukkapenkkiin, ja toivoin, ettei se kärsi kauheasti siirrosta. Tässä on nimittäin melkoisen palkitseva kukka! Aloitti kukkimisen muistaakseni toukokuun puolella, ja kukkii vielä ihan täysiään. Tosin, syynä voi olla myöskin se, että käyn leikkaamassa siitä aina kuihtuneet kukanvarret pois ettei se pääse siementämään. Tämän keltaisen vieressä on myös valkoinen versio samaisesta unikosta. Se ei ole kukkinut ihan samalla lailla kuin tämä keltainen, mutta jos vaikka ensi vuonna sitten hänen vuoronsa 🙂


Päätin kokeilla jotakin uutta tälle kesälle, ja ainakin siemenpaketin mukaan tästä unikosta pitäisi tulla upean näköinen… kyseessä on Silkkiunikko. Kasvatin taimet ensin ja siirsin sen jälkeen muutaman tällaiseen muoviseen amppelipataan. Viikko sitten tämä ei ollut ihan tämän kokoinen kasvi ollenkaan ja kukkavarsi on ilmestynyt parin päivän sisällä. Kuva on otettu 8.7.2011, eli hetki sitten. Innoissani odottelen minkä näköinen tästä uudesta tuttavuudesta tulee 🙂

Silkkiunikon taimia jäi aika paljonkin jäljelle pataan istuttamisen jälkeen, niin laitoin sitten loppuja pikkutaimia toiseenkin paikkaan. Minulla on ollut muutaman vuoden käyttämättä tällainen puulaatikko. Olen istuttanut tähän tänä vuonna vasemmalle puolelle Silkkiunikkoa, oikealle etualalle Timjamia, ja tuohon kohtaa oikeaan yläkulmaan, missä näkyy keppi ja kehikko, niin siinä on Kanariankrassia.

Unikot 8.7.2011 Read More »

Taimia näkyvissä!

Taimet alkavat pikku hiljaa nousta maasta näkyviin.

Viime vuonna tekemäni liljahankinnat ovat vieläkin hengissä 🙂

Ritarinkannukset!
Luulin että ne kuolivat kun eivät viime vuonna kasvaneet yhtään. Ilmeisesti tarvitsivat yhden vuoden lisää. Yritin laittaa tänä vuonna hätäpäissäni lisää ritarinkannuksia kasvamaan, mutta yksikään siemen ei itänyt. Olin jo menettää toivoni, kun huomasin, että kaikki taimet, jotka istutin viime kesänä, lähtivätkin kasvamaan tänä keväänä 🙂 Kyllä teki minut onnelliseksi!

Samoin kävi kaunopunahatuillekin. Taimet olivat viime kesän hieman kitukasvuisia, ja luulin niidenkin kuolleen talven aikana. Nyt niiden kohdalta näkyy pikkuruiset taimet. En kyllä ollut aluksi varma oliko ne juuri kaunopunahattuja, kun en ole koskaan aiemmin niitä nähnyt sen näköisinä, mutta Agrimarketissa oli sama taimi hieman suurempana myytävänä. Tajusin, että kaunopunahattuhan se on sittenkin kasvamassa minullakin.

Myskimalvat olivat lähteneet hyvin kasvamaan. Otin kaksi siirrännäistä naapurin pihalta ja molemmat ovat hengissä. Virittelin uutta kukkapenkkiäkin, johon tuo toinen myskimalva oli istutettu. Kukkapenkissä kasvaa niiden lisäksi palavarakkautta ja tarha-alpia.

Myskimalvat kyllä nuukahtivat samantien istutuksen jälkeen, joten saattaa olla, että ne eivät ihan tänä vuonna kerkeä kasvamaan… toivottavasti en tappanut niitä!

Unikot ovat tehneet jo nuppuja.

Kuulin jostain, ettei unikkoja voisi siirtää toiseen kasvupaikkaan. Noh, tämä tässä on siirretty viime vuonna toisesta kohtaa pihaa tuohon, ja se kukki vielä saman kesän aikanakin. Eli, kyllä sen voi siirtää. Siirsin vielä yhden unikon sepeliltä pois toiseen kukkapenkkiin kun siitä pitää kuitenkin ajaa nurmikkoa. Oli jostakin syystä alkanut kasvamaan nurmikon ja parkkipaikan väliin mistä on muutenkin vaikeaa ajaa nurmikkoa. En raaskinut sitä poiskaan heittää ja onhan tuo aika kaunis kuiteskii sitten ku on täydessä kukassa 🙂

Tässä vielä hieman keskeneräinen kukkapenkki. Siinä kasvaa ukonkelloja, väreistä en tiedä. Ovat myös siirrännäisiä naapurin pihalta. Olen ajatellut tehdä kasvien ympärille kivikasan ja nuo jäisivät keskelle kivetystä.

Taimia näkyvissä! Read More »

Kyllä se on kesä tulossa!

Kaikkien rujojen pihakuvien jälkeen on hyvä nauttia jostakin esteettisemmästä osiosta 😀

Kiertelin eilen ottamassa kuvia kukkasista, joita pihamaalta löysin. Kauan mietityttänyt mysteerikukka avasi viikonlopun aikana muutaman nupun 🙂

Kukka oli siis siperianunikko. Siinä se komeilee voikukkien vierellä!

Täydessä kukassa on myös agervot tontin reunamalta. Tämä on ilmeisesti virpiangervo.

Omena kukkii täydellä teholla tällä hetkellä.

Tämä ei ole ihastuttava näky sinänsä koska kyse on lehtokotiloista. Olisin tyytyväisempi ilman näitä nilviäisiä 😀 Mutta kesä tulee ei voi mitään… kuvassa emokotilo raahaa poikastaan.

Ja mansikka kukkii…

Ukonkellot viihtyvät kukkapenkissä… tässä näkee, kuinka rikkaruohot pysyvät kankaan toimesta pois näkyviltä. Tarkoituksena on tietenkin laittaa kasvin juurelle jotakin ettei kangas paista näin pahasti seasta. Mutta kunhan taas on aikaa…

Norjanangervot ovat täydessä kukassaan… Nästä toinen kaivetaan pois jossakin vaiheessa, tai molemmat. Seinustalle tarkoitus istuttaa kotkansiipisaniaisia tai tehdä yrttilaatikoita. Angervojen vasemmalla puolella on jo yksi laatikko, johon istutan kesäkurpitsan ja avomaankurkun.

Kyllä se on kesä tulossa! Read More »

Scroll to Top