laikkuvehka

Peikonlehti on avannut ihanan lehden!

Uskokaa tai älkää, kun peikonlehti on avannut uuden lehden, se on ilmoitusluontoinen asia! Sosiaalinen media täyttyy jatkuvasti kuvilla, joissa peikko komeilee, ja rullalla olevan lehden kehitystä seurataan päivä päivältä. Itse en ihan niin fanaattinen tämän huonekasvin kanssa ole, ainakaan vielä. Se on tällä hetkellä mielestäni jopa todella ruma, ja vaatisi kunnollista huoltoa. Olen ajatellut uudistavani sen katkaisemalla latvan, ja istuttamalla sen uudelleen. Olen viimeaikoina oppinut peikonlehdestä yhtä sun toista, niin siinäkin mielessä olisi hyvä aloittaa tämän kasvatus vain alusta uudelleen.

En ole oikeastaan koskaan ajatellut, että kuinka kauan siinä lehden avautumisessa oikein menee. Olin katsovinani alkuvuodesta otettuja kuvia, niin tammikuun lopussa uusi lehti on ollut jo rullalla. Nyt se on vasta tällä viikolla auennut kokonaan. Ja siinä on liuskojen lisäksi reikiä! Se on maailman tärkein asia. Helmikuun puolessa välissä tehdyssä artikkelissa peikonlehti ei ole vielä avannut uutta lehteään.

Pitäisi tosiaankin raaskia pätkiä holtittomasti kasvava peikonlehti. Olen hankkinut sitä varten kalliit Fiskarssin oksasaksetkin. En ole ilmeisesti edes dokumentoinut tänne, millainen se oli tänne tullessa. Blogistani löytyy ainoastaan sellaisia kuvia kun olen yrittänyt saada sen kasvamaan jotain keppiä vasten. Hirvittävän suurihan se oli kun oli “saanut” kasvaa ihan villinään ja vapaasti paikassa, josta sen sain. Olikin aika mielenkiintoinen kotireissu sen kanssa kun kuljetin sen autolla. Näytti tosiaankin siltä, ettei autoon olisi juuri muuta mahtunutkaan.

Peikonlehti makaa kotimatkalla auton etupenkillä 28.3.2017.

Muistan joskun aikoja ennen kuin alettiin dokumentoida tekemisiä tällä tavoin, kun vanhemmillani oli suuri peikonlehti. Tai se taisi tarkalleen ottaen olla isäni. Meille tuli myös pieni kissanpentu. Etsimme Miisu-kissaa eräänkin kerran joka paikasta, ja loppujen lopuksi löysimme sen nukkumasta peikonlehden juurelta kukkaruukusta. Se oli jotenkin todella huvittavaa. En ole varma löytyykö siitä mitään kuvaa, mutta luulen, että jos meillä on silloin ollut joku kamera niin kuva on otettu. Jos siitä on todistusaineistoa niin se löytyy sitten vanhempieni valokuva-albumista. Onhan tuo kukkaruukku sen kokoinen, että sinne kissanpentu mahtuisi hyvin nukkumaan – jopa suurempikin kissa.

Peikonlehti kasvattaa ilmajuuria.

Olin lukevinani jostain, että kun peikonlehti voi hyvin, se tekee ilmajuuria. Isäni peikko teki myös ilmajuuria, ja jollen ihan väärin muista, se takertui ilmajuurilla naapurikukkaruukkuihinkin. Sen takia olen nyt laittanut tämän omani kasvamaan yksikseen. Toki huomaisin, jos ilmajuuret alkaisivat hapuilla lähettyvillä olevia kukkaruukkuja, mutta olkoon nyt tuossa kohtaa kun se saa siinä parhaiten valoa. Minulla on myös ajateltuna sellainen paikka tuolle monsterille, jossa se voisi kasvaa parimetriseksikin. Eipä sitä tarvitsisi montaa kasvia sellaisen lisäksi ollakaan, jos onnistuu kasvattamaan yhden jättikokoiseksi. Noh, katsellaan mitä käy.

Ihana, tuore, vaaleanvirheä liuskoittunut lehti.

Alkaa olla jo aurinkoisia päiviä – olkkarin ikkunalla on valoisaa. Pitikin nousta tästä kirjoituspaikalta siirtelemään vähän kasveja paikasta toiseen, etteivät ne ihan kärvähtäisi auringonpaisteesta. Tämä on raakaa aikaa. Aurinko paistaa sellaisesta kulmasta juuri nyt, että mikään ei ole sen säteiltä tiellä. Tietysti minun pitäisi alkaa käyttämään taas sälekaihtimia, jolla valon määrää voi säätää. En millään raaskisi, mutta kait se pakko on.

Miltei kaikki huonekasvini ovat sellaista sorttia, jotka eivät ihan välttämättä pidä suorasta auringonpaisteesta, ainakaan kovin kauan. Nyt ikkunan äärelle paistaa aurinko muutaman tunnin parhaimmillaan. Esimerkiksi, kirjovehka (Dieffenbachia) ei ilmeisesti kestänyt kovinkaan hyvin aurinkoa, koska sain leikata siitä monta päivää näivettyneitä lehtiä pois, kun aurinko pääsi porottamaan muutaman aamupäivän siihen. Se kasvoi koko talven noin metrin päästä ikkunasta. Lehtien tummempi väritys ilmeisesti viittaa siihen, että se ei tarvitse erittäin valoisaa paikkaa.

Kunhan saan roijattua puusohvan parvekkeelle, niin laittelen kasvit sitten paremmin ikkunalle. Pitänee rakennella niille alustoja, jos tämänhetkiset eivät riitä. Minulla on kolme käyttämätöntä jalustaa tällä hetkellä, joissa on pyörät alla. Niitä voi siis siirrellä. Laitoinkin yhden päälle jo kirjovehkat, kun ne näyttivät todella nuutuneilta ikkunan äärellä.

Olin jättää laikkuvehkanikin (Aglaonema) auringonpaahteeseen, kunnes tajusin siirtää ne sivummalle. Muistaakseni Malakanlaikkuvehkani viihtyi aikoinaan parhaiten olohuoneen peränurkassa. Sen verran se tarvitsi valoa kasvaakseen. Toki talvella sillä oli valaisin. Pidän laikkuvehkoista todella paljon ja toivon todella hartaasti, että nämä pysyisivät hengissä ja saisin kasvatettua ne suuriksi yksilöiksi.

Aloin saneeraamaan näivettyneitä huonekasveja vihdoinkin pois näkyvistä (eli siis roskiin), niin onneksi huomasin tämän ennen kuin ehdin heittää sen pois! Kerroin aikaisemmin, että uusin vehkani, Nukkaköynnösvehka, pudotti kaikki lehdet. Se vain näytti kuolleen yht’äkkiä. Nykäisin sitä pikkasen tuosta juurakosta, ja sen runko näytti kuitenkin olevan vielä vihreä. Katsoin kasvia tarkemmin, ja siinähän oli kasvupiste näkyvillä! Ai että kun saisin tämän vielä kasvamaan takaisin. Teen kaikkeni sen eteen, että se haräisi henkiin.

Tällaisia huonekasviaiheisia uutisia tällä kertaa ja jatkankin tässä puuhasteluja, joita on jäänyt rästiin. Ehkä joku päivä olen valmis näyttämään kodistanikin kuvia, mitä kaikkea täällä olen ehtinyt säätämään, ja kuvia kauniista huonekasveistani. Siihen tosin saattaa tovi vierähtää kun näitä kehtaa varsinaisesti esitellä, jos sellaista päivää koskaan edes tulee.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja kevään alkua!

Peikonlehti on avannut ihanan lehden! Read More »

Vuoden viimeinen kasvipäivitys

Olen nyt jonkin aikaa katsellut huonekasvinurkkausta, ja kuinka siinä näyttää kaikki rehut nääntyvän jostain syystä. Asialle täytyy tehdä jotain, tai ainakin katsoa, mikä niissä oikein mättää. Noh, tarkasteltuani tilanteen, siellähän mättää sitten vaikka mikä!

Kasvit tarvitsevat kosteampaa huoneilmaa

Meillä Imatralla on ollut joulukuu suht kylmä tänäkin vuonna, ja sehän tietysti tarkoittaa sitä, että huoneilmasta tulee kuiva. Varsinkin näin kerrostalossa, se vaikuttaa olevan ihan kunnon dilemma. Kuiva huoneilma ärsyttää ihmiselläkin limakalvoja, ja omalla kohdallani voin sanoa, että erittäin paljon.

Kylmä kuulakas keli kirkastaa taivaan

Olin hankkinut itselleni kesällä tällaisen huoneilmaa analysoivan mittarin, joka mittaa myös kosteutta. Olin lentää selälleni kun katsoin tänään lukemia. Voiko tämä todellakin olla totta? Huoneilman kosteus olisi tässä kohtaa mitattuna vaivaiset 20%. Eihän tällaista kestä mikään, edes ihminen. Olenkin ihmetellyt miksi silmät vuotavat koko ajan ja nenä on jatkuvasti tukkoinen. Tässäpä varmaan syy. Mikä helkutin huuva meillä täällä asunnossa oikein on, kun ilmankosteus häviää johonkin? Loppukesällä tämä lukema oli jotain muuta, muistaakseni 42%.

Asialle on siis tehtävä jotain. Näin kuiva huoneilma on epäterveellistä ja se ei ole kasveillekaan hyväksi. Tomaatistakin lehdet käpristyvät ja murenevat pois. Ei se kauheasti siitä varmaan tykkää. Monet muutkin kasvit kärsivät ihan näkyvästi kuivasta huoneilmasta. Suurella vaivalla ja innolla kasvattamani Unelma (Asparagus setaceus) on kärsinyt kuivuudesta todella pahasti, ja viskasin männä viikolla kaksi kolmesta mäkeen. Tähän kuvassa olevaan oli sentään jäänyt yksi vihreä oksanen, ja siitä syystä päätin vielä yrittää tämän pelastamista. Kasvihyllyn alla tosin on patteri, joka omalta osaltaan kuivattaa tässä kohtaa ilmaa ja myös kasvumateriaaleja. Taidankin laittaa sen päälle jotain kosteaa, mikä haihtuisi sitten pikkuhiljaa pois.

Voin miltei väittää, että joka ikinen omistamani kasvi tänä talvena on kärsinyt kuivasta huoneilmasta. Huomasin vielä yhden toisenkin asian. Olen siirtynyt käyttämään joissakin rehuissa kasvualustana kookoskuitua, ja se myös kuivuu aika nopsaan. Voi kukkaparat! Enhän ole muistanut antaa näille lainkaan lannoitetta. Pitänee varmaan pystyttää näille jokin tarkkailuosasto, jota käyn tutkailemassa sitten ihan jokainen päivä. En ole myöskään laittanut ruukkuihin kasvualustan päälle ruukkusoraa suojaamaan kuivuudelta. Noh, ei tässä auta muu kuin aloittaa kasvien elvytys.

Kiinanruusu viihtyy, joka nyt onkin mielestäni tärkein asia. Kastelen sitä aika runsaasti ja se näyttää lehdillään aina kun alkaa tarvita vettä. Otan usein vedenkeittimestä talteen toiseen astiaan ylimääräisen keitinveden, jolla sitten kastelen huonekasvit. Vedessä ei ole mitään ylimääräistä silloin. Olen kuullut, että kloramiini ei tee hyvää kasveille. Saattaahan se olla, että tomaattinikin reagoi juuri siihen, kun en käsittele sen kasteluvettä mitenkään. Lisään siihen vain lannoitteen joka kerta.

Moni vehka on trooppisen ilmaston kasvi

Olin menettää kesällä hankkimani Nukkaköynnösvehkan (Philodendron squamiferum), kun laitoin sen idänpuoleisen ikkunan kasvihyllylle (kissan kiipeilyteline). Aluksi se oli ihan ookoo, mutta siirsin sen jonkin mielenhäiriön tuloksena amppeliin. Ilmeisesti en pystynyt vahtimaan sitä ihan niin hyvin kuin mitä se olisi ollut “käden ulottuvilla”, ja luulenkin, että se pääsi sen takia kuivahtamaan pahasti. Se tiputti kaikki muut paitsi yhden lehden. Otin kasvin äkkiä ruukusta pois ja siirsin suurempaan ruukkuun. Toivottavasti se nyt viihtyisi siinä paremmin. Vehka on tällä hetkellä tarkkailussa keittiön pöydällä. Kasvualustaksi valitsin kookos/perliitti/puulastu-seoksen.

Nukkaköynnösvehka, huonekasvi

Ei ole siis epäselvää, että näissä tarjoamissani oloissa vehkat huutavat jo apua! Olen todella harmissani, kun rakkahista rakkain vehkani, Sulkaköynnösvehka, on aivan näännyksissä. En tiedä mitä tekisin kun tuntuu siltä, ettei mikään auta. Tein kylläkin virheen näiden kohdalla, kun pätkin sen moneen osaan. Olisi pitänyt antaa sen vain olla muutama vuosi eikä lähteä hökälehtimään ja ahnehtimaan pistokkaiden kanssa. Tässä sitä nyt ollaan – kaikki miltei kuolleita.

Olen yrittänyt varjella laikkuvehkoja kaikelta mahdolliselta, ja jotensakin onnistunut siinä. Kuivuus on varmasti sellainen asia, miltä en ole pystynyt varjelemaan niitä. Nämä ovat myös lempikasvejani, enkä haluaisi luopua niistä. Minulla on kolmea erilaista laikkuvehkaa. Tavoitteenani on, että jokaista vehkaa olisi yksi kappale, ja ne olisivat mahdollisimman suuria yksilöitä. Tämä alku näiden kanssa näyttää vain olevan hieman haastavaa. Näiden lähettyvillä on muutama pistokas peikonlehtiä, ja niissä kaikki tämän kuivuuden aiheuttamat ongelmat näkyvät vieläkin pahemmin…

Noniin, nyt ollaan asioiden ytimessä, nimittäin tuholaiset! Olen yrittänyt epätoivoisesti päästä eroon ripsiäisistä jota on ilmaantunut parin vuoden sisällä kasveihini, ja nyt niitä vain näyttäisi olevan vieläkin enemmän. En tiedä, tulikohan niitä lisää kookosmulloksen mukana? Minua on kyllä sivistetty asian kanssa, ja sanottu, että niitä voi tulla siinäkin mukana. Tein omasta mielestä kaiken tarvittavan ennen kuin otin kookoksen käyttöön. Tuttavani sanoi, että kun siihen aluksi lisätään vettä, niin laitetaan kiehuvaa vettä. Ötököiden pitäisi kuolla sitten, jos niitä on. Niin ei ilmeisesti vaan käynyt.

Jos nyt jotain postitiivista pitää tästä löytää, niin peikonlehdet imuroivat kaikki ripsiäiset itseensä, ja ötökät jättävät sitten muut kasvit rauhaan! En silti halua niitä asuntooni, ja siitäkin syystä on aloitettava kasvien elvytys kosteuden lisäämisellä. Kasvit voi viedä myös suihkuun, missä voi huuhtoa niiden lehdiltä pölyt ja ötökät. Aion hankkia lisäksi vielä jotain mömmöä näiden hävittämiseen. Denaturoitua alkoholia minulta löytyykin jo.

Tämä suurin ja vanhin peikonlehti on säästynyt tuholaisilta (kopkop). Se kuitenkin kärsii muiden kasvien tavoin kuivuudesta, ja toivottavasti en tapa sitä nyt keväällä. Olen ajatellut pistäväni tämän “lihoiksi” ja aloitan kaiken alusta. Se olisi pitäny tehdä jo silloin heti, kun tämä tuli minulle. Tähän ei ole kertaakaan vaihdettu multia. Olen pätkinyt vaikka miten, mutta tämä vain kasvaa mihin sattuu. Nyt löysin yhdestä videosta vinkin miten tätä tulisi ohjata ja kasvattaa. Peikonlehdellä on nimittäin kasvusuunta olemassa, ja se pitäisi nyt jollain konstilla todeta. Se määrää tukikepin paikan. Mutta siitä lisää myöhemmin kunhan olen perehtynyt asiaan kunnolla.

Aika miettiä tulevan vuoden hyötykasvit

Nyt jos koskaan on mietittävä mitä aikoo laittaa kasvilampun alle kasvamaan. Vesiviljelykokeiluni kirsikkatomaatin kanssa tuottaa hedelmää ihan hyvin, mutta parempaakin varmasti pystyisin. Kasvikasa pitää varmaankin setviä jossain vaiheessa kunnolla ja panostaa lisäksi estetiikkaan. Sitä kun joutuu tässä olohuoneessa katselemaan joka päivä. Olen ajatellut laittaa sen ihan tavalliseen 10 litran ämpäriin niin sillä on paljon vettä sitten käytettävänä. Kuiva huoneilma häiritsee myös tomaattia. Sen lehdet käpristyvät ja rapisevat kuivina pois.

Hydrotomaatti

Uutta pitää taas myöskin kokeilla. Tätä kokeilin aikaisemminkin, mutta jätin sen vaan sikseen. Tarkoitus on juurruttaa tällainen jääsalaatin naatti, ja laittaa sekin vesiviljelyyn. Sitten sitä salaattia ei tarvitse lähteä ostamaan joka viikko kaupasta. Katsotaan kuinka tämä onnistuu tällä kertaa. Edellinen kokeilu meni pieleen kun unohdin kastella salaattia, eikä se ollut vesiviljelyssä. Sekin kuivui pois – perkele.

On tässä vuoden viimeisessä viikossa ollut jotain ilon aihettakin. Ensinnäkin päivät alkavat pidentyä ja aurinkokin on näyttäytynyt joinakin aamuina. Onkin ihan loistavaa olla juuri sellaiseen aikaan hereillä kun aurinko nousee. Sitä voi nimittäin ihailla tästä olohuoneeni löhötuolilta!

Auringonvalossa on vain jotain totaalisen maagista. Sillä on niin suuri merkitys elämälle, ettei sitä edes välttämättä tajua. Sen lisäksi, että se valaisee ympäristöä todella voimakkaasti, se luo uutta elämää. Kasvit tarvitsevat auringonvaloa. Eivät välttämättä suoraa auringonvaloa, mutta valoa kuitenkin. Ulkona varjossa elävät kasvitkin saavat auringonvaloa.

Auringonvalo kajastaa olohuoneen takaseinään asti

Huonekasvitkin tarvitsevat auringonvaloa. Olen yrittänyt haalia sellaisia kasveja, jotka eivät tarvitse suoraa auringonvaloa, vaan pärjäisivät ikkunan lähettyvilläkin. Siksi minulla on vehkoja. Yritän tulevaisuudessa pitää niistä vähän parempaa huolta. Eihän minulla olisi mitään kirjoitettavaakaan täällä blogissani, jos tapan kaikki rehut. Joten, lupaan ensi vuonna pitää parempaa huolta kasveistani, jos terveyteni ja mielentilani asian sallii! Nyt nautin vielä vuodenvaihteesta, ja alankin pikkuhiljaa suunnitelemaan mitä uutta laittaisin heti ensivuoden alusta kasvamaan.

Hyvää tulevaa vuotta kaikille!

Vuoden viimeinen kasvipäivitys Read More »

Huonekasvit 2.8.2022

Päätin jokin aika sitten, että haluan hoitaa huonekasvit huomattavasti paremmin, mitä olen aikaisempina vuosina tehnyt. Se alkaa tuottaa jopa tulosta! Nyt onkin paikallaan käydä hieman läpi asioita, joita olen tehnyt.

Kiinanruusu

8.7.2022

Kiinanruusuni ei ole koskaan kukkinut näin paljon, mitä tänä vuonna. Ei se älytöntä määrää nuppuja ole tehnyt, mutta aina sieltä täältä jotain ilmestyy oksien päihin, eivätkä ne tipu ennen aukeamistaan. Mitä sitten olen tehnyt eri tavoin tänä vuonna kuin aiemmin, niin olen kastellut useammin ja lannoittanut GreenCaren pinkillä jauheella. Kiinanruusu on myös siirretty itäiseltä ikkunalta eteläiselle ikkunalle valoverhon taakse. Luulen, että lannoitus on ollut tässä se juttu.

12.7.2022

Kirjovehka

Vuosi sitten kirjovehkani näytti ihan piiskalta tähän päivään verrattuna. Se kasvoi alkuunsa eteläisen ikkunan vieressä ruokapöydällä mutta siirsin sen tänä keväänä olohuoneeseen itäisen ikkunan läheisyyteen.Se on viihtynyt siinä varsin hyvin. Tekee koko ajan uutta lehteä, ja “poikanen” on kasvanut ihan hurjaa vauhtia. Se oli noin 10cm korkea alkuunsa, kun bongasin sen. Pitää antaa sen nyt vaan kasvaa kaikessa rauhassa ja täyttää ruukkua. Kastelu- ja lannoitustiheyttä pitää vielä lyhentää.

Kultaköynnökset ja kookoskuitu

Ajattelin aikoinaan, että kasvatan kultaköynnökseni ainoastaan akvaariossa, koska sehän olisi “vaan niin helppoa”. Taitaa nyt olla vaan niin, että helposti ei mitään oikein saa! Asioiden eteen tarvitsee tehdä töitä niin kuin tämänkin huonekasvin eteen piti. Ensinnäkin, siihen tuli jotain ötököitä. Epäilin, että kyse on ripsiäisistä. Kun huonekasvi kasvaa akvaariosta, niin sitä ei niin vain myrkytetä, tai huolleta. Itse pyrin myrkyttömiin vaihtoehtoihin.

Viskasin ötököitä täynnä olleen kultaköynnöksen mäkeen ja kävin hakemassa vanhemmiltani uusia pistokkaita. Äitini oli pätkinyt heidän kultsinsa ihan pieniin osiin. Pistokkaat juurtuivat hyvin. Olin hankkinut kookoskuitua kasvejani varten, ja päätin kokeilla kuinka “kultsi” kasvaa siinä. Pistokkaat ovat olleet nyt kuukauden verran kookoksessa kasvamassa, ja kasvualusta näyttää toimivan oikein hyvin. Pistokkaat ovat terhakkaita ja uutta kasvustoakin näkyy. Laitoin kultaköynnöstä kasvamaan yhteensä kolmeen ruukkuun.

Orkidea

En pysty edes sanoin kuvaamaan kuinka onnellinen olen tästä. Olen saanut orkideani kukkimaan! Loppu peleissä vaiva oli aika pieni. Enhän tehnyt muuta kuin kastelin rehua ja sijoitin sen tietynlaiseen paikkaan kasvamaan. Jos nyt jotain erikoista tein tämän kanssa, niin en ole kastellut sitä suoraan kraanavedellä. Olen käyttänyt vedenkeittimestä jäänyttä vettä, mikä on varmasti laadullisesti erilaista kuin kraanavesi. Ainakin se maistuu omassa suussa ihan erilaiselta.

Pistokkaat

Olen laittanut testauksen vuoksi uusimmat laikkuvehkan pistokkaat kookoskuituun. Laitoin kookokseen myös marraskaktuksen. Saas nähdä mitä niistä tulee.

Seuraavassa kuvassa olevat pistokkaat ovat toistaiseksi vielä tavallisessa mullassa. Jos tuo kookosalusta toimii, niin kuin olen sen käsittänyt toimivan, vaihdan niin monessa huonekasvissa kasvualustan siihen. Ensinnäkin, sen voi käyttää aina vaan uudelleen, se ei kerää ötököitä ja se ei allergisoi. Ainoa asia mikä pitää huomioida on se, että kasveja täytyy lannoittaa ja kookoksen sekaan täytyy laittaa muita ainesosia. Perliitti on hyvä “muu ainesosa”.

Monelle tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa kävellä huonekasviosaston ohi, kun menee kauppaan. Minulle kävi myös niin noin viikko sitten. Kävin paikallisessa saksalaisessa ruokamarketissa ostoksilla, ja heti sisään mentyäni näin jotain poikkeuksellista. Sen lisäksi tämä poikkeus maksoi vain 3 Euroa! Noh, se lähti sitten mukaan.

Kyllä minä sitä tutkin paljonkin, että mikä tässä nyt voisi olla vikana. Pakkohan siinä on vaikka ripsiäisiä olla. Mutta kun ei. Kyseessä on Nukkaköynnösvehka (Philodendron squamiferum), jota en olisi kyllä ensimmäisenä ajatellut löytäväni marketin huonekasvilaarista kolmella eurolla. Löytyi kuitenkin! Se on nyt tuolla karanteenissa hetken.

Mutta sellaista tänne kuuluu huonekasvirintamalla tällä hetkellä. Joudun tekemään tässä pieniä hetkellisiä muutoksia asioissa, kun minulle tulee tuttavan kissat hoitoon muutamaksi viikoksi. Eiköhän heissä ole hetkeksi tekemistä. Jatketaan näissä huonekasvimerkeissä sitten tuonnempana.

Huonekasvit 2.8.2022 Read More »

Huonekasvipäivitys osa 1 Laikkuvehkat

Minulla oli aikaisemmin keväällä melkoinen määrä huonekasvien pistokkaita juurtumassa, ja kerron tässä päivityksessä mitä laikkuvehkoille kuuluu. Samalla pohdiskelen mitä olen mahdollisesti tehnyt väärin jos mitään. Päätin jakaa huonekasvipäivityksen kahteen osaan koska kerrottavaa olisi yhteen artikkeliin aivan liikaa.

Ihana hoidokki, Edu. Edu on bordercollie.

Minulla on ollut hoidokki eilisestä lähtien, ja jätin tarkotuksella joitain projekteja pois näiltä päiviltä. Youtube on ollut myös jumissa, eikä sieltä ole tänään toimittanut katsoa yhtikäs mitään. Kävinpä napsasemassa sitten muutaman kuvan huonekasveista, joita olen kevään aikana istuttanut.

Laikkuvehkat

Malakanlaikkuvehkani alkoi näyttää sellaisia merkkejä, että jos halusin sen pysyvän hengissä, se piti pätkiä. Tein niin. Minulla oli myös tavallinen laikkuvehka, jonka pätkin. Nyt nuo pätkät ovat aivan sekaisin, enkä ole yhtään varma mikä niistä kasvaa missäkin ruukussa, paitsi muutaman kohdalla, joissa on jo lehtiä.

Helppohoitoinen huonekasvi, Malakanlaikkuvehka “Maria” (alkuperäinen istuttamani kasvi). Keskeltä tulee uutta kasvua.

Laitoin tällaisia laikkuvehkojen varsista leikattuja pätkiä juurtumaan yhden jos toisenkin. Nyt niitä on istutettu multiin ja miltei kaikissa “patukoissa” näkyy kasvupisteitä. Minulla ei ole kokemusta näistä (= tapoin kaikki), ja mietinkin mitä näille tulisi nyt tehdä. Rehu kun ei tuosta kuitenkaan ole juurikaan muuttanut muotoaan, vaan alut ovat tuollaisessa tilassa pidemmän aikaa. Pitääköhän niitä vaikka lannoittaa? Pitää etsiä netistä joku vehkaguru ja kysellä ohjeita.

Laikkuvehkan patukassa on ylhäällä kaksi kasvupistettä ja alhaalla yksi.

Istutin yhden laikkuvehkan, jossa oli vain yksi lehti. Sekin on alkanut näyttää kasvun merkkejä. Lehden alapuolelle tyveen on ilmestynyt “kyhmy”, joka on kasvupiste. Sen verran olen tuubista katsellut kasviohjelmia, että osaan edes jotain tulkita. Peikonlehti tekee muuten myös tällaisen “patin” mistä se lähtee kasvattamaan vartta lisää.

Laikkuvehkan tyvi
Tämän istutus onnistui. Laikkuvehka aloittaa kasvattaa uutta lehteä piakkoin.

Sain alkukeväällä Facebookin paikallisen roskalavan kautta tavallisen laikkuvehkan, tai se saattaisi kyllä olla myös malakanlaikkuvehka. En osaa vielä kertoa siitä mitään, mutta se on jotenkin kärsineen oloinen koko ajan. Ensinnäkin luulen, että se paleltui kuljetuksessa hieman, tai sitten se on saanut kylmää jo ennen sen noutamista. Voi olla, että se ei tokene koskaan kunnolla.

Sen lehdet ovat käpristyneet ja niissä ei ole elukoita. Harkitsen kasvin ottamista ruukusta pois ja katson mitä sen juuristolle kuuluu. Näyttäisi myös vähän siltä, että sillä on melkoinen jano. Olen yrittänyt ehkäistä kosteuden haihtumista joidenkin kasvien kohdalla laittamalla niiden ruukkuihin hiekoitus-Lecaa. Sitä voi myös laittaa mullan sekaan ilmavoittamaan juuria.

Laikkuvehka on kiistatta lempihuonekasvini ja haluan niitä paljon! Siksi yritän kasvattaa niitä vaikka tiedän, että haastetta löytyy. Mutta jos tämä onnistuu, minulla on sitten monta vehkaa. Olen käsittänyt, että nämä kasvavat Suomen kaltaisissa olosuhteissa erittäin hyvin. Sitä odotellessa.

Näitä kasvupisteitä on näissä patukoissa miltei kaikissa. Kunpa niistä vain kasvaisi uusi kasvi! En malttaisi millään odottaa.

Minun tarvitsee ilmeisesti ottaa nämä nuutuneen oloiset kasvit tuonne keittiöön tarkkailtavaksi. Keittiön ikkunalla oleva vehka lähti ihan hyvin kasvamaan. Ikkuna on länteen päin, ja se saattaa olla hyvä asia näiden kohdalla. Ajattelin myös kokeilla altakastelua kapillaarilla.

Keittiön ikkunalla muiden pistokkaiden seassa on myös yksi laikkuvehkan patukka, jossa oli juuren tyveen muodostumassa uusi alku. Se oli mullan sisällä. Otan tämänkin ylös vielä mullasta, ja nostan patukan sen verran korkeammalle, että tyvestä tuleva alku tulee mullan päälle. En tiedä mitä se siitä tuumaa, mutta täytyy kokeilla. Ei se näytä sieltä mullan altakaan tulevan pinnalle. Tässä patukassa ei näyttäisi olevan muita kasvupisteitä havaittavissa.

Vähän ovat kärsineitä kaikki istuttamani kasvit. Tämäkin on ollut olohuoneessa ikkunan äärellä. Pitää nostaa kaikki laikut tuonne keittiön puolelle mihin ei paista suoraan aurinko missään vaiheessa.

Laikkuvehkaa kutsutaan englanniksi nimellä Aglaonema tai Chinese evergreen, jos haluaa joskus käydä tutkailemassa videopätkiä Tuubista ja hoito-ohjeita. En vain tajua miksi en ole saanut näitä kunnolla kasvamaan, vaikka kasvi luokitellaan todella helpoksi ja vaatimattomaksi. Luulen, että laitan ne sellaiseen kasvupaikkaan, että niihin osuu auringonvalo. Ilmeisesti nämä eivät tykkää yhtään auringonvalosta, ei edes hetkellisesti. Pitää etsiä niille asunnosta sellaisia paikkoja, joissa saavat valoa, mutta epäsuorasti.

Joskus aikoinaan malakanlaikkuvehkani oikein kukki! Sitten aloin ottaa siitä irti poikasia (kuva), joita se teki juurien viereen, ja alamäki alkoi siitä. Sain miltei haudata koko kasvin. Otin nyt epätoivon vallassa viimeiset pistokkaat siitä kasvista ja toivon sydämestäni, että lähtee kasvamaan. Ainakin sen verran hyvältä näyttää, että yksi lähtee kasvamaan. Jos se alkaa tehdä poikasia juurien viereen, niin en kyllä koske niihin.

Seuraan yhtä todella pätevän oloista Tuubikanavaa, Swedish Plantguys. Heiltä löytyy erittäin hyviä ohjeita kasvista kun kasvista. Tässä on hyvä linkki video-ohjeeseen heidän kanavaltaan, jossa käsitellään juurikin näitä laikkuvehkoja.

Huonekasvipäivitys osa 1 Laikkuvehkat Read More »

Huonekasvihommeleita

Olen kesän aikana seurannut joitain tuubikanavia, jotka käsittelevät huonekasveja. Haluaisin panostaa myös omiini, ja olenkin saanut paljon ohjeita asioista, joita en ole aiemmin “vaan löytänyt mistään”. On helpompaa uskoa ohjeita kun näkee mitenkä ohjeiden antajat ovat tehneet ja kukat rehottavat kuin viimeistä päivää. Linkitän joitain kanavia tähän, joita seuraan.

Swedish Plantguys, Planterina, Nick Pileggi

Edellä mainituista Swedish Plantguys antaa myös todella hyviä ohjeita ihan vaikkapa omenapuun leikkaamiseen.

En yleensä ota osaa mihinkään hullutuksiin, mutta kun sain jokunen vuosi sitten tuttavan kautta järjettömän kokoisen kärsineen peikonlehden, oli minun “pakko” laittaa itselleni myös yksi Monstera kasvamaan. Tiedän siis tunteen, kun peikkoon ilmestyy lehtirulla. Muuten minulla on hieman kesken peikonkasvatus, kun sille pitäisi laittaa valo kohdilleen ja hankkia kostutin ja ja… se on nyt idänpuoleisen ikkunan vieressä, toivottavasti viihtyy.

Keväällä hankittu Zamia on alkanut myös kasvamaan oikein hyvin. Alkuunsa näytti siltä, että se tekee vain matalan uuden varren, mutta sitten se jotenkin hujahti paljon korkeammaksi! Siirsin Zamiani paraatipaikalle, ja löysinpä vielä ohjeen, kuinka sitä voi lisätä. Kuulemma ihan pelkistä lehdistä vaan. Tätä täytynee kokeilla ja mahdollisimman pian 🙂

Pikkuinen Foxy-koristekin on löytänyt itselleen paraatipaikan.

Kevään aikana tulin aloittaneeksi sisustusjutut uudelleen pitkän tauon jälkeen, kun “piti pysyä kotona”. Kirjoitetaan muutekseen kaverin kanssa toista blogia, karanteenipäiväkirjat, jos haluat lukea mitä kaikkea keväällä on tapahtunut. En tohdi niitä tänne laittaa – tai miksipä ei. Voishan sitä alkaa tännekin julkaisemaan samat artikkelit, jotka itse olen kirjoittanut.

Olen pyöritellyt pitkin kaappeja paria vanhaa lampun suojaa, joille en oikein löytänyt paikkaa. Sitten hoksasin ripustaa ne seinälle ja niihin sai sujautettua pari mukia pistokkaita kasvamaan. Olin aiemmin maalannut puuosat valkoiseksi. Olin ripustanut ne aluksi eteisen kattoon, mutta en oikein pitänytkään niistä. Ne eivät oikein pysyneet katossa suorassa. Nämä ovat varmaankin sitä aikakautta kun katoissa ei vielä ollut töpselirasioita. En viitsinyt purkaa rasioita parin valaisimen takia.

Keittiön seinustalla.

Olen hankkinut joitain huonekasveja lisää kevään aikana ja yksi (tai kaksi) niistä on Isoraunioinen. Huomasin, että sitä täytyy sumutella todella paljon ettei se tiputa lehtiä. Kasvit ovatkin aika paljon vessassa tällä hetkellä kunnes saan niille viriteltyä paikan akvaarion takaosaan. Ne tarvitsevat myös jonkun verran valoa. Tässä kuva kun olin juuri ostanut ne…

Asplenium dimorphum, Isoraunioinen

Pidän laikkuvehkoista (Chinense evergreens) ja kotoani löytyy muutamaa eri versiota.

Tavallinen laikkuvehka (vas) ja Malakanlaikkuvehka Maria (oik).

En tajua mitä malakalleni on oikein käynyt kun se on alkanut käpristää lehtiä. Olen kyllä kastellut sen kunnolla läpikotaisin, ja annan kuivahtaa kasteluiden välillä. Yllä olevasta kuvasta poiketen, se oli istutettu saviruukkuun joka ei ollut hyvä idea – se ei saanut tarpeeksi kosteutta ja kärsi janosta. Laitoin takaisin muoviruukkuun. Tuossa yllä olevassa kuvassa on vielä malakan poikanenkin ruukussa. Olen irrottanut sen omaan ruukkuunsa. Voihan se olla, että kasvi kärsi hieman siitäkin. Nyt pitäisi saada jotain täsmäohjeita tälle etten tapa upeaa kasvia! Liika valokin kuulemma voi tehdä kasville huonoa. Olen jättänyt lisävalaistuksen sen kohdalta pois.

Käpristelevät lehdet Malakanlaikkuvehkassa. Miksi?

Kevään aikana asuntooni on muuttanut muutama muukin uusi kasvi. Tässä pari niistä.

Laikkuvehka
Ficus elastica, eli kumipuu (Kumiviikuna)

Jaahas, se on kello sen verran että pitää alkaa tehdä päivän töitäkin. Laittelen lisää huonekasveista tänne kunhan taas innostun tai kerkeen. Onhan noita kertynyt kuitenkin aika lailla ja olen taas saanut pitkästä aikaa kipinän niiden hoitamiseenkin. Eli lisää päivityksiä on tiedossa!

Kiitos kun luit ja palaamisiin 🙂

Huonekasvihommeleita Read More »

Shopping Cart