männynkepit

Olin pitkään miettinyt, millainen kattovalaisin sopisi olohuoneeseeni. Tietysti minun piti saada tehdä se itse, eihän sellaista minulle sopivaa voi löytyä valmiina mistään. Pinterest tarjosi aika mielenkiintoisia vaihtoehtoja, kaupat eivät. Tosin kaupoista yleensä saa sellaisen valaisimen, joka on jo ”valmis”, jopa Ikeasta! Oma DIY-projektini on nimittäin hieman kesken, enkä tiedä valmistuuko se varsinaisesti edes koskaan. Toivottavasti. Mutta ideasta saa kuitenkin kiinni.

Jostain syystä en ollut tajunnut ottaa minkäänlaista kuvaa alkuperäisestä kattovalaisimestani, mutta löysin kuvan josta sen jotenkin näkisi. Halusin nimittäin purkaa sen, ja käyttää siitä lamput uuteen viritelmään.

Löysin ojanpientareelta hienon kelottunen männynoksan. Meillä oli talvella 2019 niin paljon lunta, että sen kuin pauke kävi kun oksia tuli puista alas! Tiedustelin, josko saisin ottaa tienvarrelta oksan, ja sain luvan. Ei kun raahaamaan se kotiin.

Olen aikojen saatossa kerännyt kaiken maailman kepakoita, yleensä akvaariota silmällä pitäen, koska kuorittuja männynoksia voi laittaa myös akvaarioon. Niitä löytyi tällainen setti, ja tuo suurin etualalla oleva on se kelottunut karahka tienvarrelta. Muut kepit on haettu sukulaiseni metsästä tai heidän pihaltaan. Valitsin kattovalaisimeen vielä yhden pitkän haaroittuneen oksan.

Käsittelin kelottumattoman oksan mustalla Supi-saunavahalla, jotta se näyttäisi kivemmalta kelottuneen oksan kanssa. Kattovalaisimen kepit olivat sitten valmita ripustettavaksi.

Irrottelin vanhasta kattovalaisimesta pallukat ja mietin kuinka ne saisi riippumaan oksasta ilman että niitä roikottaisi suoraan johdoista. Niinhän ei saa tehdä! Valopalloja oli viisi.

Valot piti kuitenekin liittää yhteen sokeripaloilla. Ainoa mahdollisuus oli yrittää keksiä jotain minkä ”päällä” nuo pallukat lepäisivät.

Sitten sain jostain idean, josko kokeilisi polykarbonaattilevyä tarkoitukseen. Sehän on läpinäkyvää ja saattaisi olla oikein kivan näköinen, vähän kuin lasia. Marssin paikalliseen muovialan erikoisliikkeeseen (Beranger), ja pyysin heitä leikkaamaan palat suoraan oikean kokoisiksi. Lisäksi tuttavani rakennusliikkeestä (Mannerkoti) auttoi leikkelyhommissa poraamalla levyn keskelle sopivan kokoisen reiän, johon lamppu istuisi hyvin, mutta ei valahtaisi siitä reiästä läpi. Porasin levyn kulmiin reiät, joista levyn sai riippumaan ketjulla, jonka taas sai kiinnitettyä oksaan. Lamppu lepäsi levyn päällä eikä riippunut johdosta.

Kattovalaisin ei ole vielä ihan täysin valmis ja sen ”siistimiseen” kuluu tovi aikaa… tässä kuitenkin mielikuva millainen siitä on tulossa. En ole myöskään liittänyt kaikkia lamppuja virtajohtoon. Pitäisi jostain käydä hakemassa A-tikkaat, että pääsisi tuonne katonrajaan vähän lähemmäksi. Ei oikein oma pituus riitä. Oksia ei voi ottaa alas kuitenkaan koska niitä ei ole keskenään liitetty tuolla mitenkäään. Jouduin myös asettelemaan kelokepakon tiettyyn asentoon tuonne kattoon. Jos otan sen alas, se ei ole samassa asennossa enää, enkä saa johtoja piiloon. Tämä on siis se viimeistely mikä tästä vielä puuttuu.

Muuten kattovalaisin näyttää ihan hauskalta härveliltä kun sitä katselee alhaalta päin! Lisäsin siihen muutaman hehkulampunkin, josko härpäke näyttäisi myös niiden takia enemmän valaisimelta. Hehkulamppuihin ei tule virtaa ja ne ovat palaneita. Jostain syystä olin säästänyt jonkun kappaleen. En laittanut enempää kuin kolme koska pelkäsin, että kattovalaisin muistutaisi jotenkin liikaa joulukuusta. En voinut joulunakaan laittaa siihen roikkumaan kuusenkoristeita… se olisi ollu ihan mauttoman näköinen!

Mutta sellainen kattovalaisin siitä tuli tällä kertaa ja loput teen myöhemmin! Minulle jäi nimittäin keppejä jäljelle projektista sen verran, että niistä saisi tehtyä toisenkin valaisimen vaikkapa makuuhuoneeseen. Toki joutuisin ottamaan tästä valaisimesta ne kaksi lamppua, jotka eivät ole liitettynä sähköön.