Kalajuttua

Nyt on käynyt niin, että minulla on ”edelleen” pienehkö määrä kalankutua valmistumassa pikkuastiassa. Teen suurinpiirtein samoin kuin viimeeksikin, miinus virheet 😀 Onnistuin kudettamaan seeprakalani vaihteeksi. Nyt on kyseessä leopardi-versio… toivottavasti onnistuu!

Jos jotain hyvääkin niin aina jotain pahaa myös sattuu. Nimittäin, jotakin kävi imunuoliaiselle joka oli poikasaltaassa. Se meni erittäin nopeasti huonoon kuntoon ja hetken näytti siltä, että sen silmä olisi ollut homeessa. Bakteeritulehdus ilmeisesti. Toinen kahdesta imunuoliasesta on edelleen ihan ok. Tältä se näytti hieman ennen kuin jouduin päästämään sen päiviltään…

Iso osa akvaariorehuista sai kenkää kun siivoskelin sitä maanantaina. Nyt se näyttää kutakuinkin tältä:

Toinen tankki odottelee vielä viritystään…

Tankin vasemmassa ylälaidassa on tuollainen valkoinen kehikko, joka on poikasallas varsinaisesti. Olin laittanut sinne väliaikaiseen säilytykseen pari naaraspuoleista seeprakalaa, koska tuolla tankissa oli useampi koiras (jotka on siirretty isoon tankkiin paitsi yksi) niin ne jahtasivat noita paria naarasta niin pahasti, että luulin niiden kuolevan siihen. No, ajatelkaas: kaksi naarasta ja viisitoista urosta! Siirsin kaikki muut koiraat siis tuonne toiseen tankkiin mutta jätin yhden. Jaa miksi? Noh, koska naaraat ovat mätiä täynnä niin antaa heidän kutea siellä rauhassa. Kun tämä on hoitunut loppuun saakka, voi koiraan siirtää myös isoon tankkiin ja jäljelle jää vain kaksi naarasta. Ne eivät tuota mätiä jos koirasta ei ole tankissa. Siispä, ne voidaan pitää erillään. Ajattelin siirtää isosta tankista myös naaraat samaan paikkaan, että niitä ei enää tarviaisi kudettaa missään (PERKELE).

Tässä projektikuvaa noista seeprakalojen kasvamisista. Olen hankkinut ihan tavallisen muoviastian, jota saa eläinkaupasta. Se on tarkoitettu kalojen tmv kuljetukseen soveltuvaksi. Astian vasemmalla puolella on ilmatin, jonka tarkoitus on pitää jonkunlainen veden virtaus koko ajan, niin kutu ei ns. homehdu. Veden olen ottanut poikastankista (edellisessä kuvassa), niin vesiarvot pysyisivät samoina… ihan vain siksi, koska pikkukalat siirretään sitten siihen altaaseen kun ovat siirrettävän kokoisia. Mitä vähemmän eroavaisuuksia, sitä paremmin ne säilyvät hengissä. Vaihdan vettä pieneen astiaan päivittäin litran verran, ja valonlähteenä on hehkulamppu loistamassa heti aamusta, että vesi pysyy lämpimänä ja kasvit tuottavat happea.

Tässä muutaman tunnin ikäistä kalan kutua… munia siis.
Danio rerio eggs
Ihmettelitte varmaan mikä tuo ruisku-letkuhökötys tuossa astian päällä on. Noh, se on se väline, millä siirsin kudun toisesta astiasta toiseen. Minulla on sellainen 30 litran lasiastia, jossa kudetin nämä seeprakalat. Kun kala oli laskenut mädin, kävin keräämässä sen sieltä tankista pois ja siirsin toiseen astiaan, jota on helpompi vahtia/valvoa. Tämä muoviastia on siinäkin mielessä hyvä, koska siinä on karhea epätasainen pohja, toisin kuin lasiastiassa. Kalan munat eivät siis jää siihen pohjaan kiinni ja homehdu, kunhan vettä muistaa vaihtaa pieniä määriä päivässä. Kävin äsken katsomassa (aika: 23.45) että osa munista on jo kuoriutuneet… tai aika iso osa itse asiassa! Tämä tietää huomiselle paljon akvaarioiden siivoilua jne kun pitää saada ne pikkufisut sitten uuteen kotiin kun lähtevät parin päivän päästä uimaan. Suraavassa linkki seeprakalan kehitykseen (pop-up):
http://www.cas.vanderbilt.edu/bioimages/animals/danrer/zfish-devel.htm

Kertoilen sitten myöhemmin lisää kokeilustani.

Tässä on hieman erikoinen havaintoni:

Tämä veijari sattui silmääni kun tarkkailin akvaariotani suursiivouksen jälkeen, onko kaikki kunnossa vesimaailmassani. Olen pitkään miettinyt, että mitä ihmeen valkoisia pilkkuja akvaarion reunamilla on. Yhdistin asian kuitenkin kotiloihin, mutta en petokotiloihin. Seurailin aikani tankkia ja sama kotilonryökäle kävi samassa laitamassa useaan kertaan. Ovatko nämä petokotilon munia? Pakko olla, koska se ei syö niitä kun sattuu kohdalleen ja niitä toisinaan häviää siitä laidasta poiskin. Niillä on ollut yllin kyllin nyt ruokaa tankissa, mikä on saanut ne lisääntymään, noh, sanoisinko että rutkasti 😀
Kohta niitä voi luovuttaa toisille… jos tarvitset petokotiloita, ota yhteyttä!

Yhden kuvan vielä laitan päivää piristämään, koska täällä Imatralla on ainakin ollut tänään todella rujo ilma. Vettä satanut koko päivän ja harmaata kaikki maisemat. Näinkin mukavasti välillä meni.. kuva on otettu 20.5. parvekkeeltani ja kuvassa makoilee Spede 🙂

Täältä taas tähän ja nyt mie meen nukkumaa!

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *