Parvekekatsaus 6.6.2020

Niin se taas pari viikkoa vierähti että ei tunnu missään, paitsi kropassa. Innostun välillä touhuamaan asioita liian rankalla tavalla, eikä tässä iässä enää kroppa oikein aina tykkää kaikista asioista mitä yritän sillä teettää. Siirtelin parvekkeella läjän Leca-harkkoja paikoilleen, jotta saan kasveille tehtyä tasot. Harvoin ostan mitään valmista, joten vanhat puurimat, mitä on jäänyt parvekepenkin purkamisesta, saivat kelvata. Jaa miksi sitten siirtelin läjän Leca-harkkoja? Noh, kun…

Koskaan aikaisempina vuosina ei ole tarvinnut pyöritellä kamoja parvekkeella näin montaa kertaa paikoilleen, kun nyt. Aluksi halusin nikkaroimani aurinkotuolin hitolleen, ja sen tilalle tuli Baden Baden… sitten kävimme pienen sanaharkan äitini kanssa, ja tuloksena oli, että parvekkeelleni tulee vielä rakennuspalju. Sille ei kuulemma ollut mitään käyttöä edes vesiaiheena vanhempieni pihalla, ja sitä ei olisi saanut kaivaa maahan, ja niin edelleen ja niin edelleen… tästä suivaantuneena toin paljun kotiin, koska sillä oli erityinen tunnearvo minulle. Se oli edesmenneen koirani, Foxyn, uimapalju, enkä halunnut luopua siitä. Halusin, että siitä saisi tehtyä jotain todella kaunista, mistä olisi meille sitten suurta iloa. Samalla se voisi tuoda myös lohdutusta, koska paljun nähdessä minulle tulee aina mieleen, kuinka Foxy todellakin rakasti siinä puljaamista. Joten palju tuli parvekkeelle, ja se projekti on vielä vaiheessa. Siitä tulee siis vesiaihe parvekkeelleni. Teen vesiaiheesta oman postauksen niin tästä ei tule kilometrin mittaista 🙂

Foxyn uimapalju.

Oli minulla pieni hetki aikaa nauttia suht siististä parvekkeestakin…

Palju tulee tuonne kulmaan…

Kun kaikki taimet oli raivattu, oli aika siivota keittiöpöydän ympärystä 🙂

Tässä kuvassa ei ole mitään muuta kaunista kuin ikkunasta näkyvä sininen taivas…

Käänsin pöydän takaisin niin kuin olen sen suunnitellut tuossa kohtaa olevan. Se oli käännetty ikkunan eteen vain taimien kasvatusta varten. Jätän osan kasveista siis keittiöön kasvamaan koska tomaattiakin voi kuulemma kasvattaa ympäri vuoden. Tuossa sitten on pihvitomaatti ja Money Maker. Lisäksi siinä on kaksi chiliä ja kaksi paprikaa. Pitkulaisessa kukkalaatikossa on sitruunamelissaa, basilikaa ja uutena kylvöksenä salaatteja. Laatikko menee parvekkeelle.

Tein vielä joitain hankintoja parveketta varten: ostin paikallisen puutarhan samettikukkia sekä kävin toiselta puutarhalta ostamassa persilijan ja ruohosipulin. Oli muutekseen komeat taimet!

Ei tässä tällä kertaa muuta. Kiitos kun luit ja yritän pian kirjoitella jotain. Tiesitkö, että kun olen tänne kirjoitellut, niin laitan asiasta aina Facebook-sivulleni ilmoituksen? Kannattaa siis tykätä sivusta niin saat aina tiedon kun olen kirjoittanut jotain, ja suoran linkin postaukseen 🙂

Lue artikkeli

Vesiaihe parvekkeelle – 2017

Taas on jäänyt tekemättä yksi blogi alkukesästä, mutta tehdään se nyt!

Taustatietona, että minulla on ollut muutamana kesänä parvekkeella vesiaihe, ja tänä vuonna päätin tehdä sellaisen myös. Nyt se piti sijoittaa toiseen kohtaan, koska parvekkeella vaihtui järjestys ja edellisvuonna vesiahetta ei pystynyt käyttämään, koska se oli niin totaalisesti kotkansiipisaniaisten peitossa, että vedet olisivat valuneet siitä lattialle. Virittelin siis tänän vuonna vesiaiheen saniaisten ”ulkopuolelle” 🙂

Alkujaan olin hankkinut tällaisen emalivadin, mutta se osottautui niin hankalan kokoiseksi, että siitä piti luopua. Parvekkeella kun on sitä tilaa rajoitetusti. Tuttava oli poraillut valmiiksi letkua varten reiän keskimmäiseen metalliastiaan ja pariin muuhunkin kohtaan, jotenka minun tarvitsi vaan kasata koko hökötys.

Tarvikkeitahan minulla oli entuudestaan: kolme sisäkkäin menevää metallista kukkaruukun suojusta (metallipurkkisarja), letkua, pieni akvaariopumppu, mustaa koristesepeliä, pizzeriasta saatu isohko säilykepurkki ja koristekiviä.

Koska veden pitää kiertää säiliössä kunnolla ja pumppu piti eristää sepelistä, tein vesiletkusta tällaiset tassut, millä nostaa sisintä purkkia korkeammalle. Purkkia piti nostaa myös sen takia, kun ulkoreunoille laitettavien sepelien piti pysyä paikoillaan. Niiden päälle asetetaan ylemmät kerrokset.

Sisälle tuli siis säilykepurkki.

Korotetaan letkutassuilla jotta vesi pääsee alta paremmin kiertoon ja samalla sepelin saa korkeammalle reunoille.

Sitten paikoilleen…

Varmasti riittää vedenkiertoon tämä 🙂

Sitten sitä sepeliä purkin ympärille. Laitoin pohjalle vähän suurempia kiviä, ettei sepeli ”valu” tuon purkkihässäkän sisäpuolelle. Pumppu paikoilleen. Pumppu on viritelty reunaan kiinni metallipannalla, ettei se liiku päällä ollessaan. Kuvasta puuttuu letkunpalanen, joka laitetaan myös tässä vaiheessa paikoilleen, ja letku ujutetaan seuraavista kerroksista läpi ylimpään astiaan.

Johto jää nätisti paikoilleen eikä  törrötä, kun metalliastiaan on sahattu kolonen.

Sitten keskimmäinen astia paikoilleen ja sepeli myös. Jaa miksi laitoin sepeliä tuohon alimpaan astiaan? Noh, myös senkin takia, että siitä tulisi vähän painavampi. Se ei nimittäin liikahda paikoiltaan jos kissa sitä vähän tönäisee 😉

Taaskaan kuvasta ei näy, mutta letkun pää on melkein ylhäällä asti. Tein letkun sivun, lähes ylös, pienet reiät, joista vesi pääsee pois, ja tukin letkun pään korkilla. Piti jotenkin varmistaa, ettei vesi suihkua tuolta ympäriinsä ja että se valuisi nätisti tuosta ylimmästä astiasta alaspäin ”sopivalla voimalla”. Päällimmäiseksi kiveksi valitsin kokoelmastani spektroliittipalasen, joka näyttää kauniilta märkänä ja kun valo osuu siihen tietyllä tapaa.

(tästä on poistettu videoklippi, jossa näkyy, kuinka vesi valuu. Yritän tehdä sen tuubiin jossain vaiheessa)

Lue artikkeli

Parveketta 2.8.2016

On muuten todettava, että vaikka parvekkeeni on mielestäni todella viihtyisä juuri tällä kattauksella mitä siellä on, niin se on valokuvauksellisesti hieman tylsä. Ainoat väriläiskät ovat amppeleissa roikkuvat pelargoniat ja parvekelaatikko kaiteella! Päivänsini kukkii toki, mutta minun pitäisi mennä parvekkeen ulkopuolelle ottamaan siitä kuvia, ja se ei varmaan onnistu ihan tosta vaan. Taidan siirtää tuosta ikkunalta yhden aitoelämänlangan tuohon parvekkeen reunalle, josko se vaikka kiipeisi köynnösritilään, joka on jäänyt ihan paljaaksi. Kukkaset ovat tällä hetkellä katonrajassa, niin mitä iloa niistä siellä on? Ei mitään.

Tästä näkymästä en haluaisi luopua, mutta kirsikkatomaatti on varmasti tuotava jossain vaiheessa sisälle kasvamaan, että ehtii kypsyttämään tomaatit. Daaliat eivät myöskään ole tehneet edes nuppuja. Mikä lie niitäkin vaivaa. Oiskohan laitettu liian pieniin ruukkuihin? Pihalla oleva daalia (samaa settiä) kukkii tällä hetkellä.

Vesiaihe ei ole ollut tänä kesänä toiminnassa, koska en nähnyt mitään järkeä laittaa sitä päälle. Sen ympärillä kasvavat kotkansiipisaniaiset peittävät koko hökötyksen, niin pelottaa, että vedet valuvat sieltä pois lehtiä pitkin muualle kuin mitä tarkoitettu. Minulla on autossa odottelelmassa emaliastia, josta voisi tehdä vesiaiheen ensi vuonna… sikälis jos maltan odottaa ensi vuoteen!

Vesiaiheen taakse, laatikon reunalle, olin laittanut kasvamaan aitoelämänlankaa. Se ei viihdy pienessä muovisessa parvekelaatikossa lainkaan. Eli siinä sitten taas seuraavaa vuotta ajatellen, olisi syytä askarrella/rakentaa tulevia köynnöksiä varten hieman suurempi puulaatikko. Koskee myös päivänsiniä, joka on fillarin korissa, parvekkeen reunalla kasvamassa.

Männynkeppi on edelleen seinustalla, vaikka oli tarkoitus viskata se mäkeen. Noh, se sopii kyllä tuohon ihan hyvin, ja toistaiseksi se ei ole mitenkään ihmeemmin lahonnut tai mädäntynyt, kuten oletin. Minulla olisi tuolle seinustalle pari sinkkiämpäriä, jotka voisin ripustaa seinälle. Ne ovat puoliämpärin muotoisia. Jos vaikka laittaisi niihin jotain roikkuvaa ensi vuonna?

Penkillä kun istuu, niin voi katsella toiseen suuntaan…

Parvekkeellani on ollut koko kesän paljon vierailijoita… jotkut vähän miellyttävämpiä kuin toiset. Kukkakärpäset ovat aina tervetulleita! Toisella pelargonialla kävi sellainen vieras, joka oli laskenut jälkikasvunsa lehdille pitämään fiestaa. En ollut pariin päivään tarkkaillut kasvejani, niin onneksi huomasin, että iso osa lehdistä oli syöty. Irrottelin pinseteillä vihreitä pullukoita toukkia kasvista sellaisella haipakalla ja viskasin partsin laidan yli, etten ehtinyt tajuta edes kuvia niistä ottaa myöhempää tunnistusta varten. Samanlainen toukka oli rällästänyt vieressä olevan tomaatin juurella kasvavissa samettikukissa, jotka jäivät sen jäljiltä ihan paljaiksi.

Tällainen epeli oli alkukesästä ikkunassa… mitä lie suunnitteli minun päänmenoksi!

Lue artikkeli

Vesiaihe parvekkeelle – taas

Kasasin toisen kerran vesiaiheen parvekkeelleni. Sain idean viime kesänä, ja tykästyin asiaan niin kovasti, että tänä vuonna piti tehdä sama homma uudelleen. Tosin, eihän siitä täysin samanlaista voi tulla jokainen kerta kun sen kasaa 🙂 Yllätyksen toivat myös kotkansiipisaniaiset, jotka talvehtivat upotetun ämpärin ympärillä mullassa.

Vesiaiheen ”maja” oli säilynyt talven yli ihan hienosti, vaikka se onkin jotain keraamista materiaalia. Ämpäri oli tyhjillään, ja ihmeen kaupalla sekin säilynyt talvesta rikkoutumatta.

Lisäsin vettä ämpäriin ja asettelin pienen vesipumpun paikoilleen.

Ämpärissä on kansi, jonka päälle asetellaan kiviä sitten jossain vaiheessa.

Minulla oli jäänyt kasvihuoneen rakentamisesta aikanaan muovia jäljelle. Muovi on paksua, joten se kestää kivet ja muunkin rasituksen, joita vesiaiheesta koituu. Leikkasin muovista ympyrän muotoisen palan ja tein keskelle reiän. Sitten ei muuta kun asetellaan muovi ja kivet paikoilleen.

Lue artikkeli