Loikoilua ja potemista

Tässä kun on ollut vuoteen oma useita päiviä niin on ollut aikaa ottaa muutama kännykkäkuva mm. lemmikeistä… he ovat olleet oikein hyviä hoitajia 🙂 Aurinkokin paistoi monta päivää ja pakkasta oli yli 10 astetta. Tietty, sitten kun aurinko paistaa, niin näkyy vähän ”laiskottelu” pinnoilla… hieman kaksisuuntainen fiilis: iloinen/kettuuntunut… viimeeksi mainittu tulee noista pölykasoista, jotka tulivat näkyviin kun auringonsäteet osuivat niihin, eikä niitä jaksa kipeänä siivota!

Noh, on minulla tässä aikaa siivoskella kunhan vain tervehdyn ensin. Loppusuoralla ollaan menossa jo – ei enää kuumetta ja vatsanväänteitä!

Olen monesti miettinyt, mistä tämä minun koirani on oppinut aivan tolkuttoman surkeita ilmeitä. Ihmiset, jotka eivät tunne koiraa, miettivät varmaankin, että mitä kamalaa tolle koiralle oikein kuuluu kun näyttää aina niin surkealta… noh, ei se aina näytä niin surkealta, voin sanoa 🙂 Minä kun räpsin siitä silloin kuvia kun se pummaa jotain, niin pitäähän sen pistää ”maailman surkein koira”-ilme päälle! Tässäkin on pieni piparinpalanen, mikä pitää ehdottomasti saada.

Tässä hää pötköttelee tyytyväisenä vieressä melkein koko ajan… juu, ja koira saa olla minun kanssa sängyssä 😉 Onnellinen koira se on… kuorsaa ja jopa kehrää välillä rapsutettaessa. Ilmeisesti ottanut mallia kissoilta.

Kipeenä ollessa on tullut hankittua härpäkkeitä, mm. nenäkannu. Jos joku ei tiedä mikä se on, niin se on semmonen vekotin, mihinkä laitetaan suolavettä sisälle, ja sillä huuhdellaan poskiontelot. Samalla hankin pitkän harkinnan jälkeen ilmankostuttimen. Meillä kun on täällä kerrostalossa koneellinen ilmanvaihto, niin täällä on älyttömän kuiva ilma talvisin. Elukoilta saa pyyhkiä rähmää silmistä joka päivä ja itsellä on nenä aivan tukossa jatkuvasti. Siihen ei auta edes allergialääke. Onhan minulla avonainen akvaario, mutta ei siitä haihdu vettä niin paljoa mitä pitäisi, että ilmankosteus olisi sopiva. Vesi on niin viileää ettei se haihdu huoneenlämmössä. Joten ei muuta kun ostoksille. Löysin sopivan kostuttimen Verkkokauppa.comista.

Kylläpäs on tuunattavaa näköjään tuossakin kuvassa… kissojen raapima säilytysrahi ja nuo kauheat kukkaruukut tuolla kissan makuupömpelin päällä! Tarvikkeet ja ideat löytyy kunhan löytyisi motivaatiotakin ja aikaa.

Ei nyt ole kauhean idyllisen näköistä, kun kaikki kamat ovat sekaisin, mutta on siinä ihana kissa kuitenkin kuvassa… ja koira 🙂 Spede-kissa on alkanut vaatimaan huomiota viime aikoina. Tietysti itse olen ollut vuoteessa niin monta päivää, että hänen kanssaan sitten pitää ihan erikseen käydä istuksimassa olohuoneessa. Jaa miksi vaan vuoteessa? Noh, uskon, että on helpompi siivota yksi paikka kunnolla kuin monta. En tiedä mikä pöpö minua riivaa, ja jos tämä on noro, niin kaikki pinnat pitää huolella pestä, mitä olen koskettanut. Ei siis ole järkeä mennä kuolaamaan myös tuonne sohvalle!

Spede on niin raihnainen kissa jo, niin hän ei välitä tulla tänne sänkyyn, ja taitaa olla liian korkeallakin, ettei pääse hyppäämään tänne. Kunhan tervehdyn, teen sille kävelyliuskan sänkyyn. Se lienee sitten viimeinen rakennelma mitä tälle kissalle teen! Sohvalla hän tulee viereen ja syliin makoilemaan 🙂

Lue artikkeli / kommentoi

Speden Bistro 2016

Tiedän, että olen sen tyyppinen ihminen, että aiheutan joka paikassa hilpeyttä kaikilla tekemilläni asioilla… noh, tässä nyt sitten yksi DIY-prokkis, joka on aiheuttanut hilpeyttä, mutta mikä ei tosin vielää ole täysin valmis… siis tällä päivämäärällä! Aloitettu tosin syksyllä hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Siispä tässä siihen liittyviä kuvia.

Tässä on koko homman alku ja juuri…

Syypää koko projektiin on tuossa edellisessä kuvassa siis – koira! Noh, selvitetääns vähän taustoja: kissani on jo yli 15-vuotias, ja sillä on mennyt liikuntakyky joiltain osin (niverikko kaikissa raajoissa). Aikaisemmin ruokakupit ovat olleet tuon ”portaikon päädyssä” tiskipöydällä. Kissalle ilmaantui nivelongelmia, ja ne alkoivat muuttua sen verran pahoiksi, että oli toteutettava viimeinen suunnitelma, mikä hänen varalleen teen. Rujosti sanottu, mutta näin se vaan menee 🙁
Mutta siitä sitten myöhemmin, eli nyt asiaan. Kissalle piti järjestää ruokailupaikka, johon koira ei pääse (syö sapuskat).

Sukulaisen avustuksella aloimme suunnitella kissalle ruokailukoppia, joka olisi samalla sisustuksellinen. Halusin, että se näyttäisi pieneltä omakotitalolta.

Itseltäni löytyi mm. laminaattia, josta sai kätevästi seinätarpeet pömpelille. Etuseinä tehtiin seinäpaneelista, takaseinä oli vaneria. Takaseinä olisi seinää vasten joten se ei näkyisi mihinkään.

Laminaatit ovat muutekseen todella käteviä materiaaleja kaiken maailman askarteluihin! Voi tehdä kevytrakenteisia laatikoita ja vaikkapa pöydänpäällisiä. Nyt näistä tuli seinät, koska Bistron piti olla sen verran kevytrakenteinen, että pystyn sitä tarpeen vaatiessa liikuttelemaan ilman että saan siitä tyrän. Jos sen olisi rakentanut kokonaan puusta, en olisi välttämättä pystynyt edes kantamaan koko hökkeliä yksin kotiin! Puu nimittäin painaa jonkun verran ja tämä on 80cm korkea…

Sitten tönö kotiin ja eiku maalaamaan!
Katon maalasin ruskeaksi ja etupaneeli sai lisäkuorrutuksen valkoisesta maalista. Maalariteipillä suojasin laminaatin ja maalasin kulmalistat myös valkoisiksi.

Edessä on luukku, josta voi laittaa safkat sisään. (sinertävä kuva johtuu siitä kun tuossa on akvaario lähettyvillä).
Luukkuun on lisätty saranat ja kahva.

Jotta elukka näkis kissana siellä myös yölläkin (plus että minä näen millo se siellä on ruokailemassa), asensin bistron sisäkattoon LED-valonauhan.

Nyt Spede näkee ruokailla ja minä näen milloin Spede on ruokailemassa 🙂

Foxykin näkee milloin ruoat ovat siellä sisällä ja se on varsin mielenkiintoista…

Speden Bistro on avoinna yötä päivää!

Tästä sitten varmaan kuvia lisää kunhan saan hifisteltyä pömpelin, jos se tapahtuu siis milloinkaan. Tarkoitus on tehdä listat noihin aukkoihin, vieressä odottelee vihreä terssimatto, joka on tarkoitettu ”nurmikoksi” pömpelin alle, sekä teen vielä terassin tuohon eteen, ettei Speden tarvitse kömpiä tuosta sivuluukusta sisään. Se tuntuu olevan sille vaikeaa, koska pömpelin lattia on myös laminaattia, ja siten liukas. Noh, vielä tolle voi jotain tehdä! Niistä sitten joku toinen kerta 🙂 Hyvää viikon jatkoa!

Lue artikkeli / kommentoi

Parvekepäivitystä 22.7.2016

Kuvia on otettu taas tänä aamuna, ja samalla itteä niskasta kiinni, että saap kuvat tänne myös näkyville!
Eli, tässä ois tämän aamun saldoa… ja samalla hieman pohdintaa.

Harvemmin partsilla tarvitsee olla yksin… yleensä koko lemmikkirepertuaari on mukana! Foxi-koiraa kiinnostaa niin kovasti kissojen leikit ja niitä pitää seurata joka kerta kun mahdollista. Tässä Uuno temusi taka-alalla parvekepenkin kanssa 🙂

Kissat nauttivat oloistaan!

Tuuli on pöllytellyt viime päivinä hirvittävän kasan koivunsiemeniä parvekkeelle. Tässä vain murto-osa kasoista sekä ”roskienkerääjän lakaisuväline” 😉

En tiedä mitä ihmettä tänä vuonna näissä kaikissa samettikukissa oikein on? Kaikkiin on tullut tuollaisia ”polkuja”. Varmaan joku toukka käynyt näitä popsimassa. Osa sammareista on jo menetetty ja ne ovat myös basilikan kimpussa :/

Onneksi pelargoniat jaksavat kukkia… tästä lähtee pistokas kohta juurrutukseen!

Mustasilmäsusanna on tehnyt yllättävän paljon lehtiä. Enemmän kuin minään muuna vuotena.

Tämä aitoelämänlanka lähti todella hyvin kasvamaan…

… toinen on ihan kitukasvuinen! Tämä pitää varmasti leikata alas ja siirtää toiseen astiaan kasvamaan.

Hoi hoi, tomaatinalkuja näkyvissä! (Blagovest F1)

Tässä kohtaa parveketta, tässä näkymässä, oma silmäni lepää eniten! Juuri sitä puistomaista tunnelmaa, jota olen tähän hakenut.

Siinä vielä kokonaisnäkymää parvekkeelle.

Käykäähän osallistumassa Satun Kukkaiselämää-blogin arvontaan! Satulla on upea piha laitettuna, uskomattomalla kukkaloistolla, josta hän kirjoittaa myös blogia 🙂

Lue artikkeli / kommentoi

Tuija Brabant parvekkeelle

Olen nuukaillut taimivalikoiman kanssa tänä vuonna, ja mietinkin, että mitä ihmettä laittaisin parvekkeelleni, ja sen pitäisi olla näyttävää ja helppohoitoista. Helatorstaina aamukahvia juodessani huomasin paikallislehden mukana tulleet mainokset, joissa K-Rauta mainosti tuijia 3,95€:a/kpl. Ei mennyt varmaankaan kun silmänräpäys, kun päätin lähteä ostamaan tuijia parvekkeelleni! Piti tosin odotella pari tuntia, että putiikki aukeaa…

Kolme tuijaa, Thuja Brabant (pylvästuija)

Yhden tuijan ajattelin laittaa vesiaiheen viereen. Olen joskus kasannut kasvulaatikon laudasta, ja aion laittaa pienimmmän tuijan tähän kasvamaan. Enhän ole lainkaan varma saanko näitä edes talvetettua. Hyvä on jos saan!

Näin se vaan on taas ajateltava näitä karvakavereita, joita taloudessa on… Spede-herra on edelleen hengissä sairaudestaan (diabetes) huolimatta, ja nauttii parvekkeella olostaan täysin!
Suuri penkki tulee olemaan tuossa nurkkauksessa juuri noin päin kuin se näissä laittamissani kuvissa on. En siis käännä sitä päätyseinää vasten, kuten se on ollut kahtena edellisenä kesänä.

Ostin tuijan istutuslaatikkoa varten kaksi Leca-harkkoa, jotta saan laatikon korkeammalle. Silloin siitä saa enemmän näkösuojaa. Toinen istutuslaatikko tulee tämän toisen eteen (tästä perspektiivistä katsottuna), kunhan sukulaiseni on sen värkännyt. Aion maalata sen harmaaksi. Tämä yksi kuvassa näkyvä laatikko on myös hänen rakentamansa, mutta se on ollut minulla jo monta vuotta. Ihana harmaa, ajan patinoima lautapinta tuossa 🙂 Leca-harkkojen reunoihin jäi pienet ”tilat”, joita aion käyttää hyödyksi. Niistä tulee jalat sivupöydälle, joka toimii myös rappusena kissavanhukselle 🙂

Foxi on myös mielellään mukana kaikessa, mitä parvekkeella tai puutarhassa satun tekemään.
I love my dog <3

Lue artikkeli / kommentoi

Parvekeparatiisia 31.8.2015

Elokuu meni hujauksessa, enkä muistanut edes kirjoittaa blogiinikaan kuulumisia, mutta tehdäänpä tähän nyt pikainen korjaus. Kamera ja kännykkä olivat täynnä kuvia, ja niistä on jotenkin vaikea valita, mitä tänne laittaisi esille, niin laitetaan nyt galleriamuodossa kuvia, jotka on otettu kännykällä parvekkeeltani 31.8.2015.

Lue artikkeli / kommentoi