Ruoka & Food

Hyvää joulua 2022!

Onpas ollut erittäin vähän stressiä tänä vuonna joulun alla, ihan pitää ihmetellä. Tai sitten olen vihdoinkin oppinut elämästä jotain. Oli kyllä vähällä, ettei joulusuunnitelmat romahtaneet ihan tyystin, kun olin alkuviikon kipeänä. Tällä hetkellä on todella paljon koronaa liikkeellä, ja uskoinkin, että se sai minut myös toistamiseen kiinni. Edellinen viikonloppu ja alkuviikko meni lähinnä nukkuessa ja levätessä… Mutta nyt, fiilikset ovat ihan toiset!

Torstaina negatiivinen tulos!

Tein hyvissä ajoin esivalmisteluja joulua varten. Porkkana- ja lanttulaatikot olivat paistamista vailla valmiita. Paistoin ne sitten suoraan joulupöytään kun menin vanhemmilleni. Ei ole mitään järkeä paistaa niitä päivä etukäteen ja sitten lämmittää uudelleen. Samoilla lämmöillä meni nyt ja olivat vielä kuumia, kun vein pöytään.

Joululaatikot menossa uuniin.

Laatikoiden tekemisestä on tullut itselleni mukava traditio vuosien aikana, ja se onkin tavallaan lahja minulta omalle perheelle. Meitä kun on vain minä ja veljeni, sekä vanhempamme. Millaiseksikohan kaikki muuttuu sitten kun heitä ei enää ole? En halua edes ajatella, mutta onhan tosiasiat tiedostettava. Heillä kun on ikääkin jo… minä olen jo 50!

Tällä ohjeella tulee hyvää porkkanalaatikkoa

Olen muutamassa edellisessä artikkelissani pähkäillyt kaiken maailman projekteja ja siivouksia mitä missäkin pitäisi tehdä. No, en ole sitten tehnyt varmaan niistä mitään muuta kuin siirrellyt makkarissa kalusteiden paikkaa. Neulomisetkin saivat jäädä kun niveleni kipeytyivät niin pahasti, etten tällä hetkellä pysty oikealla kädellä pyyhkimään edes rätillä pöytää. Nyt on pidettävä pitkä tauko! On siis hyvää aikaa laittaa kämppää ojoon. Noh, kunhan joulu on ohi, niin sitten vasta. Toivottavasti pystyn kirjoittamaan näitä blogeja. Kipu on välillä ranteessa aika kovakin.

Vesiviljelyssä oleva tomaattini näytti hetkellisesti jopa joulukuuselta, kun se oli kypsyttänyt kourallisen pikkutomaatteja. Saan sitten lähipäivien aikana syödä omaa satoa, mikä on todella luksusta näin talvella. En vain uskonut, että tämäkin olisi mahdollista, mutta niin se vaan tuottaa tomaatteja koko ajan.

Otinpas vielä jouluisen kuvan tomaateista tonttujen kanssa!

Olin tovin jo sitä mieltä että en hankkisi kuuseen lainkaan valoja, mutta onneksi tulin toisiin aatoksiin. Kyllä se vaan tarvitsee valot! Tietty ne olisi saanut edullisemmin ostettua juhlapyhien jälkeen, mutta en halunnut odottaa niin pitkään. Sitä paitsi, jos ne myydäänkin loppuun, niin sitten jään ilman. Laitoin valot kuuseen aattona. Se oli oikein sopiva aika.

Sunnuntaina herätessäni katsoin uutisointia, että Rautjärven kirkko oli palanut aamulla maan tasalle. Tällaiset uutiset ovat aika surullisia. Se oli kaunis vanha puukirkko, ja varmasti tärkeä monellekin alueen asukkaalle. Omassakin tuttavapiirissä on henkilöitä, jotka ovat käyttäneet kyisesen kirkon ”palveluja”. Imatra nyt ei niin kaukana siitä ole kuitenkaan. Kirkon tuhoutuminen oli suru-uutinen monelle.

Pitkästä aikaa sunnuntaina aurinkokin näyttäytyi taivaalla ja se paistoi koko loppupäivän. Kävikin mielessä jos lähtisi kävelyllä käymään. Kävely tekisi oikein hyvää näiden mässäilyjen jälkeen. Muutenkin sairastelun jäljiltä on raajat ihan jumissa. Pakkanen kiristyi kuitenkin sellaisiin lukemiin, että päätin ottaa auton alle ja mennä vanhemmillani käymään vielä moikkaamassa veljeäni, joka lähti illan suussa junalla takaisin Helsinkiin.

Tällaista tällä kertaa ja toivottavasti kaikkien joulupyhät sujuvat mukavasti. Tänään on tapaninpäivä ja paluu arkeen tapahtuu huomenna. Semmoista se on. Ei muuta kun kohti uutta vuotta.

Hyvää joulua 2022! Read More »

Joulutunnelmissa

Olen jostain syystä ollut tänä vuonna jo nyt ihan joulutunnelmissa. On meinaan mennyt monta joulua viime vuosien aikana, että ei ole ollut paljoakaan ilon aihetta. En sinällään tiedä onko nytkään, mutta tässä vaiheessa fiilikset ovat ihan hyvät. Ei muuta kun jatkukoon!

Joulukuusi

Olin joskus aikoinaan hankkinut tekokuusen, joka oli noin metrin mittainen. Lahjoitin sen viime talvena pois. Ajattelin, että en tarvitse kuusta jouluksi… mutta nyt tulin toisiin ajatuksiin ja päätin hankkia kuusen. Se on tekokuusi tietenkin. Ja miksi ”tietenkin”, no siksi, että jos edellinen oli minulla reilusti yli kymmenen vuotta, niin tämäkin voi hyvin olla. Tekokuusen voi laittaa kesäksi aina pakettiin ja viedä varastoon ja käyttää aina uudelleen ja uudelleen. On nimittäin tekokuuset muuttuneet siitä, mitä ne joskus olivat!

Kuva vuodelta 2016. Vanha joulukuusi taustalla ja samat koristeet edelleenkin käytössä.

Tilasin uuden kuusen Verkkokauppa.comista perjantai-iltana, ja se oli jo maanantaina noudettavissa Postista. Täytyy sanoa, että oli todella nopea toimitus! Ei ole koskaan tullut näin nopeasti mistään verkkokaupasta ikinä tavarat kotiin. Varsinkin kun ottaa vielä huomioon, että aikaisemmin posti ei ole kulkenut viikonloppuna, mutta nyt tänä vuonna paketit kulkevat. No ei siinä, odotin tietysti kuusen saapumista vasta tiistaiksi.

Koska kuusi oli niin paljon suurempi kuin edellinen, päätin käydä paikallisesta saksalaisesta kauppaketjusta hakemassa uusia koristeita. Minulla ei nimittäin ollut koristeita entuudestaan kovinkaan paljon juurikin siitä syystä, että ei niitä voinut ripustaa kuuseen, koska kissat pudottivat kaikki.

Uuno 24.12.2006

Löysin kaupasta kivoja koristeita ja kiiruhdin kotiin. Kuusen oksien setvimiseen kului jotain pari tuntia. Lopputulos on tosin upea. Kuusi on tuuhea ja aidonnäköinen. En olisi koskaan uskonut, että laitan koristeita näin paljon! Niitä vain tuli ripustettua oksille. Jostain syystä sain päähäni ottaa keräämäni kävyt käyttöön kuusenkoristeina. Se olikin todella hyvä idea. Nyt joulukuusi näyttää ihanalta ja jopa todella aidolta.

Joulukuusen koristelua kävyillä

Mietin pitkään, että jotain kuusesta jää puuttumaan, ja sitten mielessäni välähti. Etsin Foxyn nimilaatan, ja asettelen sen paraatipaikalle! Nyt Foxyn nimilaatta on laitettu oksalle, joka näkyy suoraan itselleni, kun istuskelen laiskanlinnassani.

Joulukuusen koristeeksi ripustettu edesmenneen koiran nimilaatta.

Miksi tällaisia luonnonjuttuja ei käytetä sisustuksessa ja koristeina enemmän? Olin kerännyt kävyt aikoinani sukulaisen maatilan pihalta, ja niitähän on. Ehkäpä tulevaisuudessa ne olisi hyvä käsitellä jollain akryylilakalla heti kun ovat sen näköisiä kuin niiden haluaakin olla. Kirjoitin toisessa artikkelissani, kuinka käpyjä ei mukamas olisi saatavilla Suomessa, ja niitä pitäisi sillä perusteella roudata koristeeksi jostain Kiinasta saakka. Kysykää hyvät ihmiset tontinomistajilta asiasta niin saatte aivan varmasti kerätä käpyjä sieltä pois. Omat käyttämäni kävyt ovat männystä.

Kauppareissu

Meille on tullut täysi talvi viikon sisällä. Maanantaina myrskysi ja siitä lähtien on sitten satanut vielä lisää lunta. Pitikin juuri maanantaina lähteä kauppaan kun keli oli pahimmillaan. Mutta kun piti saada ne kuusenkoristeet!

Kuva: maanantain myrsky kinosti lunta paikoittain.

Helsingissä on kumma kyllä eniten lunta koko Suomessa tällä hetkellä. Niiden lumitilanteeseenhan vaikuttaa avoin meri ja mereltä päin puhaltavat tuulet. Mellä on tällä hetkellä lumen syvyys noin 25cm (Foreca-mittaukset) ja toivottavasti sitä on vielä myös jouluna, eikä se sulaisi pois. Ulkona on kaunista tällä hetkellä!

Screenshot Ursan tutkakuvasta

Kaupasta löytyi kaikkea kivaa. Ostin aikaisemmin kokeeksi tuorepizzaa, ja se osottautui niin hyvänmakuiseksi, että sitä oli saatava lisää. Tuunasin sitä tosin vähän pepperonilla ja emmental-juustolla. Naama onkin ollut hieman ruvella siitä lähtien, kun pizzasta tuli suht rasvainen pläjäys… tuollainen rasvamäärä tulee ulos jo ihohuokosistakin! Täytyy sanoa, että nuo pepperonit ovat todella hyviä. Niitä on aika paljon tuossa paketissa noin niin kun yhtä pizzaa ajatellen, mutta ainahan ylimääräiset siipaleet voi pakastaa seuraavia pizzoja varten. Toki niitä voi laittaa voileivällekin, mihin ne ovatkin lie tässä tapauksessa tarkoitettu.

Joulun alla tulee usein jotain sesonkituotteita kauppoihin. Olin aikaisemmin maistanut Fazerin uuttuussuklaata, joka oli yhdistelmä vihreitä kuulia. Se ei ollut minun juttuni oikein. En myöskään pidä vihreistä kuulista. Söin suklaalevyn, mutta en aio ostaa sitä itselleni enää lisää. Vihreiden vieressä oli toinen hyllykkö jonka ohitse en sitten meinannut päästä millään. Kaupassa ei onneksi ollut sillä hetkellä muita, niin sain kaikessa rauhassa kävelllä leipähyllykön ympäri muutaman kerran tullakseni aina takaisin tähän samaan kohtaan! Mukaani tarttui kaksi piparkakun makuista suklaalevyä.

Nyt voin sanoa, että hitto kun on hyvänmakuista! En ole normaalisti perso suklaalle, mutta tässä on nyt sellainen maku, jota söisin ilomielin jatkossakin. Tämä on niin hyvää, että tällaisia voisi antaa lahjaksikin (jollei itse ehdi syödä niitä pois ennen sitä). Hyvänmakuisesta suklaasta tulee todella hyvä mieli.

Minäpäs jatkan jouluvalmisteluja vielä hetken ja palaan niiden parissa sitten mahdollisesti myöhemmin, kun olen saanut enemmän aikaiseksi. Nyt minulla on sellaiseenkin aikaa, koska en voi harjoittaa rakasta harrastustani, neulomista. Pitäisi kyllä olla myös tietokoneen ääreltä poissa. Hartiat ja ranteet ovat niin tukossa tällä hetkellä, että ihan särkee. Todennäköisesti nivelten tulehdusta taas vaihteeksi, johon ei auta mikään muu kuin lepo. Hyvää viikonlopun odotusta. Yritän palailla kirjoittelemaan vielä hyvissä ajoin ennen joulua

Joulutunnelmissa Read More »

Joulu on jo ovella

Joulu on nyt niin lähellä, että se on miltei käsin kosketeltavissa! Ei ehkä sen takia, että odottaisin sitä mitenkään erityisesti, mutta se vaan on. Olen aloittanut jouluruokien valmistamisetkin aikaisemmin tänä vuonna kuin yleensä. Monesti porkkana- ja lanttulaatikot valmistuvat suoraan aatoksi joulupöytään. Nyt olen saanut aikaiseksi tehdä molemmat laatikot hyvissä ajoin etukäteen. Hurraa!

Tässä uuniin on menossa lanttulaatikoita, ja pyöreissä astioissa veljelle tarkoitetut vegaaninen porkkanalaatikko ja lanttulaatikko. Valmistan näitä laatikoita myös kavereilleni.

Jouluruoat menossa uuniin
Perinteisen lanttulaatikon ohje

Niin, tässähän on sitten testauksessa ollut veljelle tarkoitetut porkkana- ja lanttilaatikko, jotka ovat vegaanisia. Maito ja kerma on korvattu niin sanotulla kauramaidolla. Itse käytin Oatly-merkkistä kaurajuomaa. Lisäsin seoksiin myös rasvaa tuomaan hieman makua. Rasvana käytin Flora Kultaa, joka on myös vegaaninen. Löysin netistä sellaisen luettelon, missä on esiteltynä vegaanisia rasvoja.

Vegaaniset jouluruoat veljelle
”Matin Veget”

Heräsin jossain vaiheessa kuukauden alussa huomattavasti aikaisemmin kuin normaalisti, ja pääsin monena aamuna ihailemaan kaakonpuoleisesta olohuoneenikkunastani auringonnousua. Keittelin aamukahvit ja vetelin naamaan joulupipareita ja jotain Domino-keksien tapaisia keksejä… katsoin Aamu Teeveetä.

Aamukahvin ohella oli kiva jatkaa keskeneräisiä projekteja. Tässä on tekeillä lahjaksi menevät pitkävartiset villasukat. Pitkävartisia villasukkia tuli kaksi paria, joten tekemistä kyllä riitti useammaksikin aamuksi!

Vanhemmillani tehtiin saunaremontti tämän kuun alussa ja siitä tuli mielestäni todella hieno! Remontin teki paikallinen rakennusalan yritys JS Puu. Äitini oli valinnut hienot kivijäljitelmälaatat hormin puoleiselle seinustalle. Saunaan tuli juuri sellainen kiuas, mistä olin haaveillut, vaikka sauna ei minun olekaan. Silti sitä tulee aina ”sisustettua ajatuksissaan vaikka mitä”. Sauna otettiin käyttöön heti kun se valmistui! Sain niin sanotusti kunnian korkata saunan. Sauna oli aikaisemmin puulämmitteinen ja se muutettiin remontissa sähkölämmitteiseksi.

Äitini tekee joka vuosi jouluksi karjalanpiirakoita. Söin heti pari maistiaista kun ensimmäinen pellillinen oli tullut uunista. Minulla olisi vielä tarkoitus tehdä suht samalla ohjeella veljelle vegaanisia riisipiirakoita aaton aattona. Tarveaineet ovat tuolla valmiina, kun saisi vain inspiksen valmistaa piirakat. Kiire tulee mutta ”pieni kiire” pitää aina vähän ollakin ettei liian helpolla pääse!

Äidin tekemät karjalanpiirakat jouluksi

Innostuin virkkaamaan tällaisia lintuhahmoja. Idean sain serkultani kun hän sai tupsuista tehtyjä punatulkkuja. Nämä ovat siis omia variaatioita linnuista ja kutsun niitä tulkuiksi. Mitä lie tulkkuja sitten ovatkaan. Aikaa sain näihinkin kulutettua tovin. Pienemmän tulkun laitoin jouluksi kaverille ja talitintin näköinen meni serkulle. Serkulle meni myös talitintin kokoinen punatulkku, josta en ottanut kuvaa.

Meillä on ollut useamman viikon kestänyt upea talvi täällä Imatralla. Välillä ollut postikorttimaisemia ja välillä vähän vetisempää, mutta lumet ovat pysyneet maassa. Tämä kuva on otettu 13. joulukuuta.

Muita kivoja tapahtumia loppuvuodelta: peikonlehti on tehnyt uuden suuren lehden! En tajua miksi tämä on aina niin älyttömän ”suuri asia”, mutta rullalla olevaa lehteä tulee tuijoteltua joka päivä kunnes se aukeaa. Ilmeisesti muillakin peikonlehden omistajilla on vastaavia tapoja. Kuva siinä määrin hämää, koska tuo rullalla oleva lehti on se suurin, mikä on auennut vasta tässä kuussa. Tämä kuva on otettu marraskuun puolella. Etualalla oleva suuri liuskoittunut lehti on auennut jo aikaisemmin syksyllä. Jotkut lehdet näköjään nuokkuvat… mistä lie johtuu.

Löysin lempisinihomejuustoa paikallisesta liitelistä… Stilton! Ziisus mitenkä tämä on hyvää. Yritän ostaa palan joka vuosi aina jouluksi. Oli pakko avata paketti ennen joulua ja maistella tätä herkkua.

Jouluherkkuna Stilton sinihomejuusto

Näillä eväillä on hyvä aloittaa joulun vietto, jonka omalla kohdallani aion tehdä perheeni parissa, ja ehkäpä vielä parin tuttavan kesken (saatan kutsua tasapuolisuuden vuoksi myös ystäviä tuttaviksi tai kavereiksi).

Toivotan kaikille oikein rauhaisaa ja turvallista joulua . Toivotaan, että tämä pandemia hieman hellittäisi ja ihmiset saisivat tavata hieman huolettomammin toisiaan. Jos tiedät jonkun tutun, joka on täysin yksin joulua viettämässä, laita hänelle viesti. Jos tuttusi ei vietä joulua, laita hänelle silti viesti kertoaksesi, että ajattelet häntä. Sitä ei voi kuvitellakaan mitenkä tällainen viesti voi olla toiselle tärkeä!

Kiitos kun luit, ja hyvää joulua!

Joulu on jo ovella Read More »

Huhtikuu vaihtui toukokuuksi

Tästä onkin tovi aikaa kun viimeeksi kirjoittelin tänne ja huhtikuu on ehtinytkin jo vaihtua toukokuuksi. Pieniä muistoja vielä huhtikuulta…

Lintubongailu hieman jäi huhtikuun lopulla kun suurin osa linnuista lähti Immalanjärveltä jäiden sulamisen myötä kauemmas keskelle järveä. Viimeisimmän kerran kun kävin lintutornilla, tirpoista ei ollut tietoakaan, tai ne todellakin olivat niin kaukana ettei niistä pystynyt ottamaan omalla kalustolla kuvia. Onneksi satuin katsomaan lintutornin vieressä olevaan vesiryteikköön. Kun ihmiset hävisivät paikan päältä hääräilemästä, esiin tuli uskomaton määrä sammakoita!

Alkoi kuulua kurnutusta ja yht’äkkiä silmät tarkentuivat useisiin sammakoihin jotka kävivät siinä tekemässä temppujaan. Kun vielä enemmän siristi silmiä ja yritti tarkentaa näköään niin vedestä alkoi erottua myös sammakonkutua. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, ja sainkin kulutettua aikaani tämän luonnontapahtuman äärellä ainakin tunnin! Nämä ovat kuulemma niitä ”tavallisia sammakoita”, eräs mies kertoi minulle. Kyseessä siis on ruskosammakko.

Lisää sammakkokuvia voi käydä katosmassa kuvagalleriastani.

Ajelin paikalliseen eläinkauppaan hakemaan akvaariofisuilleni ruokaa ja oli ihan pakko pysähtyä matkan varrella nappasemaan kännykällä yksi foto. Nämä leskenlehdet näkyivät monen kymmenen metrin päähän autotielle! Uskomaton kukkameri. Tuli heti todella keväinen fiilis 🙂 En ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota milloinka leskenlehtiä alkaa ilmestymään. Noh, niitä ilmestyy huhtikuun lopussa tai jopa huhtikuun puolessa välissä, ainakin täällä meillä Kaakkois-Suomessa.

Kevättä oli sen verran rinnassa että oli lähdettävä sähköpotkulaudalla käymään paikallisessa ja pysähdyin matkan varrella ottamaan pari valokuvaa kännykällä mielestäni aika huiman näköisistä pilvirykelmistä. Laitoin kuvat veljelleni, joka tietää säätiloista aika paljon, ja hän suorastaan riemastui nähdessään nämä! Oli kuulemma arvokasta dataa meteorologian kannalta koska Itä-Suomessa oli ollut juuri kyseisenä päivänä ukkonen. Olin siis tietämättäni kuvannut myrskyn reunuspilviä meidän suunnalta. Hyvä kun kuvasin! Kannattaa joskus luottaa vaistoihinsa.

Hyllypilvi 23.4.2021

Ei ilmeisesti ole kovinkaan yleistä että huhtikuussa ukkostaa. Tulipahan tämäkin siis todistettua, vaikka täällä omalla paikkakunnalla ei ukkostanutkaan.

Sitten sainkin monta päivää kulutettua käsityöprojektiin. Halusin tehdä tuttavalleni 50-vuotislahjaksi virkatut tohvelit. Etsin sopivaa ohjetta mitä ei meinannut mitenkään löytyä. Virkkasin, purin, virkkasin, purin… Päädyin soveltamaan erästä ohjetta minkä löysin Tuubista ja Ristiin rastiin -blogista. Sovelsin siis näitäkin, mutta idean sain juurikin tuosta kyseisestä blogista. Koska en ole niin älyttömän taitava näissä virkkailu- tai neulomisprojekteissa, minulle pitää antaa selkeät ohjeet kuinka asiat tehdään. Tässä blogissa niitä ei ollut, enkä osannut ”lukea” kuvista ”kaavaa”, joten minun piti soveltaa. Kivat tossut tuli kuitenkin ja tuttavani oli oikein tyytyväinen!

Sain kuin sainkin tehtyä hippitohvelit valmiiksi hänelle syntymäpäiväksi ja seuraavaksi olikin tiedossa kukkakimpun hankkiminen. Menin tietysti paikalliseen kukkakauppaan — KukkaSaimaa. Kävin edellisenä päivänä tiedustelemassa josko voisin tuoda kimppuun mukaan omasta peikonlehdestä leikatun lehden, ja sehän kävi heille oikein hyvin. Odottelin kun floristi teki kimpun ja samalla nappasin pari fotoa kännykällä. Tämä on siis se paikka jossa voisi istua päivät pitkät mieleisessä ympäristössä!

Kukkakimpusta tuli mielestäni oikein ihana. Siinä on siis auringonkukka, leinikkejä, jotain pallo-ohdakeita, peikonlehden lehti ja jokin rikkaruoho. En muista tuon rikkaruohon nimeä, mutta sitä löytyy pihoiltakin esimerkiksi kasvimaalta. Se sopii todella hyvin tällaiseen tarkoitukseen. Taitaa siinä olla myös hopeapajua ja joku muu oksanpätkä. Kimppu pääsi ”paraatipaikalle” tuttavani asunnossa. Hän voisi katsella sitä heti aamusta kun syö aampupalaa. Olen erittäin otettu hänen kommentistaan!

Tuttavani on erittäin taitava laittamaan ruokaa ja leipomaan kaikkea herkullista. Tällä kertaa hän oli tehnyt kinkkupiirakan, lohipiirakan, Pätkis-kakun ja Fazerina-kakun. Pyydän ohjeen jossain vaiheessa näille erittäin herkullisille tarjoiltaville ja teen ne myös itse. Saatte sitten ohjeen!

Oma suosikkini näistä kahdesta makeasta kakusta oli Pätkis-kakku. Se oli kertakaikkiaan niin herkullista että melkein ällötti! Ehdottomasti jatkoon ja nopeasti… ehkäpä jo äidille sellaisen tekisi? Vähän pienempi versio vain kun on vain kolme syöjää. Hmmm….

Ilta vaihtui yöksi ja oli pian aika lähteä kotiin nukkumaan. Olimmehan istuneet iltaa jo tovin. Tuttavani ei pitänyt mitään ihmeellisen suuria juhlia. Olimme illan kahdestaan. Tilanne olisi ollut varmasti toinen jos meitä ei vaivaisi tämä inhottava COVID-19 -virus! Perhana sentään. Tilanne on todella masentava ja epäreilu. Pitää vain yrittää olla jotenkin ”sinut” asian kanssa. Siksi ehkäpä kirjoittelen näitä blogejakin kun se hieman helpottaa olotilaa toisinaan. Kaikki kirjoitukset kun eivät suinkaan ole syntyneet silkasta ilosta — aina.

Tuttavan parvekkeelta oli hieno näkymä kaakkoon ja tottakai 28.4.2021 oli vieläpä täysikuu!

Parin päivän päästä olikin vappu, jota en yleensä sen kummemmin juhli. Olen kuitenkin luvannut äidilleni ”käyttää joka vappuna lakkia ajelulla” ja siispä suuntasin lakkini kanssa paikalliseen oluelle. Tähän on hyvä päättää huhtikuun kuulumiset ja aloittaa kevään odotus ehkäpä jo kesän odotus? Sääennusteet näyttävät siltä, että äitienpäivän jälkeen lämpenisi kelit. Lämpimiä kelejä odotelessa. Cheers!

Huhtikuu vaihtui toukokuuksi Read More »

Tervetuloa kevät!

Viikko sitten kelit olivat vielä pakkasen puolella, mutta nyt on ollut muutaman päivän plussaa. Kevät on siis saapunut, tervetuloa! Ennuste näyttää muutamaksi seuraavaksi päiväksi miltei +10, hyvä juttu. Olen nimittäin kaivanut sähköpotkulautani esiin ja käynyt ajamassa sillä jo pari kertaa. Ihan mukavasti joutuu kyllä laittamaan päälle, että tarkenee. Toppavaatteet siis pysyvät vielä hetken naulakossa.

Jouduin sijoittamaan uusiin silmälaseihin tässä kevään aikana kun edelliset olivat vuodelta 2016. Samalla tulin tilanneeksi itselleni aurinkolasit vahvuuksilla. Ilmoitus lasien noutamiseen tuli juuri sopivasti kun aurinko vielä pienen hetken kurkisti pilvien raosta. Ihan ”reiskat” tuli hankittua. Olisi tietysti ollut ”kivaa” jos olisi halvemmallakin päässyt, mutta nämä vain sopivat minulle parhaiten.

Tsemppipipo päähän kun ulkona liikutaan.

Olen päässyt sisustusprojekteissani hieman eteenpäin. Kaikista asioista ei ole kuvia. Saan ideat hieman liian myöhäisessä ajankohdassa ja valo ei vain riitä kännykällä kuvaamiseen. Manailin edellisessä artikkelissani kun en osannut tehdä yhteen virkattuun koriin oikeanlaista pohjaa. Nyt onnistuin siinä!

Tästä tuli siis huonekasvien muoviruukuille koristekori. Tein sen valmiiksi ja laitoin paikoilleen sulkaköynnösvehkalleni. Enpäs tajunnut katsoa kuinka kauan tällaisen väkertämiseen kuluu aikaa. Ei mitään kevyintä hommaa kuitenkaan. Ranteiden ja kyynärien hermot ovat aika kipeät. Minulla on muitakin koreja tekeillä asiaan liittyen.

Virittelin peikonlehdelle valaisimen. Purin niin sanotun kouluvalaisimen osiin ja rakensin siitä uuden lyhyemmän version, jonka ruuvasin olohuoneen verhopaneliin kiinni peikonlehden kohdalle. Valon saa ohjattua nyt niin, ettei se paista silmiin. Kunpa saisin nyt kämpän laitettua niin voisi aloittaa kasvien kylvettämisen! Aikomus oli myös siirtää osa kasveista uusiin ruukkuihin ja se on vielä tekemättä osittain. Peikonlehden ruukusta pitänee kaivaa ”kituvat” taimet pois omiin ruukkuihinsa tai antaa pois.

Ihana peikonlehti teki jättilehden.

Sain kuin sainkin siirrettyä palmuvehkan (zamian) uuteen ruukkuun, joka on varmaankin tilavuudeltaan puolet edellisestä. Mielestäni se oli aivan liian suuri tarkoitukseen. Zamian juuret olivat aika surkean pienet. En myöskään jätä zamiaa lattialle vaikka kuvassa on niin. Sille on tulossa uusi pöytä.

Kaikessa tohinassa tuli hajotettua imurista letku. En edes tajua mitenkä tämä on oikein päässyt tällä tavalla menemään rikki. Onneksi kaapista löytyi ilmastointiteippiä millä sain korjattua imurin. Letku vain lyheni kymmenellä sentillä.

Kevät on minulle sellaista aikaa, että innostun herkästi kaiken maailman sisustusprojekteista. Joskus kannattaa vain malttaa juttujensa kanssa. Manasin nimittäin sitä, että kuinka ihmeessä saisin televisioni seinälle makkariin tekemättä seinään lisää reikiä. Aikani pyörittelin puupalikoita ja romuja ympäriinsä ja hoksasin käyttää telineenä tekemiäni heinäseivästikkaita. Jostain ihmeellisestä syystä tikkaat olivat juuri niin leveät, että sain seinässä olevia vanhoja reikiä käytettyä. Pulttasin tikapuut niihin kiinni, ja sain töllöttimen seinälle oikeaan kohtaan tikapuihin kiinnitettynä. Problem solved!

Yritin siivota kuvasta ylimääräiset sotkut pois. Kulmauksessa on muuten se edellisessä postauksessani mainitsema hylly, jonka täytin kirjoilla. Otin pienestä arkkupöydästä kirjat pois ja kiikutin tuonne. Samoin kirjat työhuoneestani pääsivät hyllykköön. Kyllä tää tästä pikkuhiljaa! Jos tämä kevät saisi minussa aikaan sen, että saisin tehtyä kaikki nämä siivousjutut, niin olisi sitten kivompaa esitellä asuntoakin.

Vuosi sitten kevät oli täynnä taimia… tänä keväänä ei vielä yhtään! (Viime vuoden taimistoa voi käydä kurkkaamassa TÄÄLTÄ)

Kuva vuoden takaa 8.4.2020

Laitoin tarkoituksella päivänsinistä ruukkukuvan artikkeliin, koska päivänsini tulee olemaan ainoa kasvi jota laitan kasvamaan. En tietenkään ”lupaa” mitään, mutta yritetään ainakin olla laittamatta mitään muuta 😀 Timjamia on tosin pakko laittaa kun sitä ei saa puutarhalta valmiina taimena. Yritän tänä keväänä keskittyä enemmän huonekasveihini ja asunnon laittamiseen. Ei jäisi niin paljon asioita kesken. Sitä paitsi tällainen kasvivouhotus voi tulla aika kalliiksikin, jos ei hillitse itteään millään tavoin. Olen seurannut uutisointia ja lukenut erilaisista Facebook-ryhmistä, että ihmisillä on lähtenyt nämä kasviasiat hieman lapasista. Tämä on tiettävästi ainoa kevät kun minulla ei ole lähtenyt kasviasiat lapasista! Pidetään siitä kiinni ja ollaan erilaisia 😀

Sen verran pitää vielä mainita tässä artikkelissa, että maistelin yksi ilta paikallisen yrityksen sushi-tarjontaa. Tosin sushit olivat valmiiksi pakattuina annosrasioihin, että niitä ei saanut itse valita. Pitänee varmaankin mennä katsastamaan paikka jossain vaiheessa ja valita sieltä ne mieluisimmat vaihtoehdot mukaan. Olen joskus syönyt sushia japanilaisessa ravintolassa ja ne olivat todella hyviä. Nämä eivät niinkään olleet, tai aika pliisuja olivat. Josko sitten itse valikoituina saisi parempaa settiä. Haluan antaa mahdollisuuden näille!

Outoa oli myös se, ettei tämän mukana tullut mitään soijakastikedippiä. Pitäisikö se jotenkin itse osata tehdä? Joku ihmeellinen smetanakin tuossa yhden rullan päällä oli. Otin sen pois. Yritin arvuutella mitä tähän oli käärittynä. Olisikohan se ollut jotain rapua tai mustekalaa. En tiedä. Ei ollut hyvää!

Joka tapauksessa tervetuloa kevät ja hyvästi talvi! Jatketaan juttua sitten tuonnempana. Pysykää terveinä hyvät ihmiset

Tervetuloa kevät! Read More »

Shopping Cart
Scroll to Top