Päivät pitenevät

Nukuin tänään pitkälle aamupäivään ja heräsin siihen, kun aurinko paistoi verhojen läpi silmiin. En muista milloin viimeeksi näin olisi käynyt, ja jostain syystä tällainenkin asia voi jopa ilahduttaa. Nousin ylös sängystä ja laitoin päivän käyntiin.

Eilinen meni hujauksessa. Meillä satoi taas lunta enkä jaksanut siitäkään syystä lähteä mihinkään, edes roskakatokselle. Noh, sellaiset käynnit ovat tänään edessä kun pitää perusasioita hoitaa, kuten roskien vienti ja bioastian tyhjennys. Tarkoitus olisi myös viedä kasa pahveja pois.

Tein myös päätöksen purkaa joulukuusen, vaikka se niin kivalta tuossa seinän vieressä näyttääkin. Koristeethan olinkin jo ottanut pois heti loppiaisen jälkeen, ja valot otin pois torstaina. Kuusen tilalle tulee toinen olohuoneen nojatuoleista. Kokeilen tehdä siihen sellaisen kivan istumapaikan, jossa voisin työskennellä tai vaikkapa neuloa. Tuolit ovat olleet tällä hetkellä olkkarissani lähinnä koristeina, enkä ole ihan varma niiden ergonomisuudesta kyseisessä tarkoituksessa. Eli ideaa täytyy kokeilla joku päivä kuhan nyt saisin tuon kuusen tuosta ensin pakettiin.

Imuri gate – päivä miltei piloilla

Välillä tulee sellainen tunne, että koko maailma yrittää kääntyä minua vastaan. Imurikin yrittää tehdä kaikkensa, ettei siivoamisestani tulisi yhtään mitään. Miten jokin asia voikin vaan olla niin paskalaatuinen? En ole koskaan törmännyt tällaiseen tilanteeseen, että imurin letku katkeaa kummastakin päästä! Mitä hittoa, oikeesti? Vaikka kaupasta saisikin uuden letkun (niin kuin saakin), niin silti tällainen asia käy ahdistamaan. Pitäisi olla jotenkin viisas ja käyttää tavarat loppuun, eikä heittää mitään roskiin. Vai niin. Loppuunhan se nyt on käytettykin, mutta on aika hurjaa jos viimeinen päivä koittaa kymmenen vuoden iässä (letkulla siis). Ei ole kestävää kehitystä tämä.

Siivouspäivä meinasi loppua lyhyeen
This vacuum cleaner sucks… Haluatteko vielä arvata, menikö päässä oleva musta muovikappale ensimmäisellä kerralla oikeinpäin?

Yritä tässä nyt olla ympäristöystävällinen tai muutakaan… ei auta muu kuin korjata vehkeet vaikka jesarilla ja toivoa, että mikään muu ei menisi rikki. Onneksi hyvin varustellusta eteiskaapistani löytyi tuoreahko rulla jesseteippiä. Huomioitavaa, että vanhempieni autotallissa oli 30 vuotta vanha imuri vielä jokin aika sitten, ja sen letku oli ihan ehjä, vaikka kapinetta kohdeltiinkin autotallissa ajoittain kaltoin. Oman imurini letkuhan on jo kertaalleen korjattu myös toisesta päästä, siitä, mihin tuo varsi liitetään.

Kysyin huoltofirmasta tuollaista imurin letkua, ja heidän vastauksensa oli sellainen, että se koko varsi uusitaan kiinnikkeestä kiinnikkeeseen (imuletku kahvalla). Eli muuten kaikki osaset toimii paitsi tuo letku irtosi. Silti koko roska täytyy uusia koska ”se nyt vaan tulee sellaisessa paketissa”. Eikös olisi ollut parempi, että tuohon olisi voinut vaihtaa pelkän letkun vaan? Nyt kaikki ehjätkin osat menevät jätteisiin. Noh, eihän se suinkaan huoltofirman syytä ole, jos brändi toimii tuolla tavalla.

Uusia mielenkiinnon kohteita

Koska olen ollut paljon kotona, olen myös viettänyt TV-ruudun ääressä aikaa. Löysin tuubista kivan norjalaisen kanavan, jossa näytetään upeaa Norjan luontoa osittain dronella kuvattuna. Samalla tämä henkilö keräilee luonnosta kaikkea syötävää ja tuunailee kotiaan. Kanavan nimi on Maria and the forest (linkki nimessä). En aio spoilata kanavaa yhtään enempää, vaan antaa sen puhua puolestaan. Aivan ihania videoita kuitenkin tiedossa ja paljon luontoa – upeaa norjalaista luontoa. Näiden katseluun saa kulutettua päivän jos toisenkin. Todellakin suosittelen tätä kanvaa, jos vaan ymmärtää englantia.

Kun löytää hyvän tuubikanavan, siihen saa kulutettua tunti tolkulla aikaa

Huonekasvien parhaat päivät nähty?

Huonekasveilleni on tapahtunut viime aikoina jotain ihan outoa. Todella monesta kasvista lähtee lehtiä. Näissä kyseisissä kasveissa ei ole ötököitä, vaikka joissain muissa onkin. Esimerkiksi orkideassani ei ole enää jäljellä kuin yksi lehti. Kaikki muut lehdet vain tippuivat pöydälle eräs päivä. Ikään kuin kasvi mätänisi pystyyn. En tiedä tokeneeko se enää tuosta. (edellinen artikkeli huonekasveihin liittyen)

Sitten toisaalla, yksi vaikeahoitoinen saniainen on ihan uudessa kasvussa, mitä se ei ole koskaan aiemmin ollut. Se pitäisi laittaa uuteen kasvualustaan. Minulla on kuivattua sammalta tuolla odottamassa, ja uskonkin, että saniainen viihtyy siinä ihan hyvin. En muista mikä saniainen tämä on, mutta sillä on aika ohuet lehdet verrattuna perus Boston-saniaiseen.

Huoneilma on edelleen todella kuiva, ihan sieraimia särkee. Olen unohtunut laittaa ilmankostuttimen päälle. Se voi osittain selittää huonekasvien nuupahtamista, mutta ei se ihan kaikkea kyllä selitä. Jotain on tehtävä ja nopeasti. Kaikki huonekasvit myös joutaisivat suihkuun. Se auttaisi poistamaan pölyä lehdiltä ja kasvit saisivat ”paremmin henkeä”.

Lisäsin erään kastelukerran yhteydessä veteen merileväuutetta. Tuli vaan mieleen, että senköhän takia orkideastakin lähti kaikki lehdet? Onko muille sattunut mitään vastaavaa? Ei ole nimittäin ihan yksi tai kaksi kasvia, joissa lehdet ovat alkaneet tippua. Noh kuitenkin, otan piakkoin käyttöön muitakin litkuja. Josko pääsisin eroon ripsiäisistä, joita aina vaan ilmaantuu joidekin kasvien lehdille.

Nukkaköynnösvehkasta on myös tippuneet lehdet pois. Ja se kylläkin paleltui ikkunalla. Ei taida enää toipua. Viskaan sen varmaankin joku päivä roskiin. Vaihdoin tälle äkkiä uuden kasvualustan pari viikkoa sitten ja otti siitäkin varmasti nokkiinsa. Tutkailen sitä vielä hetken ennen kuin heitän pois.

Kultaköynnökselle on tapahtunut jotain ihan kamalaa. En ole nähnyt yhtään kasvia vielä tällaisessa kunnossa. Näyttää siltä, kuin siihen olisi iskenyt jokin tauti. Tämä menee roskiin tuota pikaa. En edes yritä säästää tällaista piiskaa.

Tässä kultaköynnöksessä on vielä kissojen jäljiltä repaleisia lehtiä. Se on alkanut jo kasvaa, ja käytänkin sen ensitöikseni suihkussa, että pölyt ja mahdolliset ötökät saa lehdiltä pois.

Ilokseni sain huomata, että Sulkaköynnösvehkani on alkanut näyttää elon merkkejä! Tämä on ilon ja onnen päivä. Säikähdin jo, että olen tappanut koko kasvin, ja nyt vielä ripsiäisten myötä kuolisi takuuvarmasti. Toinen pieni taimi on myös tehnyt lehden. Sen selviämisestä ei ole takuuta.

Olen taas kaivanut lankavarastoni esille, vaikka sovin itseni kanssa etten aloita mitään uusia projekteja. Tosin, tässä on nyt sellainen projekti, joka on kesken. Kokeilin virkkausta eilisen päivän ja illan. Nyt hartiat ovat ihan jumissa ja sieraimet tulessa. Langat käyvät todella pahasti henkeen. Pitää lopettaa virkkaaminen heti alkutekijöihin ja jatkaa kämpän järjestelyjä. Päivät alkavat pidentyä kevättä kohti, niin jos vaikka saisin motivaatiotakin hieman takaisin. Parvekkeellekin on suunnitelmia ja myös niihin projekteihin täytyy löytyä energiaa.

Ei tässä muuta tällä kertaa. Kiitos kun lukasit jaaritteluni ja kirjoituksiani saa myös kommentoida 🙂 Kommentoijan sähköpostiosoite ei näy muille kuin sivuston ylläpidolle ja nimenkin kohdalle voi laittaa vaikkapa nimimerkin. Hyvää alkavaa viimeistä tammikuun viikkoa!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Shopping Cart
Scroll to Top