palmuvehka

Huonekasvit heräilevät

Ihanaa kun huonekasvit alkavat heräillä talvihorroksesta! On tässä kait itsekin ollut jonkin sortin horroksessa muutaman kuukauden. Ja kun aurinko tulee esille, päässä alkaa pyöriä yhtä sun toista suunnitelmaa. On meillä alkuvuodestakin ollut aurinkoisia päiviä, mutta jotenkin tänään on ihan erilainen tunnelma. Auringonvalo jotenkin täyttää koko huoneen. Ja onneksi niin, koska huomasin juuri, että hetki sitten kotiutuneen muulinkorvan lehdet heiluvat itsekseen. Eli se saa jostain vetoa. Taidan tietää mistä.

Ei se auta muu kuin järjestellä tavaroita taas uudelleen. Tarkemmin kuin ajattelee, niin sohvan päässä oleva peikonlehtikin on varmasti saanut viimasta osakseen. Sen uusin lehti ei auennut, ja se jotenkin ”kuivui” paikoilleen. Näin ei ole koskaan käynyt sen historiassa. Peikonlehden kasvatus on myös pakko aloittaa alusta, että sen saa kasvamaan kauniimmin. Jospa sen saisi kasvamaan sillä tavoin, että sitä voisi käyttää suihkussa. Jos joku ihmettelee että miksi, niin kasveista voi suihkuttaa pölyt pois. Olisi aika työlästä puhdistaa jokainen lehti erikseen, ja se on varmasti jopa mahdotontakin.

Jos jostain voi olla erittäin iloinen, niin siitä olen, kun miltei kaikki joulun tienoilla istuttamani huonekasvien pistokkaat ovat alkaneet tehdä uutta kasvua. Pelkäsin niin kovasti, että ihana malakanlaikkuvehkani heittää henkensä. Sain kun sainkin sen elpymään, ja tämä oli varmasti sen ansiota, kun istutin sen uudelleen kukkamultaan. Olin tehnyt jonkinlaisen ”kokeen” istuttaa kaikki rehut kookoskuituun. Se ei ollut hyvä idea lainkaan. Nyt kaikki huonekasvit on istutettava takaisin kukkamultaan. Otin tosin multaseokseen ruukuista kookoskuidunkin mukaan. Katsotaan mitä käy. Pitää seurata tilannetta.

Tässä huonekasvit tänä aamuna kuvattuna. Tässä on hyvä paikka niille!

Huonekasvilajitelma 2024

Aikoinaan tuttavalta saatu kultaimarre näytti melko surkealta viime syksynä, ja mietinkin, että onkohan sille oikeastaan mitään sopivaa paikkaa asunnossani. Kun olin viritellyt kasveilleni valot, kultaimarre alkoikin yht’äkkiä viihtymään tuolla hyllyn päällä, johon olin sen laittanut. Sille kelpaa ihan tavallinen LED-valo. Pitää siirtää se vielä uuteen ruukkuun jossain vaiheessa.

Kultaimarre on helppohoitoinen huonekasvi.

Kultaimarre on kasvattanut juurakkoa jonkin verran. Kultaimarteen juurakko kasvaa mullan päällä ja se on mielestäni aika hauskan näköinen. Se on vähän pörröinen.

Vastoin kaikkia odotuksiani ja mielikuviani, olen ihmeissäni saniaisten viihtymisestä kämpässäni. Olen aina ollut siinä uskossa, että niitä täytyy sumutella ja viritellä kaiken maailman kostuttimia. Olen ollut väärässä! Tälläkin hetkellä ilmankosteus asunnossani on 20%, joka ei nyt ihan älyttömästi ole. Sen huomaa nenässä, kun sieraimet ovat ihan kuivat jatkuvasti. Myös pölyä on ilmassa kun on kuivaa.

En tiedä mikä saniainen tämä on, mutta sillä on todella ohuet lehdet. Ei ole ihan perussaniainen kuitenkaan. Tämäkin tarvitsee jo uuden ruukun. Se on vielä alkuperäisessä ruukussa, jossa ostin sen. Ajattelin myös laittaa tämän amppeliin kasvamaan.

Kävin miettimään, milloinka olin tuon saniaisen ostanut, niin tietohan onneksi löytyi täältä omasta blogista, kun vähän kelaili artikkeliarkistoa taaksepäin. Yksi artikkeli löytyi päivämäärällä 12.5.2020, jossa olen esitellyt tämän kuvassa olevan saniaisen. Olin ostanut sen ilmeisestikin Lidlistä. Lidlissä oli eilenkin myynnissä saniaisia pari kappaletta. Pitäisiköhän käydä ostamassa ne pois? Tosin, pitää muistaa ottaa omat termopakkaukset mukaan, kun kaupasta ei enää saa paketointipaperia kasveille. Tämä on iso miinus kyseiselle lafkalle! Saapihan heiltä toki ostaa pakasteille tarkoitettavia termokasseja, jos mielii saada kasvinsa paleltumatta kotiin.

Saniainen tekee uutta kasvustoa koko ajan.

Keskittyminen herpaantuu nykyään todella helposti, ja kävinkin tässä välissä ennen seuraavien kasvien kuvia tutkimassa, mikä tuo Litukasta hankittu ihmesaniainen oikein on. Yllätyin! Se on Boston saniainen, Nephrolepis exaltata cv.
Tätä kait kutsutaan myös miekkasaniaiseksi (Sword fern). Pitää tutustua siihen vähän tarkemmin nyt kun sen kerran on tunnistanut. Olen aina kuvitellut, että Boston saniainen on se kovempilehtinen saniainen, mikä minulla on. Se taitaa sittenkin olla sulkasaniainen. No, joka tapauksessa ne ovat ihania, ja hittolainen, noi on vielä hengissä.

Jotkut asiat vaan karkaavat hieman lapasista, ja minullakin meni palmuvehkojen hankinta aikoinaan hieman överiksi. Ihmeen kaupalla nekään eivät ole kuolleet, vaikkakin niistä on kuollut todella paljon lehtivarsia tämän talven aikana. En tiedä missä vika, mutta siirsin kolmesta ruukusta juurakot uusiin ruukkuihin. Juurakot eivät nimittäin olleet mädäntyneet tai muutakaan, vaan ihan ok kunnossa. Huomasinkin, että yhdestä ruukusta alkoikin jo pilkottaa uuden lehtivarren alku. Myös vanhempi palmuvehka (kuvassa kämmentä vasten) on aloittanut uusien lehtivarsien noston.

Muita talven huonekasvi selviytyjiä ovat kiinaruusu ja laikkuvehka. Olin istuttanut laikkuvehkan myös kookosperliittiseokseen, ja se ei meinannut selvitä talvesta sitten mitenkään. Lisäksi olin unohtanut laittaa ottamani kirjovehkan pistokaat multiin, mutta nekin näyttävät tällä hetkellä elonmerkkejä. Osa pistokkaista tosin mätäni ja heitin ne pois. En ole kaikkia pistokkaita kuvannut, mutta teen sen joku muu kaunis päivä. Nyt siihen uppoaisi ihan liikaa aikaa.

Kirjovehkan pistokkaita on aika paljon. Olen varmaankin ajatellut antavani osan kasveista jollekin, joka niitä haluaa kasvatella. Pidän ne itselläni nyt kuitenkin vielä toistaiseksi, jos saisin ne vaikkapa kasvatettua isommaksi tällä kertaa. Pistokkaat ovat otettu kahdesta aikasemmasta kasvista, jotka vielä molemmat ovat hengissä.

Huonekasvi uutisia

Sitten vähän uutisia huonekasviharrastelijoille. Satuin eksymään uudelle kanavalle YouTubessa, jossa kerrottiin, että seuraamani Planterina-kanava on lopettanut toimintansa. Siis mitä ihmettä sentään. Kyseisellä kanavalla oli yli miljoona tilaajaa ja kymmenittäin videoklippejä. Nyt ne ovat kaikki hävinneet kuin tuhka tuuleen. Mitä heille oikein tapahtui? Vielä viikko sitten katselin videopätkiä kyseiseltä kanavalta ja nyt sitä ei enää ole olemassa. Aika raju temppu, sanoisinko. Siis yli miljoona tilaajaa… huhhuh!

Linkitän tähän yhden videopätkän, jossa tämä uutinen oli. Videossa kerrotaan aiheesta ”miksi kukkakaupat sulkevat nyt ovensa”. Tämä liittyy pitkälti siihen, kun pandemian aikana huonekasvimyynti räjähti käsiin. Nykyään kaikki marketit myyvät huonekasveja huomattavasti kuohkeampaan hintaan kuin mitä asiaan perehtyvistä kukkakaupoista saisi. Lisäksi SOME:ssa myydään pistokkaita aika ahkerasti. Tällaisella toiminnalla tapetaan yritystoiminta. Mutta niinhän siinä yleensä käy. (Em. VIDEO)

Olen myös pistänyt merkille, että kovin moni mainitsee kun heidän kasveissaan on alkanut olla tuholaisia. Siihenkin on aika moni kyllästynyt, itseni mukaan lukien. Tosin, olen saattanut nyt saada ripsiäiset kuriin *kop kop*, mutta ei se vielä takaa, ettei niitä enää tulisi. Yksi asia on varmaa, en osta mistään marketista enää huonekasveja, koska niiden mukana tulee ötököitä. Eräässäkin nimeltä maitsemattomassa kaupassa oli viherkasveja oikein runsain mitoin. Katselin lähemmin tilannetta, ja niiden lehdet oikein kuhisivat ripsiäisiä! Ei hyvä juttu. Eli kaikki tutut huomio: älkää koskaan ostako ja tuoko minulle mitään kukkia. En halua niitä. Ei edes syntymäpäivälahjaksi tai mitään. Vain tekokasvit ovat tervetulleita. Noh, tämä asia naurattaa minua nyt vielä, ja toivottavasti jatkossakin.

Teen tähän listan, mitä olen ajatellut vielä tehdä huonekasveilleni tässä kevään aikana.

Huonekasvit kuntoon TODO-lista

  • Lisää palmuvehkoja ruukkuihin. Uusi palmuvehka ja vanha vehka samaan ruukkuun. Vanhin palmuvehka uuteen ruukkuun myös.
  • Peikonlehden karsinta. Iso peikonlehti on pätkittävä ja aloitettava kasvatus uudelleen. Tarvitsee tukevan kiipeilytuen.
  • Uusin muulinkorva ruukkuun. Kasvi on istutettu umpinaiseen ruukkuun ja se pitää siirtää reiälliseen muoviruukkuun. Tällä asialla on kiire. Lisäksi se tarvitsee kiipeilytuen.
  • Todennäköisesti muulinkorvasta katkeilee varsia niin siitä voi ottaa samalla pistokkaita.
  • Kookoskuidussa oleva yksi muulinkorva täytyy istuttaa uudelleen multaan.
  • Saniaisille tarvitsee tarkistaa mullat ja istuttaa mahdollisesti uusiin ruukkuihin.
  • Kiinanruusun juurakko täytyy tarkistaa, onko sillä multaa. Jos ei ole, sen voi istuttaa uusine multineen isoon ruskeaan keraamiseen ruukkuun.
  • Joulutähti saa lähteä.
  • Anopinkielen pistokkaat ruukkuihin.
  • Yksi kärsinyt peikonlehti uuteen multaan koska sekin on vielä kookoskuidussa.
  • Kultaköynnökset tarvitsevat tukikepit. Mieti mihin näitä voisi sijoittaa asunnossa.
  • Kirjovehkasta (emokasvi) pitää tarkistaa juurakko ja mahdollisesti istuttaa uuteen ruukkuun. Toinen vehka mahdollisesti pois samasta ruukusta.

No niin, johan oli lista! Sitten kun vielä noudattaisi omia ohjeitaan niin huonekasvitkin saattaisivat joskus tulevaisuudessa kukoistaa. Jostain tämäkin pitää aloittaa, niin aloitetaan siitä, että laitetaan tälle artikkelille piste. Eli, hyvää viikonloppua kaikille!

  

Huonekasvit heräilevät Read More »

Tervetuloa kevät!

Viikko sitten kelit olivat vielä pakkasen puolella, mutta nyt on ollut muutaman päivän plussaa. Kevät on siis saapunut, tervetuloa! Ennuste näyttää muutamaksi seuraavaksi päiväksi miltei +10, hyvä juttu. Olen nimittäin kaivanut sähköpotkulautani esiin ja käynyt ajamassa sillä jo pari kertaa. Ihan mukavasti joutuu kyllä laittamaan päälle, että tarkenee. Toppavaatteet siis pysyvät vielä hetken naulakossa.

Jouduin sijoittamaan uusiin silmälaseihin tässä kevään aikana kun edelliset olivat vuodelta 2016. Samalla tulin tilanneeksi itselleni aurinkolasit vahvuuksilla. Ilmoitus lasien noutamiseen tuli juuri sopivasti kun aurinko vielä pienen hetken kurkisti pilvien raosta. Ihan ”reiskat” tuli hankittua. Olisi tietysti ollut ”kivaa” jos olisi halvemmallakin päässyt, mutta nämä vain sopivat minulle parhaiten.

Tsemppipipo päähän kun ulkona liikutaan.

Olen päässyt sisustusprojekteissani hieman eteenpäin. Kaikista asioista ei ole kuvia. Saan ideat hieman liian myöhäisessä ajankohdassa ja valo ei vain riitä kännykällä kuvaamiseen. Manailin edellisessä artikkelissani kun en osannut tehdä yhteen virkattuun koriin oikeanlaista pohjaa. Nyt onnistuin siinä!

Tästä tuli siis huonekasvien muoviruukuille koristekori. Tein sen valmiiksi ja laitoin paikoilleen sulkaköynnösvehkalleni. Enpäs tajunnut katsoa kuinka kauan tällaisen väkertämiseen kuluu aikaa. Ei mitään kevyintä hommaa kuitenkaan. Ranteiden ja kyynärien hermot ovat aika kipeät. Minulla on muitakin koreja tekeillä asiaan liittyen.

Virittelin peikonlehdelle valaisimen. Purin niin sanotun kouluvalaisimen osiin ja rakensin siitä uuden lyhyemmän version, jonka ruuvasin olohuoneen verhopaneliin kiinni peikonlehden kohdalle. Valon saa ohjattua nyt niin, ettei se paista silmiin. Kunpa saisin nyt kämpän laitettua niin voisi aloittaa kasvien kylvettämisen! Aikomus oli myös siirtää osa kasveista uusiin ruukkuihin ja se on vielä tekemättä osittain. Peikonlehden ruukusta pitänee kaivaa ”kituvat” taimet pois omiin ruukkuihinsa tai antaa pois.

Ihana peikonlehti teki jättilehden.

Sain kuin sainkin siirrettyä palmuvehkan (zamian) uuteen ruukkuun, joka on varmaankin tilavuudeltaan puolet edellisestä. Mielestäni se oli aivan liian suuri tarkoitukseen. Zamian juuret olivat aika surkean pienet. En myöskään jätä zamiaa lattialle vaikka kuvassa on niin. Sille on tulossa uusi pöytä.

Kaikessa tohinassa tuli hajotettua imurista letku. En edes tajua mitenkä tämä on oikein päässyt tällä tavalla menemään rikki. Onneksi kaapista löytyi ilmastointiteippiä millä sain korjattua imurin. Letku vain lyheni kymmenellä sentillä.

Kevät on minulle sellaista aikaa, että innostun herkästi kaiken maailman sisustusprojekteista. Joskus kannattaa vain malttaa juttujensa kanssa. Manasin nimittäin sitä, että kuinka ihmeessä saisin televisioni seinälle makkariin tekemättä seinään lisää reikiä. Aikani pyörittelin puupalikoita ja romuja ympäriinsä ja hoksasin käyttää telineenä tekemiäni heinäseivästikkaita. Jostain ihmeellisestä syystä tikkaat olivat juuri niin leveät, että sain seinässä olevia vanhoja reikiä käytettyä. Pulttasin tikapuut niihin kiinni, ja sain töllöttimen seinälle oikeaan kohtaan tikapuihin kiinnitettynä. Problem solved!

Yritin siivota kuvasta ylimääräiset sotkut pois. Kulmauksessa on muuten se edellisessä postauksessani mainitsema hylly, jonka täytin kirjoilla. Otin pienestä arkkupöydästä kirjat pois ja kiikutin tuonne. Samoin kirjat työhuoneestani pääsivät hyllykköön. Kyllä tää tästä pikkuhiljaa! Jos tämä kevät saisi minussa aikaan sen, että saisin tehtyä kaikki nämä siivousjutut, niin olisi sitten kivompaa esitellä asuntoakin.

Vuosi sitten kevät oli täynnä taimia… tänä keväänä ei vielä yhtään! (Viime vuoden taimistoa voi käydä kurkkaamassa TÄÄLTÄ)

Kuva vuoden takaa 8.4.2020

Laitoin tarkoituksella päivänsinistä ruukkukuvan artikkeliin, koska päivänsini tulee olemaan ainoa kasvi jota laitan kasvamaan. En tietenkään ”lupaa” mitään, mutta yritetään ainakin olla laittamatta mitään muuta 😀 Timjamia on tosin pakko laittaa kun sitä ei saa puutarhalta valmiina taimena. Yritän tänä keväänä keskittyä enemmän huonekasveihini ja asunnon laittamiseen. Ei jäisi niin paljon asioita kesken. Sitä paitsi tällainen kasvivouhotus voi tulla aika kalliiksikin, jos ei hillitse itteään millään tavoin. Olen seurannut uutisointia ja lukenut erilaisista Facebook-ryhmistä, että ihmisillä on lähtenyt nämä kasviasiat hieman lapasista. Tämä on tiettävästi ainoa kevät kun minulla ei ole lähtenyt kasviasiat lapasista! Pidetään siitä kiinni ja ollaan erilaisia 😀

Sen verran pitää vielä mainita tässä artikkelissa, että maistelin yksi ilta paikallisen yrityksen sushi-tarjontaa. Tosin sushit olivat valmiiksi pakattuina annosrasioihin, että niitä ei saanut itse valita. Pitänee varmaankin mennä katsastamaan paikka jossain vaiheessa ja valita sieltä ne mieluisimmat vaihtoehdot mukaan. Olen joskus syönyt sushia japanilaisessa ravintolassa ja ne olivat todella hyviä. Nämä eivät niinkään olleet, tai aika pliisuja olivat. Josko sitten itse valikoituina saisi parempaa settiä. Haluan antaa mahdollisuuden näille!

Outoa oli myös se, ettei tämän mukana tullut mitään soijakastikedippiä. Pitäisikö se jotenkin itse osata tehdä? Joku ihmeellinen smetanakin tuossa yhden rullan päällä oli. Otin sen pois. Yritin arvuutella mitä tähän oli käärittynä. Olisikohan se ollut jotain rapua tai mustekalaa. En tiedä. Ei ollut hyvää!

Joka tapauksessa tervetuloa kevät ja hyvästi talvi! Jatketaan juttua sitten tuonnempana. Pysykää terveinä hyvät ihmiset

Tervetuloa kevät! Read More »

Uusia huonekasvijuttuja sisustukseen

Huonekasvi-intoilun myötä tulee aloitettua kaiken maailman projekteja jotta saisin huonekasvit, tai pikemminkin ruukut näyttämään kivoilta. Orthexin valkoiset muoviruukut eivät sisustusta järin kaunista, ja keksinkin toteuttamiskelpoisen idean ruukkujen tuunaamiseen. Tai niitä ei varsinaisesti tuunata vaan peitetään. Kävin ostamassa paikallisesta tavaraliikkeestä ontelokudetta, vai kutsutaanko sitä trikookuteeksi, noh kuitenkin. Sitten ei muuta kun virkkaamaan!

YouTubesta löytyi kiva ohje, jota en osannut pohjan osalta noudattaa, mutta sivut tulivat kivan näköisiksi. Tämän sisällä siis on Orthexin altakasteluruukku. Vieressä patsastelee ihana ”muistoesine” edesmenneestä koirastani, Foxysta, jonka on huovuttanut käsistään todella taitava M. Lintula (Qppas). Työhön on käytetty Foxyn karvaa.

Siinähän kävi sitten niin, että näitä koreja piti virkata enemmänkin. Tosin tämä seuraava kori on tehty vanhoista t-paidoistani leikatuista suikaleista. Suikaleista tuli lähes samanlaista jälkeä kuin mitä ostamastani ontelokuteestakin. Yöpöydälläni nimittäin lojui setti kauneudenhoitotuotteita, ja purkit lentelivät aina lattialle. Tein niille korin. Nyt purkit pysyvät siististi nipussa eikä minun tarvitse pelätä, että ne lentelevät lattialle.

Tuotteiden esittämisestä blogissani ei ole maksettu mitään. Tämä ei ole mainos.

Sain tuttavani avuksi hakemaan minulle uuden hyllykön, jonka sain paikallisen Facebookin roskalavan kautta. Siitä ei sen enempää tällä kertaa, mutta samalla reissulla pääsin eroon vanhasta akvaariostani, joka oli ollut tyhjillään muutaman kuukauden. Akvaarion jalusta lähti myös samalla. Sain kiikutettua akvaarion ja jalustan alakertaan nokkakärryillä. Sain nämä kärryt lainaksi tuttavaltani. Tämä tosin pisti miettimään, miksi minulla ei vielä ole tällaisia kärryjä. Ne ovat varsin kätevät kun ei jaksa suuria tavaroita kantaa itsekseen ees taas!

Kämppäni alkoi täyttyä kaiken maailman muustakin romusta, mitä en ole vielä saanut liikutettua mihinkään. Hajonneen astianpesukoneen tilalle tuli uusi käytetty kone, mutta vanha jäi vielä ”roikkumaan” keittiöön. Pitäisi saada se jotenkin kiikutettua paikalliselle hyötyjätepisteelle. Se toimii tällä hetkellä kukkapöytänä, että sinällään se ei ole tiellä, vaikka onkin. Makuuhuoneessa on seinustaa vasten joitain purettuja hyllynpalasia, joille en keksi mitään käyttöä. Ne voi kait viedä myös hyötyjätepisteelle.

Joka tapauksessa vanhan akvaarion pois saaminen asunnosta ja astiapesukoneen saapuminen piristi minua kummasti, ja olenkin aloittanut asunnon laittamisen uuteen kuosiin. Edellisessä artikkelissani olen jo tainnutkin mainita, että en ole laittanut tänä vuonna mitään taimia kasvamaan parvekkeelle tai muutenkaan, niin aikaa jää nyt siihen, mihin olisi pitänyt jäädä jo ajat sitten!

Pidän saniaisista oikein paljon, mutta ne ovat hieman hankalia pitää kerrostaloasunnossa hyvännäköisinä. Ostin alkuvuodesta joitain kappaleita, ja nyt ne alkavatkin jo karista ihan mukavasti. Katselin ruukkuja hieman tarkemmin, ja huomasin, että niistähän lähtee sellaisia rönsyjä.

Irrottelin jonkunlaisen setin rönsyjä ja ajattelin kokeilla, josko niistä kasvaisi uusi saniainen. Ne ovat vielä odottelemassa istuttamista märän paperipyyhkeen päällä.

Hankin alunperin sainiaiset akvaarioprojektia varten. En ole edistynyt ihan siinä mittakaavassa akvaarioprojektini kanssa kuin olin suunnitellut, mutta kaikki aikanaan. Toivottavasti saan innostukseni takaisin tehdä tämänkin nurkkauksen loppuun. Arvaarion päällä takaosassa on kuitenkin pari saniaista tällä hetkellä testissä. En tiedä sitten onko tuo valo liian voimakas saniaisille. Se selviää kokeilemalla. Jos en saa saniaiaia viihtymään, en hanki niitä sitten enää!

Sain tuttavaltani kultaimarre-saniaisen joulun jälkeen. Se oli ihan hirvittävän kuivahtanut, ja ajattelin, josko se lähtisi enää siitä virkoamaan. Sehän lähti! Nyt siihen ilmestyy jo uusia lehtiä. Kultaimarteen juurakko on ihan hauskan näköinen, sellainen pörröinen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee kunhan keksii sille hyvän kasvupaikan.

Makuuhuoneessa kasvupaikkaansa odottelee myös suuri palmuvehka. En ole vieläkään saanut sitä uuteen ruukkuun. Nyt sain sentään päätettyä, että mihinkä ruukkuun sen aion laittaa. Toivottavasti ei kärsi sitten siirrosta. Minulta löytyi suuri keraaminen ruukku palmuvehkalle, ja aion laittaa sen olohuoneeseen lattialle. Zamia alkoi tehdä heti uutta kasvustoa kun toin sen kotiin. Aiemmin ajattelin irrottaa juurakot toisistaan, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että istutan kuitenkin kaikki samaan ruukkuun. Todennäköisesti tämän ruukun mullat riittävät uudenkin ruukun täytteeksi, ja minun ei tarvitsisi ostaa uutta multaa palmuvehkaa varten. Kiire tässä kohta tulee näidenkin kanssa. Huonekasvit täytyy istuttaa uusiin ruukkuihin hyvissä ajoin kevättä ennen kuin se on liian myöhäistä!

Peikonlehteni avasi myös yhden suuren lehden! Tämä on aina jotenkin niin helvetin hienoa, kun peikonlehti tekee uuden lehden! Se on monien mielestä yksi maailman siisteimmistä asioista, tai ainakin on jos lukee Facebookin Huonekasvit- keskusteluryhmää (ja miksipä emme lukisi). Oma peikko näyttää puskevan uusia lehtiä lisääkin. Kivaa!

Tämä on tähän mennessä suurin lehti mitä peikkooni on ilmestynyt. Mietin, että kuinkahan kauan siihen menee kun lehdistä tulee liuskojen lisäksi vielä reikäisiä? Isälläni oli peikonlehti, kun olin nuori. Törmäsin asiaan kun katselin jotain vanhoja valokuvia 80-luvun lopulta. Kysyin isältä asiasta, ja hän sanoi, että hänen peikonlehtensä jopa kukki. Että mistäköhän lie tämä oma huonekasvi-intoilu on oikein lähtöisin? Omena ei kauas puusta putoa! Tätini soitti hetki sitten ja sanoi seonneensa taimien ostamisessa tänä vuonna. Korona-kevät, mikä ihana tekosyy täyttää huoneet ja pihamaat kasveilla. Huonekasvit ovat kyllä ihan loistavia asioita kodissa kunhan niitä ei ole liikaa. Mikä on liikaa huonekasveja? Mielestäni silloin on liikaa huonekasveja jos niitä ei pysty hoitaa. Kaikki muut määrät ovat sopivia!

Tekemistä vielä löytyy ennen kuin kaikki huonekasvit ovat paikoillaan. Myös parveke vaatii huomiota. En ole vielä tämän vuoden puolella avannut kertaakaan parvekkeen ovea, eikä minulla ole sinällään mitään käsitystä millainen kaaos siellä odottaa. Tiedän ainoastaan, että suurin osa muovisista ruukuista on parvekkeella, koska ne eivät ole sisälläkään. Orthexin ruukut saavat virkatut päälliset ja istutan ruukkuihin uusia huonekasveja mitä pikimmiten kunhan saan ne tuolta parvekkeelta ensin sisälle ja pesuun. Tänä vuonna keskityn siis huonekasveihin, en pihakasveihin.

Uusia huonekasvijuttuja sisustukseen Read More »

Huonekasvit heränneet talviunilta – pikainen päivitys

Se tunne kun ajattelet, että nyt olisi hyvää aika kirjoitella pitkästä aikaa blogia, etkä löydä yhtään kuvaa tietokoneeltasi… näin taisi käydä nyt minulle, mutta tässä kuitenkin pikainen päivitys asioihin. Huonekasvit ovat nimittäin heränneet talviunilta ja kuvia alkoi löytyä kun tarpeeksi kauan kaivelin varastoja!

Sain taannoin Facebook-ryhmän kautta muratin, joka oli todella ränsistynyt. Tein sellaisen toimenpiteen, että pätkin sen kaikki oksat lyhyemmiksi, ja laitoin pistokkaat lasiin. Sehän lähti juurtumaan!

En ollut uskoa silmiäni tästä… olen yrittänyt murattien juurruttamista aikaisemminkin enkä ole oikein saanut mitään tulosta. Olen ilmeisesti tehnyt pätkimisen väärässä kohtaa vuotta tai mikä lie syynä tähän. Joka tapauksessa nyt muratin pistokkaissa on oikein hyvät juuret aluillaan. Pätkimisen jälkeen kului noin kaksi viikkoa, ja emokasvin katkaisukohtiin alkoi muodostua silmuja.

Pari viikkoa myöhemmin, silmut olivat kasvaneet jo huomattavasti suuremmiksi. Ehkä saan sittenkin oikein ihanan muratin itselleni!

Halusin siirtää kiinanruusuni kesäksi samaan paikkaan jossa se on aikaisempinakin vuosina ollut, eli parvekkeen oven eteen. Se on ollut usein talvella siinä, mutta tänä talvena kämppäni oli niin sekaisin, että oven edessä oli aivan jotain muuta kuin kiinanruusulle sopiva ”jalusta”. Otin itseäni niskasta kiinni ja siirtelin huonekalut paikoilleen. Olipas homma! Mutta sain kuitenkin kiinanruusulle paikan takaisin. Se on nyt sohvan vieressä lipaston päällä. Kasvi tarvitsi kuitenkin valon, ja sitä varten piti tehdä joitain virityksiä.

En halunnut porata seinään reikiä valaisinta varten, jos jostain syystä en olekaan tyytyväinen kiinanruusun paikkaan. Valaisimen suhteen piti luovia: ruuvasin vintage-laudanpätkän lipaston sivuun kiinni, ja laitoin jalkalampun siihen kiinni. Nyt kiinanruusulla oli lisävalo. Pitää vielä viritellä valolle ajastin kun en tahdo millään muistaa laittaa valoa iltapäivän kuluessa päälle. Nyt on ollut niin valoisaa jo päivisin, ja muita valoja ei ole sinällään tarvinnut.

Siirtelin lisää tavaroita paikoilleen sunnuntaina 7.3. Laitoin pari lipastoa päällekkäin ja sain olohuoneen pitkälle ikkunalle lisää tilaa huonekasveille. Lipaston päälle istahti peikonlehti, jolle jossain vaiheessa virittelen lisävalon kohdilleen. Se pärjää siinä nyt toistaiseksi ihan noinkin koska valoa alkaa tulla ikkunasta huomattavasti enemmän kuin talvella.

Ajattelin pitää pienen tauon sen jälkeen kun olin saanut lipastot paikoilleen. Televisiosta oli juuri alkamassa miesten 50 kilometrin MM-hiihto. Ei kun jalat vaan pöydälle ja… ja voi perkele! Olin siirtänyt kaikki tavarat television eteen siksi aikaa kunnes saisin lipastot siirrettyä nurkkaan. Ei siinä auttanut muu kuin siirtää huonekasvit takaisin ikkunan eteen, jotta telkkarista näkee ylipäätään yhtään mitään.

Suomalaisten hiihdot menivät aivan persiilleen, ja Iivokin paiskasi sukset maahan maaliin tultuaan. Uskon, että vähän vitutti! Itse sen sijaan yritin keskittyä iloisempiin asioihin, sillä kotiin raahaamani palmuvehka (zamia) oli alkanut tehdä uusia versoja. Tämä ilostutti minua todella paljon. Palmuvehka oli vielä toistaiseksi makuuhuoneeni ikkunan ääressä. Se on niin suuri, että en ole vielä ehtinyt laittaa sitä mihinkään muuhun paikkaan. Tulen laittamaan sen todennäköisesti sitten sellaiseen paikkaan, jossa se saa hajavaloa.

Vedän pimennysverhon joka aamu ikkunan edestä pois, ja meillä on nyt ollut aika aurinkoisia päiviä. Palmuvehka ei kuitenkaan lukemani ohjeiden perusteella pidä juurikaan suorasta auringonvalosta. Tästä syystä joudun siirtämään kasvin toiseen paikkaan, kunhan keksin ensiksi että mihin. Lisäksi haluan erotella neljä suurta juurakkoa toisistaan omiin ruukkuihinsa.

En ole laittanut mitään kesää varten vielä kasvamaan, pitääkö olla huolissaan? Sen verran tuossa katsastelin siemenvalikoimaani, että tulen laittamaan yrttejä (persilija, basilika, timjami), jollen sitten hanki niitä paikallisesta puutarhasta. Nyt pitää vaan saada kämppä järjestykseen eikä ottaa mitään ylimääräistä! Lemmikkieni kuolema vaikutti niin pahasti elämääni, että olin miltei kaksi vuotta pois pelistä. En kyennyt tekemään oikein mitään. Se on ihan kauheaa kun lemmikki sairastuu. Foxy, koirani, oli myös paras kaverini, ja tein paljon asioita hänen kanssaan. Hän oli aina mukana touhuissani, myös näissä kasvijutuissa.

Foxyn viimeinen syksy 2018

Mietin todella pitkään mistä enää kirjoittaisin, kun tuntui todella pitkään vain siltä, että elämässä ei ollut mitään muuta kuin surua. Aloitin monta asiaa ja tarinaa – mitään en saanut loppuun. Yritin kasvatella tomaatteja ja yrttejä viime kesänä parvekkeella, mutta siitä ei oikein tahtonut tulla mitään. Sairastuin myös itse keväällä koronan ilmestyttyä. Tosin siitä ei ole tietoa sairastuinko koronan takia, mutta se veti kuntoni niin loppuun, että on suoranainen ihme, että olen jaloillani. Toivon, että tämä sairaus ei toistu! Kyseessä siis oli vestibulaarineuroniitti, jonka takia olin sairaalahoidossa viikon. Se aiheutti kaiken maailman muitakin juttuja, ja toipumiseen meni miltei puoli vuotta. Minulle oli usein aivan sama selviydynkö siitä. En oikein löytänyt mitään syytä parantua.

Kaiken tämän lisäksi menetin yhteyden minulle tärkeään henkilöön, jonka kanssa olin ollut viimeisen muutaman vuoden aikana miltei päivittäin yhteydessä… ystävän siis! En tiedä mitä tapahtui, mutta hän lakkasi pitämästä minuun yhteyttä ”tosta vaan”, eikä ole sen kummemmin ottanut yhteyttä minuun. Olemme pari sanaa sieltä täältä vaihdelleet, mutta siinä kaikki. Ei siis riittänyt, että meni koira ja kissa samana vuonna, kun meni vielä ystäväkin heti perään. Olen jotenkin yrittänyt käsitellä asiaa, mutta se on hirvittävän vaikeaa ja olen usein surullinen tämänkin asian takia. Laitoin häntä ajatellen esimerkiksi valkosipulia kasvamaan vanhempieni pihalle ja chilejä parvekkeelle. Annoin chilit pois ja valkosipulit saivat siementää kasvupaikalleen.

Olen pohtinut paljon asioita ja tullut siihen tulokseen, että älyttömät parvekeviljelyt sun muut saavat luvan jäädä tältä kesältä ja keskityn niiden sijaan vaikka huonekasveihin ja akvaarioon. Parveke muistuttaa minua ihan liikaa menneistä vuosista rakkaiden lemmikkieni kanssa, enkä pääse koskaan heistä ”yli”, jos joka vuosi aktivoin itseni näiden asioiden pariin. Vietin niin paljon lemmikkieni kanssa aikaa parvekkeella. Haluan toki istua parvekkeella edelleenkin hyvällä säällä, mutta en halua, että se on minulle niin työläs. Kesästä voi tulla todella yksinäinen kaikkien näiden rajoitusten takia mitä korona aiheuttaa, että ei muukaan auta kun yrittää viihtyä omassa ympäristössään. Tällaista parveketta ei tulla siis ehkäpä koskaan enää näkemään:

Parvekefiilistelyä vuodelta 2017

Mutta ei tällä kertaa enempää näistä asioista… hirvittää tuo korona, ei voi mitään! Pysykää terveinä hyvät ihmiset

Huonekasvit heränneet talviunilta – pikainen päivitys Read More »

Huonekasvit saa kohta riittää

Minulle on alkanut kerääntyä aika monta rehua viime aikoina, ja olenkin nyt tällä hetkellä sitä mieltä, että huonekasvit saa kohta riittää. Esimerkiksi viime viikolla Lidl mainosti huonekasveja, ja olinkin laittanut itselleni kalenteriin muistutuksen, että muistan käydä katsomassa josko sieltä löytyisi palmuvehkoja. Hankin vuosi sitten yhden samaisesta paikasta, ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen. Palmuvehka on erittäin helppohoitoinen huonekasvi. Kaupasta löytyi kaksi kappaletta – ostin molemmat.

Ongelmana meinasi olla autokyyti koska meillä on ollut todella kylmä viikko takana. Oman autoni akku sanoi edellisenä iltana sopimuksen irti ja olin niin huolissani mahdanko saada huonekasveja lainkaan. Onneksi tuttava sattui laittamaan minulle viestiä aamupäivällä kun oli kaupassa, että ”tällaisia löytyy”. Hän tuli hakemaan minut ja pääsin kauppaan! Isot kiitokset siitä hänelle 🙂

Palmuvehkat ja laakeri.

Kun olin seuraavana päivänä saanut autoni akun vaihdosta pois, ajattelin, että josko niitä palmuvehkoja olisi tullut myöhemmin sinne Lidlin hyllylle lisää vai oliko ne siinä kaikki? Ja olihan siellä seuraavana päivänä vielä yksi palmuvehka, jonka ostin pois. Kannatti mennä kärkkymään! Paketoin sen hyvin ja vein kotiin. Kun on kova pakkanen, trooppiset huonekasvit täytyy suojata hyvin kuljetuksen ajaksi!

Olin niin täpinöissäni että päätin vielä lähteä katsomaan lähikukkakaupasta (kukkaSaimaa), josko löytäisin sen neulavehkan, jota olen havitellut ties kuinka kauan, ja joulun alla en sitä raaskinut ostaa. Olisi vain pitänyt ostaa se silloin, kun nyt siellä ei ollut yhtään neulavehkaa! Oli siellä kyllä ihanan näköistä ja paljon ihania ruukkuja ja muita huonekasveja.

Ihania ruukkuja. En uskaltanut katsoa hintaa mutta joku päivä vielä!

Kukkakaupassa oli niin kaunista, että olisi tehnyt mieli viedä oma nojatuoli sinne vaan, ja istuskella siellä päivät pitkät. Oli siellä kyllä sohvakalusto, sellainen pienehkö. Mitähän he tuumaisivat jos menisi sinne tekemään vaikka etätöitä joka päivä 😀

KukkaSaimaasta löytyi hirvittävä läjä ilmakasveja.

Tillandsiat

Koska en saanut mukaani neulavehkaa, ostin yhden ilmakasvin lisää. Olin aikaisemmin ostanut tästä samasta liikkeestä ilmakasvin, jonka sain jollain ihmeellisellä säkällä pysymään hengissä. Nyt mukaan lähti tällainen vaaleanpunainen versio.

Ei mennyt kuin vuorokausi, niin tuttavani laittoi minulle viestiä ja pari valokuvaa, että haluaisinkohan mahdollisesti pari kasvia hänen vanhemmiltaan. No, kuinkas ollakaan. Sieltä sitten tuli mukaan iso palmuvehka ja toisena tuliaisena aarnipeikonlehti!

Siis nyt saa alkaa jo riittää näiden huonekasvien hamstraaminen! Olin nimittäin aikaisemmin hakenut jo saniaisia vinon pinon ja kaksi murattia. Nämä ovat toki menossa ”projektiin”, josta myöhemmin lisää. Tämäkin tapaus sattui ihan vaivihkaan. Olin menossa K-Rautaan ostamaan orkideamultaa (puulastuja), ja huomasin huonekasvitarjouksen. Tosin se oli plussakortilla, jota minulla ei tietenkään ollut. Plussakortilla olisi ollut kaksi viherkasvia viidellä eurolla.

Menin aivan sekaisin! Otin neljä saniaista ja kaksi murattia. Tietysti kuvittelin, että niitä saa vitosella kaksi, ja nämähän eivät siis maksa oikein mitään. Yritin saada kaikki kasvit käsissäni jotenkin kassalle, osa lipesi otteesta ja tippui jo maahan. Kassahenkilö oli kuolla nauruun. Ei se mitään, hyvät naurut minäki siitä sain. Oli tämä varmasti niin koomisen näköisä kun kömyän kuuden kukkaruukun kanssa kassalle samalla kysyen että ”onko nää todellakin kaksi kappaletta vaan viidellä eurolla” ja samalla kukat lentää käsistä. Hintaa tuli toki enemmän koska minulla ei ollut plussakorttia, mutta ostin kasvit kuitenkin, koska olin etsinyt niin pitkään saniaiaia että meinas hermot jo mennä!

Ei tämän enempää näistä tällä kertaa. Täytyy aloittaa viikonlopun vietto siivoamalla kämppää, jos vaikka kehtaisi joskus ottaa kuvia asunnosta! Sisustusprokkiksia nimittäin löytyy… Hyvää viikonloppua siis!

Huonekasvit saa kohta riittää Read More »

Scroll to Top