Kasvit ja parveke tilannepäivitys 19.5.2022

Teen tässä pikaisen päivityksen siitä mitenkä kaikki kasvit voivat. On ollut jotenkin haastavaa tehdä kaikkea tätä, kun lämpötila ulkona on pysynyt suhteellisen viileänä. Ei ole mitään asiaa viedä taimia ulos koulutettavaksi, vaikkapa. Luulen, että ne paleltuisivat sinne ihan tyystin. Tosin, parvekekin on ollut ihan hyrskyn myrskyn…

Sain onneksi serkkuni tänne avustamaan hörhöilyissäni. Kävimme eilen viemässä vanhoja istutusmultia pois, joita olin laittanut puutarhakoriin kun tyhjensin multa-astioita. Joudumme heittämään vielä toisen reissun, että saan kaikki multa-astiat tyhjiksi. Viime vuonna kun minulla ei ollut kasvatettavia, niin mullatkin olivat ehtineet kärventyä ruukuissa, eikä niitä voi enää käyttää uudelleen. Ruukut ovat kuitenkin uudelleen käytettävässä kunnossa.

Tämän päivän projektina on viedä toinen multakuorma hyötyjäteasemalle, ja pestä parvekkeelle tulevat ruukut. Siinä olikin jonkun verran miettimistä, että mitä ruukkuja aion käyttää ja missä. Sisällekin kun on jäämässä joitain kasveja kasvamaan. Pääsin kuitenkin siihen asti, että tein suunnitelman (ehkä uudelleenkin) miten aion parvekkeen viritellä. Nyt suunnitelma on pääpiirteittäin ”mustaa valkoisella” ja tämän näköinen.

Parvekesuunnitelma kesäksi 2022

Suunnitelmassa näkyy myös ne kasvit, jotka aion laittaa parvekkeelle kasvamaan. Tosin noistakin pari jää sisälle. Sisälle jää yksi pihvitomaatti, paprika, kasvihuonekurkku ja money maker. Toivottavasti tila riittää. Tämän lisäksi minulla on projektina hydro-viljely, josta teen varmasti oman aihealueen. Vesiviljelyyn tulee paprika, money maker, kirsikkatomaatti ja pihvitomaatti.

Suunnitelma parvekkeelle

Parvekesuunnitelman ”vasemmassa laidassa” on edesmenneen koirani, Foxyn, uimapalju. Olen pari vuotta jo halunnut tehdä siitä vesiaiheen, ja suunnitelma on ”vesittynyt” jo parikin kertaa, jos näin voi sanoa. Haluan, että se antaa minulle todella paljon iloa. Siksi se on suunniteltava kunnolla. Haluan myös viettää parvekkeellani aikaa, vaikka olisi totaalisen paska keli. Suunnitelmassa etureuna alhalla kuvaa parvekekaidetta, takaosassa on seinä ja ikkunat. Kaikki kasvatettavat kasvit oli myös siirrettävä parvekkeella oikeaan reunaan, johon paistaa päivä pisimpään. Vasemmanpuoleinen seinusta on etelään päin ja seinä on betonia. Siihen paistaa aurinko puoleen päivään asti.

Kuva on otettu etelänpuoleiselta laidalta parveketta.

Parveke oli vielä viikko sitten ihan hirvittävässä kunnossa. Nyt sitä on tästä tilanteesta vielä siivottu. Saniaisten laatikot on siirretty uusiin paikkoihin (etelänpuoleinen laita), kestokassillinen vanhoja muoviruukkuja on viety roskiin ja harkkoja on siirrelty. Nämä siirtelyt olisivat olleet todella työläitä jollei serkkuni olisi ollut apurina. Palju on myös paikoillaan pidemmän saniaislaatikon alla.

Etualalla oleva puulaatikko tyhjennetään vielä. (Kuva talvelta samasta kuvakulmasta otettuna)

Tuli nimittäin kiire tämän parvekkeen kanssa, kun tajusin, että nythän on jo toukokuun loppu. En ole kouluttanut yhtään ulos laitettavaa kasvia vielä. Alkaa tulla kiirus, vaikka nyt vasta ilmat alkavat lämmetä. Olen niin pessimistinen tämän kesän suhteen. Luulen, että tulee hyvin kylmä kesä. Siksikin halusin osan kasveistani vesiviljelyyn sisälle. Saisin mahdollisesti edes vähän satoa.

Vesiviljelyssä on tosin paljon opittavaa, ja kaikki menee kokeilumielessä. Kävin esimerkiksi eilen hakemassa paikallisen roskalavan kautta saatua kivivillaa. ”Kasvikaverini” kertoi sitten myöhemmin, että se nyt ei ole sitä samaa mitä näissä vesiviljelyjutuissa käytetään. Noh, katsotaan mitä tästä projektista tulee!

Vesiviljelyssä oleva tomaatti.

Aion todellakin laittaa hyötykasvit tänä vuonna myös sisätiloihin kasvivalon alle. Tässä tilannetta 14.5. Vesiviljelyssä olevat rehut ovat väliaikaisesti laitettu kasvamaan kattilaan ilmastimen seuraksi.

Hyötykasvit sisällä
14.5. otettu kuva.

Tomaatit ovat lähteneet kasvamaan hyvin ja kurkut eivät. Paprikoiden ja chilien osalta myöhästyin hieman. En ajatellut, että asialla olisi niin tuhannen kiire, koska aion jättää yhden paprikan vesiviljelyyn sisälle. Sen pitäisi tuottaa minulle satoa myös talvella.

Kattilassa vesiviljeyyn laitettavat hyötykasvit
19.5. otettu kuva. Keskellä kattilassa sisälle jäävät kasvit vesiviljelyyn.
Kasvihuonekurkut 19.5.
Avomaankurkut ja etualalla oikealla on kesäkurpitsa 19.5.
Daaliat ovat hujoppeja 19.5.

Huonekasvit

Niin, ja sitten huonekasvit… ne kasvat tällä hetkellä kovastikin. Yksi lempparirehuistani on aarnipeikonlehti, joka on ollut niin tuskaista saada selviämään asunnossani, että olin jo monta kertaa luopunut toivosta. Monta taimea heitetty mäkeen. Tämä on kerta kaikkiaan niin ötökkäarka kasvi, että toivon saavani tämän viihtymään ötökättä nyt täällä kotonani. Teen mitä vain, että tämä säästyisi ötököiltä.

Niin kuin peikonlehdessä yleensäkin, niin tässäkin kasvissa on todella erikoinen ja kaunis lehti.

Niin, ja kiinanruusu on taas tehnyt nupun ja se aukeaa varmasti lähipäivien aikana.

Tarinat jatkuvat sitten myöhemmin. Nyt on lounaan aika, ja aion tehdä serkulleni ja itselleni kunnolliset hampurilaiset! Laitan loppukevennykseksi videopätkän, jonka olen tehnyt Foxy-hauvelin muistoksi. Tämän pitäisi antaa osviittaa siitä, miksi tuo palju parvekkeellani on niin tärkeä minulle (YouTube-kanavani)

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvipäivitys osa 2 Kasvunaikaa ja ötököitä

Huonekasvit ovat todellakin heränneet kasvamaan tässä huhtikuun aikana. Jokin kuitenkin mielestäni mättää omissa hoitohommeleissa, tai jokin asia ei ole kohdallaan. Helpotkin kasvit tuppaavat nyt nuutumaan, ja päädyin ottamaan vanhemmiltanikin vielä mukaan uusia pistokkaita, että saisin jotakin edes pidettyä hyvin ja hengissä.

Huonekasvien pistokkaita

Otin tänään suurennuslasin kouraan, ja katsoin paria nuorta peikonlehteä, joissa olen havainnut aiemmin ripsiäisiä. Ihmettelin kun niitä tuli aina vaan jostain lisää, vaikka listin niitä öttiäisiä sormineen suoraan lehdiltä, ja on käytetty vaikka mitä litkuja asian ratkaisemiseen. Sitten tajusin, että en ole eliminoinut välttämättä niitä toukkia mitenkään, koska en ole kerta kaikkiaan nähnyt niitä paljain silmin – paljain silmin tai siis edes silmälasienkaan kanssa.

Onkohan suurennuslasissa huonekasvieni pelastus? Saattaapa vaikka hyvinkin olla! Olen siitä kiitollinen, että ripsiäisiä on vain muutamassa huonekasvissa. Miten sitten tajuaa, että niitä on kasveissa? Seuraavassa kuvassa on hieman osviittaa asiaan. Siinä on:

  1. Ripsiäinen ite, noin 1,5-2mm pituinen ötökkä
  2. Ripsiäisen vaalea toukka, mitä en ollut aiemmin erottanut paljain silmin
  3. Ripsiäisen toukan lehdelle tekemää naposteluvahinkoa kakkakikkareineen (mustat pisteet ulostetta, niin kuin muillakin toukilla)
Huonekasvien tuholaisia

Kun laitoin suurennuslasin tämän lehden kohdalle, olin lentää persiilleni. En ollut todellakaan aikaisemmin nähnyt ripsiäisen toukkia huonekasvien lehdillä, koska ne ovat niin pieniä, että näyttävät lähinnä pölyhiukkasilta tai joltain pieniltä roskilta. Nyt ymmärrän, miksi tekemäni ripsiäispoistot eivät ole niin sanotusti tehonneet! Asialle on siis tehtävä jotain ja nopeasti.

Eihän tässä siis auta muu kuin alkaa käsitellä huonekasveja viikoittain tuolla vessan puolella. Minulla on varattuna puoli litraa 17% tenttua, jota aion käyttää tuhohyönteisten torjumisessa. Siihen voi lirauttaa pienen tipan vaikkapa sitä vihreää astianpesuainetta. Alkoholi läpäisee aika hyvin tuhohyönteisten kuoren, myös kilpikirvan, jos sellaisia sattuu olemaan. Kumipuu kärsi myös ripsiäisistä aikaisemmin.

Ripsiäisen tuhot huonekasvissa
Ripsiäisten tekemät silmin nähtävät tuhot huonekasvin lehdellä.

Huomasin tosiaan ripsiäiset huonekasveissani viime syksynä, kun niitä alkoi esiintyä akvaariosta kasvavissa kultaköynnöksissä. Akvaariossa jos joku kasvaa, niin sitä ei vain myrkytetä, tai käsitellä jollain ihme aineilla, saati sitten jollain saippualiuoksella. Perkasin kultaköynnökset pistokkaiksi ja istutin muutamiin ruukkuihin, ja kävin niitä nyt keväällä uudelleen läpi. Uutta kasvustoa on havaittavissa molemmissa ruukuissa. (osa istutuksista ei selvinnyt)

Kuvassa olevaan virkattuun punatulkkuun voi käydä katsomassa ohjeen täältä.

Huonekasvit jotka kasvavat paljon

Tässä on joitain huonekasveja, jotka kasvavat todella paljon tällä hetkellä. Niistä oikein näkee sen. Palmuvehka, eli Zamia, on yksi niistä.

Peikonlehteen on tullut suht kookas uusi lehti ihan viikon sisällä. Luojan kiitos, että viereisellä hyllyköllä olevien peikonlehtien ripsiäisjengi ei ole päässyt tähän vielä kiinni! Tarkkailen tätä nykyään päivittäin. Tällä on kuitenkin potentiaalia kasvaa suureksikin monsteriksi.

Yhdestä peikosta toiseen… olen tapellut tämän huonekasvin kanssa jo tovin, ja olin heittää toivoni kaivoon sen suhteen. Aarnipeikonlehti on nimittäin sellainen ötökkämagneetti ettei toista meinaa löytyä. Järjestään joka helkutin pistokkaassa, tai mitä olen saanut istutettua ne multiin, on ripsiäisiä. Tässäkin oli ja varmasti ensimmäisenä koskaan. Toinen mikä veti ripsiäisiä puoleensa oli muulinkorva, josta jouduin vain luopumaan. Sen kasvattamisesta ei vain tullut yhtikäs mitään. Komposti kutsui.

Olen niin kovasti yrittänyt saada edellä mainitun huonekasvin viihtymään kämpässäni, että hermot ovat olleet joskus aika kireällä. Annoin sille kuitenkin viimeisen mahdollisuuden ripsiäisistä huolimatta. Niitä oli kuitenkin tässä vielä. Aarniopeikko on tällä hetkellä olohuoneen pöydällä, jossa se on ollut muista eristyksissä. En ole hetkeen nähnyt ripsiäisiä siinä, mutta uutta kasvua kylläkin. Olisinkohan saanut häädettyä ötökät tästä ihanuudesta pois?

Pahinta kuitenkin olisi, jos ripsiäiset valtaisivat yhden rakkaimmista huonekasveistani… sulkaköynnösvehkan. Tässäkin niitä on ollut, mutta olen saanut ne poistettua. Nämä kuvat olivat myös instassani. Julkaisen toisinaan instatililläni kuvia tästä blogista, ja julkaisen ne usein siellä ennen kuin julkaisen ne täällä.

Lue myös huonekasvipäivitys osa 1, joka käsittelee laikkuvehkoja, joista pidän myös erittäin paljon. Mutta, jos jotain nyt noihin ötököihin liittyen pitää tässä sanoa, niin älkää käyttäkö mitään hirveitä myrkkyjä niiden torjumiseen. Ötökät kuuluvat harrastukseen, ja niiden kanssa tulee elää. Parasta kasveillesi on, että tarkkailet niitä. Suurennuslasi on hankintalistalla myös siinä missä kastelukannukin. Ennen kuin pudottaa mitään napalmia ötököiden valtaamien kasvien kimppuun, niin kannattaa ottaa selvää siitä ötökästä, mikä huonekasviin on iskenyt. Sen näkee usein vain surennuslasilla. Toivotan kaikille ihania hetkiä huonekasvien parissa kasvun ajalle 2022!

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvit saivat uuden hyllykön

Ensinnäkin on pakko laittaa kuva isäni kiinanruususta, kun se kukkii. Isäni on taatusti aikoinaan vaikuttanut omaankin huonekasviharrastukseeni. En tiedä mitä ihmettä hän oikein tekee, koska hänen kiinanruusunsa kukkii joka vuosi ja omani ei. Toki asumme erilaisissa asunnoissa: isäni asuu omakotitalossa ja minä kerrostalossa. Huoneiston kosteudella on väliä. Siirsin myös oman kiinanruusuni eteläiselle ikkunalle, josko se vaikuttaisi asiaan. Nyt ne ovat molemmilla siis ”samalla puolella”. Minun kiinanruusuni on siis pistokas tästä isäni kiinanruususta.

Ruokailutila käyttöön huonekasveja varten

Keittiöni on ollut tänä keväänä aivan totaalisen sekaisin, kun olen siirrellyt tavaroita ees taas. Minulla on näköjään näyttämättä täällä blogissani hirveä sekasotku, minkä aiheutin siirtelemällä huonekasvit olohuoneesta keittiöön ja keittiöstä ruokapöydän olohuoneeseen. Ruokailualueen ikkuna on etelään päin, ja sen äärelle olisi hyvä kasata kaikki huonekasvit mitä vain on mahdollista kasata. Eli, kaikki seuraavassa kuvassa näkyvät ainakin.

Huonekasvit sikin sokin keittiössä
Kuva: 21.5.2021 keittiön ruokailutilasta.

Huonekasveille hyllykkö

Sunnuntaina satoi vettä koko päivän, ja päätin tehdä keittiön sekasotkulle jotain. Ongelmaksi meinasi muodostua se, että en tahtonut löytää mistään sopivaa avohyllykköä mikä kestäisi tavaroiden painoa sekä kukkasten kastelua. Sen piti siis olla metallia ja hankittavissa heti (tottakai). Tori.fi:stä ei löytynyt sopivaa, Jyskistä ei löytynyt sopivaa, Facebookin kirppiksiltä ei löytynyt sopivaa… Mutta googlettamalla löytyi sitten Motonet! Siellä oli kuin olikin kevyt ja edullinen metallinen hyllykkö, jonka käväisin ostamassa. Ei siinä sitten muuta kuin kasaamaan vaan! Tällainen siitä tuli:

Motonetista ostettu metallihyllykkö

Olikin muuten aika ”pain in the ass” kasata tämä yksin! Pystyrimat olivat kahdessa osassa, eli nämä osat olisi voinut kasata myös vierekkäin. Ylä- ja alaosa ovat nyt yhdistettyinä keskimmäisen hyllyn kohdalla. Ajattelin, että näin sen kuuluu olla, koska ohjeitahan tuossa ei mukana tullut. Laitoin hyllykön vielä parilla ruuvilla kiinni takaseinään, niin nyt se kestää ihan hyvin paikoillaan. Sitten vaan huonekasvit hyllykköön!

Liian vähän huonekasveja?

huonekasvit hyllykössä

Mitenkä minusta näyttää nyt siltä, että tuolle hyllykölle jäi todella paljon ylimääräistä tilaa? Onko minulla liian vähän huonekasveja? Onhan tuo vielä aika ruman näköinenkin ennen kuin saan panostettua kaikkiin ruukkuihin. Voisin ottaa asiakseni käydä ostamassa vaikka yhden ruukun kuukaudessa tuosta lähikukkakaupasta (KukkaSaimaa) kun siellä oli niin hienoja ruukkuja kun kävin siellä. Hinnoista en tiedä mitään, mutta jos ne ovat kohtuuhintaisia, voisin ostaa jopa kaksi ruukkua kerralla. Metalliset suojaruukut ainakin kiinnostavat, vai meneekö siitä feng shui piloille? Niin… sekin vielä. Noh, joka tapaukessa ihania suojaruukkuja sieltä löytyi ja lähden niitä tutkailemaan lähipäivinä.

Olin todella lähellä ostaa punaisen metallihyllykön, koska minulla on olohuoneessa pari punaista metallikalustetta. Toinen on television alla oleva niin sanottu varastokaappi ja toinen on akvaarion vieressä oleva laatikosto. Tulin onneksi järkiini ja jätin punaisen hyllykön ostamatta. Se olisi voinut olla kamalan näköinen siinä kohdassa mihinkä olin sitä laittamassa! Lisäksi mikään huonekasvi ei olisi näyttänyt siinä hyvältä, saati sitten suojaruukut. Musta hyllykkö oli paras!

Huonekasvit hyllykössä
Näkymä istumapaikaltani olohuoneessa.

Muita huonekasviuutisia

Ostin joulun alla KukkaSaimaasta sellaisen saniaismaisen huonekasvin kuin Unelma. Otin riskin, ja jaoin sen keväällä muutamaan erilliseen taimiastiaan, jos siitä saisi vaikka useamman eri kasvin. Kasvit ovat olleet nyt ilmeisesti hieman huonohkolla hoidolla, koska niistä kellastui hirvittävä määrä ”neulasia”. En oikein tahdo löytää mistään tietoa, mahtaako nämä neulaset tippua ja sitten kasvaa uudet niiden tilalle, vai pitäisikö kuivahtaneet neulasvarret leikata pois. Tietoa löytyy kyllä siitä, miksi ne neulaset (eli lehdet) kellastuvat. Joko liikaa valoa tai liian vähän. Omalle on todennäköisesti käynyt se liika auringonvalo, koska Unelma oli talven suoraan kaakkoon suunnatun ikkunan edessä, jolloin siihen pääsi paistamaan suoraan aurinko.

Siirsin Unelmani keittiöön epäsuorempaan valoon. Pitäisikö tästä nyt vaan leikata kellastuneet osat pois? Melkoista parturointia saisi kyllä harjoittaa kun niitä pieniä osia on niin paljon. Taidan tehdä pienen tutkimuksen tälle ja jättää nuo kellastuneet lehdet paikoilleen. Sittenhän sen näkee kasvaako neulaset siihen tilalle vai ei.

Haastava huonekasvi, Unelma

Pätkin kirjovehkani keväällä, ja jäin mielenkiinnolla odottamaan mitä rungolle kävisi. Lisäksi olin istuttanut sen ihan vääränlaiseen ruukkuun. Olin jotenkin kuvitellut, että minulla on tapana hukuttaa huonekasvit liikakastelemalla, mutta sehän ei sitten pitänyt lainkaan paikkaansa. Eli terracottaruukkuun istutettu kirjovehka ei oikein toiminut. Lisäksi ruukku oli aivan liian suuri. Vaihdoin pienempään, ja ei aikaakaan kun vehkassa alkoi näkyä uutta elämää!

Helppohoitoinen huonekasvi, kirjovehka

Tämä oli niin iloinen yllätys, että olin vähällä pätkiä mielestäni liian pitkäksi jäänyttä vartta lisää. Kirjovehka teki aivan yläosaan uutta kasvustoa ja lisäksi sen juuresta alkoi kasvaa uusi verso. Nyt pitää vain malttaa olla pätkimättä tuota pari vuotta! Latvakin on vielä laittamatta ruukkuun. Se on ollut juurtumassa jo tovin. Saas nähdä mitä siitä tulee. Että kyllä näitä huonekasveja on lisää tulossa ikkunan ääreen!

kirjovehkan poikanen

Pieni kirjovehkan poikanen on kasvanut muutamassa päivässä jo aika paljon. Lannoittamisella saattoi olla osuutta asiaan. Laitoin tähän samaiseen kukkaruukkuun vielä muutaman malakanlaikkuvehkan pistokkaan, jota olen yrittänyt epätoivoisesti saada kasvamaan. Alkuunsa vehka oli ihan ok, mutta sittemmin se alko voida huonosti. Nämä vehkat eivät kestä suoraa auringonvaloa! Annetaan näille uusi mahdollisuus.

Uuden mahdollisuuden saavat myös saniaiset, joita hamstrasin talvella. Niihin pääsee vieläkin paistamaan auringonsäteitä, ja ne on pakko siirtää sellaiseen paikkaan, missä niiden herkät lehdet eivät paahdu. Keittiö on kuitenkin paikka näille, ja metallihyllykkö. On meinaan helpompaa kastella juoppoja huonekasveja, kun kraana on aivan vieressä.

vaativa huonekasvi, saniainen

Nämä huonekasvit (kultaimarre ja sulkaköynnösvehka) vaativat myös valoa, mutta ei suoraa auringonvaloa. Minulla on vielä yksi sulkaköynnösvehka aivan väärässä paikassa kasvamassa tuolla olohuoneen ikkunalla (kaakko). Se pitäisi myös vaihtaa toiseen ruukkuun. Otin ihan jäätävän riskin, ja pätkin sulkaköynnösvehkani useampaan osaan keväällä. Pelotti aivan hitokseen kestääkö se hengissä vai ei. Tästäkin on kellastunut jo monta lehteä. Yhdet pistokkaat juurrutin suoraan kukkaruukussa, ja kolmesta pistokkaasta vain yhteen jäi lehti pystyyn, muut kellastuivat. Mutta nyt mullan alta alkaa tulla esiin uutta elämää. Näistä myöhemmin lisää.

Huonekasvit kultaimarre ja sulkaköynnösvehka
Kultaimarre ja sulkaköynnösvehka

Huonekasvikokoelmaani tuli vielä yksi Aarnipeikonlehti lisää. Se on karanteenissa itäisellä ikkunalla, koska huomasin siinä ihan pieniä ötököitä. Katsotaan selviääkö tämä koettelemuksesta. En millään haluaisi, että pienet mustat öttiäiset leviäisivät muihin kasveihin, niin tälle oli kyllä laitettava ötökkäpuikko multaan.

aarnipeikonlehti, Monkey Mask

Ei tässä tällä kertaa muuta. Minä taidan painella kohta parvekkeelle istuttamaan muutaman kasvin ruukkuihin ja jatkamaan siivousprojektia. Lämmintä on tulossa ja parveke pitää saada oleskelukuntoon. Siitä lisää myöhemmin!

Lue artikkeli / kommentoi

Lisää huonekasveista

Minulla on yksi kasvi joka on ilmeisesti melko harvinainen Suomessa ja olen totaalisesti rakastunut siihen. Sen lehdet ovat aivan ihanat! Tiedän peikonlehtivillityksestä, että kasveissa juuri ne lehdet voivat olla se mikä niissä niin älyttömästi kiinnostaa, ja niin tässäkin. Kyseessä on sulkaköynnösvehka, Philodendron radiatum. Se kasvaa tällä hetkellä altakasteluruukussa johon on viritelty järviruokopaalu. Sitä pitäisi leikata, mutta en ole varma uskallanko. Noh, pakkohan se on uskaltaa. Jos vaikka saisin sitä lisää uusiin ruukkuihin kasvamaan. Sitä on eräässä toisessakin ruukussa tällä hetkellä, mutta vehka on hieman kitukasvuinen siinä. En tiedä, pitäisikö multaan kiinnittää hieman enemmän huomiota – lisätä siihen puulastuja ja vermikuliittiä. Olen myös melko laiska kastelija ja siitä johtuen vehkojen olisi varmaan parempi olla muoviruukuissa.

Sulkaköynnösvehka, Philodendron radiatum

Toinen vehka, josta olen todella täpinöissäni on aarnipeikonlehti, eli Monstera Monkey Mask – Monstera adansonii. Sain sen vaihtarina sulkaköynnösvehkaan viime jouluna, ja se on lähtenyt nyt kasvamaan ihan hyvin. Pistokas oli ilmeisesti niin hyvä. Mutta, sehän olikin huonekasvikerhon jäseneltä saatu – hän varmasti tiesi mitä teki 🙂 Ja taas tämäkin oli hankintalistalla pelkästään lehtien takia.

Aarnipeikonlehti Monkey Mask, Monstera adansonii

Kävin keväällä törsäilemässä ”saniaisiin”, tai ainakin ajattelin, että nämä olivat saniaisia. Kyseessä oli kuitenkin pesäraunioinen, joka kuuluu kylläkin saniaisten luokkaan. Hoito ei sitten ollutkaan ihan juuri sellainen kuin olin kuvitellut. Olin tappaa ainakin toisen kasvin, kun ilmeisesti kastelin sitä ”ruusukkeen” keskelle. Isoraunioiset ovat tuolla suikun alla jatkuvasti, niin tämäpäs ei oikein pitänytkään suihkuttelusta. Toki sumuttelu on asia erikseen. Löysin ohjeen, jossa sanottiin, että tätä tulee kastella ulommaisten lehtien ulkopuolelta juurelle ja että kasvi pitää sijoittaa valoisaan paikkaan. Molemmat raunioiset ovat olleet nyt etelänpuoleisella ikkunalla paprikoiden ja chilien ruukkujen huoneen puolella. Siihen osuu toisinaan auringonvalokin, ja kasvit ovat lähteneet ihan kunnolla kasvuun. Tällä perusteella en siis laittaisi pesäraunioista kovinkaan hämärään paikkaan, vaan kunnon hajavaloon.

Pesäraunioinen, Asplenium nidus. Aloitti kasvun keskeltä heti kun siirsin valoisaan paikkaan.

Minulla on kituva muulinkorva, jota olen siirrellyt milloin mihinkin paikkaan enemmän ja vähemmän hyvällä tuurilla. Se oli pitkään ettei tehnyt uusia lehtiä, mutta taas kun siirtelin tämän lähemmäs ikkunaa, se alkoi yht’äkkiä kasvattamaan lisää lehtiä. Sen paikka siis on ikkunan läheisyydessä hajavalossa. Nyt tiedän, että enemmän valoa pitää olla jotta viihtyy. Kasveissani oli myös ripsiäisiä parisen vuotta sitten, ja osittain tämä kasvi jäi niiden hampaisiin. Toivottavasti ripsiäisiä ei enää tule! Voin sanoa, että ne on aika hankalia hävitettäviä. Ja olisikohan taas tässäkin kasvissa ne lehdet, jotka minua niin viehättää 🙂

Muulinkorva, Syngonium podophyllum

Lehtien takia tämä seuraavakin kasvi muutti asuntooni. Sain nimittäin serkultani liuska-aralian. En tiedä tarkkaa lajiketta tälle, mutta tunnistutan sen sitten kun se on jo jonkin verran kasvanut. Nyt se saa olla hetken vesilasissa juurtumassa.

Siroliuska-aralia, Schefflera arboricola

Sitten kun halutaan haastetta kasveihin, niin hankitaan kiinanruusu! Toki tämä pistokas on otettu suuremmasta kiinanruusustani keväällä ja istutin sen ruukkuun kasvamaan. Olin käsittänyt, että paksummasta varresta on vaikeaa juurruttaa kiinanruusua, mutta ihan hyvin tuo tuntui onnistuvan. Paksuun varteen tuli ensimmäisenä juuret ja ohkasiin pistokkaisiin vasta sen jälkeen. Tämä kiinanruusu on vanhaa kantaa, joka tekee kerrotun tulipunaisen kukan.

Jospa nämä kasviesittelyt olis tällä kertaa tässä… ei tule liian pitkiä kirjoituksia sitten taas. Toki minulla on enemmänkin kasveja kuin nämä mitä näissä kahdessa viimeisimmässä huonekasveja koskevassa artikkelissa olen esitellyt. Yritän vain pitää tämän harrastuksen jotenkin hanskassa, jos ymmärrät mitä tarkoitan 😀

Kiitos kun luit!

Lue artikkeli / kommentoi

Paprikat & chilit kylvetty ja uusi huonekasvi

En löytänyt kaupasta vielää mitään siemeniä, paitsi viime vuotisia tomaatteja, niin tein poikkeuksen, ja ostin tuoreena chilin ja paprikan, joista otin siemenet kylvöksiä varten. Ne pitää laittaa itämään jo nyt! Jotkut idättävät chilit jo loppu vuodesta, mutta minä tietty heräsin asiaan vasta hiljattain, kun saattaapi ehkä olla, että minul oli muuta ajateltavaa viime vuoden lopulla (RIP Uuno-kisu).

Kylvös 12.1.2020

Käytän karkkirasioita tarkoitukseen. Puoleen väliin taimimultaa ja päälle muovi ja läpinäkyvä plexin palanen (kuvassa pystyssä takana) jotta kannesta tulee ilmatiiviimpi. Multa ei pääse sitten kuivumaan ja kukkakärpäset valtaamaan mullosta 🙂 Nyt sitten vaan odotellaan pari viikkoa, josko nämä tästä itäisivät.

Tein jokin aika sitten, muistaakseni jouluna, yhden kasvivaihtarin, jota olen odottanut kun kuuta nousevaa… laitoin paikallisen Facebookin roskalavalle ilmoituksen, että otan vastaan Aarnipeikonlehden pistokkaan, ja vaihtariksi saapi Sulkaköynnösvehkan, niin sain kuin sainkin henkilön kiinni, joka halusi tarjota minulle ”apinanaaman”! Hän oli myös yrittänyt etsiä minulta löytyvää Sulkaköynnösvehkaa kun se on kuulemma harvinainen. Tästä en tiennyt mitään, joten parempi olisi pitää omastani nyt niin hyvää huolta kuin mahdollista.

Aarnipeikonlehti / Monstera adansonii ”Monkey Mask”
Kuunon pistokas. Useampi kuin kaksi lehteä!

Tapoin tosiaankin ensimmäisen saamani pistokkaan ja toinen saamani pistokas on ihan raapuska. Tein apinalle erillaisen mulloksen: tavallista huonekasvimultaa, johon sekoitin isän tappamien orkideojen lastuja sekä perliittiä. Moni sekoittaa perliittiä multaan koska se kuohkeuttaa multaa jotenkin. Perliitti on sellaista valkoita styroxin oloista ”höttöä”. Ostin 6 litran säkillisen K-Raudasta ja hinta oli noin 8€.

”Perliitti on ympäristöystävällinen luonnollinen maanparannusaine”.

Vanhempani todellakin tappoivat pitkäikäiset orkideat viime syksynä kun eivät tuoneet niitä ajoissa takapihan terassilta sisälle. Orkidea ei kestä jäätymistä ja meillä oli ollut täällä jo parikin kertaa yöpakkasta. Pikkasen hermoja kiristi, mut pitää antaa vanhoille ihmisille kömmähdyksiä anteeksi.

Omani on vasemmassa alakulmassa, kaksi muuta on tuotu vanhemmiltani.
Kuva: 12.10.2019

Toivottavasti apinanaama viihtyy nyt uudessa kasvualustassaan 🙂

Virittelin monsterille kiipeilykehikon, koska tämähän on köynnöstävä kasvi.
Lue artikkeli / kommentoi