Aurinko paistaa ja huonekasvit heräävät

Ah, vihdoinkin aurinko näyttäytyy ja huonekasvit aloittivat kasvamisen! Vielä viikko sitten ollut järkyttävä sekasotku on purettu olohuoneen ikkunan edestä ja tilalle on tullut vähän mieltärauhoittavampaa “sotkua”. Sain siirrettyä tuttavani avustuksella puusohvan paikoilleen, ja olenkin laittanut sen päälle jo huonekasvit, jotka ovat tosin vielä ihan hujan hajan.

Aurikoinen päivä ja huonekasvit tykkää

Eihän tuo nyt vielä ihan silmiä hivele, ja tosiaankin, sohva on tarkoitus viedä parvekkeelle kesäksi. Hydro-tomaatti on myös kauhean näköinen. En pidä sen ulkonäöstä yhtään, mutta eihän sitä esteettisistä syistä kasvatetakaan. Tomaatinraakileita on taas vaikka kuinka paljon, ja eiköhän tuo tosta vielä piristy kun saa auringonpaistetta. Aion tehdä sille uuden vesiastian, kunhan kerkeän.

Purin ikkunan edustalta siis kaksi metallihyllykköä, jonka päällä noita kasveja kasvattelin aikaisemmin. Olin vasta syksyllä laitellut hyllyt paikoilleen ja nyt ne saivat lähteä. Olen kait liiankin optimistinen asioiden suhteen. Halusin antaa hyllykölle vielä mahdollisuuden, vaikka se näyttikin heti aika synkeältä tuossa ikkunan ääressä, tai ylipäätäänkin erittäin synkältä asunnon sisustuksessa (jos tätä nyt voi sisustukseksi kutsua). Olisi pitänyt vaan heti purkaa se jotain muuta käyttöä varten. Jos olisin ollut yhtään viisaampi, olisin jättänyt koko peltihökötyksen aikoinaan ostamatta ja ostanut niilläkin rahoilla vaikka kaljaa!

Sain edellisen postauksen jälkeen inspiraation tehdä myös hyrdo-tomaatille uuden jalustan valmiiksi. Sillehän piti keksiä paikka, koska purin edellisen hyllykön pois. Seuraavalla kerralla kun alkaa rakennella jotain juttuja raakalaudasta, pitää muistaa heti laittaa jonkun sortin käsineet käsiin. Onneksi laatikosta löytyi kertakäyttökäsineitä, jotka auttoivat tähän hätiin aika paljonkin. Laudasta nimittäin lähtee tikkuja. Minulla on paneelilakkaa eteisen härpäkekaapissa odottelemassa kokeilua, josko laudat saisi käsiteltyä sellaisiksi, ettei niistä irtoa tikkuja. Haluan säilyttää puun kauniin harmaantuneen pinnan.

Sain kuin sainkin ilman älytöntä hikoilemista hilattua hydro-tomaatin tukiritilöineen ja valoineen oikealle paikalle. Tomaatti oli sen verran takertunut tukinaruihin ja tukiritilään, ettei sitä voinut ilman muita härpäkkeitä siirtää. Tai ainakin yksin tämä oli hankalaa. Valaisin roikkuu heinäseivästelineessä ja se yritti koko ajan kaatua eteenpäin. Onneksi sain viriteltyä sen verhopaneeliin naruilla kiinni ja hivutettua 10 senttimetriä kerrallaan aina uutta jalustaa kohti.

Nyt jos en ole ihan väärässä, niin viimeisimmässä kuvassa on jättipeikonlehti, joka on kasvatettu siemenistä. Siihen ilmestyy koko ajan jotain ötököitä. Olen käynyt sen luona päivittäin katsomassa mitä sille kuuluu. Kävin jostain lukemassa, että toinen peikonlehtini ei olisikaan juuri tuo Monstera deliciosa, vaan Monstera borsigiana (Lähde: Houseplant central).

Monstera borsigiana ilmeisesti sittenkin?

Peikonlehti on hieno huonekasvi ja aion pitää myös sen pienemmän version. Toivottavasti tuo taimi olisi se suuri versio (deliciosa) kuitenkin. Tuo huoneen kulma on hyvä paikka sille koska siinä se saa aamuaurinkoa. Aurinko ei paahda tuohon kohtaan missään vaiheessa ja ikkunalla on lisäksi kaihtimet kevättä varten. Jossain vaiheessa parvekkeen edessä olevien puiden lehdet peittävät suoran auringonvalon kesällä.

Ikkunan läheisyydessä puulaatikoiden päällä, on muutama huonekasvi, jotka saavat kokeilla onneaan. Tässä vaiheessa vuotta ei tarvitse vielä laittaa viereisen ikkunan kaihtimia kiinni tai raolleen.

Kultaimarre pitää hajavalosta. Kaakkois-ikkunan äärellä se kasvaa hyvin. Liian aurinkoisessa kasvupaikassa lehdet voivat kuivua.

En ole vielä keksinyt paikkaa boston-saniaiselle. Se on piristynyt ja alkanut tehdä lehtiä. Kastelen sitä todella usein ja sekin on sijoitettuna kaakkois-ikkunan äärelle. Minulla oli joskus samanlainen saniainen tuon ikkunan äärellä ja se kasvoi oikein hyvin. Jostain syystä se vain kuolla kupsahti, eli kuivui varmaankin. En osannut hoitaa sitä oikein.

Sumuttelin saniaista paljon, ja nyt tietooni onkin tullut sellainen asia, ettei huonekasveja saisi edes sumutella. Syy on siinä, että lehdet saattavat homehtua ja kerätä bakteereja. Sisätiloissa ei ole samanlaista “ilmavirtaa” mitä ulkona olisi, jos asiaa haluaa verrata vesisateeseen. Myöskään ruukkujen läheisyyteen laitettavat vesiastiat eivät haihduta tarpeeksi vettä kosteuttaakseen huoneilmaa kasvien kohdilla. Myyttejä siis. Tässä on noin kymmenen minuutin videoklippi asiaan liittyen, jossa on lueteltuna 12 myyttiä.

Saattaa sittenkin olla niin, että rakastamani sulkaköynnösvehka selviää hoidostani. Se on ainakin alkanut osoittaa elonmerkkejä. Kaivoin vielä yhden todella nuutuneen ja kuivahtaneen juurakon ylös yhdestä kukkaruukusta, ja siinäkin näytti olevan pienehkö aktivoitunut juurenpalanen. Laitoin sen vesilasiin hetkeksi kunnes keksin sille paremman paikan. Nyt pitää niin toivoa, ettei näihin iske mikään ötökkä.

Anopinkieli teki vihdoinkin vesilasissa juuret, ja aion istuttaa sen kevään aikana ruukkuun. En ole kokeillut vielä anopeille kookosta, niin tämä menee nyt sellaiseen kokeiluun sitten. Katsotaan mitä käy. Rönsyliljan laitoin veteen viime viikolla, ja siinä on jo juuret. Se on erittäin nopea juurtumaan. Mutti-purkit sopivat mielestäni kivasti keittiöön koristeeksi. Niiden sisällä on lasipurkki, jossa kasvit juurtuvat. Juuriin ei saisi paistaa aurinko, ja Mutti-purkki suojaa niitä paisteelta.

Tiedättekö kuinka onnellinen olen näinkin pienestä asiasta kun aarnipeikonlehden pistokas on tehnyt yhden juuren vesilasissa? Kirjoitinkin aikaisemmin, että olin miltei tappaa tämän ihanuuden, ja nyt sekin näyttäisi antavan jotain elonmerkkejä. Pelkäsin niin kovasti että joutuisin pätkimään tätä viimeistä jäljellä olevaa pistokasta niin paljon, ettei siihen jäisi enää yhtään kasvupistettä. Mutta mitä vielä, siihen jäi sellainen sittenkin! Voi kuinka tämä teki minut iloiseksi.

Tällaista tällä kertaa. Pitää jatkossa vähän rauhoittua huonekasvien kanssa ja pitää niitä enemmän paikoillaan. Paras paikka niille on olohuoneen ikkunasto, joka on kaakkoon päin. Ne saavat siinä aurinkoa edes vähän, tai jopa tarpeeksi. Siksi minulla on vehkoja, koska ne eivät tarvitse aurinkoa, tai suoraa auringonvaloa. Eli, ei siirtelyä enää paikasta toiseen vaan annetaan niiden “juurtua” siihen missä ovat. Lisäksi ikkunalle täytyy ripustaa valoa läpäisevät verhot, jotka suojaavat talvella kylmiltä ilmavirtauksilta. Patterin laitan yleensä ihan minimille ettei se paahda kasveja. Tänä vuonna unohdin asian, ja patteri paahtoi osan kasveistani kauheaan kuntoon.

Laitan lopuksi ihanan kuvan edesmenneestä Foxysta. Foxylla olisi ollut huomenna 17-vuotis syntymäpäivä. Ikää olisi ollut aika lailla, että pitkän elämän hän kuitenkin sai elää, vaikka mielestäni lähti liian aikaisin.

Foxy oli niin tomerana suuren lumipallon päällä kotipihalla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart