Onpas ollut erittäin vähän stressiä tänä vuonna joulun alla, ihan pitää ihmetellä. Tai sitten olen vihdoinkin oppinut elämästä jotain. Oli kyllä vähällä, ettei joulusuunnitelmat romahtaneet ihan tyystin, kun olin alkuviikon kipeänä. Tällä hetkellä on todella paljon koronaa liikkeellä, ja uskoinkin, että se sai minut myös toistamiseen kiinni. Edellinen viikonloppu ja alkuviikko meni lähinnä nukkuessa ja levätessä… Mutta nyt, fiilikset ovat ihan toiset!
Torstaina negatiivinen tulos!
Tein hyvissä ajoin esivalmisteluja joulua varten. Porkkana- ja lanttulaatikot olivat paistamista vailla valmiita. Paistoin ne sitten suoraan joulupöytään kun menin vanhemmilleni. Ei ole mitään järkeä paistaa niitä päivä etukäteen ja sitten lämmittää uudelleen. Samoilla lämmöillä meni nyt ja olivat vielä kuumia, kun vein pöytään.
Joululaatikot menossa uuniin.
Laatikoiden tekemisestä on tullut itselleni mukava traditio vuosien aikana, ja se onkin tavallaan lahja minulta omalle perheelle. Meitä kun on vain minä ja veljeni, sekä vanhempamme. Millaiseksikohan kaikki muuttuu sitten kun heitä ei enää ole? En halua edes ajatella, mutta onhan tosiasiat tiedostettava. Heillä kun on ikääkin jo… minä olen jo 50!
Olen muutamassa edellisessä artikkelissani pähkäillyt kaiken maailman projekteja ja siivouksia mitä missäkin pitäisi tehdä. No, en ole sitten tehnyt varmaan niistä mitään muuta kuin siirrellyt makkarissa kalusteiden paikkaa. Neulomisetkin saivat jäädä kun niveleni kipeytyivät niin pahasti, etten tällä hetkellä pysty oikealla kädellä pyyhkimään edes rätillä pöytää. Nyt on pidettävä pitkä tauko! On siis hyvää aikaa laittaa kämppää ojoon. Noh, kunhan joulu on ohi, niin sitten vasta. Toivottavasti pystyn kirjoittamaan näitä blogeja. Kipu on välillä ranteessa aika kovakin.
Vesiviljelyssä oleva tomaattini näytti hetkellisesti jopa joulukuuselta, kun se oli kypsyttänyt kourallisen pikkutomaatteja. Saan sitten lähipäivien aikana syödä omaa satoa, mikä on todella luksusta näin talvella. En vain uskonut, että tämäkin olisi mahdollista, mutta niin se vaan tuottaa tomaatteja koko ajan.
Otinpas vielä jouluisen kuvan tomaateista tonttujen kanssa!
Olin tovin jo sitä mieltä että en hankkisi kuuseen lainkaan valoja, mutta onneksi tulin toisiin aatoksiin. Kyllä se vaan tarvitsee valot! Tietty ne olisi saanut edullisemmin ostettua juhlapyhien jälkeen, mutta en halunnut odottaa niin pitkään. Sitä paitsi, jos ne myydäänkin loppuun, niin sitten jään ilman. Laitoin valot kuuseen aattona. Se oli oikein sopiva aika.
Sunnuntaina herätessäni katsoin uutisointia, että Rautjärven kirkko oli palanut aamulla maan tasalle. Tällaiset uutiset ovat aika surullisia. Se oli kaunis vanha puukirkko, ja varmasti tärkeä monellekin alueen asukkaalle. Omassakin tuttavapiirissä on henkilöitä, jotka ovat käyttäneet kyisesen kirkon ”palveluja”. Imatra nyt ei niin kaukana siitä ole kuitenkaan. Kirkon tuhoutuminen oli suru-uutinen monelle.
Pitkästä aikaa sunnuntaina aurinkokin näyttäytyi taivaalla ja se paistoi koko loppupäivän. Kävikin mielessä jos lähtisi kävelyllä käymään. Kävely tekisi oikein hyvää näiden mässäilyjen jälkeen. Muutenkin sairastelun jäljiltä on raajat ihan jumissa. Pakkanen kiristyi kuitenkin sellaisiin lukemiin, että päätin ottaa auton alle ja mennä vanhemmillani käymään vielä moikkaamassa veljeäni, joka lähti illan suussa junalla takaisin Helsinkiin.
Tällaista tällä kertaa ja toivottavasti kaikkien joulupyhät sujuvat mukavasti. Tänään on tapaninpäivä ja paluu arkeen tapahtuu huomenna. Semmoista se on. Ei muuta kun kohti uutta vuotta.
Olen jostain syystä ollut tänä vuonna jo nyt ihan joulutunnelmissa. On meinaan mennyt monta joulua viime vuosien aikana, että ei ole ollut paljoakaan ilon aihetta. En sinällään tiedä onko nytkään, mutta tässä vaiheessa fiilikset ovat ihan hyvät. Ei muuta kun jatkukoon!
Joulukuusi
Olin joskus aikoinaan hankkinut tekokuusen, joka oli noin metrin mittainen. Lahjoitin sen viime talvena pois. Ajattelin, että en tarvitse kuusta jouluksi… mutta nyt tulin toisiin ajatuksiin ja päätin hankkia kuusen. Se on tekokuusi tietenkin. Ja miksi ”tietenkin”, no siksi, että jos edellinen oli minulla reilusti yli kymmenen vuotta, niin tämäkin voi hyvin olla. Tekokuusen voi laittaa kesäksi aina pakettiin ja viedä varastoon ja käyttää aina uudelleen ja uudelleen. On nimittäin tekokuuset muuttuneet siitä, mitä ne joskus olivat!
Kuva vuodelta 2016. Vanha joulukuusi taustalla ja samat koristeet edelleenkin käytössä.
Tilasin uuden kuusen Verkkokauppa.comista perjantai-iltana, ja se oli jo maanantaina noudettavissa Postista. Täytyy sanoa, että oli todella nopea toimitus! Ei ole koskaan tullut näin nopeasti mistään verkkokaupasta ikinä tavarat kotiin. Varsinkin kun ottaa vielä huomioon, että aikaisemmin posti ei ole kulkenut viikonloppuna, mutta nyt tänä vuonna paketit kulkevat. No ei siinä, odotin tietysti kuusen saapumista vasta tiistaiksi.
Koska kuusi oli niin paljon suurempi kuin edellinen, päätin käydä paikallisesta saksalaisesta kauppaketjusta hakemassa uusia koristeita. Minulla ei nimittäin ollut koristeita entuudestaan kovinkaan paljon juurikin siitä syystä, että ei niitä voinut ripustaa kuuseen, koska kissat pudottivat kaikki.
Uuno 24.12.2006
Löysin kaupasta kivoja koristeita ja kiiruhdin kotiin. Kuusen oksien setvimiseen kului jotain pari tuntia. Lopputulos on tosin upea. Kuusi on tuuhea ja aidonnäköinen. En olisi koskaan uskonut, että laitan koristeita näin paljon! Niitä vain tuli ripustettua oksille. Jostain syystä sain päähäni ottaa keräämäni kävyt käyttöön kuusenkoristeina. Se olikin todella hyvä idea. Nyt joulukuusi näyttää ihanalta ja jopa todella aidolta.
Mietin pitkään, että jotain kuusesta jää puuttumaan, ja sitten mielessäni välähti. Etsin Foxyn nimilaatan, ja asettelen sen paraatipaikalle! Nyt Foxyn nimilaatta on laitettu oksalle, joka näkyy suoraan itselleni, kun istuskelen laiskanlinnassani.
Joulukuusen koristeeksi ripustettu edesmenneen koiran nimilaatta.
Miksi tällaisia luonnonjuttuja ei käytetä sisustuksessa ja koristeina enemmän? Olin kerännyt kävyt aikoinani sukulaisen maatilan pihalta, ja niitähän on. Ehkäpä tulevaisuudessa ne olisi hyvä käsitellä jollain akryylilakalla heti kun ovat sen näköisiä kuin niiden haluaakin olla. Kirjoitin toisessa artikkelissani, kuinka käpyjä ei mukamas olisi saatavilla Suomessa, ja niitä pitäisi sillä perusteella roudata koristeeksi jostain Kiinasta saakka. Kysykää hyvät ihmiset tontinomistajilta asiasta niin saatte aivan varmasti kerätä käpyjä sieltä pois. Omat käyttämäni kävyt ovat männystä.
Kauppareissu
Meille on tullut täysi talvi viikon sisällä. Maanantaina myrskysi ja siitä lähtien on sitten satanut vielä lisää lunta. Pitikin juuri maanantaina lähteä kauppaan kun keli oli pahimmillaan. Mutta kun piti saada ne kuusenkoristeet!
Helsingissä on kumma kyllä eniten lunta koko Suomessa tällä hetkellä. Niiden lumitilanteeseenhan vaikuttaa avoin meri ja mereltä päin puhaltavat tuulet. Mellä on tällä hetkellä lumen syvyys noin 25cm (Foreca-mittaukset) ja toivottavasti sitä on vielä myös jouluna, eikä se sulaisi pois. Ulkona on kaunista tällä hetkellä!
Kaupasta löytyi kaikkea kivaa. Ostin aikaisemmin kokeeksi tuorepizzaa, ja se osottautui niin hyvänmakuiseksi, että sitä oli saatava lisää. Tuunasin sitä tosin vähän pepperonilla ja emmental-juustolla. Naama onkin ollut hieman ruvella siitä lähtien, kun pizzasta tuli suht rasvainen pläjäys… tuollainen rasvamäärä tulee ulos jo ihohuokosistakin! Täytyy sanoa, että nuo pepperonit ovat todella hyviä. Niitä on aika paljon tuossa paketissa noin niin kun yhtä pizzaa ajatellen, mutta ainahan ylimääräiset siipaleet voi pakastaa seuraavia pizzoja varten. Toki niitä voi laittaa voileivällekin, mihin ne ovatkin lie tässä tapauksessa tarkoitettu.
Joulun alla tulee usein jotain sesonkituotteita kauppoihin. Olin aikaisemmin maistanut Fazerin uuttuussuklaata, joka oli yhdistelmä vihreitä kuulia. Se ei ollut minun juttuni oikein. En myöskään pidä vihreistä kuulista. Söin suklaalevyn, mutta en aio ostaa sitä itselleni enää lisää. Vihreiden vieressä oli toinen hyllykkö jonka ohitse en sitten meinannut päästä millään. Kaupassa ei onneksi ollut sillä hetkellä muita, niin sain kaikessa rauhassa kävelllä leipähyllykön ympäri muutaman kerran tullakseni aina takaisin tähän samaan kohtaan! Mukaani tarttui kaksi piparkakun makuista suklaalevyä.
Nyt voin sanoa, että hitto kun on hyvänmakuista! En ole normaalisti perso suklaalle, mutta tässä on nyt sellainen maku, jota söisin ilomielin jatkossakin. Tämä on niin hyvää, että tällaisia voisi antaa lahjaksikin (jollei itse ehdi syödä niitä pois ennen sitä). Hyvänmakuisesta suklaasta tulee todella hyvä mieli.
Minäpäs jatkan jouluvalmisteluja vielä hetken ja palaan niiden parissa sitten mahdollisesti myöhemmin, kun olen saanut enemmän aikaiseksi. Nyt minulla on sellaiseenkin aikaa, koska en voi harjoittaa rakasta harrastustani, neulomista. Pitäisi kyllä olla myös tietokoneen ääreltä poissa. Hartiat ja ranteet ovat niin tukossa tällä hetkellä, että ihan särkee. Todennäköisesti nivelten tulehdusta taas vaihteeksi, johon ei auta mikään muu kuin lepo. Hyvää viikonlopun odotusta. Yritän palailla kirjoittelemaan vielä hyvissä ajoin ennen joulua
Hydroviljelyssä oleva tomaatti tekee todella paljon raakileita tällä hetkellä, enkä edes oikein tajua mitä siinä tapahtuu. Karsin siitä lehtiä ja varkaita nyt joka viikko miltei ämpärillisen. Sellaista vauhtia se kasvaa juuri nyt. Voiko muuten sanoa mistään muusta asiasta tällaiseen vuodenaikaan, että se kasvaa hulluna? Ei varmaankaan. Ainakin suurimmalti osin huonekasvini ovat tietynlaisessa lepovaiheessa tällä hetkellä.
Laittelen Instagramiin toisinaan videopätkiä ja kuvapäivityksiä asiaan liittyen. Kannattaa seurata sitä, niin saapi sitten tuoreempaa tietoa asioista. Laitan tähän nyt yhden pätkän, jonka julkaisin hetki sitten ”Instassa”.
Tomaatti on todellakin täynnä raakileita, enkä pysty oikeastaan mitenkään laskemaan kuinka monta terttua siinä nyt on tekeytymässä. Jossakin vaiheessa siinä on ollut kukkia enemmän kuin oletin ja kaikista tulee nyt sitten satoa. Huhhuh. Mutta tämähän on oikein iloinen uutinen!
Huomasin sellaisenkin hommelin, että ne täytyy myös kerätä pois ennen kuin ne ovat täysin punaisia. Ne muuten halkeavat. Maku on toki kohallaan, mutta siltikin. Keittiööni nimittäin muutti banaanikärpäspataljoona jossain vaiheessa syksyä, niin nehän kyllä pitävät tomaateistakin. Eri puolellla huoneistoa oleilevat, mutta siltikin. Kyllä niitä näyttää lentelevän olohuoneen puolellakin, vaikka kuinka ”yritän päästä niistä eroon”.
Näissä kun on se ero mullassa kasvatettaviin tomaatteihin, että nämä kasvavat suoraan vedessä. Ravinteet ja vesi menevät suoraan itse kasviin kun juuret lilluvat vedessä. Parvekkeella kasvavat tomaatit saattavat haljeta vaikkapa siksi, kun ne saavat yht´äkkiä huomattavasti enemmän vettä (kastelua), mutta vesiviljelyssä kasvatettavissa ei pitäisi olla sitä ongelmaa. Nehän saavat koko ajan vettä. Kasvualusta on täysin erilainen. Pitää ottaa selvää mikä voisi aiheuttaa tämän… niinhän se menee. Ja tottakai jos sinulla on tietoa asiasta niin jaa se minullekin vaikkapa kommentoimalla tätä artikkelia, tai laittamalla Instaan yksityisviestiä.
Mutta kyllä on vaikeaa saada Internetin kautta mitään tietoa asiasta, jos niin kun haluaa tieteellistä jargonia tueksi. Kertookohan kukaan kaupalliseen tarkoitukseen perehtynyt kasvattaja täsmällisiä ohjeita? En usko, että ainakaan julkisesti. Ei nyt huvittaisi lukea tarhuriksikaan. Tätä voisi verrata vähän chilin kasvatukseen. Monet ovat pelkkiä harrastelijoita, mutta tietävät todella paljon. Minä haluaisin harrastaa juuri muutamaa tomaattia, ja tietää todella paljon. Se olisi oikein mukavaa.
Tällä hetkellä minua askarruttaakin sellainen asia, että tekeekö runkotomaatti uusia kukkaterttuja vanhoihin varsiin? Jos sinulla on tästä tietoa niin kerro ihmeessä minullekin. Olen saksinut niitä poikki silloin kun kaikki tomskut on kerätty niistä pois, mutta asia kiinnostaa silti, ja luultavimmin hommat myös helpottuisivat tämän tiedon myötä.
Löysin syksyllä ihanan Tuubikanavan, joka käsittelee kotikasvattelua kerrostalossa. Tällainen kanava kuin Olli Leppisaari – Hyötykasvit. Käsitin, että hän on itse myös puutarhuri. Paras juttu tässä mielestäni on, että hän kertoo asiat niin kuin ne ovat. Ei paljon kaunisteluja tai ylimääräistä tavaranmyyntiä. Jos jokin asia ei toimi ja menee päin seiniä, hän kertoo sen myös. Ei mitään urbaaneja legendoja asioiden suhteen. Sellainen ei nimittäin palvele ketään. Vaikka oma harrastukseni on alkanut sieltä 2000-luvun alusta, opin silti tältä nuorelta herralta aika paljon 🙂 Sen verran vielä mainittakoon, että en tunne häntä, enkä ole koskaan tavannutkaan, joten tässä mainitsemisessa ei ole kyse mainostamisesta. Odotan innolla kevättä ja uusia videoita. Mutta noissa vanhoissakin on paljon tietoa ja niitä on mukava katsella.
Edellinen kirjoittamani artikkeli oli hieman surumielinen ja syystäkin. Marraskuun lopussa ei ollut myöskään yhtään lunta toisin kuin vuosi sitten. Tämä hieman huvitti minua, koska pari päivää edellisen artikkelin kirjoittamisen jälkeen meille satoi ensilumi. Lunta sataa tälläkin hetkellä koko ajan. Meillä on Imatralla lunta noin 15cm. On kaivettu autoa lumen alta pois ja kolattu parkkipaikkaakin jo muutamaan otteeseen.
Laitan loppukevennykseksi vielä kuvan, jonka nappasin kesällä 2022. Olin autoilemassa jonkin syyn takia, ja eteeni ilmestyi näkymä käsittämättömän upeasta pilvimuodostelmasta nimeltään Cumulus Congestus! Oli niin upea pilvi, että hyvä kun en ajanut ojaan. Piti ihan pysähtyä autolla, koska tästä oli ihan pakko ottaa kuva. Harvoin näkee mitään noin komeaa pilveä. Tämä oli suorastaan maaginen!
Mutta, eiköhän tässä olla taas jupistu ihan tarpeeksi tälle kertaa. Alkaa olla pikkujoulujen aika, vai mitä? Aion tässä seuraavien postausten aikana järjestää arvonnan, jossa voi voittaa ihanan Amelié-tuoksun ja suihkuhässäkän. Kerron asiasta sitten myöhemmin lisää. Olehan kuulolla
Sitä ei tarvitse paljon mennä pieleen kun se vaan menee. Kirjoitin vuosi sitten, että marraskuu on vuoden paskin kuukausi, sitä se todellakin usein on. En halua edes arvuutella mitä vuoden päästä tulee olemaan. Tänä vuonna menetimme perhepiirissä rakkaan kissavanhuksen, Kiksun. Kiksu oli edesmenneen koirani, Foxyn lemmikkikamu. Olin ajatellut tehdä jonkin suloisen satumaisen tarinan tästä ihanasta karvakamusta, mutta en nyt saa sellaista aikaan sitten mitenkään. Kiksu kyllä ansaitsee sellaisen! Olen jotenkin ihan lukossa tällä hetkellä… en vain kykene. Teen työt, neulon ja katson jalkapalloa. That´s it.
Kiksu makoili vielä nurmikolla kesällä 2022.
Olen taistellut ajatustasolla koko kuukauden, että miten ihmeessä saisin aikaiseksi laittaa kämppäni ojoon, kun se ei nyt ihan miellytä minua. Tein jonkin verran muutoksia ja joistain asioista on luovuttava. Jotkut asiat ovat selkiytyneet hyvinkin, mutta toiset taas junnaavat paikoillaan. Siinä välissä kuitenkin käytän tavallaan turhaa aikaa vaikkapa neulomiseen. Miksi? Kuitenkin päädyn purkamaan kaikkit tekeleet, tai suurimman osan. Joka syksy on sama juttu! Silloin toki asiat oli eri tavoin kun oli vielä lemmikit. Jaksoi välittää asioista. Silloin kävi myös kavereita kylässä ja oli ihmisten kanssa tekemisissä. Nykyään olen tekemisissä kenenkään kanssa vain puhelimitse tai somettelun välityksellä. Lemmikeistä sai uskomatonta voimaa.
Kyllä tää tästä… pitää vaan pysähtyä miettimään.
Kaivoin kevään jälkeen neulomiskamat esiin, ja sieltähän paljastui miltei valmiit villasukatkin. En muistanut edes tehneeni näitä. Noh, tehdään sitten loppuun saakka ja otetaan käyttöön. Voi sitten siirtää edes jotakin ”valmiiksi tehtyjen pinoon”. Kyllä tää tästä, uskoisin. Aina sieltä täältä saan jonkun homman hoidettua maaliin asti. Onko sitten vaan niin, että kun täällä kotona saa elää kuin elopellossa, niin ei tule tehtyä asioita kuten on ennen tehnyt, silloin kun vielä ihmiset kävivät kylässä? Kuha ite mahtuu tänne ni se on pääasia. Vitut siitä miltä näyttää kun kukaan ei ole katselemassa!
Kyllä minua kiinnostaa asuinympäristöni kuitenkin, en luovuta varmaan koskaan sen suhteen. Joka kevät ja syksy pähkäilen miten voisin elävöittää kotiani jotenkin. Nytkin mietin josko vaihtaisin silti yhdet toiset verhot olohuoneeseen mitä olin aluksi ajatellut sinne. Eli, revin alas syksyllä laittamani verhot ja ripustan uudet.
Minulla on yhdet aivan upeat vintage-verhot, joita olen silloin tällöin käyttänyt. Ne ovat vaan suht tummat ja siksi hieman emmin niiden käyttöä juuri nyt, kun on niin pimeä vuodenaika ja mieli ei ole mitä ylimmillään. Ne ovat ihanat design-verhot. Tässä ne ovat makkarissani vuonna 2019, kun Foxy oli vielä elossa. Otin ne pois siinä vaiheessa kun vein Foxyn viimeiselle matkalle.
Anja Terho – Ruusu hänelle oranssinpunaiset verhot
Verhot on muuten suunnitellut Anja Terho ja näiden kuosi on nimeltään Ruusu hänelle. Tämä kuosi on todella vanha. En löydä näistä mitään ihmeellistä tietoa internetin syövereistä, mutta ilmeisesti nämä eivät ole kovinkaan yleiset. Jos sinä tiedät näistä jotain faktaa, niin kerrothan ihmeessä minulle?
Vuosi sitten marraskuun lopulla satoi ensilumi. Tänä vuonna ensilumesta ei ole tietoakaan. Hämmentävää on, että jopa Helsingissä on satanut ensilumi mutta meillä ei. Täällä on vain synkkää ja pimeää. Pienet lumipuuterit maassa eivät valaise yhtään maisemia. Tämäkin kuva on otettu 21.11.2022 ja samalta siellä näyttää nytkin. Viikossa ei minkäänlaista muutosta. Pikku pakkasta on ollut koko viikon.
Olen syönyt mittapuuni mukaan ennätysmäärän suklaata. Saksalaisen kauppaketjun kassojen läheisyyteen oli ilmestynyt yksi lemppareistani, Pandan klassikot-suklaakonvehtirasiat. Sellainen piti ottaa mukaan. Tässä suklaarasiassa ei ole yhtään pahanmakuista karkkia! Jos jotain negatiivistä tästä väkisin hakee, niin rasiassa saisi olla vielä toinen kerros näitä herkkuja. Nyt niitä on vain yksi, ja siitähän ei tule kuin… noh, en tule vihaiseksi. Kyllä minulla useita päiviä menee tämän tuhoamiseen vaikka karkkeja rasiassa onkin vain 16 kappaletta.
Yksi suklainen maku-uutuus, jota minulle suositeltiin, oli Fazerin vihreät kuulat-suklaalevy. En siis pidä vihreistä kuulista lainkaan. Serkkuni suositteli minulle tätä, ja olinkin yllättynyt kuinka syötävää tämä loppu peleissä oli. En aio ostaa sitä itselleni enää uudelleen, sen verran se oli minun makunystyreilleni outoa. Suklaa oli todella herkullista mutta ne vihreät kuulat jotenkin jäivät hampaisiin vain kiinni. Se oli outo kokemus, kun en normaalisti syö niitä vihreitä kuulia lainkaan. Jos saan tällaisen lahjaksi, syön sen. En suinkaan heitä pois. Muuten ei vaan ole ”miun juttu”. Hintakin oli vähän ”mitä vi**ua”-osastolta kun se maksoi 3,20€! Saa siis jäädä jatkossa karkkihyllyyn.
Makuuhuoneessa on yksi murheenkryyni, nimittäin vanha arkkupöytä, jolle en oikein keksi enää mitään paikkaa. Yritin myydä sen, mutta kukaan ei ollut kiinnostunut siitä. Se oli aiemmin sellaisessa kohdassa parvekkeen oven edessä, johon Foxy (koira) kävi tekemässä vahinkopissit, kun ei pystynyt enää pidättelemään. Pöytä ei ollut lattiatasolla, ja se pysyi vahingoittumattomana.
Foxylla oli diabetes, tai se oli oire muusta vakavammasta. Kävin siivoamassa päivittäin koiran pissat parvekkeen oven edestä noin puolen vuoden ajan. Voin sanoa, että se oli rankkaa. Joskus sain siivota useammankin kerran kuin yhden.
Laitoin arkkupöydän makkarin nurkkaan pystyyn ja sisälle jotain koreja lankoja varten. Nyt kuitenkin haluan keksiä tuolle jotain muuta käyttöä. Olisin ostanut kalkkimaalia kesällä paikaillisista kaupasta, mutta kellään ei ollut sitä suoraan hyllyssä. Asia jäi hautumaan. Pöytä on kuitenkin kokopuuta enkä haluaisi laittaa sitä uuniinkaan. Jospa saisin tuunattua sen jotenkin? Haluaisin sille jonkin muun stigman, kuin koirani kuolemaan liittyvän.
Marraskuu on luopumisen aikaa
Olen yrittänyt vältellä tätä aihetta koko kuukauden, mutta pakkohan se on jotenkin käsitellä. Vanhempieni kissa, Kiksu, siirtyi tassutaivaaseen 7.11.2022 maanantaina. Emme ehtineet viedä häntä lääkäriinkään asti, kun hän oli jo menehtynyt ennen perille pääsyä. Kiksu oli löytökissa ja arvelimme, että hänen ikänsä oli siinä jossain 16-18 iän hujakoilla. Vanha rouva oli jo. Onneksi sain otettua edes tassukuvan ennen kuin lähdimme viemään rakasta kissaamme viimeiselle matkalle.
Kiksu – pieni rakas kissa on poissa
Kiksu oli ollut koko elämänsä aika terve, vasta nyt kesällä sillä todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Noh, ihan yleistä kissoilla, kuulemma. Se on sitten ihan itsestä kiinni mitenkä tämä hoidetaan, ja aina kaikkea ei voi hoitaa. Ihmisillä nämä asiat ovat jotenkin aivan erilaisia. Me kun pystymme kommunikoimaan asioissa. Tai voivathan eläimetkin, mutta emme tunnista niitä ”sanoja” ehkä tarpeeksi hyvin. Tämä pieni tyttökisu oli kuitenkin todellinen selviytyjä. Kerron tarinan sitten joskus myöhemmin ehkäpä juuri siinä sadun muodossa. Nyt on kuitenkin vain hyväksyttävä tosiasia, että tämä pieni kilpparityttö ei enää tassuttele minuakaan vastaan kun menen vanhempiani morjestamaan. Toivon vanhemmilleni voimia, joiden arki muuttui aivan täysin. He tekivät kaikkensa tämän kissan vuoksi.
Kun tunnet jonkin aivan upean ja ihanan lemmikin noinkin kauan, siihen muodostuu aivan erityinen side, jota on vaikea selittää kenellekään. Itselleni nämä lemmikkien menetykset ovat olleet todella rankkoja. Se ei riitä, että tiedostaa, että ne ovat lyhyempi-ikäisiä ja niistä on vaikea luopua sitten joskus.
Nyt olen luopunut kaikista lemmikeistäni muutaman vuoden sisällä. Tällaista se elämä on! Nyt on enää muistot jäljellä ja läjäpäin lämpökynttilöitä, joita sytyttää palamaan jonkun muistoksi. Sytytin 8. marraskuuta lämpökynttilöitä Foxyn, Speden, Uunon, Urhon ja Kiksun muistoksi. Toivottavasti seuraavana syksynä samanlainen setti riittää.
Huonekasvit ovat kasvaneet syksyn aikana jonkin verran, enkä ole käynyt kaikkien kuulumisia läpi, niin tehdääs nyt sellainen pikainen katsaus niiden tilanteesta. Olen juuri siirtelemässä niitä paikoilleen mihin meinasin laittaa niitä kasvamaan. Pientä järjestelyähän se vaatii, kun tarkoituksena on sulloa kaikki kasvit suht samaalle alueelle asuntooni. Haluan ne käytännön syistä olohuoneen nurkkaukseen, johon joskus saattaa paistaa jopa luonnonvalo. Nyt on myös talvi tulossa ja erittäin pimeä vuodenaika, niin ne saisi kätevämmin valaistua sellaisessa paikassa, missä ne ovat ”sumpussa”.
Jos joku on kiinnostunut kasvien valaistuksesta, niin käytän niillä ihan tavallisia LED-valoja, millä valaistaan huoneita ylipäätään. Yritän toki etsiä sellaisia valoja missä lumenit ovat korkeat. Mielestäni niissä pitäisi olla sellaiset 1000lm vähintään. Olen ostanut Ikeasta tailteltavia kouluvalaisimia, niin niillä saa kohdistettua valot siten että ne valaisevat huonekasvit mutta eivät paista silmiin. Valaisimet ovat tietysti tuunattu paikkaan sopivammaksi.
Huonekasvinurkkaus
Ei niitä nyt ole mikään älytön kasa loppujen lopuksi, ja osa kasveista on vielä keittiössä odottamassa paikoilleen laittamista. Tähän settiin en aikonut siirtää kiinanruusuani, koska se ei pidä siirtelystä. Olen saanut sen kukkimaan tänä vuonna useampaan kertaan niin saa nyt kyllä pysyä siellä missä se viihtyykin… eli keittiössä. En aikonut jättää sinne muita kasveja kuin anopinkielet. Ne eivät ole niin tarkkoja valon suhteen, ja haluan tarkkailla niiden kasvua. Olen kahden vaiheilla, haluanko laittaa talveksi huonekasveja myös makkariini. Siellä ei ole ollut hetkeen yhtään kasvia, kun olen pitänyt verhot jatkuvasti kiinni. Talvella ei tarvitse pimennysverhoa, niin saattaisi olla ihan mahdollistakin laittaa pari rehua sinne.
Olin unohtanut Aarnipeikonlehteni ihan totaaisesti yhdelle seinustalle, ja kirjaimellisesti revin sen tänään juurineen irti kukkaruukusta. Se lähti todella helposti ylös ja näytti myös siltä, ettei sen juuret katkeilleet. Laitoin peikon vesilasiin elpymään, jos se vaikka vielä virkoaisi. Toivotaan. En muistanut laittaa sitä tarpeeksi ajoissa kookokseen kasvamaan niin se taisi hieman kärsiä kuivuudesta. Kookoskuitu pitää hyvin kosteutta.
Aarnipeikonlehti on aivan nuupahtanut
Samoin on käynyt joillekin sulkaköynnösvehkoilleni. Ne ovat ihan kauheassa kunnossa tällä hetkellä, ja yritän epätoivoisesti elvyttää niitä. En oikein keksi niille hyvää elpymispaikkaa missä ne eivät saisi vaikkapa vetoa. Ikkunan edustat ovat kaikki tällä hetkellä hieman vetoisia. Pitää tehdä jotain virityksiä etteivät huonekasvit kärsisi talvella niin paljon.
Kärsivällisyyttähän tässä vaaditaan ja paljon! Olen saanut esimerkiksi Kultaimarteen (Phlebodium aureum) kasvamaan. Se on vähän saniaisen kaltainen kasvi, joka vaatii tasaisempaa kosteutta. Sen takia ihmettelenkin kuinka olen saanut sen kasvamaan edes vähän. Kissavieraat vieläpä hieman typistivät sitä, niin silti se on ihan ok tällä hetkellä. Tässä aikaisempi kuva kasvista ennen kuin kissat kävivät sitä riepottelemassa.
Se tekee lehdet tällaiseen pörröisen näköiseen patukkaan. En tiedä miksikä sitä kutsutaan, mutta hauskalta se näyttää. Tuota patukkaa ei saa laittaa mullan alle. Kultaimarre on myös istutettuna muoviruukussa ja saviruukku on pelkästään koristeena. Minun kastelutyylillä saniainen heittää heti henkensä jos se laitetaan saviruukkuun kasvamaan. Muoviruukku on turvallisempi vaihtoehto.
Olen onnistunut pitämään kaikki malakanlaikkuvehkat ja muutkin laikkuvehkat hengissä siitäkin huolimatta, että pätkin niitä aika rajusti. Osa pätkistä meni tosin kompostiin, mutta iso osa selvisi hengissä ja ne kasvavat nyt ihan hyvin. Yhden joudun vielä pätkimään, koska siinä on suhteettoman pitkä varsi ennen lehtiä. Luulen, ettei sen juuret jaksa toimittaa vettä sinne ylös asti, ja se kärsii koko ajan janosta. Juurrutan sen siis uudelleen. Kyse on ihan tavallisesta laikkuvehkasta. Näiden pitäisi olla helppoja huonekasveja, mutta onnistun jotenkin sössimään niidenkin kanssa aina jotain. Nyt pitää vaan antaa niiden olla eikä olla koko ajan retuuttamassa niitä johonkin suuntaan!
Kultaköynnökset pitivät kookoskeen istuttamisesta. Ne ovat alkaneet tehdä uusia versoja. Pitää kohta laittaa ne sellaiseen paikkaan, missä saavat kiipeillä johonkin. Unohdan myös aina kastelun yhteydessä lannoittaa niitä. Kultaköynnösten pitäisi olla helppoja huonekasveja.
Kaikki huonekasvit eivät vielä ole kookoskuidussa. Se voisi helpottaa muistamista, jos pitäisi aina lorauttaa kasteluveteen jotakin lisää. Joskus en uskalla laittaa lannotetta senkään takia, kun en ole varma oliko siinä kasteluvedessä jo entuudestaan jotakin tököttiä. Noh, näillä mennään.
Tuttavani toi minulle pistokkaita jostain huonekasvistaan. En ole ihan varma mikä se on, mutta sitä epäillään Pennimuori-nimiseksi kasviksi. Laitoin sen juurtumaan mitä pikimmiten. Toivottavasti ei ehtinyt kärsiä matkaamisesta tuolla viileähkössä autossa. Se oli kyllä pakattu ihan hyvin.
Nukkaköynnösvehka on kasvanut taas jonkun verran, ja se on laitettava kookokseen tukipylvään kanssa ja pian! Mietin vain, että mistähän saisin sellaisen tukikepin sille tähän hätiin. Samperi soikoon, onkohan minulla sille nyt mitään. Näinköhän tuolta olohuoneen katosta ottaisi keppivalaisinhässäkän alas ja sahaisi siitä sitten pätkän? Laitankin asian hautumaan! Se on sitten taas toinen projekti…
Laitan loppukevennykseksi kuvia isän kiinanruususta, jotka on otettu tänä syksynä. Ajankohta on ollut siinä syyskuun alkupuolella.
Sivustomme käyttää evästeitä jotta vierailusi sujuisi mutkattomasti. Valitse sopivat asetukset tai hyväksy kaikki. We use cookies to ensure that we give you the best experience on our website. Choose ones you like or accept all.
Tämä sivusto käyttää evästeitä jotta sivuston käyttökokemus sujuisi paremmin. Evästeet on jaoteltu eri kategorioihin niiden toiminnallisuuksien mukaan. Jotkut evästeet ovat välttämättömiä sivuston toimimisen kannalta ja ne ovat aina käytössä. Kolmannen osapuolen evästeet auttavat meitä ymmärtämään kuinka toimit tällä sivustolla. Nämä asetukset ovat käytössä ainoastaan sinun luvallasi. Sinulla on mahdollisuus myös kieltäytyä näiden evästeiden käytöstä, mutta ne voivat vaikuttaa joihinkin sivuston ominaisuuksiin, joita haluaisit käyttää.
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Välttämättömät evästeet ovat tarpeellisia sivuston toimivuuden kannalta. Sivusto ei pysty toimimaan ilman näitä evästeitä. Ne antavat vierailijalle anonyymisti turvallisen ympäristön vierailun aikana. Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 kk/mo
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional
11 kk/mo
The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 kk/mo
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others
11 kk/mo
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance
11 kk/mo
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy
11 kk/mo
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Toiminnalliset evästeet auttavat sivustoa suorittamaan tehtäviä kuten jakamaan sisältöä sosiaalisessa mediassa, ottamaan vastaan vuorovaikutusta sekä joitakin muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Suorituskykyyn liittyvät evästeet auttavat sivuston ylläpitäjää ymmärtämään ja analysoimaan vierailijan käyttökokemusta ja sivuston toimintatehoa. Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytiikkaa mittaavaa evästettä käytetään ymmärtämään kävijän käyttäytymistä sivustolla. Käyttäjän henkilötiedot ovat aina anonymisoituja. Toivomme sinun käyttävän tätä evästettä, jotta voimme luoda sinulle haluttua sisältöä. Eväste auttaa meitä tietämään muun muassa sivustolla kävijöiden lukumäärän, liikenteen lähteet ja mitä artikkeleita sivustolta on katseltu.
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Kaupalliset evästeet tarjoavat vierailijalle sopivia mainoksia ja mainoskampanjoita. Nämä evästeet keräävät tietoa jota voidaan käyttää vierailijaan kohdistuvassa mainonnassa. Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Toivon vanhemmilleni voimia, joiden arki muuttui aivan täysin. He tekivät kaikkensa tämän kissan vuoksi.
