Pikkuisia Platyjä taas + muutakin akvaan

Hupsista kun on jäänyt kirjoittamatta vaikka kuinka paljon kevään aikana…

Niin, että on syntynyt taas platyjä 😀 Kävin hankkimassa 15.4.2011 paikallisesta Norppiksesta uusia platyjä, jotka olivat melko mielenkiintoisen värisiä… ne olivat nimittäin sellaisia mustikan värisiä. Toisella oli vielä vähän punertavaa selkäevässä ja molemmat ovat mikkihiiri-kuvioisia. Kyllä meni hetki että ne löysi tuolta akvasta, kun tietyllä tapaa häviävät tuohon mustaan soramaisemaan. Molemmat olivat myös naaraita, ja tietenkin raskaana. Meni viikko, ja sitten oli platyjä lisää. Muutamien reisikramppien ja polvimustelmien jälkeen, sain pyydystettyä jotain 9-12 poikasta!

Tällä hetkellä pikku-platyt ovat sellaisia sentin mittaisia, ja suurin osa, noin 9 niistä on sinisiä. Muutama oranssi on myös eksynyt joukkoon. Pikkuruiset olivat ensiksi kaupasta ostetussa poikasaltaassa, joka laitetaan akvan sisäpuolelle reunaan kiinni. Sen seinämät ovat harsomaista kangasta etteivät pienimmätkään kalanpoikaset pääsisi karkuun. Olen jostain lukenut, että mm. monnisten poikaset pääsisivät luikkimaan mitä pienemmistäkin rei’istä häkkyrän ulkopuolelle. Platyt ovat sen verran isoja syntyessään, etteivät ne sen kankaan läpi mene. Piti kuitenkin odotella kaksi viikkoa niiden siirtämistä toisenlaiseen poikasaltaaseen. Nyt ei ole kuvaa tarjolla koska kamerasta loppui akku, ja laturi on tietenkin kaverin kämpillä, mutta kuvailen allasta jollain tavoin, että siitä saa jotakin käsitystä: se on lyhykäisyydessään rakennettu K-Raudasta saatavasta hyttysverkosta, joka on sen verran kovaa muovia, että siitä saa rakennettua sellaisen laatikon. Eli leikattu pala muistuttaa ristiä ennen kuin sen kuroo kiinni siimalla. Otin kaupasta saadusta häkkyrästä sen ylimmän kehikon osan pois ja laitoin sen myös siimalla kiinni uuteen verkkoaltaaseen, siis se osa, mistä sen kehikon voi asettaa akvan reunaan kiinni. Kun poikasaltaassa on suuremmat reiät seinämissä, siitä virtaa myös vesi paremmin läpi, eikä ylimääräistä ruokaa jää kehikon sisälle juuri lainkaan. Pari suurehkoa ruokahiutaletta sattui jäämään kun sinne lipsahti vähän liian suuri hiutale suuhun pantavaksi pikkuisille. Se alkuperäinen verkko alkoi kerätä jo levää kun oli ollut siinä kolmisen viikkoa paikallaan, ja sen sisältä piti siivota loput ruoanjämät pois, mitä pikkukalat eivät syöneet… päätin keksiä jotain muuta. Nyt sitten vielä viikko, tai kaksi niin junioreita voi laskea uimaan tuonne muiden platyjen sekaan. Niiden luulisi olevan siinä vaiheessa sen kokoisia, etteivät ne mahdu noiden aikuisten suihin 🙂

Päätin sitten laittaa akvan sisustustakin uusiksi. Kävin eilen keräämässä laatikollisen luonnonkiviä, lähinnä graniittia, tuonne akvaan laitettavaksi. Kivet eivät ole mitään suuria ettei käy sillä tavalla, että kun joku kaunis päivä tulen kotiin niin kaikki on olkkarin lattialla levällään. Olen siis laittanut pienehköjä kiviä sinnesuntänne tonne soran sekaan, ja täytyy sanoa että lopputulos on ainakin itselleni mieluinen. Pitää yrittää ottaa siitäkin kuvatusta kunhan saan tuohon kameraan virtaa. Ja mitä suuremmalla todennäköisyydellä otan kuvat digijärkkärillä kun tuo pokkari ei ihan niiiin hyviä kuvia ota 😉 Eli tiedossa kuvia jossain vaiheessa koska järkkärikin on samassa paikassa sen toisen kameralaturin kanssa… tietenkin 😀

Kivien lisäksi aloin myös miettimään akvan kasvillisuutta uudelleen. Olen kovettanut vettä jonkin verran platyjen ja millisten takia, niin sittenhän ihan kaikki kasvit eivät välttämättä pidäkään uudesta vedestä. En koveta kuitenkaan kuin johonkin 10-15dHK korville, jotenka ihan radikaalia muutosta ei tarvitse tehdä. Hankin siis akvaan kaksi uutta kasvia: Sarakaisla (Cyperus helferi) ja Bacopa australis (joku rasvalehti). Nämä rehut löytyivät myös paikallisesta Norppiksesta… olinkin tällä kertaa fiksumpi kuin normaalisti, ja tajusin käydä ottamassa kasveista kuvat ennen kuin menin mitään ostamaan. Oli vähän helpompaa tarkistaa kotona mitä mikäkin oli ja sopiiko ne akvoihin. Miksi en tätä ole aiemmin keksinyt? Varmaan toimisi kännykkäkamerakin tuohon tarkoitukseen!

100-litraisessa akvassa oli tiikerilumme, joka hieman viihtyi turhankin hyvin. Se sai uuden kodin serkkuni tuoreesta akvasta. Hänellä on nimittäin kaksin verroin tilaa, niin sinne tuo lumme on onnen omiaan. Laitoin sen hänelle eilen postissa ja toivottavasti on ehjänä perillä… oli se aika ilmavasti pakattu, ettei ihan risana pitäisi olla. Siirrän pikkuakvaan muitakin rehuja tuosta isommasta, esimerkiksi rotalan ja vesiruton. Katotaan mitä niille käy. Kongonkeihäslehti on melkoisen ”ruosteisen” näköinen, mutta epäilen, että tiikerilumme vei siltä ravinteet. Toivon, että se tokenee. Mutta tässä akvauutiset tältä erää ja seuraavaksi sitten niitä kuvia noista virityksistä.

Lue artikkeli

Uusia kasveja akvoihin

Hankin ”pitkästä aikaa” akvaan uuden kasvin, joka on minulla ollut aiemminkin kasvatettavana. Kasvi on Anubias var Nana. Edellisestä kokeilusta on enää rippeet jäljellä pienemmässä akvassa ja toivottavasti olen nyt astetta viisaampi kasvin suhteen, ja saan sen pysymään hengissä. Tiedetään – oma vika se oli ettei alunperinkään kasvanut mihinkään ja se lopulta mätäni. Olen nyt tehnyt asian toisin…

Minulla oli hieman hukkaostoksena akvaan hankittu ylisuuri mangrovepuun pala, jonka päätin pätkiä pieniin osiin. Näin sain isolle osaa uusista kasveista kasvualustan. Uusia kasveja on muitakin, kuin kääpiökeihäslehti (Anubias). Vinkkinä on iät ajat käytetty siimalla sidontaa, jos halutaan jonkun kasvin tarrautuvan ajastaan johonkin pintaan kiinni. Eli siimaa vaan ympärille niin kasvi on vaikkapa puupalassa sen avulla aluksi kiinni. Yhden vinkin haluaisin vielä lisätä tuohon siiman kanssa kiinnittämiseen: hanki joku toinen pitämään siitä kasvista ja puupalasta kiinni! Minulla meni varmaan tunti kun sain muutaman keihäslehden tuohon puupalikkaan sidottua kun se siima on niin pirun liukasta vaikka kuivaisi kädetkin. Kasvi pysyy myös halutussa kohdassa hieman paremmin kun toinen pitää siitä kiinni… tai ainakin siitä puupalikasta. Hermot meinas mennä, mutta sain kuin sainkin ne paikoilleen. Niitä on yhdessä pitkähkössä puupalassa nyt kiinnitettynä neljä.

Tässä kuva akvasta 22.1.2011

Kääpiökeihäslehtiä on hurja määrä yhdessä ruukussa ostettaessa. Kasvi maksoi noin 9 euroa, mutta siitä sai viisi erillistä kasvia, ja olisi saanut varmaan enemmänkin jos olisin pilkkonut sitä pienempiin osiin. Seuraavassa kuvassa pitkulainen puupala, johon kiinnitin neljä anubiasta.

Jätin sen pusikon suuremmaksi jossa oli jo kukintoja. Tässä lähemmin kuva siitä Anubiaksesta joka kukki ihan täysiään. Melkoisen mielenkiintoisen näköinen. En tiedä kuinka paljon suuremmaksi tuo edes kasvaa, mutta epäilen, ettei järin korkeaksi ainakaan. Tämä suurin kasvi niistä pätkityistä on erillisessä puupalassa kiinni, ja on siten liikuteltavissa eri puolelle akvaa, jos tarve vaatii. Nuo muut neljä ovat tuollaisessa pitkulaisessa kiinni ja se on hieman haasteellisempi sitten sijoittaa… tai parastahan kaikille olisi että se pysyisi siinä paikallaan 🙂

Anubias var. Nana eli Kääpiökeihäslehti

Ihastuin täysiään yhteen toiselta akvaharrastelijalta saatuun Tiikerilumpeeseen! Se juurtui todella hyvin, ja nopeasti. Nyt siihen tulee jo ainakin yksi lehti/viikko lisää, jopa parikin lehteä. Voi olla että sen kanssa tulee vielä ongelmia kun on niin suurikin. Jossakin ohjeistettiin leikkaamaan sellaiset pintavarret pois, jos niitä ilmaantuu. Omaan kasviini ei vielää sellaista ole tullut, mutta se onkin ollut istutettuna vasta pari-kolme viikkoa. Tämä minun versioni kasvista on ilmeisesti vihreä, vaikka siinä vähän punaista onkin.

Nymphaea lotus eli Tiikerilumme

Tiikerilumpeen takana kasvaa pistokkaista lisätyt Rasvalehdet (4 kpl), joista ostettujen versioiden emokasvit ovat sijoitettuina keskelle akvan takaseinustaa. Saattaa olla, että keksin niille jossain vaiheessa paremman paikan, kun alkaa vaikuttaa siltä, että ne menevät koko ajan sekaisin vasemmassa laidassa olevien Amerikantähdikkien kanssa. Molemmat kasvavat kauheaa kyytiä! Amerikantähdikkiä olen jo siirtänyt tuonne pienempään akvaan (70-litranen) yhden taimen, jotta sinne saataisiin lisää kasvillisuutta. Edelliset eivät oikein viihtyneet siellä. Nyt istutin sinne sellaisen tähdikin, jossa on juurakko mukana. Jos vaikka ei mätänisi juuret tällä kertaa, ainakaan niin nopeasti. Tähdikkejä on karsittava tuosta määrästä kohta taas kuitenkin… Hyvä kasvi, jos tarvitsee nopeakasvuisia kasveja, mutta rujon näköinen alarungosta, jos ei saa kauttaaltaan valoa! Pitää siis vähän väliä nyppiä latvustoa lyhyemmäksi.

Tässä on myös yksi uusi tulokas, Anubias heterophylla eli Kongonkeihäslehti. Taas sellainen lajike, joka on istutettava hiekan yläpuolelle etteivät juuret mätäne. Sitä varten minulla oli yksi magrovepuun palanen varattuna johon saan tuon suuren kasvin laitettua.

Anubiasheterophylla eli Kongonkeihäslehti

Näyttäisi tämäkin kasvi viihtyvän hyvin akvassani 🙂 Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen viime kesän jälkeen! Tosin, kun olen näköjään onnistunut pitämään veden hyvänä, niin tuossa Kongonkeihäslehdellä loikoileva Ottokin on viihtynyt akvassani, ja nehän ovat oikein loistavia levänputsareita. Pitävät siis hyvin tuollaiset hitaasti kasvavat kasvit puhtaina. Onhan tuossa toki pieni määrä ”karvaa” mutta ei se nyt maata kaada. Pitänee rapsutella se jossain vaiheessa pois siitä kun käy tuota sen takana olevaa Tähdikkipusikkoa karsimaan. Siitä sitten tuonnempana….

Lue artikkeli

Kalajuttua

Nyt on käynyt niin, että minulla on ”edelleen” pienehkö määrä kalankutua valmistumassa pikkuastiassa. Teen suurinpiirtein samoin kuin viimeeksikin, miinus virheet 😀 Onnistuin kudettamaan seeprakalani vaihteeksi. Nyt on kyseessä leopardi-versio… toivottavasti onnistuu!

Jos jotain hyvääkin niin aina jotain pahaa myös sattuu. Nimittäin, jotakin kävi imunuoliaiselle joka oli poikasaltaassa. Se meni erittäin nopeasti huonoon kuntoon ja hetken näytti siltä, että sen silmä olisi ollut homeessa. Bakteeritulehdus ilmeisesti. Toinen kahdesta imunuoliasesta on edelleen ihan ok. Tältä se näytti hieman ennen kuin jouduin päästämään sen päiviltään…

Iso osa akvaariorehuista sai kenkää kun siivoskelin sitä maanantaina. Nyt se näyttää kutakuinkin tältä:

Toinen tankki odottelee vielä viritystään…

Tankin vasemmassa ylälaidassa on tuollainen valkoinen kehikko, joka on poikasallas varsinaisesti. Olin laittanut sinne väliaikaiseen säilytykseen pari naaraspuoleista seeprakalaa, koska tuolla tankissa oli useampi koiras (jotka on siirretty isoon tankkiin paitsi yksi) niin ne jahtasivat noita paria naarasta niin pahasti, että luulin niiden kuolevan siihen. No, ajatelkaas: kaksi naarasta ja viisitoista urosta! Siirsin kaikki muut koiraat siis tuonne toiseen tankkiin mutta jätin yhden. Jaa miksi? Noh, koska naaraat ovat mätiä täynnä niin antaa heidän kutea siellä rauhassa. Kun tämä on hoitunut loppuun saakka, voi koiraan siirtää myös isoon tankkiin ja jäljelle jää vain kaksi naarasta. Ne eivät tuota mätiä jos koirasta ei ole tankissa. Siispä, ne voidaan pitää erillään. Ajattelin siirtää isosta tankista myös naaraat samaan paikkaan, että niitä ei enää tarviaisi kudettaa missään (PERKELE).

Tässä projektikuvaa noista seeprakalojen kasvamisista. Olen hankkinut ihan tavallisen muoviastian, jota saa eläinkaupasta. Se on tarkoitettu kalojen tmv kuljetukseen soveltuvaksi. Astian vasemmalla puolella on ilmatin, jonka tarkoitus on pitää jonkunlainen veden virtaus koko ajan, niin kutu ei ns. homehdu. Veden olen ottanut poikastankista (edellisessä kuvassa), niin vesiarvot pysyisivät samoina… ihan vain siksi, koska pikkukalat siirretään sitten siihen altaaseen kun ovat siirrettävän kokoisia. Mitä vähemmän eroavaisuuksia, sitä paremmin ne säilyvät hengissä. Vaihdan vettä pieneen astiaan päivittäin litran verran, ja valonlähteenä on hehkulamppu loistamassa heti aamusta, että vesi pysyy lämpimänä ja kasvit tuottavat happea.

Tässä muutaman tunnin ikäistä kalan kutua… munia siis.
Danio rerio eggs
Ihmettelitte varmaan mikä tuo ruisku-letkuhökötys tuossa astian päällä on. Noh, se on se väline, millä siirsin kudun toisesta astiasta toiseen. Minulla on sellainen 30 litran lasiastia, jossa kudetin nämä seeprakalat. Kun kala oli laskenut mädin, kävin keräämässä sen sieltä tankista pois ja siirsin toiseen astiaan, jota on helpompi vahtia/valvoa. Tämä muoviastia on siinäkin mielessä hyvä, koska siinä on karhea epätasainen pohja, toisin kuin lasiastiassa. Kalan munat eivät siis jää siihen pohjaan kiinni ja homehdu, kunhan vettä muistaa vaihtaa pieniä määriä päivässä. Kävin äsken katsomassa (aika: 23.45) että osa munista on jo kuoriutuneet… tai aika iso osa itse asiassa! Tämä tietää huomiselle paljon akvaarioiden siivoilua jne kun pitää saada ne pikkufisut sitten uuteen kotiin kun lähtevät parin päivän päästä uimaan. Suraavassa linkki seeprakalan kehitykseen (pop-up):
http://www.cas.vanderbilt.edu/bioimages/animals/danrer/zfish-devel.htm

Kertoilen sitten myöhemmin lisää kokeilustani.

Tässä on hieman erikoinen havaintoni:

Tämä veijari sattui silmääni kun tarkkailin akvaariotani suursiivouksen jälkeen, onko kaikki kunnossa vesimaailmassani. Olen pitkään miettinyt, että mitä ihmeen valkoisia pilkkuja akvaarion reunamilla on. Yhdistin asian kuitenkin kotiloihin, mutta en petokotiloihin. Seurailin aikani tankkia ja sama kotilonryökäle kävi samassa laitamassa useaan kertaan. Ovatko nämä petokotilon munia? Pakko olla, koska se ei syö niitä kun sattuu kohdalleen ja niitä toisinaan häviää siitä laidasta poiskin. Niillä on ollut yllin kyllin nyt ruokaa tankissa, mikä on saanut ne lisääntymään, noh, sanoisinko että rutkasti 😀
Kohta niitä voi luovuttaa toisille… jos tarvitset petokotiloita, ota yhteyttä!

Yhden kuvan vielä laitan päivää piristämään, koska täällä Imatralla on ainakin ollut tänään todella rujo ilma. Vettä satanut koko päivän ja harmaata kaikki maisemat. Näinkin mukavasti välillä meni.. kuva on otettu 20.5. parvekkeeltani ja kuvassa makoilee Spede 🙂

Täältä taas tähän ja nyt mie meen nukkumaa!

Lue artikkeli

Akvaarion totaalinen siivous

Siivosin akvaarion eilen maanantaina, kun alkoi toden totta ärsyttämään sen hankala huollettavuus. Otin kaikki kalat toiseen lasiastiaan pariksi tunniksi, ja tyhjensin tankin kaikkia hiekkoja myöten. Pesin hiekat ja huuhtelin altaan.

En muista, olenko aiemmin maininnut, mutta tuli laitettua silloin aluksi pikkasen liikaa hiekkaa tankkiin ja olen sitä epätoivoisesti yrittänyt sieltä vedenvaihtojen aikoihin poistaa. Mutta, eihän siitä mitään tule kun on kalat siellä vielä ja sitten siellä pohjalla on perustamisvaiheessa laittamani lannoitusmömmö joka sotkee heti veden jos siellä pohjalla jotakin möyhii. Nyt riitti kiitti!

Huuhtelin siivilän läpi hiekan ennen kuin laitoin sitä tankkiin takaisin. Huomasin, että sitä tosiaankin oli aivan liikaa alunperin. Nimittäin, jätin noin 10 litraa laittamatta takaisin ja sitä on ihan tarpeeksi tuolla tankissa vielä. Kalat saivat lisää tilaa uimiseen… about 10 litraa meni tietty lisää vettäkin! Samalla poistin sellaisia kasveja, jotka vaan levääntyvät tuolla kun ei nuo minun ”putsarit” niitä käy läpi. Kyse on hento- ja pienilehtisistä kasveista joita ostin viimeisimmäksi. Ei niitä kannata laittaa tuohon tankkiin alkuunkaan. Osa on tuolla poikastankissa vielä kuitenkin, koska poikaset tuntuvat niistä tykkäävän… liekö johtuisi siitä kun en ole sinne survonut sitä lannoitetta ollenkaan. Hyvin näyttävät kasvavan ja ovat paljon puhtaampiakin. Laittelen kuvaa kunhan saan otettua kamerasta.

Lue artikkeli

Kaloja ja pikkukotiloita

Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että pitäisi tuo akvaario kunnolla putsata. Olen tunkenut sinne enstennäkin aivan liikaa hiekkaa, joista puolet joutaisi pois. Vie ihan turhaan vesitilaa kaloilta. Jotakin hyötyä siitä siivottomuudestakin on. Nimittäin, kun aikani tutkiskelin siivotonta akvaarion pohjaa, huomasin ensimmäiset pikkuruiset petokotilot. Kyllä ne näyttävät tuolla parittelevan silloin tällöin, mutta en ole koskaan nähnyt yhen yhtäkään poikasta. Nyt niitä näkyi kaksi 😀 Mahtavaa! Niistä saa kuitenkin maksaa vitosen kappaleelta kun käy ostamassa kaupasta.

Ilokseni olen myös huomannut, että kasvattamani seeprakalat ovat vielä hengissä. Siirsin niitä noin kahdeksan isompaan tankkiin, ja kolme niistä taisi kuolla liiallisesta stressistä. Loput viisi ovat olleet ihan ok tuolla. Ne kasvavat ihan normaalisti vaikka ovat vielä aikamoisen matkan päässä täysikasvuisista fisuista. Samoin tuolla pikkutankissa olevat seeprikset kasvavat. En tiedä, mutta minusta tuntuu että ne leikkivät siellä välillä. Ne vetävät nimittäin sellaista rallia siellä pohjaa pitkin ja pujoittelevat kasveissa. Siellä on sellaisia tuuheampia rehuja juuri noita poikasia varten.

(Toivottavasti ei tule sähkökatkosta kun ukkonen jyrisee ulkona)

Nyt tulee muuten vettä kuin esterin peestä. Pitänee käydä katsomassa ettei kastu ihan nuo pehmusteet partsilla…

Så där. Ei onneksi kauhean pahasti partsille sada kun on lasitus tuossa. Tosin seinustojen liitoskohdissa on rakosia joten vesi tulee niistä kyllä sisään jos sataa tietyssä kulmassa. Enivei, se siitä sateesta 😀

Pitänee taas laittaa seeprakaloille kutulaari valmiiksi kun näyttää siltä, että tuo naaras on taas täynnä mätiä. Jos saisi niitä leopardi-versioita tällä kertaa. Edelliset olivat raidallisia. Pitää yrittää ottaa niistä jossain vaiheessa kuvia jos se on kuinkaan mahdollinen. Ovat nimittäin aika liikkuvaista sorttia. Mutta tämä tällä kertaa kaloista.

Lue artikkeli